Hiukan myöhässä
Kausi rupeaa sitten olemaan ohitse. Ja hyvinhän se lopulta päättyi, vaikka ajoittain vaikutti siltä että Pat Burns ei vieläkään osaa valmentaa joukkuettaan Stanley Cup-voittoon. Toisin kävi.
Devils jatkaa menestystarinaansa. Neljäs finaalisarja vuodesta -95 alkaen, ja kolmannen kerran Scott Stevens sai kannua nostella. Martin Brodeur pelasi sitten kauden viimeisessä pelissään nollan ja sai sillä omiin nimiinsä pudotuspelien ennätyksen, 7 nollapeliä, kuten maailman parhaalle maalivahdille kuuluukin. Conn Smytheä ei tullut, mutta tuo nollapeliennätys sekä kolmas Stanley Cup-sormus kyllä korvaavat sen. Hienoa Devils.
Ja pääsihän se todellinen Mr. New Jersey Devil eli Ken Daneykokin kentälle, kun tiukka paikka tuli eli seitsemänteen finaaliin jouduttiin, 11.23 tuli peliaikaa ja teholukemaksi +1. Mahtoiko vaan olla niin että Daneyko pelasi uransa viimeisen pelin? Jos näin oli, niin hienosti ura loppuu, vaikka tänä keväänä katkesikin pitkä play off-pelien putki. Jos Daneyko lopettaa, niin hänestä Devils saa oivan lisän valmennustiimiinsä tulevaisuudessa.
Anaheim teki kumminkin näistä finaaleista taistelun. Veikkasin Devilsin voittavan 4-1 mutta monen muun lailla aliarvioin Ankat (vaikka finaaliin päässyttä joukkuetta ei pitäisikään niin kohdella). J-S Giguere todella ansaitsi Conn Smythen, ilman häntä tuskin Ducks olisi näin pitkälle edennyt. Kariya saa varmaan vielä urallaan mahdollisuuden voittaa Cupin kuten Giguerekin, mutta Adam Oatesille ja Steve Thomasille se voikin olla vaikeampaa. Sääli.
Jos USAn vuonna 1980 voittama olympiakulta jääkiekossa oli "Miracle on Ice", niin Anaheimin voittama Stanley Cup olisi ollut "Miracle on Ice 2". Nyt ei niin käynyt, mutta lähellä se oli. Viime vuonna yllättäjä tuli idästä, Carolina Hurricanes, nyt Lännestä. Jotenkin tuntuu siltä, että ensi kaudella Anaheim tekee carolinat eli floppaa pahasti, mutta toivottavasti olen väärässä. Ainakin Anaheim finaalisarjassa sinnitteli sitkeämmin nyt kuin Carolina vuosi sitten.
Hyvä homma. Vielä kerran Onnea, Devils!
Kausi rupeaa sitten olemaan ohitse. Ja hyvinhän se lopulta päättyi, vaikka ajoittain vaikutti siltä että Pat Burns ei vieläkään osaa valmentaa joukkuettaan Stanley Cup-voittoon. Toisin kävi.
Devils jatkaa menestystarinaansa. Neljäs finaalisarja vuodesta -95 alkaen, ja kolmannen kerran Scott Stevens sai kannua nostella. Martin Brodeur pelasi sitten kauden viimeisessä pelissään nollan ja sai sillä omiin nimiinsä pudotuspelien ennätyksen, 7 nollapeliä, kuten maailman parhaalle maalivahdille kuuluukin. Conn Smytheä ei tullut, mutta tuo nollapeliennätys sekä kolmas Stanley Cup-sormus kyllä korvaavat sen. Hienoa Devils.
Ja pääsihän se todellinen Mr. New Jersey Devil eli Ken Daneykokin kentälle, kun tiukka paikka tuli eli seitsemänteen finaaliin jouduttiin, 11.23 tuli peliaikaa ja teholukemaksi +1. Mahtoiko vaan olla niin että Daneyko pelasi uransa viimeisen pelin? Jos näin oli, niin hienosti ura loppuu, vaikka tänä keväänä katkesikin pitkä play off-pelien putki. Jos Daneyko lopettaa, niin hänestä Devils saa oivan lisän valmennustiimiinsä tulevaisuudessa.
Anaheim teki kumminkin näistä finaaleista taistelun. Veikkasin Devilsin voittavan 4-1 mutta monen muun lailla aliarvioin Ankat (vaikka finaaliin päässyttä joukkuetta ei pitäisikään niin kohdella). J-S Giguere todella ansaitsi Conn Smythen, ilman häntä tuskin Ducks olisi näin pitkälle edennyt. Kariya saa varmaan vielä urallaan mahdollisuuden voittaa Cupin kuten Giguerekin, mutta Adam Oatesille ja Steve Thomasille se voikin olla vaikeampaa. Sääli.
Jos USAn vuonna 1980 voittama olympiakulta jääkiekossa oli "Miracle on Ice", niin Anaheimin voittama Stanley Cup olisi ollut "Miracle on Ice 2". Nyt ei niin käynyt, mutta lähellä se oli. Viime vuonna yllättäjä tuli idästä, Carolina Hurricanes, nyt Lännestä. Jotenkin tuntuu siltä, että ensi kaudella Anaheim tekee carolinat eli floppaa pahasti, mutta toivottavasti olen väärässä. Ainakin Anaheim finaalisarjassa sinnitteli sitkeämmin nyt kuin Carolina vuosi sitten.
Hyvä homma. Vielä kerran Onnea, Devils!