toivon mukaan tämä ei ole ollut täällä.
Pitkällisten kliinisten kokeiden jälkeen on kirkastunut tosiseikka, jota
konventionaalinen tiede ei ole vielä havainnut. Nimittäin: humalatila
lisää painovoimaa. Tämän yllättävän ilmiön on testiryhmä omakohtaisesti
kokenut ja varmuuden saamiseksi yhä uudelleen ja uudelleen kokeen
toistanut. Tulos on ollut aina vääjäämättä sama. Juotaessa viinaa se
nousee päähän ja aiheuttaa humalan.
Humala puolestaan kaareuttaa ympäröivää aika-avaruutta siten, että
maapallon painovoimakenttään syntyy paikallinen poikkeama. Jaloillaan
pysyminen vaikeutuu voimakkaassa humalassa ja kun tietty raja-arvo on
ylitetty, käy kahdella jalalla seisominen mahdottomaksi. Tällöin ihminen
on pakotettu asettumaan nelinkontin jaksaakseen vastustaa kasvanutta
gravitaatiota.
On jopa havaittu tapauksia, joissa uhri on joutunut makaamaan rähmällään
lattialla pystymättä lainkaan liikkumaan. Paikallinen painovoima voi
tällöin saavuttaa jopa 4 - 5 G:n (G = normaali putoamiskiihtyvyys; 9,81
m2/s) arvon. Samoin, jos uhri vahingossa laittaa päänsä vatsalaukun
painopisteen alapuolelle, niin lisääntynyt painovoima vetää vatsan
sisällön lattialle. Onhan selvää, etteivät ihmisen kurkkulihakset pysty
vastustamaan tällaista vetovoimaa.
Tämä ilmiö selittää myös sen, miksi isot matkustajakoneet laskeutuessaan
kentälle tulevat perä alempana maahan. Koneen takaosassa matkustajat ovat
nimittäin koko lennon ajan kitanneet verovapaata viinaa, kun taas koneen
nokassa oleva miehistö on vesiselvä. Näin aiheutuu painopisteen siirtymä
ja koneen peräosan suhteellinen painonnousu. Teoriaa tukee myös se, että
humalaisen pilotin pudotessa koneineen se nimenomaan syöksyy kohti maata
nokka edellä.
Aiemmin todettiin, että viina aiheuttaa aika-avaruuden kaareutumista.
Tästä on se mielenkiintoinen seuraus, että vaikka humalainen kulkee
paikallisessa avaruudessaan aina suoraan (geodeettiseta viivaa pitkin),
ulkopuolisten tarkkailijoiden mielestä humalainen hoipertelee. Paikallinen
kaareutuminen voi mennä niin pitkälle, että humalainen putoaa
kaareuttamansa avaruuden painovoimakaivoon, kuten mustan aukon
tapauksessa, jolloin tapahtuu kaatumisilmiö.
Ulkopuolisten tarkkailijoiden mielestä humalainen kaatuu, mutta
tosiasiassa tämän syöksyessä painovoimakaivoon maanpinta tulee vastaan,
johon sitten likistytään, kuten jo on todettu, jopa 4 - 5 G:n
kiihtyvyydellä. Koska kaareutuminen on humalatilan aiheuttama,
painovoima-anomaliat saattavat päättyä dramaattisesti, kun humalaista,
joka pusertuu 4 G:n kiihtyvyydellä maata vasten, ravistelee ja herättelee.
Tällöin tapahtuu valpastumista, jonka seurauksena kaareutuminen loppuu ja
humalainen pystyy nousemaan ja toimimaan normaaliavaruudessa, ainakin
hetkellisesti.
Kaareutumisilmiöt ovat voimakkaimpia kun humalainen on liiketilassa, itse
asiassa mitä nopeammin liikutaan sitä voimakkaammat kaareutumisilmiöt
ovat. Humalaisen ollessa paikallaan painovoima-anomaliat näkyvät ympärillä
olevien esineiden äkillisenä putoamisena lattialle, näin ainakin
ulkopuolisen tarkkailijan mielestä, mutta kysehän on tietysti
geodeettisten viivojen muuttumisesta humalaisen tajunnan läheisyydessä,
jolloin lasit yms. liikkuvat näitä viivoja pitkin lattialle ja joskus jopa
seinille.
Koska kyse on aika-avaruuden ilmiöistä ovat myös aika-anomaliat
tyypillisiä humalaisen läheisyydessä. Aika kulkee hitaammin
humala-avaruudessa, joten ravintolassa tyypillinen ilmiö, jossa valomerkin
tulo aiheuttaa hämmästystä ja epäuskoa, on selitettävissä ajan eri
nopeudella humalaisen ja henkilökunnan välillä. Henkilökuntahan on
ulkopuolisen tarkkailijan asemassa. Jos ulkopuolinen tarkkailija on
kaukana humalaisen aiheuttamista aika-avaruuden häiriöistä, aikaerot
voivat tulla hyvinkin suuriksi. Esimerkiksi jos humalainen soittaa
kotiinsa ja sanoo tulevansa heti, voidaan havaita suuriakin aikaeroja,
kuten useita tunteja tai joskus jopa useita päiviä, ennen kuin humalainen
ulkopuolisen tarkkailijan mielestä on saapunut kotiinsa. Tämä näin, vaikka
humalainen on lähtenyt heti ja on saapunut lyhintä geodeettista viivaa
pitkin ja nopeasti omassa hitaammassa ajassaan.