Et varmaan itsekään pitäisi siitä, jos muut aikuiset tulisivat oikomaan omien lastesi käytöstä. Ja tyttöjen äitinä sinulla ei voi olla paras käsitys pikkupoikien ajatusmaailmasta, vai??
Itseasiassa, jos omien lasteni käytös ei ole tilanteeseen sopivaa, toivoisin läsnäolevan aikuisen puuttuvan siihen. Oli kyseessä sitten hiekan heittäminen hiekkalaatikossa, rappukäytävässä huutaminen, pallon heittäminen jonkun seinään esim. klo 20 jälkeen tai teinin mölyäminen sporassa. Tietenkin oletan tämän aikuisen tekevän sen lasteni koskemattomuutta kunnioittaen. Monestihan lapsethan eivät edes tule ajatelleeksi käyttäytyvänsä sopimattomasti ts.esim. pallon heittämisen seinään häiritsevän naapuria. Ja monille lapsille menee jakeluun paljon paremmin, jos joku ulkopuolinen kommentoi huonoa käytöstä, vaikka oma vanhempi olisi samaa asiaa jankuttanut iät ja ajat. Tai näin ainakin oman kokemukseni mukaan. Pitää vain pitää mielessä, millä tavalla kommentoi ts. sanooko ystävällisesti vai alkaako heti raivota.
Joo, voi toki olla, että on kovinkin yleistä, että pikkupojat saavat tyttöbakteereja myös taaperoista tai jopa ihan vauvoista. Koskaan en ole moisesta kuullut, mutta eihän se sitä tarkoita, etteikö näin voisi olla. Parin frendin kanssa olen tästäkin asiasta jutellut ja poikien äitinä heille se ei kovin tutulta kuulostanut myöskään. Ja mulla itselläni on ollut lapsesta saakka myös paljon poikia kavereina, enkä kyllä tunnista tätä piirrettä kenessäkään olleen. Siis sitä, että tyttöbakteereja olisi saatu myös kavereiden pikkusisaruksista. Lähipiirissämme on paljon poikia, joten jossakin määrin ymmärrän, mitä poikien päässä liikkuu. Mutta en toki tiedä,
mitä kaikkien poikien päässä juuri sillä kyseisellä hetkellä pyörii.
Olisi alunperin pitänyt kirjoittaa enemmänkin ihmettelyketjuun, koska tämä mun "dissaukseni" poikaa kohtaan on käsitetty vähän väärin, osin omaakin syytäni. Enhän mä tälle pojalle tehnyt mitään muuta kuin ystävällisesti sanoin, että voisi vaikka tervehtiä pientä takaisin, kun toinen sanoo iloisesti moi, koska oletin, että poika ei ensimmäistä "moita" kuullut. Ja mä en todellakaan saanut mitään raivareita tai edes sen enempää puhunut mitään koko jannulle. Lähinnä olin monttu auki. Enkä todellakaan ala sen enempää pojalle opettamaan käytöstapoja, koska näkemäni perusteella voisin kuvitella sen olevan loputon sua ja mulla on kädet täynnä ihan omien lasteni kanssa.
Äsken törmättiin poikaan taas rapussa ja tyttö sanoi taas iloisesti moi pojalle. Eikä mitään reaktiota edelleenkään. Joten sattumasta nyt ei ainakaan näytä olevan kysymys. Jatkoimme iloisena matkaamme, koska olen nyt ymmärtänyt, että moinen käytös on nykyään täysin hyväksyttävää, jollei jopa suotavaa. Sehän on ihan pimeetä tervehtiä naapureitaan, saati sitten olettaa, että siihen vastattaisiin. Piis and lööv.
