Avaudutaanpas nyt tänne asiasta, joka on ruvennut vituttamaan todella rankasti sen jälkeen, kun on ruvennut selviämään asian vakavuus.
Reipas vuosi sitten armeijassa meni polvi hajalle. Eturistiside, kierukka, rustot ja hirveästi nestettä. Siellä ei ensimmäiset kolme lääkäriä edes tutkineet polvea, vaan tyrkkäsivät vähän särkylääkettä matkaan ja ilmoittivat, että kyllä se siitä muutamassa päivässä paranee. No neljäs lääkäri sitten hoiti hommansa ja totesi, että eturistiside on rikki, tämä jätkä lähtee kotiin. Sitten alkoi valtava sota vakuutusasioista. Se päättyi loppujen lopuksi siihen, että valtionkonttori päätti, ettei työkykyni ole heikentynyt riittävästi, joten he eivät korvaa. Yllä olevasta listasta voitte kerrata mitä oli rikki ja tehdä oman arvionne työkyvystäni. No lääkäreiltä tietenkin tuli työntekokielto. Vasta viime syksynä rupesi olemaan polvi vähän kasassa, kunnes sama polvi meni uudestaan. Nyt ollaan jälleen leikkausjonossa. Ja en ehtinyt saamaan töitä sillä välillä, mitä se oli työkuntoinen. Toisin sanoen polven hajoaminen intissä on aiheuttanut pitkäaikaistyöttömyyden, johon saattaa auttaa uudelleen kouluttautuminen, joka taas sitten ottaa pari vuotta lisää. Myös urheilun olen joutunut jättämään kokonaan pois. Ennen pelasin salibandya kilpatasolla, sekä puulaakifutista ja muita urheilulajeja harrastuspohjalta. Kaikki joudun jättämään. Juokseminen ei onnistu, koska polvilumpio on niin väljällä. Rullaluistelu sama homma. Uinti ei nappaa. Pyöräily on vähän siinä ja siinä, että pystyykö. Kuitenkin, mitäs h******iä sitä rupeaa harrastamaan? Pitsinnypläystä, shakkia?
Tietenkin monilla muilla on vielä pahempia ongelmia. Minä en sentään taistele hengestäni, kuten esim. velipoikani talveen asti. Silti nämä asiat pistävät vituttamaan. Onpa tosi mukavaa päivät pitkät kyyhöttää kämpillä ja katsoa telkkaria tai olla netissä. Keppien kanssa kun ei viitsi hirveästi liikkua. Toisin sanoen työllistymismahdollisuudet seuraavan vuoden sisään on noin 5 % ja mitään urheilua (joka on ollut ennen lähestulkoon koko elämä) en pysty harrastamaan. Jotakin vähempi ikäviä asioita, kuten naisasiat on myös, mutta niistä en viitsi kirjoittaa. Ne kun eivät ole läheskään tätä vitutusastetta!