Itse, kun junnuna olin, niin olihan meilläkin tapana käydä virpomassa. Mutta kävimme ennestääntutuilla sukulaisilla ja naapureilla, jotka tunsimme hyvin.
Ja näin sen pitäisi ehdottomasti ollakin. Minä ihmettelen suuresti, että jotkut vanhemmat päästävät lapsiaan kiertelemään ventovieraiden ihmisten ovia. Perkele, mistä sitä tietää, asuuko siellä oven takana joku huumeveikko, pedofiili tai joku henkisesti epätasapainossa oleva ja vaarallinen henkilö. Virpominen on siis OK, kunhan vain virvotaan sukulaisia ja tuttuja. Mutta tuo nykyaikainen kilpailu siitä, kuka tienaa eniten, on perseestä. Aamulehdessä oli vuosi sitten uutinen, kuinka joku maalaiskunnassa asuva "ahkera tyttö" oli tullut Valkeakoskelle virpomaan, koska "Maalla ei tienaa mitään, kun siellä asuu niin vähän porukkaa. Täällä kaupungissa on helppoa kiertää päivän aikana useita kerrostaloja ja saada suuret palkkiot".
Minä olen kotoisin ihan normaalilta pieneltä paikkakunnalta, ja silloin kun minä olin lapsi, meillä kävi kotona virpomassa ihan vain tuttuja. Nykyään isäukolta olen kuullut, että täysin tuntemattomat äidit kuljettavat autolla pikkutrullien laumaa asuntoalueella ovelta ovelle... ja näitä laumoja tulee pahimmillaan oven taakse päivän aikana useita.
Me taas muutimme pari vuotta sitten kaupungin ympäryskuntaan, ja heti ensimmäisenä palmusunnuntaina ovikello taisi soida kolme kertaa. Pikkutrullit siellä siis asialla. Emme avanneet ovea, koska emme olleet varanneet mitään palkkioita. Emmekä tunne paikkakunnalta yhtään lapsiperhettä. Taloyhtiössämme taitaa asua vain yksi sellainen, ja nuokin lapset ovat niin pieniä, että eivät vielä virpomisiässä ole... siis jostain muualta tulleita kiertelijöitä.
Eilen ei ovikello soinut kertaakaan. Tai ehkä se tapahtui silloin kun olimme kävelyllä. Hyvä näin.
Ketjun aiheeseen: minua ei oikeastaan vituta mikään, paitsi ehkä kevään hidas tuleminen.
