Hivenen nyt vituttaa tämä jatkuva saamattomuus. Enkä nyt tarkoita millään muotoa seksiä, sitä kyllä saan ihan riittävästi. Ulkona on kaunis ilma, mutta mun pitäisi siivota. Ja koska mun pitää siivota, mä en voi lähteä ulos. Mutta mä en saa aikaiseksi siivotakaan. Tai sain mä sen verran aikaiseksi, että muuttelin kalusteiden paikkoja makkarissa. Eikä edes näytä kovin hyvältä. Mutta enää en viitsi siirtää entiselleen. Vituttaa pari pahvilaatikkoa, jotka lojuu nurkissa. Toisessa on miehelle "tärkeitä" kansioita, toisessa vanhoja VHS:iä. Kellariin ei mahdu, eikä poiskaan voi muka heittää. Piti järjestää niille tilaa makkarista, mutta niin, ettei nyt heti silmään pistä.
Aika menee siis kaikkeen täysin epäolennaiseen. Nytkin jumitan tässä ja pidän "lakisääteisen" kahvitauon. Sitten mua vituttaa kaikki lattialla lojuvat lasten lelut ja tilpehöörit! Onko vittumaisempaa kuin astua jonkun Legon tai jonkun perkeleen Petshopin päälle. Eilen sain hirveät sykärit ja meinasin heittää Legot kunnolla seinään. Lapset pelästyivät ja alkoivat itkeä. Mutta sen sijaan, että olisivat kantaneet rojunsa leikkihuoneeseen, toivat lisää kamaa olkkariin. Vittu. Vittu, kun eivät tottele. Ja vittu kun ei itse jaksa koko ajan muistuttaa.
Vittu, miten turhia vitutuksen aiheita. Sori.