on se vitun hienoa
Kohta taas mennään, liput liehuen ja torvet soiden.
On urheaa mennä taisteluun, rohkeasti maansa ja jumalansa puolesta.
On uljasta antaa kaikkensa, kaunista palata kotiin sankarina.
Juhlakulkueessa.
Näen kun miekkani iskee vihollisen vartaloon.
Näen kun kirveeni murskaa vihollisen kallon.
Näen kun luotini silpoo vihollisen kasvot.
Näen kuin pommini tuhoavat vihollisen kaupungit.
TAPA, TAPA, TAPA, haluan nähdä verta.
Lämmintä verta valumassa autiomaan hiekkaan.
Verta vihollisen tuskaisilla kasvoilla.
Naisten ja lasten itkua miestensä ruumiiden äärellä.
Raunioituneita kaupunkeja, savuavia taloja.
Kuolleita kaduilla, pihoilla, pelloilla matojen ruokana.
Miehiä, naisia, pieniä lapsia. Eilen vielä elossa.
Eilen vielä täynnä elämää, tänään ruumiina ojassa.
Palaneita ihmisiä, silvottuja käsiä, jalkoja,
raiskattuja naisia, murhattuja lapsia.
Selviytyneitä etsimässä ruokaa jätekasoista.
Sota on uljasta, sota on kaunista.
Ei unohdu asiat edes tuhannessa vuodessa,
hyökkäykset meitä kohtaan on kostettava.
Mutta mitään ei opita, lyhyt on muisti,
ihmiskunnan tekojen osalta.
Kohta taas mennään, liput liehuen ja torvet soiden.
Onko pakko mennä taisteluun, sokeasti maansa ja jumalansa puolesta ?
Typerää antaa kaikkensa, palata kotiin kuolleena.
Ruumisarkussa.
---
Vituttaa ihmisten sanoinkuvaamattoman suuri tyhmyys.
Typeryys yleisesti, sisältäen kaikki sen osa-alueet ja tekijät.
Niin monta asiaa ettei niitä pysty edes listaamaan tähän.
Tuo edellinen vain yhtenä esimerkkinä typeryydestä.
Jokainen voi itsekseen miettiä, mikä on oikeasti tärkeää itsensä ja muiden kannalta.
Ja miten suhtautua niihin tärkeisiin asioihin.
Kohta taas mennään, liput liehuen ja torvet soiden.
On urheaa mennä taisteluun, rohkeasti maansa ja jumalansa puolesta.
On uljasta antaa kaikkensa, kaunista palata kotiin sankarina.
Juhlakulkueessa.
Näen kun miekkani iskee vihollisen vartaloon.
Näen kun kirveeni murskaa vihollisen kallon.
Näen kun luotini silpoo vihollisen kasvot.
Näen kuin pommini tuhoavat vihollisen kaupungit.
TAPA, TAPA, TAPA, haluan nähdä verta.
Lämmintä verta valumassa autiomaan hiekkaan.
Verta vihollisen tuskaisilla kasvoilla.
Naisten ja lasten itkua miestensä ruumiiden äärellä.
Raunioituneita kaupunkeja, savuavia taloja.
Kuolleita kaduilla, pihoilla, pelloilla matojen ruokana.
Miehiä, naisia, pieniä lapsia. Eilen vielä elossa.
Eilen vielä täynnä elämää, tänään ruumiina ojassa.
Palaneita ihmisiä, silvottuja käsiä, jalkoja,
raiskattuja naisia, murhattuja lapsia.
Selviytyneitä etsimässä ruokaa jätekasoista.
Sota on uljasta, sota on kaunista.
Ei unohdu asiat edes tuhannessa vuodessa,
hyökkäykset meitä kohtaan on kostettava.
Mutta mitään ei opita, lyhyt on muisti,
ihmiskunnan tekojen osalta.
Kohta taas mennään, liput liehuen ja torvet soiden.
Onko pakko mennä taisteluun, sokeasti maansa ja jumalansa puolesta ?
Typerää antaa kaikkensa, palata kotiin kuolleena.
Ruumisarkussa.
---
Vituttaa ihmisten sanoinkuvaamattoman suuri tyhmyys.
Typeryys yleisesti, sisältäen kaikki sen osa-alueet ja tekijät.
Niin monta asiaa ettei niitä pysty edes listaamaan tähän.
Tuo edellinen vain yhtenä esimerkkinä typeryydestä.
Jokainen voi itsekseen miettiä, mikä on oikeasti tärkeää itsensä ja muiden kannalta.
Ja miten suhtautua niihin tärkeisiin asioihin.