Kerrassaan säälittäviä esityksiä, sekä eilen että tänään. Hirveitä otteluita Tepsiltä, ei siitä pääse yli eikä ympäri. On ihan validi pointti käydä keskustelua siitä ovatko esim. yksilötasolla joukkueen pelaajat Kalle Kaskisen näpeissä, ja jos eivät ole niin mitä asialle tulisi tehdä. Nuo joukkueen muroihin kusemistemput erityisesti turhautumista huikuvin isoin rangaistuksin on viheliäisintä mitä joukkueurheilussa jengikavereilleen voi tehdä. Ainakin nyt tulisi oikeasti kerätä ne äijät kasaan ja avoimesti keskustella siitä miten tästä suvannosta noustaan, miten joukkueelle pelaaminen osoitetaan toisilleen ja mitkä ovat ne ensimmäiset asiat jotka laitetaan takaisin jengoillee, alkaen seuraavista treeneistä. Nyt pitää hakea sitoutumista, omien valintojen omistajuutta ja pieniä asioita joista toisen tekemänä saa energiaa. Yhdessä.
Mutta että potkut? Moniko sarjakakkonen (jossain jääkiekkosarjassa) on kenkinyt kauden puolessa välissä koutsinsa? Jos näitä tapauksia oikeasti löytyy niin suhtaudun vähän kevyemmällä määrällä huumoria. Jos ja kun historia ei kovin montaa vastaavaa keissiä tunne niin voi jeesus tännekin kirjoittaa vajaa-älyistä jengiä. Sama homma koskee sitä että Kalle Kaskisen TPS:llä ei muka ole pelikirjaa. Aivan älyttömän onneton toteamus, ja osoittaa myös miten pihalla joku on jos niin kirjoittaa. Eihän tällaista keskustelua pysty ottamaan edes vakavasti.
TPS:n suurin ongelma on tällä hetkellä se, että negatiivinen lumipalloefekti on käynnissä ja se satuttaa joukkuetta kovasti yksilötason virhearvioiden lopputulemana miltei jokaisen ottelun ensimmäisen puolikkaan aikana. Selkäranka katkeaa jonkun yksittäisen pelaajan ryssimiseen juuri nyt aivan liian helposti. Katkeaa, vaikka olisi aivan hyvin vielä aikaa ottelussa henkisesti kasata hommat ja yksinkertaisilla asioilla saada aikaiseksi positiivisia tapahtumaketjuja. Tämä ei mielestäni ole joukkueen pelaajien asia jonka ratkoa yksin, eikä myöskään valmennuksen tai päävalmentajan. Laadukas, kollektiivinen reality check ja fiksu suunnitelma pään pinnalle nostamisesta, näillä eteenpäin.
Mutta että potkut? Moniko sarjakakkonen (jossain jääkiekkosarjassa) on kenkinyt kauden puolessa välissä koutsinsa? Jos näitä tapauksia oikeasti löytyy niin suhtaudun vähän kevyemmällä määrällä huumoria. Jos ja kun historia ei kovin montaa vastaavaa keissiä tunne niin voi jeesus tännekin kirjoittaa vajaa-älyistä jengiä. Sama homma koskee sitä että Kalle Kaskisen TPS:llä ei muka ole pelikirjaa. Aivan älyttömän onneton toteamus, ja osoittaa myös miten pihalla joku on jos niin kirjoittaa. Eihän tällaista keskustelua pysty ottamaan edes vakavasti.
TPS:n suurin ongelma on tällä hetkellä se, että negatiivinen lumipalloefekti on käynnissä ja se satuttaa joukkuetta kovasti yksilötason virhearvioiden lopputulemana miltei jokaisen ottelun ensimmäisen puolikkaan aikana. Selkäranka katkeaa jonkun yksittäisen pelaajan ryssimiseen juuri nyt aivan liian helposti. Katkeaa, vaikka olisi aivan hyvin vielä aikaa ottelussa henkisesti kasata hommat ja yksinkertaisilla asioilla saada aikaiseksi positiivisia tapahtumaketjuja. Tämä ei mielestäni ole joukkueen pelaajien asia jonka ratkoa yksin, eikä myöskään valmennuksen tai päävalmentajan. Laadukas, kollektiivinen reality check ja fiksu suunnitelma pään pinnalle nostamisesta, näillä eteenpäin.