@Frankie :
- Q&A ei munkaan mielestäni ollut hyvin toteutettu ja olisin itse toiminut monessa kohtaa toisin. Musta tästä suurin miinus menee kuitenkin vetäjälle, eli Axalle. Vieras on aina vieras ja haastattelijan pitää ohjata keskustelua. Olisin myös etukäteen miettinyt tiettyjä sanavalintoja ja korostanut tiettyjä asioita enemmän. Tämähän on täysin sallittua eikä kyse ole mistään manipuloinnista. Kaikki järkevät toimivat niin. Ja jotkut ei-järkevätkin.
- Ville on sellainen ihminen kuin hän on ja sen sallin myös hänelle, niin kauan, kun hän on asiallinen. Vaikka itse olen melko lähellä täydellisyyttä, olen joutunut hyväksymään, että ihan aina en itsekään siihen kuitenkaan kykene. Ja olen iän myötä oppinut hyväksymään sellaista myös muilta. Pienehköt asiat eivät jaksa enää niin ärsyttää.
- Pelitapa-asioista sanoisin, että minä en ole koskaan uskonut mihinkään kiveen hakattuihin systeemeihin lätkässä. Jossain muissa lajeissa systeemeillä voi olla suurempi vaikutus. Pelitavan sijasta käyttäisin itse ehkä nimitystä pelifilosofia, joskaan sekään ei ole täydellinen sana kuvaamaan sitä, mitä tarkoitan. Joukkue koostuu useista erilaisista pelaajista, joilla on erilainen osaamisen taso. Meillähän ei kaikki kentät pelaa samalla tavalla, jolloin itse näen, että pelaajien on tarkoitus toteuttaa tiettyjä yhteisesti sovittuja juttuja, kuten parhaaksi näkevät. Tietyistä asioista ei lipsuta, mutta vapauksiakin on paljon. Harjoituksissa pelaajat saavat erilaisia keinoja tiettyjen asioiden toteuttamiseksi kentällä, mutta aina ne eivät joka tilanteessa toimi. Siksi on olemassa muitakin keinoja. Ja toisinaan eteen tulee nopeita tilanteita, jolloin pelaajan nyt vain itse pitää lukea tilanteet ja pyrkiä pelaamaan ne parhaalla mahdollisella tavalla. Tai vaikka vähiten riskittömästi. Ja sillä riskittömyydellä tarkoitan nyt sitä, ettei jätetä omia ketjukavereita kuseen.
- Meillä esim. ykkösketju pelaa nähdäkseni tasan tarkkaan niin kuin Jori Lehterä haluaa. Pitäisikö valmennuksen puuttua siihen? En osaa sanoa. Lehterä on parhaimmillaan erinomainen, jopa ylivertainen pelaaja, joten on ymmärrettävää, että hän saa vapaita käsiä. Mutta silloin pelin pitää toimia. Ja nyt niin ei ole pitkiin aikoihin tapahtunut. Ikävä kyllä. Lehterä on itse asiassa ollut oman kenttänsä heikoin lenkki jo pidempään. Ja Lehterän kentässä se nyt vain menee niin, että muut sopeutuvat Lehterään, ei päinvastoin. Tästä kirjoitin jo viime kaudella.
- Kuinka suurella todennäköisyydellä Lehterä parantaa otteitaan, jos saa pelata kuten tähänkin asti vs. hän alkaa huomioida enemmän myös muita, vaikka hänen omat vahvuutensa eivät tähän optimaalisesti taipuisi? Sanoisin, että valmennuksella ei tämän suhteen ole kovin helppoja vaihtoehtoja. Se nyt on sanomattakin selvää, että sanomista tulee, jos Lehterää aletaan suitsia.
- Musta HIFK on pelannut tällä kaudella myös viihdyttäviä pelejä ja homma on rokannut. Näissä suurimpana tekijänä ovat olleet yksittäisten pelaajien erinomaiset suoritukset, kuten yleensä aina on. En muista yhtään peliä ikinä missään, missä yksilöitä ei olisi mainittu lainattu, vaan olisi vain todettu, että siinä vedettiin neljällä ketjulla aivan upeasti vastustaja nippuun. Sellaisia pelejä on tietenkin ollut, missä koko joukkue on suorittanut laadukkaasti, mutta kyllä niistäkin on aina jäänyt mieleen jonkun yksilön erityisen hienot suoritukset.
- Näimme alkukaudesta, minkälainen merkitys itseluottamuksella on vs. kun sitä ei juurikaan ole. Ykkösketju on siitä elävä esimerkki. Ykkösketju pelasi hyvin vielä silloin, kun Lehterän liike oli nykyistä huomattavasti parempaa. Tuolloin hän vielä ehti tilanteisiin, nyt ei enää ehdi. Eikä aina enää edes viitsi yrittää, koska tietää, ettei ehdi. Ja koska Lehterä tietää tämän itsekin, hän turhautuu. Ja kun Lehterä turhautuu, hänet on helpompaa pelata pois. Ja kun Lehterä pelataan pois, ketju jää torsoksi.
- Jatkuvat muutokset kokoonpanossa vaikuttavat moniin asioihin: kun ketjukaverit ympärillä vaihtuvat jatkuvasti, ei pystytä harjoittelemaan samojen ketjukavereiden kanssa, eli toisteisuus jää vajaaksi, jotkut ovat pidempään pois, kun harjoitellaan pelitavallisia asioita, jotkut vähän väliä ja joltain jää kokonaan tietyt harjoitukset väliin. Toki niitä voi kuunteluoppilaana harjoitella, mutta kyllä niiden asioiden pitää mennä lihasmuistiin, jotta toimivat optimaalisesti. Lisäksi kilpailua pelipaikoista ei juurikaan ole ollut ja vaikka pelaajat olisivat kuinka ammattilaisia myös asenteensa suhteen, kyllä tämäkin näkyy. Jos ei muuten niin alitajunnassa. Aina tulee se uusi näyttöpaikka, jos ei itse satu loukkaantumaan.
- Jos pelkällä pelitavalla voitettaisiin otteluita, miksi yksikään seura palkkaisi kalliita kokeneita pelaajia, kun halpa junnu ajaa saman asian? Siinähän vain toistetaan samoja asioita, kyllähän ne oppii, kunhan jaksaa jauhaa. Tämä on tietysti hyvin karrikoitu kysymys, mutta pohjimmiltaan kyse on tästä. Kaikille pelaajille ei henkilökohtaisella tasolla jokainen pelitapa ole täysin optimaalinen, mutta valintoja pitää tehdä ja jokaisesta pelaajasta halutaan kuitenkin paras irti. Moni asia on siis vähän sellaista luovimista.
- Itse en pidä HIFK:n pelisysteemistä, kun lähdetään hitaasti omista. Se on kamalaa eikä ole tuottanut varmaan edes yhtään vetoa kohti maalia. Koko kauden aikana. Olen aika varma, että myös valmennus on huomannut tämän, joten kysymys kuuluu, miksi niin pelataan? Kaikki pelaajathan eivät pelaa niin, jos suinkin vain on mahdollista muuten pelata, mutta toiset pelaavat hyvinkin herkästi. Esim. meidän junnupakit eivät lähtökohtaisesti lähde omista hitaasti, vaan tuovat kiekon itse, jos kukaan tule hakemaan ja näitä meidän junnupakkeja Ville on ihan erikseen kehunut. Voisiko siis olla niin, että valmennus on antanut tiettyjä neuvoja, jotka sitten pelitilanteessa kääntyvät pelaajan omassa päässä ihan eri tavalla? Vaikka, että
"älä hosu, vaan katso rauhassa, mihin voit syöttää, jos heti ei paikkaa avaudu" taipuukin siten pelaajan päässä
"Pysähdy ja ihmettele ja jää odottamaan, että hyviä asioita tapahtuu". Ja sitten onkin jo kiire ja syöttöjä räiskitään vain äkkiä pois. Ja jokainen varmaan ymmärtää, että yksikään valmentaja ei oikeasti niin ohjeista pelaamaan kerta toisensa jälkeen, pelitilanteesta riippumatta.
- Olen myös havainnut, että HIFK:n pelaajien syöttöjen laadussa on aivan helvetisti parantamisen varaa. Siis jopa ihan paineettomassa tilanteessa syötöt ovat todella usein aivan paskoja: jää vajaiksi, menee luistimiin, menee pitkiksi, ovat löysiä ja vastustaja katkoo ne helposti, jne. Ilman laadukasta perustekemistä mistään ei tule mitään. Ja sen jälkeen monet pelaajat turhautuu ja tekeminen on monella vieläkin heikompaa. Syntyy kierre.
- Kysymys kuuluu, miten tekemisen laatu voi olla välillä niin huonoa? Yksi syy on heikot ajoitukset. Ja siihen vaikuttaa toistojen puute juuri niiden pelaajien kanssa, jotka omassa ketjussa pelaavat. Eli, joukkuetta kiusanneet loukkaantumiset vaikeuttavat myös terveiden pelaajien pelaamista. Toinen syy on heikko liike. Odotellaan, että kiekko napsuisi lapaan, mieluiten seisovin jaloin. Tätä voidaan kutsua myös vajaaksi työmääräksi. Kolmas asia on se, että todella paljon tilanteita on yksinkertaisesti pelattu tyhmästi. Näitä tulee toisille pelaajille enemmän kuin toisille, mutta tähän ovat syyllistyneet ihan kaikki pelaajat. Mikä on jossain määrin ihan normaaliakin, mutta toisaalta näitä on nyt tullut ihan poikkeuksellisen paljon myös kokeneiltakin pelaajilta.
- Mitkä kaikki asiat ovat valmennuksen vastuulla? Mun näkemykseni mukaan pelien aikana valmennus vastaa peluuttamisesta, aikalisistä ja veskarin pois ottamisesta sekä pelaajien ohjeistamisesta ja psyykkaamisesta vaihtojen ja katkojen aikana. Toteutuksesta vastaa aina pelaaja. Haastavinta on saada useampi pelaaja suoriutumaan laadukkaasti samaan aikaan tai ainakin niin, että kukaan ei nyt omalla panoksellaan muni muiden yrityksiä. Ja tässä kohtaa tullaan taas siihen, että kun ketjumuutoksia on ollut jatkuvasti, onnistumisten todennäköisyys näyttää usein olevan enemmänkin tuuria kuin harjoiteltujen asioiden tulosta. Toisaalta, toiset pelaajat löytävät yhteisen sävelen heti, toiset eivät kuukausien yrittämisenkään jälkeen. Ja kaikkea tältä väliltä Kiistaton fakta kuitenkin on se, että kukaan ei pysty kontrolloimaan kaikkea ja se pitää hyväksyä. Jokainen voi vaikuttaa vain omaan tekemiseensä eikä sekään aina takaa onnistunutta lopputulosta, vaikka kaiken olisi tehnytkin oikein.
- Kun en tiedä, mitä valmennus on tarkalleen ottaen tehnyt ja ohjeistanut, en edelleenkään voi dumata. Se, että joku ei toteuta sovittuja asioita, ei tarkoita sitä, etteikö tähän toteuttajaan olisi yritetty muiden toimesta vaikuttaa. Missä määrin valmennus voi näissä olosuhteissa antaa raippaa pelaajille ilman, että se on jo kohtuutonta? Missä kohtaa negatiivista palautetta pitää ylipäätään antaa, jos pelaajasta näkee, että hän oikeasti kyllä yrittänyt parhaansa? Valmennuksen pitää osata ottaa 25 pelaajaa huomioon ja silti sääntöjen pitäisi olla kaikille isossa kuvassa samat. Nämä ovat oikeasti aika vaikeita juttuja eikä niihin ole yhtä oikeaa vastausta.
- Valmentajia tietenkin vertaillaan keskenään, mutta vertailut ovat aina epäreiluja, kun käytössä ei ole samanlaiset materiaalit tai muut olosuhteet. Olen itse asiassa melko varma, että jos jonkun toisen Liiga-jengin tilanne olisi ollut vaikka loukkaantumisten suhteen sellainen kuin meillä, näiden jengien koutsit saisivat suitsutusta siitä, miten hienosti heidän jenginsä on kuitenkin vaikeuksista huolimatta suoriutuneet. Että kyllä on valmennus tehnyt hyvää duunia ja pelitapakin tuottaa tulosta. Tällaista toista joukkuetta ei vain ole ollut, joten siksipä tällaista tilannettakaan ei ole syntynyt.
- Ville Peltonen ei edelleenkään ole mulle mikään pyhä lehmä. Ei ole koskaan ollut. En ole koskaan ollut pelaaja-Villenkään fani, mutta kyllähän mäkin nyt poikkeukselliset pelaajat erotan. Ja pelaajana Ville oli poikkeuksellinen. Kuten olen sataan kertaan aiemmin jo todennut, minä odotin, että valmentaja-Ville on persoonaltaan sellainen kuin pelaaja-Ville oli. Ja sain huomata olevani väärässä. Joten tällaisten pyhä lehmä-vertausten tekeminen on ihan turhaa. Ikään kuin vain mä perustaisin omat mielipiteeni vain tunteille, kun muut taas perustavat todennettuihin faktoihin. Ja täällä nyt kovin moni yrittää selittää jollain faktoilla nimenomaan ne omat tunteensa.
- Ville Peltonen ei vielä toistaiseksi ole antanut mulle mitään syytä olla sitä mieltä, että hän olisi huono valmentaja ja kykenemätön koutsaamaan HIFK:n menestykseen. Eikä mun mielipiteeni muutu ennen kuin mielipiteeni muuttuu. Enkä tiedä, muuttuuko se. Mutta ihan mahdollista se on, koska en edelleenkään ole hirttäytynyt sokeasti yhtään mihinkään. Sorit siitä.
- Skippaan keskinäisen vetomme. Ensinnäkään, en käy täällä kovin usein enää edes lukemassa kirjoituksia ja kun käyn, luen hyvin valikoidusti. Toisekseen, viime kausi osoitti, että en pysty toimimaan omien arvojeni vastaisesti. Tällä tarkoitan sitä, etten pysty tosissaan muuttamaan omia näkemyksiäni ihan vain siksi, että hävisin vedon. Kolmanneksi, veto ei vaikuta enää olevan kovinkaan leikkimielinen, kun sinäkin olet useamman kerran kysynyt multa, laitetaanko veto pystyyn. Eikä siinä ole sinänsä mitään pahaa, mutta se vain ei enää oikein tunnu hauskalta läpältä. Varsinkaan, kun ulkopuoliset heittävät omat lusikkansa soppaan.
Mä uskon silti edelleen, että HIFK:lla on mahdollisuudet Kannuun, kunhan osaset loksahtelee kohdalleen. Potentiaalia on. Mutta sama se on monella muullakin jengillä. Mutta mitään sellaista yksittäistä syytä, miksi juuri HIFK ei voisi voittaa mestaruutta, ei mun mielestäni ainakaan tällä hetkellä ole. Se on ihan selvä, että pelejä pitää voittaa, muuten loppuu leikki lyhyeen.
Mä en myöskään ole ihan varma siitä, onko meille se TOP4-mesta nyt ihan välttämätön. Hyvä välitavoite, mutta välttämätön? Musta HIFK on yleensä aina parempi silloin, kun pelataan paljon kuin jos pelataan harvakseltaan. Mun mielestäni valmennuksella on käytössään nyt aiempaa enemmän eri variaatioita jakaa pelikuormaa tähän asti nähtyä paremmin. Tällöin pidemmän kaavan kautta pelaaminen ei välttämättä olisi meille automaattisesti huono asia. Jos peli kulkee, hyvin jaksaa.
Noin niin kuin joukkueen henkisen puolen kannalta, en missään nimessä nostaisi TOP4-paikkaa esiin minään erityisenä asiana. Pelaajat tietää panokset itsekin. Kaikenlaista ulkopuolista pakkoa tai ylimääräistä painetta pyrkisin välttämään viimeiseen asti. Pelaajat osaavat itse kaivaa itsestään positiivisen pakon, jos osaavat. Ja kaikki eivät osaa.
Valmennuksen edellytykset jatkaa tekee aina sellaiset henkilöt, joilla on käytössään paljon sellaista tietoa, mitä esim. mulla ei ole. HIFK on HIFK ja kiinnostaa aina pelaajia, mutta kun nyt katsotaan jo tehtyjä jatkosopimuksia ja huhuja, sanoisin, että valmennuksella on pelaajien luottamus. Ja se on mulle aina tärkeintä. Ilman sitä eväät on äkkiä syöty.