Vitutusketju

[Oijennus]

iPad 2. Kuinka?

Sama homma ja joku aika sitten lakkasi toimimasta. Aikaisemmin katselin kaikki pelit iPad 2:sen kautta ja wifi toimi hienosti. Nyt jokusen tovin on hetken yhteydessä verkkoon ja sitten katkaisee sen. Verkkoyhteydet toimii tietokoneella ja muilla laitteilla moitteettomasti. IPad ei. Googlaamalla löytyy näistä iPad 2:sen wifi ongelmista tietoa, mutta jotenkin itselle jäi sellainen kuva, että jonkun päivityksen yhteydessä meni paskaksi tuo wifi yhteys.
Itse käytän nykyään tätä iPadia ainoastaan Soneran simkortilla varustettuna.

 

[JYP#44]

Miten vittu se yksi ylimääräinen x-kromosomi tekee elämästä niin saatanan vaikeaa?

Tämä avautuminen ei liity nais- tai parisuhteisiin (joita en harrasta, osasyynä kun tätä koomailua saa seurata ihan "ilmaiseksikin"), vaan ihan oman kaveripiirin muijien keskinäiseen eloon ja oloon. Itselläni on lukiosta aikoinaan tullut hyvä ja suht tiivis kaveriporukka, johon sisältyy myös useampi naisimmeinen. Nämä naiset ovat siis itsekin kavereita keskenään, ja mitä nyt heitä tunnen niin melko hyviä kavereita vielä keskenään ovat. Kuitenkin, vituttaa seurata vierestä tuota naisten keskinäistä touhuamista. Jäätävää ylitulkitsemista, äänenpainoista vedetään omia johtopäätöksiä, välillä päätetään ryhtyä hirveiksi marttyyreiksi ja sopia ei voida millään ilmeellä. Unohtamatta täysin puhdasta tyhmyyttä mitä sitäkin välillä ilmaantuu.

Kyseiset kaksi neitokaista ovat olleet vähän tuuliajolla jo pidemmän aikaa kun toinen lähti vaihto-opiskelemaan puoli vuotta sitten. Tuon puolivuotisen vaihdon aikana tämä vaihtari kyllä tekstaili minulle jatkuvasti, mutta tälle toiselle tytölle ei kuulemma lähettänyt yhden yhtäkään viestiä. Ensin täällä Suomessa juttelin sille ei-vaihtarina toimivalle neidille (kutsutaan tätä vaikkapa neiti X:ksi) tästä vaihtarista. Neiti X totesi minulle vain melko vihaisena että "no eipä se oo mulle mitään viestiä laittanu sieltä vaihdosta!! kiva homma hei! kai se mua jostain vihaa taas!". Kysyin millonka itse olet laittanut tälle viestiä tai mikset voi laittaa uudestaan viestiä, niin vastaus oli että en ole laittanut tälle itsekään mitään enkä aio laittaa. Selvä, eipä siinä sitten mitään. Vaihtari tuli Suomeen, pyysi minut luokseen kahville (eikä tietenkään tätä toista naista voinut pyytää samoille kahveille jostain syystä). Melko heti sitten vaihtarin puheet muuttuivat siihen että mikähän sillä neiti X:llä oikein on kun mitään viestiä ei voinut tälle vaihtarille laittaa. En kertonut suoraan tälle että olen jutellut asiasta toisen osapuolen kanssa, vaan vähän vittuiluksi kyselin että noh oletkos itse laittanut viestiä. Vastaus on että no en oo ku ei sekään laita mulle. Vaihtari oli ilmesesti loukkaantunut kun Äksä ei ollut viestitellyt tälle henk koht siitä, kun X:n sisko sai lapsen vaihto-ohjelman aikana. Facebookiin kyllä tästä laittoi aivan vitusti päivityksiä, mutta vaihtari loukkaantui kun tälle ei erikseen laitettu omaa viestiä että laps tuli maailmaan. Neiti X taas ei viitsinyt kuulemma laittaa viestiä, "koska ei sekään oo laittanu mulle viestiä sieltä vaihdosta". Eli toisinsanoen molemmat ovat loukkaantuneet siitä kun toinen osapuoli ei pidä yhteyttä, mutta kuitenkaan eivät itse voi ottaa asiaa puheeksi tai edes laittaa niitä mitä kuuluu-viestejä omalle kaverilleen.

No eihän siinä, tarina sai jatkoa eilen ja vissiin vielä tänäänkin. Vaihtari on vanhempiensa tyhjässä okt:ssa talonvahtina viikonlopun yli ja pyyteli minua kahville ja käski sitten kutsua muitakin. Kysyin että saako neiti X:n kutsua vai oletteko vielä riidoissa. Sanoi että kutsu sinä vain, mutta itse en jaksa kutsua. No kyselin laittelin sitten viestiä eteenpäin että kiinnostaako lähteä kahvittelemaan. Ensimmäiset sanat vastauksessa oli että miksei tämä itse kysy "vai eikö se haluu mua sinne kun ei ees ite viiti kysyä, en kyllä tuu jos se ei mua sinne halua". Tässä vaiheessa sitten heitin palloa takaisin vaihtarille että kysy nyt itse jos oikeasti haluat oman kaverisi paikalle. Samalla sanoin myös että en jaksa toimia enää teidän välillälle juoksupoikana ja viestinviejänä, sopikaa keskenänne asiat kuntoon. Lisäksi totesin että huomenna saatan ehkä tulla käymään, mutta vain jos te hoidatte välinne kuntoon. Noh, äsken tuli tekstaria että mitä tehdään tänään. Kyselin että laittelitko kaverilles viestiä, niin vastauksena tuli että "no en jaksanut sit koska se on varmaa suuttunu mulle jostain."

En tiedä mikä tuolla kaksikolla nyt oikeasti sitten on. Ikää heillä on molemmilla lähes 22 ja 21v, eli mitään teini-iän draamaa ei pitäisi enää olla. En tiedä. Vituttaa kun tässä täytyy välikätenä toimia, ja aika suoraan olen molemmille sanonut että en jaksa selvittää teidän riitojanne. Mutta silti eivät saa keskenään sovittua vaikka aikaa ollut jo usemapi kuukausi. Ei ole niin vitun vaikeaa.

 

[Captain Slow]

En tiedä mikä tuolla kaksikolla nyt oikeasti sitten on. Ikää heillä on molemmilla lähes 22 ja 21v, eli mitään teini-iän draamaa ei pitäisi enää olla. En tiedä. Vituttaa kun tässä täytyy välikätenä toimia, ja aika suoraan olen molemmille sanonut että en jaksa selvittää teidän riitojanne. Mutta silti eivät saa keskenään sovittua vaikka aikaa ollut jo usemapi kuukausi. Ei ole niin vitun vaikeaa.

Auttaisko mahrollisesti se jos kutsuisit molemmat kylään, ilman että sanoisit kummallekkaan että "x/y tulee kanssa", ja paikanpäällä sanoisit että "Nyt otatte hiekat pois pillusta ja sovitte tän koko homman, tosi väsynyttä tää jokaviikkoinen kinastelu pikkuseikoista..."?

 

[JYP#44]

Auttaisko mahrollisesti se jos kutsuisit molemmat kylään, ilman että sanoisit kummallekkaan että "x/y tulee kanssa", ja paikanpäällä sanoisit että "Nyt otatte hiekat pois pillusta ja sovitte tän koko homman, tosi väsynyttä tää jokaviikkoinen kinastelu pikkuseikoista..."?

Auttaisi varmaan, mutta ainakaan tällä hetkellä ei jaksa millään tuhlata yhtään ylimääräistä energiaa kaksikon välien selvittelyyn. Katsotaan asiaa kuukauden päästä uusiksi kun kesälomat alkaa ja koulukiireet ja siitä aiheutunut stressi pitäisi olla ohi.

 

[Trenchtown]

"Nyt otatte hiekat pois pillusta ja sovitte tän koko homman, tosi väsynyttä tää jokaviikkoinen kinastelu pikkuseikoista..."?

Mun on nyt häpeäkseni pakko yleistää rankalla kädellä. On nimittäin niin, että ainakin oman kokemukseni mukaan miesten kesken asioista voi puhua juuri noin, että nostetaan kissa pöydälle, puhutaan asiat halki ja jatketaan eteenpäin. Naisten kohdalla tuo taas on helpommin sanottu kuin tehty, niillä kun vaikuttaa olevan draamannälkää paljon enemmän ja välillä tuntuu siltä, että jonkun asian on pakko olla aiheuttamassa jatkuvaa draamaa, koska ilman draamaa ei elämä ole kokonaista.

Loppuun vielä kaikille järkinaisille pahoittelut yleistämisestä, heitä kun varmasti on olemassa, vaikka itse olenkin törmännyt lähes pelkästään noihin draamakuningattariin.

 

[Leelian Lepotuoli]

Mun on nyt häpeäkseni pakko yleistää rankalla kädellä. On nimittäin niin, että ainakin oman kokemukseni mukaan miesten kesken asioista voi puhua juuri noin, että nostetaan kissa pöydälle, puhutaan asiat halki ja jatketaan eteenpäin. Naisten kohdalla tuo taas on helpommin sanottu kuin tehty, niillä kun vaikuttaa olevan draamannälkää paljon enemmän ja välillä tuntuu siltä, että jonkun asian on pakko olla aiheuttamassa jatkuvaa draamaa, koska ilman draamaa ei elämä ole kokonaista.

Loppuun vielä kaikille järkinaisille pahoittelut yleistämisestä, heitä kun varmasti on olemassa, vaikka itse olenkin törmännyt lähes pelkästään noihin draamakuningattariin.

Kyllähän naisetkin osaa nostaa mirrin pöydälle ja puhua asiat selviksi, mutta siinä on vaan usein se, että sitä selvitettyä asiaa vatvotaan vielä viikkoja selvityksen jälkeen ja joka mahdollisessa tilanteessa nostetaan vähän esiin ja muistutellaan. Jos on päässyt unohtumaan. Siihen päälle vielä molempien taustajoukot ja rikkinäinen puhelin-efekti.

Mulle tuli riitaa n.6v sitten erään rouvan kanssa kun oli joko tahattomasti tai tahallisesti ymmärtänyt väärin mun jutut ja kertonut niitä eteenpäin. Just perjantaina nähtiin ja hän nosti sen vanhan asian esille ja taas halattiin ja muistuteltiin ettei se vaan vaikuta meidän väleihin, siitä on kuusi vuotta aikaa... (syvä huokaus).

 

[JYP#44]

Piti tuossa alkuperäisessä viestissä vielä mainita siitä, että sekin on kumma juttu noiden draamakuningattarien kanssa, että lähtökohtaisesti kavereita olevat vaihtari ja neiti X eivät voi laittaa viestiä ikinä toisilleen, mutta taas pahimmille vihamiehille, tai oikeastaan vihanaisille kyllä voidaan laittaa. Samassa lukiossa meidän kanssamme oli eräs aavistuksen ilkeä ja ylimielinen "heppatyttö", johon kukaan meistä ei ole jaksanut pitää oikeastaan mitään yhteyttä, tosin mitä nyt fb-kavereissa edelleen roikotellaan toisiamme. Minulla ei varsinaisesti tätä heppatyttöä vastaan ole mitään, mutta ainakin neiti X:llä on, koska lukion aikoina he tappelivat vähän niinkuin samasta jätkästä. Jos molemmat sankarit törmäisivät kadulla, niin uskon että he eivät morjestaisi toisilleen, vaan molemmat esittävät ettei huomaa toista. Mutta sitten taas facebookissahan tilanne on täysin eri. Vaikka kaksikko "vihaa" toisiaan, niin silti tykkäilevät toistensa tilapäivityksistä kilpaa, ja kommentoivat profiilikuviin "oot tosi kaunis, mistä ostit noi farkut" tai parisuhdestatuksissa toivottavat onnea kauniille parille. Sitten kuitenkin selän takana somen ulkopuolella haukkuvat toisiaan :D. Eli siis vihanaiselle kyllä laitetaan viestiä vaikka kuitenkin seläntakana haukutaan tätä ja kaveria taas josta nyt kuitenkin lopulta välitetään, niin tälle ei voi laittaa mitään viestiä tai kommenttia. Ei aukea minulle tuo naisten logiikka.

 

[Captain Slow]

Mun on nyt häpeäkseni pakko yleistää rankalla kädellä. On nimittäin niin, että ainakin oman kokemukseni mukaan miesten kesken asioista voi puhua juuri noin, että nostetaan kissa pöydälle, puhutaan asiat halki ja jatketaan eteenpäin. .

Mä en tähän sano juuta enkä jaata. Miesporukalla usein tulee ristiriidat/ongelmat/kysymykset/lähestulkoon kaikki maan ja taivaan välillä mentyä leikkimielisellä vittuilu ja vinoilu - osastolla ja sitten siirrytäänkin ongelman ratkaisuun / vastausten antamiseen. Naisista mulla ei oo yhtään tietoa miten he hoitavat nämä asiat.

Ne harvat naiskontaktit joita kiinnostaa tämmöinen lievästi auto - ja urheiluhullu juntti, on ihan hyvissä väleissä minuun ja keskenänsä. Pohjalaisverta on omassa suvussa sen verran että aika usein itse tulee täräytettyä asiat suoraan - ja kaduttua sitten jälkikäteen sanavalintojaan.

Ei aukea minulle tuo naisten logiikka.

Vähän kait samaa kastia mitä jotkut tapaukset. Eivät halua bensalenkkaria autonrassaajaa - mutta kummiskin ois kiva olla tyyppi joka vaihtaa autoon öljyt, korjaa kämpän katosta lattiaan ja niinpoispäin.

 

[Jaws]

Inhottavaa olla TE-toimiston asiakas. Haen siis tänä keväänä opiskelupaikkaa, eikä töitä ole (ehkä hyvä niin...). No, työkkäristä annettiin ohjeeksi soittaa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Hoidin homman ja soitin. Sieltä sitten kyseltiin, että olenko työkokeilua tai töitä saamassa, vai onko työnhaku edelleen voimassa. On voimassa, joten aiemman 1,5 viikon työnhakuvalmennuksen jälkeen ohjaavat minut touko-kesäkuuksi 40 päiväksi uravalmennukseen. Mitään hyötyä tästä ei minulle luonnollisestikaan ole (kuten ei tuosta aiemmastakaan kurssista ollut) ja se vain häiritsee meikäläisen pääsykokeita.

Helvetin typerää touhua, mutta minkäs teet. Pakko se opiskelupaikka on saada, ei tätä paskaa jaksaisi. Tuota uravalmennustakaan ei kaiketi voi välttää muuta kuin menemällä työkokeiluun (ei ole vaihtoehto), saamalla nyt töitä (häiritsee pääsykokeita) tai lopettamalla asiakkuuden (tuet, jne.). On olemassa vain huonoja vaihtoehtoja ja niitäkin huonompia vaihtoehtoja.

Edit: Ja sitten vielä Jyväskylästä lehtimyyjä soittelee. Menisi jo tämä maanantai pikaisesti helvettiin.
Edit2: Olisi pitänyt varmaan jättää soittamatta kokonaan toimistoon. Eihän se virkailija edes muistanut minua, kun soitin.

 

[TosiFani]

...Helvetin typerää touhua, mutta minkäs teet. Pakko se opiskelupaikka on saada, ei tätä paskaa jaksaisi. Tuota uravalmennustakaan ei kaiketi voi välttää muuta kuin menemällä työkokeiluun (ei ole vaihtoehto), saamalla nyt töitä (häiritsee pääsykokeita) tai lopettamalla asiakkuuden (tuet, jne.). On olemassa vain huonoja vaihtoehtoja ja niitäkin huonompia vaihtoehtoja.

Edit: Ja sitten vielä Jyväskylästä lehtimyyjä soittelee. Menisi jo tämä maanantai pikaisesti helvettiin.

Ei kai sinun ole pakko uravalmennukseen mennä, ilmaisen rahan tulo tosin loppuu. Et halua töihin, haluat valmistautua pääsykokeisiin, mutta samalla haluat yhteiskunnan tuen. Hankala yhtälö, ehkä kannattaisi ottaa muutaman tuhannen laina karenssin ajaksi ja valmistautua rauhassa pääsykokeisiin.

 

[Jaws]

Ei kai sinun ole pakko uravalmennukseen mennä, ilmaisen rahan tulo tosin loppuu. Et halua töihin, haluat valmistautua pääsykokeisiin, mutta samalla haluat yhteiskunnan tuen. Hankala yhtälö, ehkä kannattaisi ottaa muutaman tuhannen laina karenssin ajaksi ja valmistautua rauhassa pääsykokeisiin.

Sitähän tässä vittuunnunkin, että tuo yhtälö on tosiaan niin vaikea. En syytä TE-toimistoa mistään, tekevät vain sen mitä heidän pitää. Työtön pitää työllistää, ei ko. lafkalla muuta virkaa ole. Ja jos papereissa lukee ettei ole työllistynyt, niin sitten tehdään asialle jotain. Ei siellä pääsykokeita ajatella, eikä heidän tarvitsekaan.

Ottaahan tuo silti pannuun.

 

[Leelian Lepotuoli]

Inhottavaa olla TE-toimiston asiakas. Haen siis tänä keväänä opiskelupaikkaa..

Itsestään selvää, että pääsykokeisiin pitää valmistautua hyvin, saat mieluisen opiskelupaikan. Menet vaan sinne uravalmennuskurssille, jos se kerta on on ehtona työmarkkinatuen(?) saamiseksi. Toivottavasti pääset opiskelemaan ja elämässä eteenpäin :)

..Hankala yhtälö, ehkä kannattaisi ottaa muutaman tuhannen laina karenssin ajaksi ja valmistautua rauhassa pääsykokeisiin.

No etkä ota mitään tonnien lainaa nuori ihminen.

 

[TosiFani]

...No etkä ota mitään tonnien lainaa nuori ihminen.

Käsittääkseni juuri tästä oli kysymys, halusta valmistautua mahdollisimman hyvin pääsykokeisiin. Kieltäytyminen koulutuksesta tai työkokeilusta johtaa käsittääkseni työmarkkinatuen epäämiseen, karenssiin, joka ainakin aikaisemmin on ollut kuuden viikon mittainen.

Jos katsoo tarvitsevansa lukuaikaa sisäänpääsyn varmistamiseksi, tuo laina olisi sijoitus tulevaisuuteen. Ja tuossa tilanteessa tuskin tarvittaisiin tonnien lainaa, mielummin satasten. Kaikista hölmöintä olisi se, että homma jäisi kiinni lukemisesta.

 

[Jaws]

Pääsykokeisiin pitää tosiaan valmistautua. Kauhea stressi päästä johonkin, ja kun vielä pitää arpoa eri hakukohteiden välillä (9. huhtikuuta viimeinen hakupäivä). Yliopisto on ensisijainen tavoite, mutta sitten taas harmittaa, jos rahkeet eivät riitäkään. Kuusi hakukohdetta saa olla, suomen kieltä ja journalistiikkaa tavoitteena.

Tuntuu vain, että kaikki on pilalla, jos epäonnistuu. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto.

 

[Jeffrey]

Itse en pitäisi tuota muutaman tonnin lainaa kovinkaan pahana ideana, se on kumminkin vain muutama tonni. Pääsykokeisiin tulee valmistua niin hyvin kuin mahdollista, ja jos tuosta oikeasti on hyötyä, niin on varsin pieni sijoitus. Toki voi olla niinkin, että on ihan hyväkin saada ajatuksia välillä vähän muualle.

Pari vuotta sitten kun yliopistoon hain, ei lukuhommista tullut töiden ohella oikein mitään. Lopulta pidin muutaman viikon lomia ennen kokeita, ja luin tasan 16 päivää täysipainoisesti kokeisiin. Tuon enempää ei olisi kuitenkaan pää kestänyt täysipäiväistä puurtamista. Jos olisi aikaa ja energiaa ollut edes muutama päivä enemmän, ja olisin matikan ehtinyt opetella, opiskelisin nykyään Suomen arvostetuimmassa koulussa alaani. Tosin, olen erittäin tyytyväinen myös siihen, miten elämä on järjestänyt itsensä tämän jälkeen, vaikka kakkos vaihtoehtooni ajauduinkin.

 

[Leelian Lepotuoli]

Käsittääkseni juuri tästä oli kysymys, halusta valmistautua mahdollisimman hyvin pääsykokeisiin. Kieltäytyminen koulutuksesta tai työkokeilusta johtaa käsittääkseni työmarkkinatuen epäämiseen, karenssiin, joka ainakin aikaisemmin on ollut kuuden viikon mittainen.

Jos katsoo tarvitsevansa lukuaikaa sisäänpääsyn varmistamiseksi, tuo laina olisi sijoitus tulevaisuuteen. Ja tuossa tilanteessa tuskin tarvittaisiin tonnien lainaa, mielummin satasten. Kaikista hölmöintä olisi se, että homma jäisi kiinni lukemisesta.

Sun neuvosi nuorelle oli "ottaa muutaman tuhannen euron laina". Mielummin vaikka se mainitsemasi kuuden viikon karenssi ja laskuille sovittu maksuohjelma. Opintolainaa saa muutenkin ottaa kun opiskelut alkaa, siinä on jo ihan tarpeeksi sijoitusta tulevaisuuteen.

 

[Jeffrey]

Tuntuu vain, että kaikki on pilalla, jos epäonnistuu. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto.

Rauhoita nyt mielesi heti alkuun. Hae jostain seikasta loistava motivaatio lukemiseesi, mutta älä synnytä itsellesi tällaisia pakkotiloja päähän. Pääsykokeissa moni epäonnistuu juuri sen takia, että kun on pakko. Lyövät päänsä sellaiseen solmuun, ettei koetilanteessa löydä vastausta paperiin, vaikka kirjat olisi luettu miljoona kertaa läpi kymmenellä eri kielellä.

 

[Tinke-80]

Tuntuu vain, että kaikki on pilalla, jos epäonnistuu. Epäonnistuminen ei ole vaihtoehto.

Kannattaa välillä myös epäonnistua. Sekä totuttautua siihen että elämässä kaikki ei mene aina niin kuin suunnittelee tai haluaa. Jos et nyt pääse yliopistoon niin katsot missä meni valmistautuminen vikaan, otat siitä oppia ja seuraavalla kerralla paremmin. Elämä ei ole mikään 100 metrin pikapyrähdys tai suoritus josta saa lopussa lisäpisteitä miten nopeasti sen on hoitanut.

-Tinke

 

[Nick Neim]

Sun neuvosi nuorelle oli "ottaa muutaman tuhannen euron laina". Mielummin vaikka se mainitsemasi kuuden viikon karenssi ja laskuille sovittu maksuohjelma. Opintolainaa saa muutenkin ottaa kun opiskelut alkaa, siinä on jo ihan tarpeeksi sijoitusta tulevaisuuteen.

En ehkä tuon kokoista lainaa suosittelisi, mikäli kyseessä on pääsykokeisiin valmistuminen. Kuitenkin, raha-asiat nuorilla voi olla aika stressaavia ja pienimuotoinen laina karistaa rahasta tai sen puutteesta johtuvan stressin kummasti pois. Mikäli kyse olisi satasista, niin en sitä noin jyrkästi poiskaan sulkisi vaihtoehdoista.

Tietysti vaikeaahan se on näin pintapuolisilla ja vajavaisilla tiedoilla ketään alkaa neuvomaan, mutta eiköhän @Jaws nuorena fiksuna miehenä jonkinlaisen ratkaisun keksi.

 

[Jaws]

@Jeffrey
@Tinke-80

Hyviä neuvoja toki yllä. Onhan tässä vielä puolitoista kuukautta aikaa, mutta turhan viime tinkaan en aio jättää kuten viimeksi. Lukemiset aloitin tällä kertaa maaliskuun ensimmäisenä, nyt on ollut muutaman päivän tauko ja tarkoitus jatkaa nyt ja painaa loppuun asti.

Ei tosiaan saisi liikaa stressata, mutta enpä halua jossiteltavaakaan jättää. Ei elämässä kiire ole, mutta olisi hienoa päästä mahdollisimman pian haluamaansa paikkaan opiskelemaan.

Ehkä täällä pitäisi olla "Stressiketju", jos ei ole jo.

 

[TosiFani]

Sun neuvosi nuorelle oli "ottaa muutaman tuhannen euron laina". Mielummin vaikka se mainitsemasi kuuden viikon karenssi ja laskuille sovittu maksuohjelma. Opintolainaa saa muutenkin ottaa kun opiskelut alkaa, siinä on jo ihan tarpeeksi sijoitusta tulevaisuuteen.

Jos hän pärjää ilman rahaa tuon kuusi viikkoa, eihän ongelmaa ole. Ymmärsin, että @Jaws n ongelma oli nimenomaan se, että hänet pakotetaan työllisyyskurssille, mikä haittaa hänen valmistautumista pääsykokeisiin. Minusta tuossa tilanteessa pieni laina olisi järkevä, sen voi maksaa takaisin vaikka opintolainasta tai mahdollisilla töillä.

 

[NDT665]

Kannattaa välillä myös epäonnistua. Sekä totuttautua siihen että elämässä kaikki ei mene aina niin kuin suunnittelee tai haluaa. Jos et nyt pääse yliopistoon niin katsot missä meni valmistautuminen vikaan, otat siitä oppia ja seuraavalla kerralla paremmin. Elämä ei ole mikään 100 metrin pikapyrähdys tai suoritus josta saa lopussa lisäpisteitä miten nopeasti sen on hoitanut...

Ei tuo ykkösvaihtoehdon ”pummi” ole maailman pahin tapaus. Hain armeijan jälkeen vähän sinne tänne ja neljästä suosikistani tuli vain yksi ikävä palaute – juuri siitä nimenomaisesta tavoitteestani.
Opiskelin ja tein kuusituntista työtä vuoden verran ja pääsin seuraavana vuotena oikealle opintolinjalle. Tiesin silloin halpamaiset pääsykoemetkut jo paljon tarkemmin. Sain myöhemmin sovitettua jo opiskelemani opintoviikot/pisteet tukevaksi sivuaineeksi, joten sekään aika ei mennyt hukkaan.
Opiskelumaailmassa yksi vuosi ei oikeastaan ole juuri yhtään mitään. Yliopisto-opinnot saattavat pahimmillaan eli parhaimmillaan viedä vuosikymmenen. Tässä tarkoitan leimanlyöntiä korttiin, opintoja, tutkimustyötä, opetusvastuun ottamista, muut työt tiedekunnan sisällä yms.
Eli… kyllä siellä ihan varmasti ehtii olla enemmän kuin loppujen lopuksi haluaisikaan tai suunnitteli.
Hemppistä kumminkin!

 

[MunkADunk]

Vituttaa työpaikalla työkaverit, jotka eivät osaa pitää puoliaan ja tyytyvät "kohtaloonsa", juuri tuo käyttäytyminen ruokkii sellaista itseään ylijumalaksi kuvittelevaa esimiestä. Itse ei oikein voi siihen väliin mennä muiden puolia pitämään kun en mikään työntekijän edustaja (luottamusmies) ole. Eivät vässykät kehtaa edes siihen luottamusmieheen olla yhteydessä tämmöisessä ongelmatilanteessa.

 

[JYP#44]

Vituttaa Huutokauppakeisarissa julkkisvieraat. Juuri äsken ohjelmasta meni lähes 10 min kun Aki hieroi kauppaa Ismo Leikolan kanssa jostain made in china-sähkökitarasta. Leikola heitti vitun hyvää läppää "joo tää kitara ei ees toimi" ja "james hetfieldin serkku on meinannu soittaa samanlaisella kitaralla". Noora Karmalla ja Remulla nyt oli ihan mielenkiintoisia esineitäkin kaupattavaksi, mutta Leikolalla ja tämän tavaralla ei ollut mitään lisäarvoa ohjelmaan. Kai ne tuotantoyhtiössä on laskenu että ihan sama mitä se julkkis-koomikko myy, kunhan se heittää jotain vitsiä vaan hei. Julkkis-vieraat menisivät mikäli niillä olisi edes jotain fiksua myytävää, mutta ei. Nätisti pilattu tämäkin ohjelma heti kun havahduttiin siihen että tämähän on suosittu ohjelma, aletaanpa käsikirjoittamaan enemmän tavaraa.

 

[Trenchtown]

Vituttaa Huutokauppakeisarissa julkkisvieraat.

Sama. Lisäksi olen ollut huomaavinani tällä uudella kaudella lisääntyneen käsikirjoituksen määrän. Voihan se olla, että huutokauppakeisarille on noussut neste julkisuuden vuoksi päähän ja suosion tiedostamisen myötä meininki on muovisempaa ja menee ajoittain yliyrittämisen puolelle, mutta todennäköisesti Nelosen käsikirjoittajat ovat muuttaneet ohjelman meininkiä noilla väkinäisillä halauksilla ja muilla. Saattaa myös olla, että katson ohjelmaa aiempaa kriittisemmin ton Neloselle siirtymisen myötä ja näen paikan kritiikille, vaikka ei sen paikka oikeasti olisikaan.

Toinen mikä harmittaa on se, että ilmeisesti Markku oli liian aito heebo parilla ekalla kaudella, koska hänelle on selvästi käsikirjoitettu kaikenlaisia hommia ja joka ikisessä jaksossa alleviivataan oikein paksulla tussilla, että on se aikamoinen yleismies tämä Markku, on se, katsokaa nyt. Niin ja rahaa näkyy olevan käytössä aiempaa enemmän ainakin noiden julkkisten kohdalla, kun ei enää niin verenmaku suussa tingata.

Ennen kolmannen kauden alkua palstalla arvuuteltiin, että onkohan meininki muuttunut pääkanavalle siirtymisen myötä kuinka paljon epäaitoon suuntaan ja näyttää surullisesti siltä, että onhan se aika paljon muuttunut. Kuten todettua, niin mua ohjelmassa kiinnostavat kauppatavaroiden lisäksi aiemmilta kausilta tuttu vilpitön ja aito meininki, tätä on mun mielestä selvästi siirretty paitsioon kaiken maailman Ismoleikoloiden tieltä. Sääli.