Mutta siltikin vituttaa mokoma moukka.
10-vuotias on lapsi. Jos aikuinen saa tuollaisia tuntemuksia lasten harmittomista teoista tai tekemättä jättämisistä, suosittelen ammattiapua.
Mulla ei ole mitään jakoa tuntea kaikkia naapureitani. Itseasiassa en edes tiedä, ketä asuu seinän toisella puolelle, eikä kyllä kiinnostakaan. Muutaman tunnen näöltä ja parin kanssa olen vaihtanut kuulumisia, heitä myös moikkaan tavatessa. Joitain tiedän asuvan samassa yhtiössä, mutta en tunne, joten en moikkaakaan. Tosin tässä kämpässä asuu niin paljon erilaisessa elämäntilanteessa olevia tyyppejä ja kaikenmaailman vuorotyötä tekeviä teiniviiksiä, että enpä jaksa vaivautua sosiaaliseksi. Nuorien perheiden kansoittamassa aikaisemmassa kerrostalossa moikkailu oli paljon luontevampaa.Luulenpa, että ulosannista huolimatta vituttaa enemmän ajatus, ettei samassa talossa asuvia enää tunneta. Minusta on ihan normaalia vitutusta ja tuskin vanhaa akkaa oikeasti vituttaa se kersa itsessään.
Tuo kuulostaa tyypilliseltä oululais-insinöörilliseltä asennoitumiselta. En minäkään täällä Oulussa naapureita tervehdi, kaupungissa kaupungin tavalla. Toisin oli esimerkiksi Helsingissä.Mutta siis, miksi ihmeessä pitäisi olla kiinnostunut siitä, ketä samassa kompleksissa asuu?
En tiedä oululaisista enkä insinööreistä, mutta tietyllä tapaa tuo pitää minun kohdallani paikkansa. Tämä kerrostalo, jota asutamme parhaillaan, on aika harvalle pitkäaikainen paikka ja naapurit lähinnä kaikenmaailman hitsareita ja muita porilaisia. Ihan varmasti ok porukkaa osaltaan, mutta ei sen kummemmin kiinnosta puolin eikä toisin moikkailla, joten se siitä. Ei oikein ole kosketuspintaan jengiin, enkä luontaisestikaan ole mikään small talkin riemuvoitto.Tuo kuulostaa tyypilliseltä oululais-insinöörilliseltä asennoitumiselta. En minäkään täällä Oulussa naapureita tervehdi, kaupungissa kaupungin tavalla. Toisin oli esimerkiksi Helsingissä.
Tuo kuulostaa tyypilliseltä oululais-insinöörilliseltä asennoitumiselta. En minäkään täällä Oulussa naapureita tervehdi, kaupungissa kaupungin tavalla. Toisin oli esimerkiksi Helsingissä.
Tähän vaikuttaa hyvin paljon se, millainen ympäristö on ja kuinka pitkään yhteisössä meinaa vaikuttaa. Tietenkin toisen aloitteeseen on kohteliasta reagoida jotenkin, ja niin itse ainakin teen.Kaikkia ei tarvitse eikä voi tuntea. Sehän on selvä. Mutta mikäli naapuri esimerkiksi on aloitteellinen tuttavuuden alkuun pelkän asumispaikan perusteella niin harmittaapa ihmiset, jotka eivät halua yhtään asumisviihtyvyyttä parantaa antamalla kotipaikalle sitä kodintuntuista yhteisöllisyyttäkin. Itse ainakin muistan asumispaikkani pääsääntöisesti ihmisistä enkä rakennuksista.
Siis Oulussa ei edes kannata yrittää olla sosiaalinen. Sen kuin toljottaa pää alaspäin menemään. Poikkeuksia toki on, mutta yleisilme on tuo ja sekös vituttaa.
Vihjaatko tuossa yksinomaan ikään, vai olisiko tuossa selitys itse ongelmaan?...se vajaa kaksivitonen nainen vain toljotti takaisin eikä vastannut mitään.
Tervehdin naapureitani nyökkäämällä tai morjenstamalla kun satun näkemään rappukäytävässä tai ulko-ovella. En tunne ketään heistä eikä kiinnostakaan. Minusta vaan kuuluu hyviin tapoihin tervehtiä naapureitaan ja vaiva siitä on minimaalinen. Oma häpeänsä jos ovat niin tolloja, etteivät tajua vastata.Mulla ei ole mitään jakoa tuntea kaikkia naapureitani. Itseasiassa en edes tiedä, ketä asuu seinän toisella puolelle, eikä kyllä kiinnostakaan. Muutaman tunnen näöltä ja parin kanssa olen vaihtanut kuulumisia, heitä myös moikkaan tavatessa. Joitain tiedän asuvan samassa yhtiössä, mutta en tunne, joten en moikkaakaan. Tosin tässä kämpässä asuu niin paljon erilaisessa elämäntilanteessa olevia tyyppejä ja kaikenmaailman vuorotyötä tekeviä teiniviiksiä, että enpä jaksa vaivautua sosiaaliseksi. Nuorien perheiden kansoittamassa aikaisemmassa kerrostalossa moikkailu oli paljon luontevampaa.
Mutta siis, miksi ihmeessä pitäisi olla kiinnostunut siitä, ketä samassa kompleksissa asuu?
Minusta vaan kuuluu hyviin tapoihin tervehtiä naapureitaan ja vaiva siitä on minimaalinen. Oma häpeänsä jos ovat niin tolloja, etteivät tajua vastata.
Osalle porukkaa olet kuin ilmaa vaan ja ne ei edes katso, saati sano edes minne ovat menossa, lyövät vaan rahat tiskiin.
Ymmärrän jos maksaa bussimatkan rahalla, että silloin on kohteliasta tervehtiäkin, mutta tuo nyt olikin aivan uusi tieto, että pitäisi vielä kertoa mihin on menossa. Enpä moista ollut ennen ajatellutkaan.
Ymmärrän jos maksaa bussimatkan rahalla, että silloin on kohteliasta tervehtiäkin, mutta tuo nyt olikin aivan uusi tieto, että pitäisi vielä kertoa mihin on menossa. Enpä moista ollut ennen ajatellutkaan.
Me maalta Helsinkiin muuttaneet opimme tämän melko nopeasti. Ystäväni maksoi joka aamu matkan käteisellä n. viikon ajan ja sanoi joka kerta että "siihen Forumin kulmalle". Bussikuski totesi yhtenä aamuna että: "mua ei vittuakaan kiinnosta minne sä menet."Enpä ole itse koskaan matkustanut bussilla ettenkö olisi sanonut astuessani bussiin sisälle minnepäin olen menossa. Mistä bussikuski muuten sen tietää paljonko minulta pitää veloittaa? Yleensä kun minulla ei edes ole mitään tasarahaa millä maksan.
No tuossahan on keskustelun alku! Sun kaverisihan olisi kannattanut tuosta jatkaa jotain nasevaa.Me maalta Helsinkiin muuttaneet opimme tämän melko nopeasti. Ystäväni maksoi joka aamu matkan käteisellä n. viikon ajan ja sanoi joka kerta että "siihen Forumin kulmalle". Bussikuski totesi yhtenä aamuna että: "mua ei vittuakaan kiinnosta minne sä menet."
Enpä ole itse koskaan matkustanut bussilla ettenkö olisi sanonut astuessani bussiin sisälle minnepäin olen menossa. Mistä bussikuski muuten sen tietää paljonko minulta pitää veloittaa? Yleensä kun minulla ei edes ole mitään tasarahaa millä maksan.
Bussikuskille sanon yleensä myös kiitokset kun olen perillä. Siis jos astun siitä etuovesta ulos. Sieltä takaa en jaksa alkaa huutelemaan.
Itse olin tähän asti siinä uskossa, että etuovesta kuljetaan vain sisään ja muista ovista sitten ulos. Havaintojeni mukaan ei kuski edes avaa etuovea jos ei ketään ole tulossa sisälle. Kerran olen itsekin tosin etuovesta kulkenut ulos, kun koulubussin kuski kyllästyi turhiin stop-napin rimputuksiin ja päästi ulos vain etuovesta kuskilta henkilökohtaisesti pyytämällä.