Tulin eilen illalla kotiin kostean illan päätteeksi. Taksissa jo työnsin käden housuntaskuun ja varmistelin, että ne on tallessa. Tunnustelin niiden muotoja käsikopelolla. Tiesin, että toinen on isompi kuin toinen, mutta silti sen aina rekisteröi jotenkin voimakkaasti kosketellessa. Kotiin päästyäni aloin vetää niitä esiin, mutta sen verran oli otettu alkoholia, että en meinannut saada nostettua. Lopulta onnistuttuani, oli aivan pilkkopimeää, kun vaimo ei ollut jättänyt valoa päälle. Siinä sitten käsilläni yritin etsiä oikeaa kohtaa. Sormet osui yllättäen nipukkaan, mikä aiheutti pienen kilahduksen. Säpsähdin, mutta jatkoin kuitenkin määrätietoisesti oikean kolon etsimistä. Lopulta tunsin kohouman, jonka keskelle tunsin sormen hieman uppoavan. Sitä kohden lähdin sitten toisella kädellä ohjaamaan. Vääntelin eri asentoihin ja koitin saada sitä uppoamaan koloon, mutta huonolla menestyksellä. Siinä vaiheessa muistan ymmärtäneeni, että kädessäni on se pienempi, joka sopii vain takakautta tullessa. Vaihdoin isompaan ja aloin runnoa sitä koloon, mihin se pienen vääntelyn jälkeen sujahtikin. Tässä vaiheessa huudahdin voitonriemuisesti ja aloin kuulla vaimon huutoa. Jähmetyin paikoilleni. Sitten ulkovalo syttyi ja ovi aukesi. Vaimo käski laittaa avaimet taskuun ja tulla sisään ennen kuin naapurit hermostuu.