Vittumaisin herätys minkä olet kokenut?

  • 60 954
  • 213

Tinke-80

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Haukat
Tuli tänä aamuna herättyä uneen jossa kuulin että ovikello soi. Tietenkin nousin sängystä ja menin avaamaan. Tietenkään ketään ei ollut oven takana. Mutta tästä tuli mieleen muut vittumaiset herätykset jotka olen kokenut elämäni aikana.

1) Kyminlinna Kotka. Vartiopäällikkö tulee herättämään klo 10 aikaan kysyen miksi herätystä ei ole suoritettu. (Yllättäen alik Tinke-80 oli päivystäjä silloin). On todella vittumaista herätä vartiopäällikön huutoon. En suosittele.

2) 3. Patteri Hamina. Ensimmäinen aamu intissä. Herään siihen kun tuvan ovi potkaistaan sisään ja joku yli-innokas alikki tulee huutamaan nuoruuden innolla herätystä.

3) Tulin salibandy-harkoista kotiin ja menin päiväunille koska väsytti aivan järkyttävästi. Äiti tulee herättämään ja kysyy miksi en ole mennyt kouluun? Katson kelloa ja se on jo 8. Kauhea paniikki ja hemmetinmoinen hosuminen päällä. Vasta kun äiti rupeaa nauramaan huomaan että kello on 8 illalla. Meinasi tulla paskahalvaus koska meillä olisi ollut aamulla joku hemmetin tärkeä koe.

Siinä pari mitä tuli mieleen.

- tinke-80
 

Alamummo

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Liverpool FC, Heiskanen, Lundell, Rantanen
Yksi kurjimmista oli se, kun märkä teltta rojahti kasaan Islannissa.
 

Anselm Raato

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ajetaan Valtralla, Seattle Kraken
Tämä(kin) herätys liittyy ihaniin, ajan multaamiin muistoihin intissä. Keskellä yötä joskus kello 02.30 tai jotai kuulutettiin että komppaniassa hälytys. Valoja ei saanut laittaa päälle, "ettei vihollinen huomaa". Pakkaa siinä sit pimeässä ja väsyneenä ja sekavana täyspakkausta. Perskele. Se vitutti.
 

teemu73

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ässät
Armeijassahan niitä.

1. Eka aamu. Ovi auki ja joku roskis lensi sisään. Olin saanut unen päästä kiinni vasta puoli tuntia ennen herätystä.

2. Yhden iltavapaan jälkeisenä yönä noin klo 00.30 naapurituvan tyyppi kusi keskelle meidän tuvan lattiaa. Siinä sitä sitten päiviteltiin jonkun aikaa ja kyllä sen lammikon joku moppasikin pois.

3. Ja yks toinen kerta naapurituvan tyyppi (eri kaveri tällä kertaa) valloitti minun sänkyni, kun erehtyi huoneesta. Ei siinä auttanut kuin itse siirtyä vieressä olevaan tyhjään punkkaan, koska käsirysy oli toinen vaihtoehto.

4. Kerran herätettiin 2.30 yöllä. "Sä olet kuulemma päivystäjä tänä yönä". Teki mieli ampua se herättäjä.

5. Metsäleirillä heräsi jumalattomaan kylmyyteen, kun kipinävuorolainen oli itse nukahtanut.

Näitä on hyvä muistella niin ei vituta yksikään herätys siviilielämässä.
 

Poison

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa
Sattuipa sopivasti. En tiedä, onko tämä nyt välttämättä vittumaisin herätykseni, mutta aika lähelle pääsee. Tosin paljon tälle on jo naurettu.

Tapahtui viime lauantaina:

Herätyskelloni oli soimassa 05.20, koska olin luvannut olla lähtövalmiina Ankkarokkiin kello 06.30. Nukkumaan taisin tuona herätystä edeltävänä yönä päästä joskus 03.00 kieppeillä.

Herään 06.40 johonkin, en edes tiedä, mihin. Katson kelloa, katson sitä uudestaan enkä edes usko silmiäni. Taisin jopa kiroilla. Seuraavaksi luen ystäväni tekstiviestin, joka kertoo, että ystäväni on juuri niillä hetkillä saapumassa hakemaan minua. Sinkoan sängystä ylös ja alan kiskoa housuja jalkaan. Samassa soi jo ovikello, ja avaan oven täysin pöpperössä. Hassu fiilis, kun on oli aivan pihalla kaikesta muusta paitsi siitä, että tiesi olevansa myöhässä. Vartti siinä sitten loppujen lopuksi kesti, kun puoliunisena mätin festarikamoja reppuun ja sain pukeuduttua. Suihkut sun muut kaunistautumiset jäivät yllättäen väliin.

Kyselin eilen hieman kommentteja ko. aamuun liittyen vieressäni nukkuneelta poikaystävältäni ja selitys aamuiseen kaaokseen on tässä: Herätyskelloni oli soinut soimistaan ties miten pitkään minun siihen heräämättä. Poikaystäväni oli töninyt, ravistellut ja herätellyt minua, mutta en herännyt. Lopulta hän oli sammuttanut herätyskellon, saanut jollain konstein minut heräämään (silmäni olivat auenneet jne.), näyttänyt minulle puhelinta ja laittanut puhelimen viereeni. Enpä sitten kuitenkaan ollut oikeasti herännyt, joten uni maittoi... Itse en muista tapahtuneesta yhtään mitään. Kuulemma myös ystäväni oli soittanut ovikelloa kahdesti - ensimmäinen soitto oli se, johon olin herännyt (jota en kyllä edes muista kuulleeni) ja toinen se, jonka seurauksena avasin sitten oven.

Mielenkiintoisesta startista huolimatta festarireissu oli hyvin antoisa!
 

Metalwarrior

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko
Kyllä se armeija eka aamu oli vittumaisuudessaan ikimuistoinen. Edellisyönä neulottu kolmeen asti jotain hihamerkkejä tms.paskaa, kolme tuntia aikaa nukkua ja sitten kuudelta alikessu rääkyy korvan juuressa naama punaisena. Sen järkyttävän summerin kera tietysti.
 

Individual

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, Suomi, KTP
Äiskä oli edellispäivän iltana joutunut lievän sydänkohtauksen takia sairaalaan ja kävin häntä toki katsomassa isäni kanssa seuraavana päivänä. Seuraavana yönä sitten mulla oli poikkeuksellisesti yöllä kännykkä päällä. No se sitten soi ja heräsin unenpöpperössä siihen ja mietitäänpäs, mitä tuossa tapauksessa voi kelailla kun oma äiti makaa sairaalassa sydänsairaana...Säikähdin aivan saatanasti, vaikka tosiaan olin kuten ihminen on kesken syvän unen herätettynä. Luurin toisessa päässä, en nyt muista tarkemmin taisi olla joku väärä numero tai vastaava, en sitten enää aamulla viitsinyt soitella siihen numeroon, että: "Hei vittupää, mitäs asiaa sulla on mulle keskellä arkiyötä?". Se pelon tunne jäi kyllä mieleen.
 

ervatsalo

Jäsen
Suosikkijoukkue
ХПК ja Tuukka "T-73" Mäkelä
Oksua siellä, oksua täällä

Niin, itse muistan kun eilisen päivän erään yhdistetyn ja hyvin kostean syntymäpäivän ja koulujen päättymisen vieton jälkeisen aamun, jolloin heräsin kello 6 erään toverin sängystä joltisestakin oksulammikosta.

Ko. mahanestettä ja muuta purjoa oli luonnollisesti myös ympäri vaatteita, hiuksia ja naamaa. Koska tilanne näytti jokseenkin vistolta, poistuin salamana paikalta, hyppäsin pyörän selkään ja poljin kuin riivattu kotiin (5...6km), jossa ehdin kuin ehdinkin siistiytyä ennen porukoiden heräämistä.

Illan osalta datanauhalla on lähinnä pelkkää kohinaa ja white noisea. Sen verran tapauksesta jäi kuitenkin mieleen, että Prinssieverstiä en ole tuon jälkeen juuri kurkkuuni, enkä kyllä muuallekaan, kaatanut.

Oppia siis ikä kaikki.

Täältä tähän
 

Trenchtown

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS
irGGu kirjoitti:
Pikkusisko oli oppinut kävelemään muutamia päiviä aiemmin, ja innoissaan tahtoi tulla minua herättämään...
Tästäpä muistuikin mieleeni samantyylinen tarina. Oma pikkusisko oli siinä neljän- viiden vanha, kun pyysin tyttöä herättämään velipojan sohvalta. Hämmästyneenä katselin, kuinka systeri nappasi ison posliinisen kahvimukin pöydältä, vaappui broidin viereen sohvalle ja latasi mukilla tätä otsikkoon sen mitä pienistä kätösistä lähti. Vaikeinta oli pidätellä naurua, kun sehän tuossa tilanteessa olisi ollut väärin... mutta sisäänpäin hymyilin, ainakin vähän.
 

Jamais Vu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Olin jossain Kanarian saarilla tai vastaavassa paikassa. Keskellä yötä heräsin ihmeelliseen ääneen, avasin silmäni, ja tyynyllä aivan silmieni edessä oli helevetin iso torakka.

Huusin kuin riivattu.
 

Trekolmestar

Jäsen
Suosikkijoukkue
Rauman Lukko
Varsinaisesta herätyksestä ei ollut kyse, koska en täysin unessa ollut. Lojuin puolihorteisessa tilassa olohuoneen sohvalla, kun en ollut vielä onnistunut kampeamaan itseäni illan leffan jäljiltä petiin. Tv oli jo kiinni ja kämppää valaisi ainoastaan ikkunoista siivilöityvä kuunvalo. Yhtäkkiä eteisestä kuuluu helvetillinen jysäys ja yksi komeroiden ovista alkaa hitaasti avautua valtavan sihinän kera. Sumeissa aivoissani suunnittelin jo nopeinta pakoreittiä kunnes uskaltauduin tarkistamaan tilannetta lähemmin. Edellisen kalareissun jäljiltä kosteina komeroon viskatut nk. "paukkuliivit" olivat lauenneet. Pamaus oli tietenkin liivien patruunan laukeamisen ääni, sihinä niiden täyttymistä ja sen oven työnsi auki tämä täyttyvä pelastusväline. Melkoisen paskahalvauksen tapahtuma aiheutti ja vaikka mitään infernaalista olentoa ei komerosta esille ryöminytkään, unen tulo kesti tuona yönä aika pitkään. Nyttemmin toki asian humoristinen puoli on avautunut.
Armeijaherätyksistä tulee mieleen RUK:n ajalta tylsähkö puolustuspoliittinen luento, jolle nukahdin useamman päivän metsäkeikan jäljiltä. Heräsin varovaiseen ravisteluun ja kun sain silmät auki, ravistelijaksi paljastui luentoa pitänyt koulun varajohtaja (ev.luutn.). Kuittasin unoset raittiissa ulkoilmassa kasarmin pihalla kasvanutta koivua kiertäen.
 

Veijari

Jäsen
teemu73 kirjoitti:
5. Metsäleirillä heräsi jumalattomaan kylmyyteen, kun kipinävuorolainen oli itse nukahtanut.

Heh... meikäläinen sammahti kipinävahtina kerran jossakin Säkylän mettässä helmikuun pakkasyönä - tais olla vuonna -94. Ei ollut mukava olo kun siinä sitten aamuyöllä heräiltiin jumalattomaan räiskimiseen kun sissit tuli häirihtemään. Tuli jonkin verran ärräpäitä telttakavereilta. :)

Oli muuten vittumainen vetää pystyyn jäätyneitä saappaita jalkoihin kauheassa kiireessä.
 

OneBigRed

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Kyllä se itsellänikin se nakertavin aamu on ollut armeijassa. Eräällä leirillä Kiikalassa vaihtui yöllä -20 pakkanen loskakeliksi, ja telttaamme suli reilumpi määrä vettä. On se kivaa herätä ihan romuna siihen, että makuupussin lämmitysominaisuudet haihtuvat kun se täyttyy pikkuhiljaa vedellä. Bonuksena tietysti vielä repun kastuminen, jolloin sai vaihtovaatteita jonkin aikaa sitten kuivatella kaminan vieressä (KSE) valtaisan vitutusaallon hyökyessä kallon sisällä.
 

El Lude

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kvanttimobikki kolmessa eri ulottuvuudessa
Armeijasta löyty se meikäläisenkin ehkä vittumaisin herätys minkä olen kokenut koskaan ikinä missään. Oli oltu useampi päivä jotoksella ja koitti vihdoin ja viimein nukkumaan menon aika. Useaan päivään ei oltu saatu nukkua juuri ollenkaan. Sissiteltta pystyy ja makuupussiin nukkumaan. Tunnin unien jälkeen tuli hälytys ja siirtyminen kokoontumispaikalle, joka oli n. 5 kilometrin päässä. Rojut niskaan ja pilkkopimeään syysyöhön menoksi. Vitutti niin paljon, että löin rynkyllä pikku koivun poikki...
 

JWill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Teppo Winnipegs
Jostain syystä armeijasta ei pahemmin herätystarinoita ole mieleen jäänyt. Ainoana se vittumaisin eli nokkelana poikana menin yöllä nukkumaan rötvätupaan ja herätyssysteemi (tupakaveri) petti sitten pahemman kerran. Heräsin n. klo 8 aikaan siihen, kun spolleylikers. naputteli pampulla rötväsängyn jalkopäätä. Jos herätyssysteemi olisi toiminut, niin olisin pukeutunut ja jatkanut vasta sitten unia. Peitto tietenkin sängyn alla... No pekkaahan siitä napsahti jokunen päivä. Ei tosin ollut ensimmäinen eikä viimeinen kerta.

Vittumaisin herätys minkä muistan on ala-asteelta (6. luokka). Meillä oli maanantaina jokivarren jalkapalloturnaus ja itse olin joukkueemme kapteeni. Vannotin itselleni vielä illalla, että aamulla on herättävä. Yön aikana sitten heräilinkin tunnin välein ja katsastin kelloa. Kun varsinainen herätys kävi, niin sehän jäi tietenkin välistä... Heräsin n. kahta minuuttia ennen taksin tulemista pihatien päätyyn ja aloitin kauhean säpinän itku kurkussa. Laitoin vermeet valmiiksi, nopeat aamutoimet, banaani naamaan ja tien varteen. Eipä näkyny taksia. Aloin nyyhkyttämään ja sadattelemaan menetettyä futisturnausta, painuin sisälle ja laitoin tv:n päälle... WTF?! TV:stä tulee sunnuntain ohjelmaa? Katsoin txt-tv:tä ja tajusin... Maanantai onkin vasta huomenna.
 

pernaveikko

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Crusaders, Lechia
JWill kirjoitti:
Maanantai onkin vasta huomenna.

Tuota, miten 6. luokkalaisen vanhemmat eivät olleet yhtään paremmin kartalla? Ihan mielenkiinnosta kysyn.
 

Tpip

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, L'equip blaugrana, La Albiceleste, Raiders
En nyt tiedä vittumaisin, mutta todella oudon "aamun" koin viime kesänä.

Olin ollut auttamassa saunaremontissa edellisenä iltana, kotona joskus kolmen aikaan ja neljältä sitten unenpäästä kiinni. Seuraavana aamuna ei ollut minnekkään menoa, joten autuaasti nukuin vielä n. yhdentoista aikaan, kun ovikello soi.

Puolihereillä kömmin avaamaan oven kalsarisillani. Oven takana todella vihainen täti-ihminen, joka aloittaa suoraan huutamisen, kun ovi aukeaa. "Keskustelu" menee jotakuinkin näin:
- Mikä helvetin idea on pitää niitä eläviä eläimiä siellä teidän kellarikopissa?
- Mi-mit..
- Niin, eikös se koppi kakkonen ole teidän?
- Ö-ööö, o-on.
- Niin, miksi saatanassa pidätte siellä on viiriäisiä?
- MITÄ?
- Niin.
- Odotas, heitän housut jalkaan, niin mennään katsomaan.

Kyllä, siellähän muutama viiriäinen oli, joku oli päättänyt tehdä pikkusirkuksen meidän tyhjään ja lukitsemattomaan kellarikoppiin. Muutama viiriäinen, kuppi vettä, vanhaa ruisleipää ja vähän heiniä. Tätikin muuttui jo matkalla hyvin mukavaksi ja ystävälliseksi, kun tajusi ettei minulla ollut mitään käsitystä koko viiriäisepisodista. Mutta karisi uni hyvin silmistä.
 

JWill

Jäsen
Suosikkijoukkue
Teppo Winnipegs
pernaveikko kirjoitti:
Tuota, miten 6. luokkalaisen vanhemmat eivät olleet yhtään paremmin kartalla? Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Perheolosuhteet olivat mitä olivat. Tuskin tämän ketjun aiheeseen liittyviä asioita... Sanotaanko nyt näin aiheeseen jotenkin liittyen, että aamuherätyksistä itsenäisesti huolehtiminen tuli tutuksi jo 9-vuotiaasta lähtien.

EDIT: Hyvä puoli koulukyydeissä oli se, että monesti taksikuski pisti puhelimella soittaen, jos pikkumiestä ei näkynyt tien laidassa. Että kyllä sinne kouluun tavallisesti aina kerettiin.
 

Nshr

Jäsen
Meillä oli korisjoukkueen kanssa tulossa kauan odotettu Espanjan reissu, johon olimme talkootyönä keränneet vuodet rahaa. Reissuun lähdettiin lauantaiaamuna klo 12.00. Edellisenä päivänä oli tarkoitus mennä nukkumaan hyvissä ajoin, jotta bussissa sekä lentokoneessa riittäisi virtaa.

Perjantai-ilta meni pitkälti koneen ääressä, kun huomasin kellon olevan noin 00.00. Ei väsyttänyt yhtään, joten jatkoin valvomista. Näin innokkaana lätkäfanina tiesin, että neljän tunnin päästä olisi alkamassa kuudes Stanley Cupin finaali Edmonton-Carolina, joka minun oli pakko nähdä. Noh, kuten arvata saattaa, valvoin otteluun asti ja katsoin sen. Kello lähenteli jo seitsemää aamulla, ja väsy alkoi pikkuhiljaa painaa. Sitten päätin mennä nukkumaan. Minulla oli noin kilometrin kävelymatka kotoa lähtöpaikalle, ja raskaan matkalaukun kera aikaa kuluisi enemmän. Vaatteet oli "pakattu", ts. olin lajitellut ne, mutten tunkenut matkalaukkuun.

Aamulla oli herätys 09.30, mutta jostain kumman syystä olin puoliunessa laittanut kellon kiinni, ja jatkanut unia. Noin 15 minuuttia ennen lähtöä heräsin uudelleen, ja tiesin ennen kelloon katsomista olevani jo myöhässä. Siinä oli kauhea kiire laittaa vaatteet kassiin ja keittää kahvit. Onnekseni bussikuski sattui olemaan hyvä vitsikaveri edellisiltä pelireissuilta, ja ehdin paikalle pari minuuttia myöhässä.
 
Viimeksi muokattu:

pouta

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jyp & Senators
JWill kirjoitti:
Laitoin vermeet valmiiksi, nopeat aamutoimet, banaani naamaan ja tien varteen. Eipä näkyny taksia. Aloin nyyhkyttämään ja sadattelemaan menetettyä futisturnausta, painuin sisälle ja laitoin tv:n päälle... WTF?! TV:stä tulee sunnuntain ohjelmaa? Katsoin txt-tv:tä ja tajusin... Maanantai onkin vasta huomenna.

Vastaavan tyyppinen herääminen sattui lukioaikoina.

Heräsin talviaamuna sellaiseen tunteeseen, että olen myöhässä koulusta. Ensimmäiseksi juoksin äkkiä suihkuun. Suihkusta tullessa alkoi ajatus hiljalleen kulkemaan, että miksi on niin hiljaista? Miksei vanhemmat ole jo lähtemässä töihin? Miksi koira ihmettelee vain laiskan näköisesti säntäilyäni unisten silmäluomiensa alta? Yleensä se hyppii seinille halutessaan aamutarpeilleen. Vastaus löytyi kellosta, 2 aamuyöllä.
 

Jack Daniel's

Jäsen
Suosikkijoukkue
Uudesti syntynyt Jokerit, NY Islanders
"Patterissa herätyyyysss!!!"

n. 100 kertaa pl. metsäleirit+lomat klo 5.45. Onneksi ei enää koskaan.

Mutta kyllä ensimmäinen aamu intissä oli pahin. Varsinkin, kun kännykässä on vittuiluviesti saman saapumiserän kaveriltani, joka oli kuitannut C:n paperit heti palvelukseen astuttuaan. Ai, että sitä vitutuksen määrää, vielä kun olin niin pihalla kaikesta.

Ja kyllä nekin menevät ylitse muiden, kun olet kitunut yöpäivystäjänä 00 - 03. n. 3 tunnin yöunilta herääminen on jotain, mitä ei toivoisi kenellekään.
 
Viimeksi muokattu:

Master Chief

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Manchester United, Denny Crane
Intistä pari: eka aamu tietenkin ja alokasleirin aikana eräs vittumainen ukilainen kaveri herätti yöllä halytyksen aikaan mut vaikka mulla oli VUP.

Edelllisessä asunnossa oli kiva herätä viikonloppuna lauantaina ja sunnuntaina puoli kymmenen aikaan siihen kun remontoitavissa asunnoissa alettiin työmiesten (samassa rapussa asuneet virolaiset kaverit) toimesta poraamaan niin helvetin kovaa. Ja kun edellisenä yönä oli vielä tullut kukuttua Xbox Livessä jonnekin neljään asti.
 
Suosikkijoukkue
TPS
Herään kippurassa ja niskat totaalisen jumissa siihen kun bussi nytkähtää.. vintti täysin pimeänä, kun olin juuri vaipunut syvään uneen.. katson kelloa (taisi olla jotain viisi aamuyöllä).. katson ulos, näen Haminan kyltin, niskakarvat nousevat pystyyn.. Bussi saapuu samassa perille.. Unisena könyän ulos pimeään, kirpeään pakkaseen ja jumalattomaan tuuleen..
Sitten jostain kuuluu: "Reserviupseerikurssi 219, kahdeksaan riviin järjesty".. Vittu silloin herääminen oli mukavaa.
 

Metro4ever

Jäsen
Suosikkijoukkue
Raitin Raukka, Pulu, STL, Töölö, HyRi
klo 02.58

Puhelin soi.

Vastaan: joo?
H: H täällä. Faijas on kuollu.


Karisi rähmät silmistä...muuta en siitä keskustelusta sitten muistakaan.
 

Rocco

Jäsen
Ainahan sellainen herätys mikä ei ole luonnollinen on kamala.

Mutta pari vuotta sitten kärsin viikon ajan sellaisesta herätyksestä useaan kertaa yöllä että en halua sitä uudelleen.

Asun kerrostalossa ja talo on 50-luvun tuotantoa. Naapurillani on parveke ja se on tämän kaltainen. Eli metallinen kehikko suoraan seinään kiinni valettuna. Noh, tämä parveke on juuri mun sängyn viereisessä seinässä kiinni. Sitten kun huipulla tuulee aina, niin tässä yhdessä pystytangossa kiinni oleva haka (johon siis laitetaan ovi kiinni jos haluaa pitää ovea auki) heilui tuulessa ja heiluessaan hakkasi tähän pystytankoon. Ja tottakai kun metalli hakkaa metalliin niin se ääni on aika v-mäinen, varsinkin kun se kaide on kiinni betonissa, joka taas on mun ja naapurin välinen väliseinä. Samanlaista ääntä kuin olisi lämpöpatteriin hakannut. Ei siinä mitään, naapuri oli lomalla kaksi viikkoa ja vaikka soitin isännöitsijälle niin eihän ne sille mitään saanut tehtyä. Kaksi viikkoa heräilin öisin useita kertoja eikä puhettakaan että olisin saanut vitutukselta nukuttua kunnolla...
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös