Vitutusketju

[Palstalegenda]

Mutta siis, miksi ihmeessä pitäisi olla kiinnostunut siitä, ketä samassa kompleksissa asuu?

Tuo kuulostaa tyypilliseltä oululais-insinöörilliseltä asennoitumiselta. En minäkään täällä Oulussa naapureita tervehdi, kaupungissa kaupungin tavalla. Toisin oli esimerkiksi Helsingissä.

Oulu kyllä vituttaa tasaisin väliajoin.

 

[sampio]

Tuo kuulostaa tyypilliseltä oululais-insinöörilliseltä asennoitumiselta. En minäkään täällä Oulussa naapureita tervehdi, kaupungissa kaupungin tavalla. Toisin oli esimerkiksi Helsingissä.

En tiedä oululaisista enkä insinööreistä, mutta tietyllä tapaa tuo pitää minun kohdallani paikkansa. Tämä kerrostalo, jota asutamme parhaillaan, on aika harvalle pitkäaikainen paikka ja naapurit lähinnä kaikenmaailman hitsareita ja muita porilaisia. Ihan varmasti ok porukkaa osaltaan, mutta ei sen kummemmin kiinnosta puolin eikä toisin moikkailla, joten se siitä. Ei oikein ole kosketuspintaan jengiin, enkä luontaisestikaan ole mikään small talkin riemuvoitto.

Jos ympäristö on vähänkään sosiaalisempaa, ei mulla ole vaikeuksia sulautua mukaan ja moikata puolituttuja naapureita. Vaikka mököttäminen on kivaa, eikä yksinolossa ole mitään vikaa, en minä todellakaan heittäydy epäkohteliaaksi tervehdystilanteissa, ja pyrin ilman muuta opettamaan myös lapseni tervehtimään, kiittämään ja ylipäätään käyttäytymään. En silti pitäisi siitäkään, jos joku aikuinen ripittäisi* lastani hänen ujoutensa vuoksi.

Edit* Enkä nyt meinaa, että BOL olisi juniorille raivonnutkaan. Menee hiukan sekavaksi. Anteeksi!

 

[Tinke-80]

Vitun vittu! Tilillä on n. 100€ ja laskuja löytyy 220€:n arvosta. Jepujee. Vittu tää on hienoa.

EDIT!
Tuli sitten soiteltua laskun saajille ja sovittua maksuaikatauluista. 220€ tippui 95€:hen parilla puhelinsoitolla. Ei paha. Nyt ei vituta enää niin paljoa.

- Tinke-80

 

[Pula-ajan Tretjak]

Tuo kuulostaa tyypilliseltä oululais-insinöörilliseltä asennoitumiselta. En minäkään täällä Oulussa naapureita tervehdi, kaupungissa kaupungin tavalla. Toisin oli esimerkiksi Helsingissä.

Jaa. Itse luulen olevani suht tyypillinen Oululainen insinööri ja morjenstan kyllä jokaista naapuriani ketä vain suinkin tunnistan. Jäänpä jopa jutustelemaan, vaikka aina ei nimestäkään ole pienintä aavistusta.

Kaikkia ei tarvitse eikä voi tuntea. Sehän on selvä. Mutta mikäli naapuri esimerkiksi on aloitteellinen tuttavuuden alkuun pelkän asumispaikan perusteella niin harmittaapa ihmiset, jotka eivät halua yhtään asumisviihtyvyyttä parantaa antamalla kotipaikalle sitä kodintuntuista yhteisöllisyyttäkin. Itse ainakin muistan asumispaikkani pääsääntöisesti ihmisistä enkä rakennuksista.

 

[Datsun]

Minuakin vituttaa suuresti ihmiset jotka eivät vastaa tervehdykseen. Erittäin huonoa käytöstä.

 

[sampio]

Kaikkia ei tarvitse eikä voi tuntea. Sehän on selvä. Mutta mikäli naapuri esimerkiksi on aloitteellinen tuttavuuden alkuun pelkän asumispaikan perusteella niin harmittaapa ihmiset, jotka eivät halua yhtään asumisviihtyvyyttä parantaa antamalla kotipaikalle sitä kodintuntuista yhteisöllisyyttäkin. Itse ainakin muistan asumispaikkani pääsääntöisesti ihmisistä enkä rakennuksista.

Tähän vaikuttaa hyvin paljon se, millainen ympäristö on ja kuinka pitkään yhteisössä meinaa vaikuttaa. Tietenkin toisen aloitteeseen on kohteliasta reagoida jotenkin, ja niin itse ainakin teen.

 

[Palstalegenda]

Kun muutin Ouluun, niin ekalla kauppareissullani paikalliseen marketiin tervehdin myyjää ja vaihdoin jonkun sanan mutta eihän se parikymppinen nainen puhunut mitään takaisin. Olin aika ihmeissäni ja siitä se Oulun puhekulttuuri minulle alkoi selvitä hiljalleen. Sitten tervehdin vuoden asumisen jälkeen ensi kerran seinänaapuriani, kun sattui ovellansa olemaan, ja se vajaa kaksivitonen nainen vain toljotti takaisin eikä vastannut mitään. Aiemmin emme olleet nähneet.

Siis Oulussa ei edes kannata yrittää olla sosiaalinen. Sen kuin toljottaa pää alaspäin menemään. Poikkeuksia toki on, mutta yleisilme on tuo ja sekös vituttaa.

 

[Pula-ajan Tretjak]

Siis Oulussa ei edes kannata yrittää olla sosiaalinen. Sen kuin toljottaa pää alaspäin menemään. Poikkeuksia toki on, mutta yleisilme on tuo ja sekös vituttaa.

Niin ne vain kokemukset menee täysin eri suuntaan. Toisaalta ehkäpä tapaamani ihmiset aistivat minussa stalkkerin vikaa ja ovat sitä kautta ystävällisempiä, mitä ilmeisemmin toivoen pääsevänsä eroon nopeammin :)

 

[Cemetery Gates]

...se vajaa kaksivitonen nainen vain toljotti takaisin eikä vastannut mitään.

Vihjaatko tuossa yksinomaan ikään, vai olisiko tuossa selitys itse ongelmaan?

 

[Alamummo]

Mulla ei ole mitään jakoa tuntea kaikkia naapureitani. Itseasiassa en edes tiedä, ketä asuu seinän toisella puolelle, eikä kyllä kiinnostakaan. Muutaman tunnen näöltä ja parin kanssa olen vaihtanut kuulumisia, heitä myös moikkaan tavatessa. Joitain tiedän asuvan samassa yhtiössä, mutta en tunne, joten en moikkaakaan. Tosin tässä kämpässä asuu niin paljon erilaisessa elämäntilanteessa olevia tyyppejä ja kaikenmaailman vuorotyötä tekeviä teiniviiksiä, että enpä jaksa vaivautua sosiaaliseksi. Nuorien perheiden kansoittamassa aikaisemmassa kerrostalossa moikkailu oli paljon luontevampaa.

Mutta siis, miksi ihmeessä pitäisi olla kiinnostunut siitä, ketä samassa kompleksissa asuu?

Tervehdin naapureitani nyökkäämällä tai morjenstamalla kun satun näkemään rappukäytävässä tai ulko-ovella. En tunne ketään heistä eikä kiinnostakaan. Minusta vaan kuuluu hyviin tapoihin tervehtiä naapureitaan ja vaiva siitä on minimaalinen. Oma häpeänsä jos ovat niin tolloja, etteivät tajua vastata.

 

[pikkukatti]

Sattuipa sopivasti tänään tuon kaltainen tilanne, siis naapureista. Olen nyt jotain vuoden asunut tässä talossa ja harvoin naapureita näkee, kun en liiku useinkaan ns. ihmisten aikaan. Äsken kuitenkin tuli eräs naapuri vastaan jonka kanssa ollaan jopa juteltukin, ja tervehdinkin häntä. Mutta hän ei sitten vastannutkaan mitään ja jäihän siitä vähän huono fiilis. Erään toisen naapurin kanssa kyllä tervehditään ja jutellaankin pari sanaa aina kun nähdään, mutta muita naapureita en juurikaan edes tunnista.

Töissä taas vituttaa (no ehkä turhan voimakas sana, enemmänkin vähän harmittaa) sellaiset ihmiset jotka ei tervehdi, vaikka niille kohteliaasti sanot päivää/huomenta tms. Hyvin äkkiä tosin on oppinut sen etten tervehdi matkustajia jos ne ei tervehdi ensin. Joistain näkee sen että ne saattaa tervehtiä ja sitten itse moikkaat niitä ja ne ei sanokaan mitään. Tuo siis toisinaan harmittaa. Osalle porukkaa olet kuin ilmaa vaan ja ne ei edes katso, saati sano edes minne ovat menossa, lyövät vaan rahat tiskiin. Ei noista epäkohteliaista asiakkaista jaksa yleensä stressaantua, olkoonkin että tällaista "iloisen Itä-Suomen" kasvattia sitten joskus risoo nuo hapannaamat.

 

[Sphinx]

Minusta vaan kuuluu hyviin tapoihin tervehtiä naapureitaan ja vaiva siitä on minimaalinen. Oma häpeänsä jos ovat niin tolloja, etteivät tajua vastata.

Näinpä, mutta ei siitä tarvitse vittuuntua.

Osalle porukkaa olet kuin ilmaa vaan ja ne ei edes katso, saati sano edes minne ovat menossa, lyövät vaan rahat tiskiin.

Ymmärrän jos maksaa bussimatkan rahalla, että silloin on kohteliasta tervehtiäkin, mutta tuo nyt olikin aivan uusi tieto, että pitäisi vielä kertoa mihin on menossa. Enpä moista ollut ennen ajatellutkaan.

Miten muuten te naapureita ynnä muita tervehtivät ihmiset sitten suhtaudutte siihen jos joku tuntematon tyyppi yllättäen tervehtii teitä? Olet esimerkiksi rauhassa avaamassa kämppäsi ovea ja kulman takaa hyökkääkin moikkaamaan joku tyyppi jota et ole edes koskaan aiemmin nähnyt. Onko se mielestänne tosiaan mukava yllätys eikä yhtään kiusallinen tai outo tilanne?

Pitäisiköhän sitä itsekin alkaa joskus moikkailemaan vaikkapa joitain opiskelukavereita joita on parin vuoden ajan nähnyt melkein päivittäin vaihtamatta koskaan sanaakaan. Tosin eiväthän ne muutkaan tyypit tervehdi kuin niitä tiettyjä entuudestaan tuttuja kavereitaan niin kai se olisi aika oudon tungettelevan oloista yllättäen alkaa ulkopuolisena moikkailemaan.

 

[tiuke]

Itse tervehdin aina, jos joku esim. talon pihalla tervehtii ensin ja usein tervehdin itsekin ensin. Hyvin harvoista tiedän edes missä rapussa asuvat vai asuvatko yleensä ollenkaan tässä pihapiirissa (kaksi kerrostaloa, joissa neljä rappua). Monestikin kiusallisia tilanteita, jotka minuntyyppistä ihmistä jää joskus vaivaamaan, mutta ehkä olen pääsemässä siitä eroon ja olemaan stressaamatta siitä, moikkaako tuntematonta. Hyvin harvoja tunnen edes ulkonäöltä, mutta ei kai tuo vakavaa ole, vaikka moikkaisikin ihmistä, joka on käymässä vain vierailulla. Jos toinen ei tervehdi takaisin, on tietysti ikävää, mutta syitä voi olla monia. Ehkä seuraavalla kerralla jo tervehtiikin.

 

[pikkukatti]

Ymmärrän jos maksaa bussimatkan rahalla, että silloin on kohteliasta tervehtiäkin, mutta tuo nyt olikin aivan uusi tieto, että pitäisi vielä kertoa mihin on menossa. Enpä moista ollut ennen ajatellutkaan.

Niin no, täällä kun on eri hintaisia lippuja eri matkoille (kilometrien mukaan) Yleensä siitä rahasummasta pystyy sitten jo päättelemään mihin asti on menossa, mutta joskus siihen tiskiin lyödään esim. vitonen ja mistä sitä vaan voisi tietää mihin asti se on menossa. Jotkut kuukausikortitkin kysyy kilometrejä ja niissä etenkin ilmenee se ettei jengi sano yhtään mitään ja sitten olisi jotenkin osattava lukea ajatuksia. Ja jos kysyy mihin se on menossa (eikä mitenkään töykeään sävyyn) saa vastaukseksi vihaisen mulkaisun ja ärähdyksen määränpäästä. Aina en edes jaksa alkaa kyselemään, etenkin jos arvaa sen määränpään tai matkaa on sinne päätepysäkille alle 7km. Tai sitten vaan lyön maksimikilometrit, asiakkaallehan sillä ei ole mitään merkitystä. En minäkään mikään puhelias ole töissä, mutta koitan edes jollain tapaa siinä kiireen keskellä asiakkaan huomioida, edes nyökkäämällä. Ja vastaamalla kysymyksiin ja koittamalla auttaa jos voin.

 

[vilperi]

Ymmärrän jos maksaa bussimatkan rahalla, että silloin on kohteliasta tervehtiäkin, mutta tuo nyt olikin aivan uusi tieto, että pitäisi vielä kertoa mihin on menossa. Enpä moista ollut ennen ajatellutkaan.

Hieman pisti ihmetyttämään tämä.

Enpä ole itse koskaan matkustanut bussilla ettenkö olisi sanonut astuessani bussiin sisälle minnepäin olen menossa. Mistä bussikuski muuten sen tietää paljonko minulta pitää veloittaa? Yleensä kun minulla ei edes ole mitään tasarahaa millä maksan.

Ihme juttu, mutta näemmä näitä asioita voi katsella erilaisista perspektiiveistä.

Minun mielestäni kuuluu itsestäänselvyyksiin, että tervehtii bussikuskia, kaupan tätiä tai naapureitaan. Enpä edellisessä kerrostaloasunnossanikaan kovin hyvin naapureitani tuntenut tai niiden kanssa jutellut, mutta ilman muuta niitä tervehdin kun ne näin. Ja ne tervehti ihan itsestäänselvyytenä myös minua.

Bussikuskille sanon yleensä myös kiitokset kun olen perillä. Siis jos astun siitä etuovesta ulos. Sieltä takaa en jaksa alkaa huutelemaan.

 

[Datsun]

Enpä ole itse koskaan matkustanut bussilla ettenkö olisi sanonut astuessani bussiin sisälle minnepäin olen menossa. Mistä bussikuski muuten sen tietää paljonko minulta pitää veloittaa? Yleensä kun minulla ei edes ole mitään tasarahaa millä maksan.

Me maalta Helsinkiin muuttaneet opimme tämän melko nopeasti. Ystäväni maksoi joka aamu matkan käteisellä n. viikon ajan ja sanoi joka kerta että "siihen Forumin kulmalle". Bussikuski totesi yhtenä aamuna että: "mua ei vittuakaan kiinnosta minne sä menet."

 

[kakkonen]

Me maalta Helsinkiin muuttaneet opimme tämän melko nopeasti. Ystäväni maksoi joka aamu matkan käteisellä n. viikon ajan ja sanoi joka kerta että "siihen Forumin kulmalle". Bussikuski totesi yhtenä aamuna että: "mua ei vittuakaan kiinnosta minne sä menet."

No tuossahan on keskustelun alku! Sun kaverisihan olisi kannattanut tuosta jatkaa jotain nasevaa.

Me täällä Oulussa oltais oltu molemmat hiljaa tuossa tilanteessa, mutta Hesassa on tuollainen rennon letkeä jutustelukulttuuri.

 

[Sphinx]

Enpä ole itse koskaan matkustanut bussilla ettenkö olisi sanonut astuessani bussiin sisälle minnepäin olen menossa. Mistä bussikuski muuten sen tietää paljonko minulta pitää veloittaa? Yleensä kun minulla ei edes ole mitään tasarahaa millä maksan.

Ilmeisesti jossain on sitten paljonkin sellaisia bussilinjoja, että matkan hinta voi vaihdella määränpään mukaan. Arvelinkin ehkä jostain sellaisesta olevan kyse. Itsekin olen joskus sellaisella linjalla matkustanut käteisrahalla tähtäimenä määränpää johon pääsee halvimmalla hinnalla. Tasarahan antaessa en erikseen mainosta mihin olen menossa, mutta jos odottaisin vaihtorahoja niin sitten mainitsisin matkakohteeni.

Tulipa tästä mieleen, että pienempänä sällinä kun en kuitenkaan lasten lippuun olisi ollut enää oikeutettu kävi kerran niin, että annettuani matkaan oikeuttavan tasarahan kuski kysyi "kokonainen vai puolikas?" Vastasin "puolikas", kun tuollaista erikoisalennusta kerran tarjottiin ja sitten kuski neuvoi isälliseen sävyyn, että täytyy aina kertoa minkähintaisen matkan haluaa ostaa.

Bussikuskille sanon yleensä myös kiitokset kun olen perillä. Siis jos astun siitä etuovesta ulos. Sieltä takaa en jaksa alkaa huutelemaan.

Itse olin tähän asti siinä uskossa, että etuovesta kuljetaan vain sisään ja muista ovista sitten ulos. Havaintojeni mukaan ei kuski edes avaa etuovea jos ei ketään ole tulossa sisälle. Kerran olen itsekin tosin etuovesta kulkenut ulos, kun koulubussin kuski kyllästyi turhiin stop-napin rimputuksiin ja päästi ulos vain etuovesta kuskilta henkilökohtaisesti pyytämällä.

 

[AnFa]

Itse olin tähän asti siinä uskossa, että etuovesta kuljetaan vain sisään ja muista ovista sitten ulos. Havaintojeni mukaan ei kuski edes avaa etuovea jos ei ketään ole tulossa sisälle. Kerran olen itsekin tosin etuovesta kulkenut ulos, kun koulubussin kuski kyllästyi turhiin stop-napin rimputuksiin ja päästi ulos vain etuovesta kuskilta henkilökohtaisesti pyytämällä.

Yllätyt vielä maailman monimuotoisuudesta, kunhan joskus hamassa tulevaisuudessa vaihdat koulubussin oikeaan bussiin.

 

[Trenchtown]

Busseista tuli mieleen, että vituttaa suunnattomasti nykynuorison käyttäytyminen. Onhan se ihan ok istua niillä vammaisille, vanhuksille ja muille "vajaakuntoisille" tarkoitetuilla penkeillä, mutta jos jumalauta auto on täynnä ja mummo/pappa/tuleva äiti/kainalosauvoilla kulkeva astuu bussiin ja katsoo, että paikkoja ei ole, niin suurin osa nykynuorisosta vaan istuu pullaperseellään tekemättä elettäkään. Itse olen pari kertaa sen verran ottanut roolia, että olen ohjeistanut terveet nuoret seisomaan ja luovuttamaan paikkansa sitä enemmän tarvitsevalle.

Täällä tuon kertalipun hinta on 2,50 euroa ja ilman puhetta sen se kuski myös veloittaa. Samalla kertalipulla pääsee matkustamaan myös kaupungin ulkopuolelle, tai ainakaan koskaan ei minulta ole alettu tivaamaan määränpäätä. Jos vaikka Turusta menee naapuriin, vaikka Raisioon, Naantaliin tai Kaarinaan, niin säästää tuolla lailla huijaamalla aina sen vajaan euron verran. Olen kyllä valmistautunut tarvittaessa pelaamaan "aijaa, emmää vaan tiänny et se on noin" -kortin ja maksamaan kiltisti puuttuvan osan matkastani, mutta vielä ei ole ollut siihen tarvetta.

Tuosta kiittämisestä ja morottamisesta sen verran, että itse tervehdin kuskia aina. Jos on napit korvissa eikä nappaa tervehtiä puheella, niin vähintään reipas nyökkäys kuskin suuntaan. Autosta poistuessa en huutele kiitoksia, mutta heilautan kättä kuskille aina ja yleensä nuo jopa vastaavat tervehdykseen.

 

[BOL]

Kiitokset ujous-näkökulmasta, vaikka se ei mun mielestäni mikään syy voi tuon ikäisen pojan kohdalla enää ollakaan. Jollekin 3-vuotiaalle voi tuollaisen käytöksen tuolla perusteella vielä hyväksyäkin, vaikka mielestäni myös siinä on vanhempien paikka puuttua moiseen käytökseen.

Mä en voi sanoa tuntevani meidän rapusta sanan varsinaisessa merkityksessä yhtäkään toista asukasta. Sen sijaan naamatuttuja on useitakin ja kaikki muut tätä yhtä perheyksikköä lukuunottamatta ovat aina oma-aloitteisestikin tervehtineet. Muutamien kanssa jäädään suustammekin kiinni rappuun juttelemaan ihan arkipäiväisistä asioista. Voinkin kuvitella, että jos tarvitsisin esim. sokeria, kehtaisin mennä naapurin ovikelloa soittamaan.

Ehkä mä olen jotenkin nipo ja "vanhan kansan" ihminen, mutta mun mielestä käytöstavoilla on suurikin merkitys. Ja huonoa käytöstä tulee välttää, ainakin kodin seinien ulkopuolella. Tätä yritän lapsillenikin opettaa, koska usein on niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja hyvällä käytöksellä on usein kauaskantoiset seuraukset. Jos kaikki käyttäytyisivät hyvin, meillä kaikilla olisi huomattavasti mukavampaa elellä. Muiden käytökseen emme voi vaikuttaa, mutta käyttäytymällä itse hyvin ja kohteliaasti, on todennäköisempää saada myös hyvää käytöstä takaisin. Kaikkea paskaa ei toki tarvitse muiltakaan sietää, mutta palautteen antamisessa takaisin kannattaa aloittaa olemalla itse ensin ystävällinen. Ja jos minä en näitä lapsilleni opeta, kuinka he voisivat sen oppia?

Kaikkien ihmisten kaveri ei tarvitse olla, eikä edes pitää heistä. Mutta tietynlainen kohteliaisuus on syytä omata näitäkin ihmisiä kohtaan. Kiusaamista ei toki tarvitse sietää tai olla heitä kohtaan ystävällinen, mutta se onkin asia erikseen.

Hyvät käytöstavat eivät maksa mitään, eivätkä ole mistään muusta pois. Toisaalta on hyvä, että näitä huonosti käyttäytyviäkin löytyy, koska niiden avulla on helppo pienille lapsille opettaa, miten pahalta voi toisesta epäkohtelias käytös tuntua. Vanhempi lapsistani on varautunut vieraita kohtaan ja tervehtimisen kanssa on välillä niin ja näin ihan meidän tuttaviemmekin kohdalla. Olen kuitenkin aina painottanut, että mitään muuta ei tarvitse alkuun jutustella, jos ei uskalla tai halua, mutta tervehtiä täytyy ja silmiin katsoa. Pikkuhiljaa tämäkin oppi alkaa mennä jakeluun ja tyttökin alkaa jo laskea muurejaan vieraita kohtaan, kun on oppinut, että tämän jälkeen hänellä on vapaus ottaa kontaktia omaehtoisesti.

Vastuu käytöstapojen opettamisesta on aina aikuisella, mutta kyllä mun mielestäni koululaisen voi jo olettaa osaavan käyttäytyä kohteliaasti, vaikka kotona tätä ei olisi painotettukaan. Käsittääkseni näitä asioita kuitenkin edelleenkin opetetaan ala-asteella, eikä näköjään turhaan.

 

[pikkukatti]

Tulipa tästä mieleen, että pienempänä sällinä kun en kuitenkaan lasten lippuun olisi ollut enää oikeutettu kävi kerran niin, että annettuani matkaan oikeuttavan tasarahan kuski kysyi "kokonainen vai puolikas?" Vastasin "puolikas", kun tuollaista erikoisalennusta kerran tarjottiin ja sitten kuski neuvoi isälliseen sävyyn, että täytyy aina kertoa minkähintaisen matkan haluaa ostaa.

Nuo on myös vähän hankalia tilanteita kun joku tenava tulee ja maksaa esim. sillä vitosen setelillä. Silloin yleensä kysyn hänen ikäänsä, jos en itse ole varma onko hän yli vai alle 12v. Yleensä niillä on kuitenkin kolikoita ja niistä sitten pystyy päättelemään kumman lipun se haluaa. Varmasti on tullut myytyä lastenlippuja jo tuon iän ylittäneillekin, en jaksa alkaa ruveta varmistelemaan aina ja miten sitä edes todistaa sen että joku on vaikka 13. Syntymävuotta voi tietysti kysyä, siinä ne ei ehkä ihan helpolla keksi sitä vuotta mikä pitäisi olla oikeuttaakseen lastenlippuun.
Noista etuovesta ulos pyrkivistä. En oikeastaan tykkää yhtään näistä jotka koittaa sieltä ulos mennä. Sääntö on kuitenkin että siitä ei ulos mennä. Etenkin niitä jotka sitten väkisin sieltä tunkee kun olisi niitä matkustajia sisäänkin sieltä tulossa. Yleensä en ala kuitenkaan tästä urputtamaan niille vaan avaan sen oven niille, näin pääsen tilanteesta nopeammin kuin että alkaisi väittelemään tai odottamaan sitä että se kävelee sinne keskiosaan. Eri asia on sitten ne tilanteet kun tietää että siitä on kerralla lähdössä paljon matkustajia pois (keskustassa tai jonkun koulun vieressä tms) niin silloin avaan vaan kaikki ovet niin saa auton nopeammin tyhjäksi. Pieniä lapsia en tosin laske mielelläni etuovesta, ne kun saattaa lähteä juoksemaan siitä auton keulan ohi suoraan autotielle ja takaa saattaa tulla auto mikä ei näe sitä tenavaa ennenkuin se on siinä keulassa.

Mutta koska nyt ei juuri jaksa vituttaa mikään, niin poistun täältä jauhamasta työasioita.

 

[Sphinx]

Yllätyt vielä maailman monimuotoisuudesta, kunhan joskus hamassa tulevaisuudessa vaihdat koulubussin oikeaan bussiin.

No siitä on kyllä jo seitsemän vuotta, kun viimeksi koulubussissa matkustin. Tai olihan sekin ihan normilinja, mutta matkustajina melkein pelkästään koululaisia. Välillä oli muitakin matkustajia esim työmatkalla ja välillä ne väittelivät kiivaasti pitkät tovit kuskin kanssa josko jo voitaisiin lähteä liikkeelle, kun koululaisiin kyrpääntynyt kuski oli päättänyt vaikka tunniksi jäädä seisottamaan bussia pysäkille kesken matkan.

 

[H.Incandenza]

Kiitokset ujous-näkökulmasta, vaikka se ei mun mielestäni mikään syy voi tuon ikäisen pojan kohdalla enää ollakaan. Jollekin 3-vuotiaalle voi tuollaisen käytöksen tuolla perusteella vielä hyväksyäkin, vaikka mielestäni myös siinä on vanhempien paikka puuttua moiseen käytökseen.

Ujous voi olla kymmenvuotiaankin kohdalla se syy, ettei hän tervehtinyt. Eikä siinä ole mitään merkitystä sillä, että "hyväksytkö" sinä sitä vai et. Ja ei se vanhempien puuttuminen välttämättä asiaa auta. Ujoudesta kasvetaan eroon pikku hiljaa itseluottamuksen parantuessa. Ei huomauttelemalla asiasta kärkevään sävyyn. Hyvät käytöstavat toki kunniaan. Mikäli penikka oli vain itsekäs paskiainen, niin asia erikseen.

 

[Tölikän-vesku]

Rupesi vituttamaan naapurin pikkusälli. Satuttiin alle 2v. tyttäreni kanssa samaan aikaan pojan kanssa pyöräkellariin ja tyttäreni sanoi iloisesti "Moi!". Poika ei sanonut mitään, eikä edes fyysisesti reagoinut mitenkään. Ajattelin, että ei varmaankaan kuullut ja annoin asian olla. Poika sai pyöränsä klitsusta ja mä venasin, että pääsen ottamaan rattaat sieltä itse. Tyttäreni sanoi uudestaan kirkkaalla ja iloisella äänellä "Moi!". Eikä vieläkään mitään reaktiota pojalta. Tässä vaiheessa mä todella ystävällisesti sanoin, että voisit varmaan tervehtiä pientä ihmistä, kun noin iloisesti sua tervehtii. Eikä mitään. Ei vittu yhtään mitään. Se kundi ei sanonut mulle mitään, eikä edes ilme värähtänyt, käänsi vaan pään pois.

Mikä vittu ihmisiä vaivaa?...kyllä mun lapsia pitäisi tervehtiä... Mutta siltikin vituttaa mokoma moukka.

Ei jumalauta!!!
Kyse on pienistä lapsista, ja sä täällä dumaat pikku-kollin aivan samantien ku ei moikkaa sun kirkasäänistä pikku-prinsessaa. Ei tullut mieleen että poika voi olla ujo yms.?
Tuon ikäisillä on vielä kova tytöt-pojat-vastakkainasettelu, eikä tytöille todellakaan moikattu ton ikäisinä.
Rupes vituttaa. Muista ottaa seuraavassa taloyhtiön kokouksessa asia esille.