Pekka Haavisto luki kiusaantuneena lehteä Eduskunnan kahviossa. "Antonio Flores löi naisia avokämmenellä", lööpit kirkuivat, ja kanssakansanedustajat supattivat ja kuikuilivat Pekkaa. Pekkaa nolotti. Viereisissä pöydissä hihiteltiin ja pudisteltiin epäuskoisina päitä. Pekkaa alkoi toden teolla vituttamaan.
- Vittu, Pekka sanoi, ensimmäistä kertaa elämässään. Hän taittoi lehden pöydälle, ja marssi tiukasti sivuilleen vilkuilematta läpi kuiskuttelevan kahvion. Timo Soini muikisteli pörheänä omassa nurkkapöydässään ja toljotti Pekkaa avoimen halveksuvasti. Teuvo Hakkarainen tuli oviaukossa vastaan, ja tuhahti naurahtaen päin Pekan naamaa. Pekan pinna alkoi toden teolla kiristyä.
Pekka meni työhuoneeseensa, lukitsi vimmaisella kädenliikkeellä oven, ja soitti Antoniolle.
- Nyt Antonio, tiedätkö millaiseen häpeään olet minut saattanut, Pekka sanoi puhelimeen äänellä, joka voimakkuudeltaan lähestulkoon vastasi kovaäänistä puhetta.
- Anteksi Pekka, mina ei tieda miksi mina niin tein, minakin hapea, mina hakee apua, anteksi Pekka, Antonio sopersi itkuisena puhelimeen.
- Rauhotu nyt, vitun neekerihintti, Pekka lausui nyt jo miellyttävämmällä äänellä, - Minä tiedän kuka sinua voi auttaa. Oot nyt vaan siellä kotona ja odota, homoile vaikka jos et muuta keksi.
Pekka päätti puhelun ja jätti itkuisen Antonion nieleskelemään, ja soitti sen jälkeen toisen puhelun.
- Olet varmaan lukenut lehden. Tarvitsen apuasi, Pekka sanoi puhelimeen.
- Kuitti, puhelimessa vastattiin. Pekka lopetti puhelun.
Kului viikko, ja viikonlopun jälkeen Pekka asteli voitonriemuisena Eduskunnan kahvioon. Lööpit kirkuivat jälleen Antonio Floresia, kahvion muut asiakkaat lukivat silmät suurina lehtiään, ja katsoivat Pekkaa kunnioituksen vallassa. Jopa Timo Soini nyökkäsi hyväksyen nurkkapöydästään. Pekka osti viinerin, otti lehden, ja istuutui ylpeänä vakkaripöytäänsä. Etusivulla luki Jani Toivolan kokoisin kirjaimin "Antonio Flores hakkasi taas naisia - tällä kertaa miehisesti NYRKILLÄ, REPI hiuksista ja POTKI MAASSA MAKAAVIA."
Pekka luki lehden ylpeyden kyynel silmäkulmassaan, ja lähetti tekstiviestin.
Tauski heräsi puhelimen merkkiääneen, ja katsahti puhelintaan. Viesti Pekalta, jossa luki vain "Kiitos."
Tauski hymyili vienosti, latasi vieressään sängyllä tajuttomana makaavaa 13-vuotiasta gambialaista tyttöä muutaman kerran kovaa nyrkillä naamaan, herätti lattialla oksennuksessa makaavan Vesa Keskisen ja yhdessä he heittivät tytön parvekkeelta alas kadulle. "Oppiihan huora olemaan" Tauski ajatteli, ja heitti vielä taskunpohjalta löytyneellä Timo T.A. Mikkosella kadun toisella puolella kävellyttä 8-vuotiasta tyttöä päähän.
- Sä olet hieno mies, Tauski, Vesa sanoi punasilmäisenä ja oksennuksen rippeet naamasta roikkuen. Tauski nyökkäsi. Hän tiesi sen.