Vittu mitä ihmissaastaa on tämä pariskunta, jotka kiduttivat hengiltä 8-vuotiaan puolustuskyvyttömän tytön!!
Tunnen itseni lähinnä hyvin murheelliseksi tällaisen tapauksen edessä. On täysin mahdotonta käsittää millaiset ihmiset voivat tehdä pienelle lapselle noin ja minkä vuoksi. Etenkään kun kyse on lapsen omasta isästä ja tämän naisystävästä.
Syyttäjän vaatimus elinkautistuomiosta on aivan paikallaan sen perusteella, mitä tapauksesta on kerrottu julkisuuteen.
Olen esiintynyt tällä palstalla aiemminkin kuolemanrangaistuksen kannattajana koskien äärimmäisen törkeitä ja kiistattomia tapauksia. Tällaisen teon kohdalla kuolemanrangaistuksen kriteerit voisivat hyvinkin täyttyä, mikäli lainsäädäntömme ei nojaisi näissä asioissa kieroutuneeseen länsimaiseen ihmisoikeuslässytykseen. Meikäläisessä järjestelmässä ihmisoikeudet muistetaan kerkeästi rikollisten kohdalla, mutta uhrien tapauksessa on vähän niin ja näin.
Ihmisoikeusväki tapaa tuomita kuolemanrangaistuksen jonkinlaisena "kostona" jonka ei kuulemma pitäisi olla oikeudenkäytön tarkoitus. Suomessa långilaiseen traditioon sisältyy ajatus siitä, että vankeusrangaistuksen fokus pitäisi olla vangin jonkinlaisessa "parantamisessa" tai "korjaamisessa", jotta tästä tehdään parempi kansalainen. Tämä voi toimia joidenkin kohdalla ja olla myös hyvin tarkoituksenmukaista, en kiellä ollenkaan.
Äärimmäisten tekojen kohdalla tulee väistämättä mieleen, että rikoksesta syytetty on mennyt tekojensa myötä niin pitkälle, että hänen voidaan katsoa ulosmitanneen oikeutensa tulla "parannetuksi" tai "korjatuksi". Tällöin rangaistuksen logiikan tulisi kääntyä siten, että yhteiskunta ei pyri enää palauttamaan syytettyä yhteiskuntaan, vaan päätyy tietyn pisteen jälkeen suojelemaan yhteiskuntaa rikolliselta langettamalla tälle kuolemanrangaistuksen. Joku voi edelleen nähdä tässä kostomentaliteetin päällimmäisenä, mutta omasta mielestäni kyse on puhtaasti yksilön ja yhteisön välisen suhteen syvällisestä ymmärtämisestä.
Naru, piikki tai dekapitaatio, näitä ehdottaisin.