Internetissä sovituilla sokkohenkisillä treffeillä käyminen. Ei saatana.
Suunnilleen heti kättelystä on selvää, että kakkosdeittejä ei varmaankaan tule. Kemiat eivät varsinaisesti räjähtele ja mimmin ilmeestä ja olemuksesta näkee, että nyt ei natsaa, en vastaa hänen odotuksiaan. Enkä kyllä syty sen puoleen minäkään. Ja sehän on aivan reilua peliä ja hyväksyttävää. Tämä seikka ei siis vituta.
Sitten rupeaa satamaan vitusti vettä. Nainen on saapunut kävellen, eikä kastumisen pelossa halua poistua paikalta. On jäätävä seuramieheksi, kun ei halua olla epäkohtelias. Paljon kiusallista hiljaisuutta ja kaukaisuuteen tuijottelua. Sitä yrittää olla edes jossain määrin viihdyttävää seuraa ja kertoo omasta mielestään aivan saatanan hauskoja juttuja. Muija vaan tuijottaa sellainen "mitä helvettiä sää selität"-ilme kasvoillaan. Lisää hiljaisuutta ja tuijottelua. Välillä nerokasta, joskin yksipuolista smalltalkia tyyliin "joo" tai "semmoista!" ja paluu hiljaisuuteen. Puolituttu baarimikko käy ajoittain vittuilemassa, että kato jäbä on selvinnyt, onko darra, tuonko kaljaa. Kusella käydessä huomaa peilin kautta, että viiksiin on tarttunut räkää tai jotain.
Sitten lakkaa sade ja piina päättyy. Kolme tuntia meni. Nopeat heiheit ja äkkiä pois.
Ei koskaan enää mitään sokkotouhuja.
