Viro – rakas naapuri

  • 26 813
  • 139

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Onhan meillä maayhteyskin olemassa. Virosta olisi Inkerin ja Karjalan kautta kävellyt nykyiseen Turkuun saakka vaikka matka vähän pitkähkö onkin.
Se on ihan totta. Ja kuten sanot, tällä reitillä on vähän matkaakin. Se, mitä itse olen aiheesta lukenut - joka tosin ei ole kovin valtavan paljon - koettaa päätellä yhteyksiä alueiden välillä kolmesta suunnasta: kieli (sen muuttuminen ja leviäminen), arkeologiset löydöt (valmistustekniikat, raaka-aineet, näiden ajoitus) ja perimä (nykyiset asukkaat sekä hautalöytöjen luut silloin kun niitä on saatavilla). Tällä perusteella yhteyksiä Suomenlahden yli on ollut jo varhain (s.o. yhteistä Suomenlahden molemmilla rannoilla ja eroja Suomenlahden pohjukkaan verrattuna), samoin toki Pohjanlahden yli. Esimerkiksi:


"Itämerensuomalaisten kielten oletettua kantamuotoa, kantasuomea, puhuttiin luultavasti Suomenlahden molemmin puolin jo ajanlaskuamme edeltävinä vuosisatoina. Kantasuomalaisen vaiheen tarkka ajoittaminen on vaikeaa, koska sekä sen alku (varhaiskantasuomen hajoaminen kantasuomeksi ja kantasaameksi) että kantasuomen eriytyminen tytärkielikseen ovat olleet hitaita ja vähittäisiä prosesseja, joiden tutkimista vaikeuttavat sukulaiskielten kesken koko ajan jatkuneet tiiviit kontaktit."

Ylipäätään suomensukuiset kielet ovat tällä kaistaleella (Suomi, Viro, Karjala) pitäneet pintansa yllättävän hyvin kaikenlaisten vaikutteiden puristuksessa. Toki Neuvostoliitto/Venäjä taisi olla liikaa karjalan kielille :/
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Arvioin, että mittarissa on 20-30 käyntiä Eestissä (virolaiset haluaisivat tätä käytettävän enemmän).

Minä olen käynyt varmasti kolminumeroisen määrän kertoja, tehnyt töitä virolaisten kanssa, on kymmeniä työ- ja muita ystäviä ja kavereita Virossa, enkä ole koskaan kenenkään kuullut haluavan suomalaisten puhua maastaan Eestinä suomeksi. Eesti keelt rääkides muidugi Eesti, aga soome keeles Viro.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toki Neuvostoliitto/Venäjä taisi olla liikaa karjalan kielille :/
Karjala elävänä puhekielenä taitaa Venäjällä olla kohta historiaa. Karjalaiset juuret omaavat ihmiset eivät luonnollisesti ole häviämässä mihinkään, mutta ensimmäisenä kielenä käytännössä kaikilla taitaa olla venäjä. Moninaista karjalankielistä kulttuuria tultaneen näkemään vastaisuudessakin ja jotkut yksittäiset harrastajat ja tutkijat pystynevät opiskelemaan kielen vastaisuudessakin, mutta karjala ja pahoin pelkään myös iso osa muista Venäjällä puhutuista suomalais-ugrilaisista kielistä tekevät hidasta mutta varmaa kuolemaa. Moni tulee vastaisuudessakin identifioitumaan karjalaiseksi, mordvalaiseksi jne. ja perinneasuja käytetään kulttuuritapahtumissa, mutta assimilaatio venäläiseen valtakulttuuriin on aika lailla täydellinen.
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Karjala elävänä puhekielenä taitaa Venäjällä olla kohta historiaa. Karjalaiset juuret omaavat ihmiset eivät luonnollisesti ole häviämässä mihinkään, mutta ensimmäisenä kielenä käytännössä kaikilla taitaa olla venäjä.
Tässä on sinällään yksi historian tutkijoita harhauttava tekijä. Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän väestösiirtojen vaikutuksia tarkastellessa kaikki eivät tule huomanneeksi sitä, että tekniikka ja valtiovallan ote kansalaisiinsa on ehtinyt muuttua tämän ajan kuluessa. Tarkoitan sillä sitä, että karjalaisten kielien kuolema on oikeastaan luokkaa 100-150 vuotta vanha asia. Nykyiset historian tutkijat vetävät minusta liian suoran johtopäätöksen näin tuoreista asioista kattamaan paljon varhaisempia muutoksia. Varsinkin häthätää teollistuneen Neuvostoliiton keinot suorittaa kulttuurinvaihdosta ovat luokkaa miljoona kertaa tehokkaampia kuin esimerkiksi Suomessa kivi- tai pronssikaudella. Minusta suoran yhteyden vetäminen olisi virhe ottamatta huomioon teknologian kehittymistä: tällä seudulla suomalais-ugrilaiset kielet pitivät pintansa kuitenkin ihan lähihistoriaan saakka kaikesta puristuksesta huolimatta.
 

mjr

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomen maajoukkueet
Tässä on sinällään yksi historian tutkijoita harhauttava tekijä. Venäjän keisarikunnan, Neuvostoliiton ja nyky-Venäjän väestösiirtojen vaikutuksia tarkastellessa kaikki eivät tule huomanneeksi sitä, että tekniikka ja valtiovallan ote kansalaisiinsa on ehtinyt muuttua tämän ajan kuluessa.
Siis ihanko helvetin oikeasti? Ajattelet ettei historiantutkimus (kaikista maailman tutkimusaloista) ole huomannut modernin valtion kehittymistä? Tai uuden teknologian käyttöä tämän moderin valtion palveluksessa? Siis mistähän ihmeestä olet saanut tämän käsityksesi historiantutkimuksesta, että sitä suorittavat lukiolaiset tai ehkä peräti alakoululaiset?
 

Euro71

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, olosuhdesyistä HIFK
Siis ihanko helvetin oikeasti? Ajattelet ettei historiantutkimus (kaikista maailman tutkimusaloista) ole huomannut modernin valtion kehittymistä? Tai uuden teknologian käyttöä tämän moderin valtion palveluksessa? Siis mistähän ihmeestä olet saanut tämän käsityksesi historiantutkimuksesta, että sitä suorittavat lukiolaiset tai ehkä peräti alakoululaiset?
Tämä liittyy tähän kysymykseen:

Siitä vain on eri tutkijoiden parissa paljonkin mielipiteitä, että paljonko kieli ja kulttuuri leviää niin, että sitä puhuva kansa syrjäyttää toisen kansan, ja paljonko niin, että toinen kansa omaksuu toiselta kieltä ja kulttuuria.
Kun väitellään siitä, leviääkö kieli ja kulttuuri millä tavalla, argumentteja puolustetaan erilaisilla esimerkeillä. Monet modernimmat esimerkit puoltavat sitä, että kieli ja kulttuuri ei leviä vapaaehtoisuuden voimin, vaan siihen liittyy pakkoa (Neuvosto-Venäjä, Amerikan siirtolaisuus, siirtomaat yms yms). Se on vahva argumentti, jonka taakse on saatavilla kättä pidempää.
 

PtG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Edmonton, FC Pojat
Toki Neuvostoliitto/Venäjä taisi olla liikaa karjalan kielille :/

Ei sen tilanne Suomessakaan kovin paljon parempi ole ollut. Toisen maailmansodan jälkeen tänne tietysti jouduttiin siirtämään paljon karjalankielisiä karjalaisia, mutta valtaosa heistä luopui kielestään ryssittelyn ja muun epäluulon takia. Helpompaa oli omaksua suomalaisuus.

Suomessa ei toki samanlaista vähemmistöjen systemaattista valtiojohtoista sortoa ole hetkeen ollut kuin Venäjällä, mutta toisaalta ei täälläkään karjalan asemaa ole oikeastaan tuettu millään tavalla (ihan ehkä viime aikoja lukuunottamatta). Venäjällä karjalankielisiä on edelleen kuitenkin jonkun verran, on niitä Suomessakin, mutta vähemmän. Venäjällä on myös karjalankielistä mediaa, mitä Suomessa ei ole käytännössä ollenkaan, joten Suomen karjalankieliset seuraavat usein venäläistä mediaa.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Sanonnan mukaan minkä Stalin aloitti sen Koivisto lopetti. Tietysti vähän tylysti sanottu, mutta näin de facto kävi, kun kaikille suomensukuisille mahdollistettiin paluumuutto. Sama olisi voinut tapahtua tietysti nyt Venäjällä, mutta karjalaisistakin käytännössä liki kaikki kynnelle kykenevät ovat muuttaneet Suomeen ja assimiloituneet meille suhteellisen täydellisesti. Toki ovat olleet erittäin haluttua ja osaavaa työvoimaakin.

1990-luvun alussa Karjalassa, etenkin Petroskoissa oli vielä kohtalaisen elävää suomen- ja karjalankielistä kulttuuria, mutta on se nyt kyllä aika hyvin ajettu alas maasta muuton myötä. Vähän tahattomasti ja täysin bona fide eleenä tosin.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Venäjällä karjalankielisiä on edelleen kuitenkin jonkun verran, on niitä Suomessakin, mutta vähemmän. Venäjällä on myös karjalankielistä mediaa, mitä Suomessa ei ole käytännössä ollenkaan, joten Suomen karjalankieliset seuraavat usein venäläistä mediaa.
Sinänsä tilanteesta "Karjalan tasavallassa" olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin. Neuvostoliiton sortopolitiikan, sekä myös Nyky-Venäjän kielipolitiikan ja jo pitkään jatkuneen assimilaation johdosta olen ymmärtänyt, että "etnisillä karjalaisilla" on nykyään miltei aina ensimmäisenä kielenä venäjä ja nuoremmista ikäpolvista miltei kaikki ovat käytännössä venäjänkielisiä.

Suomen karjalankielinen väestö on mielenkiintoinen aihe. Karjalan evakot ovat valtaosin siirtyneet jo ajasta iäisyyteen ja myös heidän lapsensa taitavat olla melkein kaikki eläkeikäisiä. Kuinka monella karjala todella on säilynyt jokapäiväisenä puhekielenä, huomioiden, ettei kieltä ole työpaikoilla tai kouluissa käytetty ollenkaan? Monenlaista kielen elvytystoimintaa on toki ollut jo pitkään, mutta huomioiden etteivät karjalaa puhuvat mitä todennäköisimmin tule nousemaan paljoa nykyistä suuremmaksi ryhmäksi, on kielen tulevaisuus edelleen uhattuna.

Karjalankielistä mediaa on todellakin Suomessa vähän, mille merkittävin syy valitettavasti lienee, että myös markkinat ovat pienet. Kaikki suomen karjalankieliset kun ymmärtävät ja käyttävät suomea yhtä lailla, niin edes muutama tuhat kielen aktiivista käyttäjää ei liene kriittinen massa elättämään laajempaa TV- ja radiotuotantoa.

Olisi mielenkiintoista tietää nykyisen Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan karjalaisilta, jotka siis ovat alle 10% vähemmistönä alueella, millaisena he itse näkevät alueen nykytilan ja tulevaisuuden, huomioiden Venäjän tilanteen kauttaaltaan. Ovatko karjalaiset uskollisia Venäjän federaation kansalaisia, vai toivovatko he muutosta tasavallan politiikkaan. Haluaisiko joku muuttaa jopa Suomeen.
 

PtG

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tampereen Ilves, Edmonton, FC Pojat
Suomen karjalankielinen väestö on mielenkiintoinen aihe. Karjalan evakot ovat valtaosin siirtyneet jo ajasta iäisyyteen ja myös heidän lapsensa taitavat olla melkein kaikki eläkeikäisiä. Kuinka monella karjala todella on säilynyt jokapäiväisenä puhekielenä, huomioiden, ettei kieltä ole työpaikoilla tai kouluissa käytetty ollenkaan? Monenlaista kielen elvytystoimintaa on toki ollut jo pitkään, mutta huomioiden etteivät karjalaa puhuvat mitä todennäköisimmin tule nousemaan paljoa nykyistä suuremmaksi ryhmäksi, on kielen tulevaisuus edelleen uhattuna.

Sopivasti tähän liittyen (joskin tähän ketjuun varsinaisesti liittymättä) Kotimaisten kielten keskus on julkaissut tänään avauksen seuraavan hallituksen ohjelmaan. Kieliavauksia 2023: Kielten asema lainsäädännössä - Kotimaisten kielten keskus

Siinä vaaditaan karjalan kielen lainsäädännöllisen aseman parentamista. Tämähän kaikki hallitukset ovat tähän mennessä torpanneet (karjalaisaktiivit ovat käsittääkseni aiemmin vaatinut vastaavaa). Kotus on kuitenkin valtion laitos. Kielen aseman vahvistaminen auttaisi myös kielen säilymisessä.
 

DAF

Jäsen
Suosikkijoukkue
se kolmikirjaiminen. PISTI PALLON MAALIIN
Sinänsä tilanteesta "Karjalan tasavallassa" olisi mielenkiintoista tietää enemmänkin. Neuvostoliiton sortopolitiikan, sekä myös Nyky-Venäjän kielipolitiikan ja jo pitkään jatkuneen assimilaation johdosta olen ymmärtänyt, että "etnisillä karjalaisilla" on nykyään miltei aina ensimmäisenä kielenä venäjä ja nuoremmista ikäpolvista miltei kaikki ovat käytännössä venäjänkielisiä.

Suomen karjalankielinen väestö on mielenkiintoinen aihe. Karjalan evakot ovat valtaosin siirtyneet jo ajasta iäisyyteen ja myös heidän lapsensa taitavat olla melkein kaikki eläkeikäisiä. Kuinka monella karjala todella on säilynyt jokapäiväisenä puhekielenä, huomioiden, ettei kieltä ole työpaikoilla tai kouluissa käytetty ollenkaan? Monenlaista kielen elvytystoimintaa on toki ollut jo pitkään, mutta huomioiden etteivät karjalaa puhuvat mitä todennäköisimmin tule nousemaan paljoa nykyistä suuremmaksi ryhmäksi, on kielen tulevaisuus edelleen uhattuna.

Karjalankielistä mediaa on todellakin Suomessa vähän, mille merkittävin syy valitettavasti lienee, että myös markkinat ovat pienet. Kaikki suomen karjalankieliset kun ymmärtävät ja käyttävät suomea yhtä lailla, niin edes muutama tuhat kielen aktiivista käyttäjää ei liene kriittinen massa elättämään laajempaa TV- ja radiotuotantoa.

Olisi mielenkiintoista tietää nykyisen Venäjään kuuluvan Karjalan tasavallan karjalaisilta, jotka siis ovat alle 10% vähemmistönä alueella, millaisena he itse näkevät alueen nykytilan ja tulevaisuuden, huomioiden Venäjän tilanteen kauttaaltaan. Ovatko karjalaiset uskollisia Venäjän federaation kansalaisia, vai toivovatko he muutosta tasavallan politiikkaan. Haluaisiko joku muuttaa jopa Suomeen.

Heillä oli paluumuutto-oikeus kuten muillakin suomensukuisilla eli se joukko, joka jäi tuskin sieltä enää juuri haluaa Suomeen (toki tilanne on juuri tänä vuonna voinut muuttua). Sinänsä Neuvostoliitto ei kaikkia kielivähemmistöjä sortanut, vaan karjalan- ja suomenkielisiä kouluja on ollut tasavallan alueella olemassa - totaalinen assimilointi on lopulta enemmän Putinin Venäjän aikaa. Ei kieltä toki suuremmin tuettukaan, mutta mitään varsinaista repressiota ei koettu ja rajan yli oli paljonkin yhteistyötä.

Karjalan kielen ehkä isoin ongelma on, ettei sille ole kunnolista kirjakieltä, tai vaihtoehtoisesti niitä on useampi. Itä-Suomen ja Petroskoin yliopistot sitä ovat yrittäneet oikein rakentaakin, muttei kirjakielen tyhjästä pystyttäminen ole kovin yksinkertainen projekti varsinkin, kun varsinaiskarjalan ja livvinkarjalan kielet ovat kovin erilaiset.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Kuten taisin mainita tuonne toiseenkin ketjuun niin tällä hetkellä onkin hassua kun virolaiset kuljettaa idän liikennettä rautateitse Suomessa. Mutta sen sijaan Virossa se Operail lopettanut idän liikenteen liikenteen. Mutta sinne on tullutkin tavaraliikenteen Latvian valtion rautatieyhtiö LDZ Cargo yhdessä Viron pienen operaattorin Go Railin kanssa hoitamaan idän liikennettä.. Että näin

Virossahan Venäjän liikenteen osuus rautatierahdeista ollut paljon suurempi kuin Suomessa..
Toki tuo Operailin kielto idän liikenteeseen tuli aavistus sen jälkeen kun YLE:n uutisoimaa juttua joulukuussa oli siteerattu Virossakin kun se jatkaa idän liikennettä Suomessakin.. Toisaalta eihän tuo Suomenkaan vuodenvaihteessa lopetus ollut kuin VR:n oma päätös.. Ja eiköhän toki Suomenkin osalta odoteta että virolaiset saa tytäryhtiönsä myytyä ja ostajakin löytynyt huhujen mukaan.. (Mielenkiintoista että voiko se olla sama LDZ Cargo)

Edit: Tänään tulikin tieto Nurminen logistics ostaa tuon virolaisten firman, että Sisäpiiritieto: Nurminen Logistics ostaa suomalaisten sijoittajien kanssa Operail Finland Oy:n koko osakekannan
 
Viimeksi muokattu:

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Iltalehden artikkeli Viron toimista Venäjää, venäläisiä ja venäjänkielisiä vastaan:
Äkkiseltään kyllä sanoisin, että Viro on potentiaalisesti astumassa melko vaaralliselle polulle. Jos siellä tosiaankin on "satoja tuhansia" venäläistaustaisia henkilöitä, niin ensinnäkin puhutaan hädin tuskin ylipäätään vähemmistöstä, kuten se on perinteisesti ymmärretty tälläisessä kontekstissa. Toki heistä kaikki ei varmasti ole venäjänmielisiä, mutta uutinen ei edes ota siihen kantaa vaan systemaattisesti lakaisee kaikki samaan syssyyn.

Siinä mielestäni piilee vaara, koska rapatessa roiskuu. Jos tuollainen "muutama sata tuhatta" 1,3 milj asukkaan valtiossa kokee olevansa vainottuja, niin sisäiset levottomuudet ovat taattuja. Kaiken lisäksi heistä iso osa on Virossa syntyneitä ja kansalaisia, joten siinäkin mielessä äänivaltaa on siinä missä "oikeallakin" virolaisella. Toisekseen ovatko he tällöin edes väärässä? Jos olet nimeltäsi Sergei, mutta pidät itseäsi täysin virolaisena, etkä voi sietää Venäjää, mutta nimen takia virolaiset silti pitää sinua paskana ukkona? Enpä tosin tiedä mitä tässä oikein sitten voi tehdäkään, jotta homma menisi oikein. Kategorinen jako ei kuitenkaan ole se oikea tie.

Pahempi ongelma on tässä myös Venäjän hämmentäminen, koska siellä takuulla käytetään tilanne jollain tapaa hyödyksi. Koventunut retoriikka, vastakkainasettelu, kategorisoiminen - mitä otollisimmat keinot venäläiselle hybridioperaatiolle, etenkin jos vähemmistö kokee jopa sen paremmaksi vaihtoehdoksi kuin Viron hallituksen linjan. Melkeinpä jopa sanoisin, että tietyllä tapaa tulee mieleen 2014 Ukraina. Sotilaalliseksi homma tuskin menee, mutta paljon on mahdollista myös siviili ja "siviilivoimin".

Mitäs muut tuumaa asian tiimoilta? Aikahan sen toki näyttää.
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
Olikos Balttian maissa nyt Virossa vai Latviassa enemmän venäjäläisiä suhteessa asukaslukuun? Eikö Liettuassa taas paljon vähemmmän?
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Olikos Balttian maissa nyt Virossa vai Latviassa enemmän venäjäläisiä suhteessa asukaslukuun? Eikö Liettuassa taas paljon vähemmmän?
Latviassa ja Virossa venäläistaustaisia on nykyään miltei sama vajaan neljänneksen osuus väestöstä. (23,6% Virossa ja 24,2% Latviassa) Liettuassa he ovat huomattavasti pienempi vähemmistö (4,8%) ja ovat vasta toiseksi suurin vähemmistökansallisuus puolalaistaustaisten jälkeen.

Mielenkiintoista seurata tästä vierestä, miten erityisesti Viro toimii maan venäjänkielisen väestönosan kanssa. Tilanteenhan voi olettaa olevan isolta osin jo täysin eri, mitä itsenäistyessä 1991. Sinänsähän viralliset tilastot äidinkielen mukaan eivät kerro, missä määrin venäläistaustainen henkilö on integroitunut maan valtakulttuuriin.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Tässä artikkelissa tietoa Viron "muukalaisista"; noin 80-90 tuhannen ihmisen vähemmistöstä enimmäkseen etnisiä venäläisiä, jotka eivät ole halunneet valita Viron tai Venäjän kansalaisuutta vaan pysyä kansalaisuudettomina.
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Mielenkiintoista olisi tietää, onko tilanne muuttunut vuodesta 2017, jolta kyseinen artikkeli on.

Tiedä sitten mitkä ovat syynä näin monella olla hakematta Viron kansalaisuutta. Mikäli kieli on hallussa ja on elänyt nuhteettomasti, ei prosessin voisi olettaa olevan kovin vaikea.
 

finnjewel

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, KooKoo, KPL, Kiovan Dynamo
Kansalaisuudettomien määrä on pienentynyt hyvin hitaasti 2000-luvun aikana. Viron kansalaisuuden saamiseksi vaadittava koe (kielitaito ja historian tuntemus) on esim. Suomen vastaavaan verrattuna selvästi vaikeampi.
Lisätietoa
 

Ann Arbor

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Asiaan vihkiytyneille estofiileille toki tuttu pätkä, mutta pakko linkata tännekin YLE Areenasta parin viikon päästä poistuva Viron itsenäistymisen jälkeisistä "hulluista vuosista" kertova Rodeo-dokumenttielokuva. Äänessä Mart Laarin johdolla Viroa vaikeina aikoina tuolloin luotsanneet nuoret johtajat.

 

/dev/null

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK

Virolaiset on aika epeleitä. Puheet on kovia, mutta rahan käyttö kitsasta. Pääministeripuolue joutuu lykkäämään vaalien yli Nursipalun harjoitusaluepäätökset. Suomen selän taakse pitäis päästä.

”Viron valtiojohdon ja asevoimien kohtaamat vaikeudet Nursipalun harjoitusalueen laajentamisessa Kaakkois-Virossa ovat myös merkki siitä, etteivät kaikki virolaiset suhtaudu puolustusvalmiuden kasvattamiseen ehkä aivan yhtä suurella innolla kuin yhteiskunnan ylemmät kerrokset – ainakin jos vaakakupissa on oma hyvinvointi tässä ja nyt.”

”Nursipalu on noussut paikallisesta keskustelunaiheesta nopeasti koko Viron ykköspuheenaiheeksi, ja Viron pääministeripuolue Reformi onkin antanut asiassa nyt periksi ja lykännyt asian ratkaisemisen maaliskuun parlamenttivaalien jälkeiseen aikaan. Laajennuksen junttaaminen läpi ennen vaaleja saattaisi viedä Reformilta tuhansia äänestäjiä.”
 

KooMT

Jäsen
Suosikkijoukkue
SaiPa, San Jose Sharks
En ole löytänyt mediasta juuri mitään vaaliseurantaa Viroon liittyen, mutta tuossa linkki: Valimised

EDIT: Ja Reformi ottamassa kuitenkin lisäpaikkoja, miten lie äänenlaskut menee tuolla kun EKRE näytti johtaneen tuossa 200000 äänen kohdassa selkeästi..
Eesti 200 -puoluekin ehkä saamassa ehdokkaita läpi kun taitavat saada tuon 5% äänikynnyksen täytettyä

Saas nähdä kuinka siellä hallitusneuvottelut lopulta menevät sitten..
 
Viimeksi muokattu:
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös