Mainos

Viimeistäkö viedään? New York Islanders 2009-2010

  • 109 971
  • 358

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
3-0, 3-4

Anteeksi nyt vain, mutta kyllä ketuttaa. Tämä joukkue, tämä osittainen AHL-kokoonpano ja nuorten maitohaiventen tähdittämä rosteri voisi olla 3-0-0. Se ei olisi edes hirvittävän kaukana, kaikki ottelut ovat olleet voitettavissa. Jokainen ottelu, viime yön 3-0-johtoa myöten on ollut ihan omissa käsissä. Voittoprosentti 100. Muita itäisen konferenssin jengejä yhden tai kaksi ottelua vähemmän pelanneena samaisen 15 joukkueen ryppään ylimmässä kolmanneksessa.

Mutta ei, niin ei. Päästetään Boston mukaan peliin. Annetaan niiden tehdä kuudessa minuutissa kolme häkkiä. Aivan kuin joukkue haluaisi näyttää, miksi muuttopuheet vellovat välillä niin Queensin kuin välillä jonkun jääkiekkojumalan hylkäämän Kansas "Hockey" Cityn suuntaan. Ikään kuin haluttaisiin näyttää, että ei tällä joukkueella ole asiaa mihinkään muualle kuin top vitoseen lotteryssä ja että Kate Murray on oikeassa. Ei edes taistelemaan mistään muusta. Sen takia, juuri siitä syystä eikä mistään muusta ollaan nyt 0-0-3. Kolme hävittyä ottelua, yksi jatkoajalla ja kaksi rangaistuslaukauskilpailussa. Tätä se nyt sitten taas nähtävästi on, New York Islanders 2009-2010.

Herää syvempi kysymys siitä, miksi muun muassa omistaja Charles Wangin pitäisi jaksaa taistella kabineteissa TOH:ia ja muita syöpäläisiä vastaan, jos hänen silmäteränsä ei ole valmis taistelemaan hänen kanssaan. Älkääkä vaan sanoko, että hyvä pelikirja, nuorisoliike, maalivahtipeli ja muut lässynläät toimivat, jos koko systeemi romahtaa alle kymmenessä minuutissa. Noista kymmenistä minuuteista, jotka sisältävät kaiken oleellisen, tulevat olemaan vedenjakajia tälle organisaatiolle. Chris Botta pukee ajatukseni sanoiksi yhdellä virkkeellä: "The Islanders do not have to make the playoffs this season, but this stuff has to stop."

En tarkoita tällä sitä, ettei peleissä olisi mitään hyvää. Sitä on, paljonkin. Pointti on siinä, että vaikka kuinka esitykset olisivat "rohkaisevia" tai "lupaavia", on tuloksia synnyttävä. Minulle voi myös sanoa, että on ennenaikaista huudella näistä, mutta jos tämä on kerran seuran linja, niin asioihin on puututtava välittömästi, jos lupauksista halutaan tuloksia. Lisäksi kurssin muuttaminen on juuri nyt erittäin ajankohtaista, sillä ne (monien muiden asioiden kanssa toki) näyttävät, mihin tätä organisaatiota ihan konkreettisesti ollaan viemässä. Jos tämä seura Long Islandilta pois viedään, niin kaadutaan sitten ainakin buutsit jalassa ja viimeiseen hengenvetoon asti taistellen.

Sen jokainen nykyinen pelaaja, kokeneista brendanwitteistä ja radekmartinekeista aina nuoriin kyleokposoihin ja johntavareseihin asti on lukemattomille pioneerityötä New York Islandersin eteen tehneelle velkaa. Eilen tuota taistelua ei nähty. Hienoilla ylivoimakuvioilla ei ole mitään merkitystä, jos joukkue esittää noin surkean kolmannen erän.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Eipä ole tulossa ennakkoasetelmista katsottuna helppoa ottelua Islandersille seuraavaksikaan. Los Angeles Kings on ollut alkukauden yllättäjiä ja voittanut pelaamistaan neljästä ottelusta peräti kolme. Kauden aloituksessa seura otti turpaansa Phoenixilta, mutta sen jälkeen ovat kaatuneet San Jose (6-4), Minnesota (6-3) sekä St.Louis Blues (2-1).

Joukkueen ykkösketjun muodostavat Ryan Smyth, Anze Kopitar sekä Justin Williams. Kolmikko onkin kerännyt näistä neljästä ottelusta tilillensä peräti 20 tehopistettä. Tehokkaimpana on käärinyt Kopitar (3+6=9), mutta eivätpä kauas putoa laituritkaan (Smyth 4+3=7, Williams 1+3=4).

Sitten pitää vielä muistaa, että LA Kings on viimeksi hävinnyt Nassau Colisseumilla Islandersille lokakuussa 1998. Jos Kings nappaa voiton Islandersilta on se myös samalla seuran historian 1.300 voitto eli siinäkin mielessä merkittävä.

Silti jaksan itse uskoa voittoon. Mikäli nyt saataisiin Weight ensi matsiin mukaan niin ketjut menisivät edes hieman parempaan kuosiin. Tavaresille pari börsää, Bergielle yksi tahtomaali, Okposolle yksi kiemuramaali ja Streitille se pakollinen YV-maali. Tähän päälle Bironille nollapeli ja ávot.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Lisäksi kurssin muuttaminen on juuri nyt erittäin ajankohtaista, sillä ne (monien muiden asioiden kanssa toki) näyttävät, mihin tätä organisaatiota ihan konkreettisesti ollaan viemässä. Jos tämä seura Long Islandilta pois viedään, niin kaadutaan sitten ainakin buutsit jalassa ja viimeiseen hengenvetoon asti taistellen.

Oletko muuten lukenut sen taannoisen blogikirjoituksen siitä, että kenties Wang ei haluakaan jäädä Long Islandille? Mielenkiintoinen näkökulma pohti, josko tämä venkoilu onkin suurta peliä tavoitteena saada fanit puolelleen, uskomaan että Wang yritti tosissaan mutta...

Koitan löytää linkin.
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Jotenkin kaiken tämän jälkeen olisi vaikea uskoa, että Wangin tavoitteena on ollut organisaation siirto, mutta muutto/myynti voisi tapahtua mikäli Wang on valmis nostamaan kädet pystyyn ja minimoimaan lisätappionsa myyden kelle tahansa.

Mies on kuitenkin 8-9-vuotta menettänyt noin 20 milliä kaudessa ja kaikki Lighthouse-hankkeeseen tehdyt tutkimukset ja henkilöstöpalkkaukset ovat tähän mennessä jo nielleet useita miljoonia lisää. Nassaun piirikunnan kanssa on sovittu Islandersin pysymisestä Long Islandilla ainakin vuoteen 2030 ja toki asuuhan Wang itsekin seudulla.

Kovin pitkäjänteisenä bisnessuunnitelmana ei mahdollista hämäysoperaatiota voisi pitää, sillä joukkueiden omistajat tekevät tilinsä pääasiassa myydessään arvoaan nostaneen organisaation. Balsillien lisäksi halukkaita ostajia NHL-joukkeelle ei ole jonoksi asti, eikä nykyinen taloustilannekaan helpota, jääkiekon kiinnostavuudesta bisnesmielessä puhumattakaan. Bettman ei hevin päästä New Yorkin markkinoilta joukkuetta pois ja Hempsteadin kaupunkikin veisi muuton oikeuteen, mikäli se tapahtuisi ennen Coliseumin vuokrasopimuksen loppua (2015), ja se nielisi rahaa vielä lisää.

Myynnistä tuskin jäisi voittoa, vaikka alla olisi uusi halli ja varauksella tarttuisi uusi gretzky. Lighthouse tietenkin olisi jo sellainen kompleksi, että tulovirtaa riittäisi useasta lähteestä ja pitkällä aikavälillä voisi jo tienatakin.

Näin kaudella 1998/1999 "Owners Howard Milstein and Steve Gluckstern upset over the condition of the Nassau Coliseum threatened to move the team. However bound by a lease that did not expire until 2015 the Islanders were forced to stay put. Protesting the conditions of the Coliseum and stating the team could not make money the Islanders cut payroll drastically trading away the foundation for prospects, and trading budding prospects who were about to start earning big money for draft picks. "

Tähän voi vielä lisätä, että kaikesta huolimatta Islandersilla on kohtalainen tv-sopimus, jota ei varmasti Kansas ainakaan pystyisi ylittämään: "No one doubts owner Charles Wang is absorbing huge losses, but the blow is softened by $20 million or so per season that MSG Media pays to carry Islanders games in a deal that runs until 2030-31 -- that's not a typo, folks -- by which time the rights fee will rise to about $36 million. There would be no such contract in the much smaller Kansas City market -- certainly not in dollars and presumably not in length"
Newsday

Olihan Lighthouse-projekti jo alkaenkin sen verran suuri, että heittämällä tuskin kukaan uskoi sen menevän läpi, mutta kuitenkin 5-6-vuotta sitäkin on Wang jaksanut kehitellä. Sen voisi vielä jotenkin uskoa, jos Wang olisi tässä viime kuukausien aikana löytänyt yhteisen sävelen Queensin tai Brooklynin kanssa, jolloin osa sudenkuopista voitaisiin välttää pysymällä Saarella, vaikka molemmat virallisesti ovatkin jo NYC:in hallintoaluetta. Tässä tapauksessa Lighthouse-saippuaoopperaa voitaisiin käydä vain näön vuoksi, mutta silloinkin edessä olisi odottelu/oikeustoimet.

Jos on Lighthouse aikamoinen soppa, niin kauas ei jää mahdolliseen muuttoonkaan liittyvät seikat, sillä muutosta puhuttaessa pitää melkein jakaa aihe kahteen: lähialue (Brooklyn&Queens yms.) & muut markkinat (Kansas, Las Vegas tms.), joiden tuomat muutokset olisivat hieman erilaisia.

Prkl tästä tulee aina pitkää paatosta kun tämän matopurkin avaa. Parasta soveltaa DiPietro-sääntöä: puhutaan vasta kun jotain tiedetään varmasti ja sittenkin odotetaan hetki, että varmasti tiedetään varmasti.
 

Osmo Rapeli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kuusijuhla - Sex Festival
Prkl tästä tulee aina pitkää paatosta kun tämän matopurkin avaa. Parasta soveltaa DiPietro-sääntöä: puhutaan vasta kun jotain tiedetään varmasti ja sittenkin odotetaan hetki, että varmasti tiedetään varmasti.

Anna mennä vaan jatkossakin, tämä on mielenkiintoinen aihe Isles-fanien näkökulman tuskaisuudesta huolimatta. :)

Ellet sitten ole esim. töissä.
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Ellet sitten ole esim. töissä.

Heh, eikö viimeinen tunti työpäivästä lasketa jo pehmeäksi laskuksi kohti vapaa-aikaa ja aikamoiselta extreme-työltä tämä Islanders-kannattaminenkin tuntuu, että ansaitsisi jo oman ohjelmasarjansa JIMille "Hullunrohkeat Lätkäfanit"

Viimeisin myrsky vesilasissa aiheutui Bottan mainitessa eilen parilla lauseella Bergeinheimin kieltäydyttyä ehdotetusta laidan vaihdosta ja sen tuomasta mahdollisesta peliajan lisäyksestä. Vuorokauden saivat herkkäpäisimmät taas voivotella kuinka Gordon on menettänyt auktoriteettinsa, Sean haluaa ulos ja varmaan Milburynkin joku sai lisättyä keskusteluun.

Vaikutti hieman Bottalta harkitulta/harkitsemattomalta irralliselta heitolta pikkuasiasta, jonka tiesi varmasti aiheuttavan ylireagointia ilman lisäfaktoja itse tapahtumasta. Kätevästi hän sai tämän avulla lypsettyä aiheen seuraavan päivän blogiinsa, sillä nyt Sean Bergenheim tiedottaa Bottan kautta:
“Just to clarify to the fans, I cherish every shift I get in the National Hockey League and have never declined to play any position. I have only said that I feel most comfortable on the left wing because that is where I have played most of my professional hockey career and that is where I feel I can help the team the most.
“I am working along with my teammates and the coaches to get the results we all want. I will always play as good as I can in whatever position the coach or team wants me to play.”

Ihan samanlainen soppa ilman sattumia kuin ekan pelin pelaajaesittelystä puuttuneesta DiPietrosta aiheutunut pahan ilman lintujen orgiasessio, jossa DiPietro oli vuorostaan pakenemassa ja Snow oli kadottanut johtajuutensa, Milburyn vaikutusta unohtamatta. Yllättäen tässäkin pelaaja itse lähestyi PointBlankia tiedotteella ja näin saatiin kaksi juttua yhdellä iskulla.

Botta, kaikesta tuomastaan hyvästä huolimatta, sortuu välillä tällaisiin sensaatiohakuihin, joissa ensin heitetään ilmoille jotain semi-epäilyttävää ja seuraavana päivänä saadaan savustettua joukkueelta tiedote asioiden oikeasta tilasta, joka hänen sisäpiirin lähteillään olisi selvinnyt pienellä kyselemisellä jo edellisenä päivänä. Hieman kyynisenä voisi miettiä onko näillä tempuilla jotain tekemistä sen kanssa, että Islanders lopetti blogin sponsoroinnin.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Kaukalon ulkopuolelta - vaihteeksi

Jos tässä nyt iltansa ratoksi sitten itsekin kirjoittelisi, kun aihettakin annettiin. Ensiksi Wangista.

Kuten Finnish Isles jo todella ansiokkaasti aikaisemmin selittikin, kyllä se Wangin mahdollinen kusetus paistaisi ja olisi jo kauan paistanutkin läpi. Lisäksi - aivan kuten FI sanoikin - herää kysymys, miksi Wang olisi jatkanut peliään näin kauan? Miksi pitää tappiota tuottavaa seuraa kaudesta toisella itsellä, jos siitä haluaa kuitenkin mahdollisimman pian eroon? Jos Wang siis kusettaisi, niin eiköhän keinot nopeampaan, vaikkakin näkyvämpään vaihtoehtoon olisi löytynyt. Myös Wangin kiihkeästi ajama Lighthouse-projekti tuntuu liian todelliselta ollakseen kusetusta. Tai sitten hän on hemmetin taitava peittämään todelliset tarkoituksensa.

Mutta en moisiin usko, en sitten millään. Wang on kuitenkin kulkenut Islandersin kanssa jo hyvän tovin ja pitkälle on tultu sumomaalivahdeista ja vastaavista. Uskon vilpittömästi Charles Wangiin seuramme omistajana ja pyrkimyksiin pitää joukkue Long Islandilla. Jos tämä lopulta leimaa minut hölmöksi ja sinisilmäiseksi, niin sittenhän tekee. Mieluummin olen siinä "uskovaisten" joukossa kuin siinä, joka epäilee ja ikään kuin haluaa, että venkoilu loppuisi ja Islanders vain pyyhittäisiin Las Vegasin tai vastaavan aavikoihin. Samoin minulle on aivan sama, jos joukkue siirtyy Queensiin, ei se ole enää sama juttu. Siksi olen Wangin ja ainakin vielä nykyisten, Long Islandin Islandersin puolesta töitä tekevien puolella. Westfallin, Palffyn, Bossyn, Blaken, Arbourin ja muiden takia.

Kuten joskus FI mainitsitkin, on tämä vaan hemmetisti helpompaa, kun kivirekeä on useampi jossain määrin hylätty sielu vetämässä :) Vielä kun Great Cornholio kaivettaisiin jostain Islanders-maailmanloppua odottamasta takaisin tänne, niin olisi pullat aika hyvin tätä kautta ajatellen uunissa. En toki väheksy nykyistä tilannetta, tämä kausi on lähtenyt todella mallikkaasti käyntiin. Iso kumarrus siis myös Rafinha#18:n, FutureHockeyn ja Golden AWen suuntaan. Ei tämä seura ainakaan Suomen panokseen kaadu!

Vielä lopuksi Bottasta. Olen samaa mieltä tuosta ajoittaisesta sensaatiohakuisuudesta. Välillä tulee kotimaisten iltapäivälehtien urheiluosastot mieleen, muttei vain huonolla tavalla. Tämä seura kaipaa juuri Bottaa ja pointblankia, vaikkei NYI sitä enää julkisesti myöntäisikään. Etenkin faneilla on oltava tuollainen riippumaton, mainosvapaa kanava, josta saada reaaliaikaista, ajoittain jopa korutonta sanomaa. Tarkoitan, että ovathan ne Joshua Bailey -highlight reelit hienoja tuolla joukkueen sivuilla, mutta eivät ne ihan koko totuutta kerro.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Kaukalosta

Eilisistä Iceworkseistä jonkin verran. Gordon oli päättänyt, että pakollisia jäätreenejä ei pidetä, joten vain kuusi kenttäpelaajaa osallistui vapaaehtoisesti. Tiedä sitten, pitäisikö tuota pitää huonona merkkinä vai yhtään minään, mutta pieneltä luku kuitenkin tuntui. En ole kuitenkaan ekspertti näissä harjoitteluasioissa, joten joku viisaampi saa halutessaan valistaa. Kyseiset osallistuneet herrat olivat muuten Tambellini, Nielsen, Bergenheim, Bailey, Thompson sekä Hillen.

DiPietro teki noissa "harjoituksissa" pisimmän treeninsä sen jälkeen, kun on kepeistä eroon päässyt kesän ja syksyn aikana. Sitä voin pitää pelkästään hyvänä merkkinä. "I feel like I can finally see some light at the end of the tunnel", DiPi sanoi. Jostain syystä jaksan jopa tällä kertaa uskoa häntä.

Bergenheimin jonkinlainen väärinkäsitys Bottan kanssa tuli todella hienoon ja herrasmiesmäiseen päätökseen ainakin Bergenheimin puolelta. Hän lähetti Bottalle sähköpostin, joka myös sellaisenaan julkaistiin pointblankissa. Erittäin asiallista tekstiä Seanilta, juuri noin epäselvät asiat pitää hoitaa kerralla alta pois. Tosin käyttäjälle derek jäi vielä eräs asia hampaankoloon: "..good job setting the record straight. One last thing, Bergie, if you’re reading, time to change those gloves, those things are hideous." :D
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Queens Park Islanders - the story that just won't die

Stan Fischler oli Rangers-pelin tauolla sanonut Islanders-organisaation muuttavan Queensiin ja että Brooklyn on ulkona pelistä. Samaan aikaan levisi huhuja, että Lighthouse-projekti on kuopattu, mutta nämä on ainakin yritetty kumota myöhemmin. Eivät he tietenkään myöntäisikään, jos olisivat hommasta luopuneet ja tietenkin tämä kaikki voi olla vain osa jatkuvaa asemasotaa.

Pelkkiä huhuja nämä taas ovat, eivät kuitenkaan negatiivisimmasta päästä, sillä Queens uutena kotina ei olisi suurikaan muutos kun Saari ja kaupunki pysyvät samana, kuten ilmeisesti omistajakin. Logoa pitäisi hieman muokata ja i-kirjain kai siirtyisi osoittamaan Nassaun sijasta Queensiä.

Ja nimim. Islandersia mukaillen Cornholion paluuta odotellaan, vaikka otteluketjuissa onkin jo vilahtanut. Uudet tulokkaat ovat kyllä kiitettävästi täyttäneet TGC:n jättämää aukkoa.

Huomenna sentään päästään jo itse pelienkin pariin taas, mutta jos esitys on samaa luokkaa kuin Kings-matsissa, niin tuskin huvittaa paljoa raportoida.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Journeyman's tale

Kevennetään nyt hetkeksi tunnelmaa.

Mike Sillinger oli erittäin tärkeä palanen Islandersin kriitikot tyrmäävää pleijariryhmää keväällä 2007 ja olikin yksi kevään yllättäjistä positiivisimmista yksittäisistä yllättäjistä koko liigassa. Sillingeriin liittyy olennaisesti myös matkamiehen kultti, joka nousi itselleni esiin taas tänään. Tämä on jo puolitoista vuotta sitten aloitettu juttu HFBoardsilla, joten jokainen teoriaan jo tutustunut voi nyt huutaa "wanha!", mutta itse törmäsin siihen vasta tänään. Kyseessä on Two Degrees of Mike Sillinger -teoria, jonka mukaan jokainen jutun aloitushetkellä (29.4.2008) NHL:ssä pelannut pelaaja oli yhden muun pelaajan kautta yhdistettävissä Mike Sillingeriin. Ikään kuin Sillinger olisi kaikkien NHL-pelaajien sukulainen, jopa kantaisä!

Teorian kehittäjän selvennys menee näin: "That is, every player in the NHL, at the very least, has played on a team with a player who has played on a team with Mike Sillinger."

Huhtikuussa alkoi em. foorumilla valtava metsästys, oikea manhunt, pelaajista, jotka eivät sopineet tuohon two degree -muottiin. Ja niitä pelaajia ei tahtonut löytyä sitten millään. Ihmekös tuo, matkamies Sillinger pelasi NHL:ssä kaikkiaan 1049 ottelua 17 kauden ajan ja mikä jutussa on tärkeintä, 12 eri seurassa.

Kauden 2007-2008 loppuun ja sitä seuraavaan kesään mennessä löydettiin kolme pelaajaa, jotka eivät sopineet teoriaan. He olivat kaikki tuon kauden tulokkaita: Starsin Matt Niskanen sekä Mark Fistric sekä Habsin Carey Price. Mutta viime kaudella Two Degrees of Mike Sillinger näytti jälleen kerran 12 seuran kyntensä vetäen kaikki kolme edellä mainittua vastarannan kiiskiä teorian mustaan aukkoon.

Nyt kun Sillinger on lopettanut pelaajauransa ja viimeinen siirto seurasta toiseen on nähty, alkaa kultin hiljainen kuihtuminen. Se on itse asiassa alkanut jo 2. heinäkuuta 2006, kun Mike siirtyi uransa viimeiseen seuraan, siis Islandersiin. Kuihtuminen tulee kuitenkin olemaan äärimmäisen hidasta ja mielenkiintoista olisi joskus tajuta, ettei enää yksikään NHL-pelaaja sovi tuohon teoriaan.

Tässä tämä oli, oodini Mike Sillingerille, jolla on ainakin omassa sydämessäni lähtemätön paikka. Kiitos Mike, reissumies!
 

Zborik_

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jääkiekko
Vielä ei ollut kauden ensimmäisen voiton aika. Sabres otti kotiluolassaan 6-3-voiton.

Mielestäni Gordon lähti otteluun hyvällä taktiikalla, että toteutetaan tuttua takakarvausta ja pelataan tilanteet loppuun. Toteutus ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen, ainakaan ensimmäisessä erässä, vaan Sabres pääsi usein nopeisiin hyökkäyksiin. Niiden seurauksena tuli joitain jäähyjä, jotka oltaisiin voitu välttää.

Roloson vaihdettiin kesken ottelun pois maalilta, kun taakse oli päässyt jo neljä maalia. Maalille tuli tietysti Biron, koska DiPi ei ole vielä pelikunnossa, joten Martin pääsi pelamaan vanhaa seuraansa vastaan.

Ensimmäistä kertaa näin Tavaresin pelaamassa - toki nuorten MM-kisat tuli viime kaudella katsottua -, ja pieni pettymys ottelu hänen osaltaan oli. Toki pahempi pettymys se olisi ollut, ellei Miller ei olisi auttanut Johnia hänen kavennusmaalissaan. Loistavia maalipaikkoja Tavaresilla oli ainakin kaksi. Aika usein näytti, että hän tuli tilanteisiin myöhässä (muihin kuin maalintekopaikkoihin). Toki yhden ottelun perusteella ei voi sanoa liikoja - jakaahan hän joukkueen pistepörssin kärkipaikan Moulsonin kanssa ja on tulokkaiden pörssissä toisena.

Ottelusta löytyi hyvää, vaikka joukkueen pelin taso nousi vain ajoittain korkeaksi. Ainakin Okposo, Bailey ja Moulson saavat kehut, vaikka jälkimmäisin olisi voinut aloittaa ottelun terävämmin. Park oli hyvä sillä jääjalla kuin pelasi. Vaikken nähnyt neljää ensimmäistä peliä, niin uskon, että Sutton paransi niistä otteluista.

***

Tähän väliin voidaan mainita Bridgeportin hyvä kauden aloitus AHL:ssä. Neljästä ottelusta neljä voittoa on erinomainen saldo. Koskinen, Munroe ja Lawson ovat jokainen pelanneet ainakin yhden ottelun, Munroe kaksi. Lawsonin päästettyjen maalien keskiarvo (1.00) ja torjuntaprosentti (97.2) ovat selvästi parhaat. Myös kenttäpelaajien puolella menee hyvin, sillä yhdeksän pelaajaa on saanut ainakin kaksi pistettä.

Ja kiitokset Islandersille kehuista.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Ei kyllä Islanders yhtään kevennä muuttohuolia tässä vaiheessa kautta. Toki tiedossa oli, että Stanleyn glooriaa ei tulla nauttimaan saarella, mutta edes pari yllätyksellistä voittoa heti kauden alkuun olisi maistunut aika maukkaalta.

Vielä en ole ehtinyt kahta viimeistä ottelua katsastamaan, mutta pikaisesti raportteja lukien ei paria valonpilkahdusta lukuunottamatta ole mitään glooriaa ollut havaittavissa. Joukkueella on päällä takalukko ja aina kun maalintekopuoli toimii edes hiukan niin silloin kusee puolustus. Kun taas puolustus toimii niin silloin ei saada maaleja aikaiseksi.

Puolustuksesta puheenollen. Brendan Witt. 3 miljoonaa dollaria kaudessa ja tällä hetkellä tehopisteitä kasassa tasan nolla. Eipä se mitään, eihän Witt olekkaan mikään pistesieppo. Se tässä vain mättää, että herralla on selkeästi heikoin tehotilaston lukema ja leikkimielisesti ajateltuna tällä tahdilla hänellä olisi kauden jälkeen tilastoissa lukema -109 (nyt -9). Eipä paljoa vakuuta tämä(kään) tieto. Pelejä nähneiltä voisi kysyä, että onko Witt tosiaan ollut näin helvetin sukka koko alkukauden?

Joko julistetaan project Taylor Hall / Kirill Kabanov alkaneeksi?
 

Backis

Jäsen
Suosikkijoukkue
Carolina Hurricanes
Ei tuo viimeyön esitys Sharksia vastaan nyt mikään aivan onneton ollut. Ainakin koosteiden perusteella Moulson-Tavares-Okposo kenttä oli itselleni positiivinen yllätys ja kyllähän koko joukkueella oli paljon maalipaikkoja. Hieman tarkempaa viimeistelyä vaan tarvittaisiin.

Tavareksen pelistä nyt ei hirveästi pysty sanomaan noiden koosteiden perusteella, mutta kyllähän tuo Okposo on todella kova pelimies. Nhl.comin koosteessa näkyi muutama röyhkeä ja hyvä nousu maalille, ei vaan uponnut tällä kertaa. Kaveri on yllättävän valmis paketti 21-vuotiaaksi. Löytyy voimaa, nopeutta, taitoa ja laukauskin on melko laadukas. Köyhän miehen Iginlaksi KO:ta on kehuttu. Okposo on kyllä jäänyt melko pahasti Tavaresin varjoon, mutta silti tilastojen ja koosteiden perusteella on pelannut tämän alkukauden vähintään yhtä hyvin kuin Tavares.

Minkälaisia odotuksia palstalaisilla on KO:n pelistä tulevaisuudessa? Muutaman vuoden päästä Islesin kapteeni?
 
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Suurin ongelma tämän hetkisessä pelissä on se, että kaikki muut lukuunottamatta kenttää Moulson-Tavares-Okposo eivät saa aikaiseksi yhtään mitään. Kovaa kyllä sähistään ja juostaan jäljelle jääneistä, mutta järjestelmällisyys puuttu täysin. Syy toki on selvä - ei ole pelintekijää, mutta minkäs teet, kun resurssit jää ensimmäiseen kenttään. Kausi onneksi nuori ja näillä on mentävä. Gordonin go-go taktiikka ei siis tällä hetkellä toimi ja vastustaja ottaa tilanteen haltuun viimeistään ensimmäisen erän jälkeen. Toisaalta tuo taktiikkaa tuntuu ainoalta ratkaisulta, koska jollain, jos tässä yritetään pärjätä niin kyllä se on juuri tuo huohottaminen, eli luistella yritetään vastustaja kumoon. Vastustaja, kun taas on taidoltaan ja pelillisesti edellä niin sitä on helppo syötellä kumoon Islandersin kaltainen joukkue, jolla ei paljon kädet käy.
 
Viimeksi muokattu:

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Jotenkin sitä olisi toivonut vaikkapa Tanguayta tuonne hyökkäykseen silloin kun hän vielä vapaana viilletti, mutta ei kelvannut (joko seuralle tai Tanguaylle) niin ei kelvannut.

Jos tässä vielä mennään se 5-10 peliä yhtä huonoin tuloksin niin jotain olisi tehtävä, että sentään San Josen tai Washingtonin tappioputkia ei aleta rikkomaan heti kättelyssä. Pari treidiä jossa osallisena voisi uhrata jonkun lupauksen (Joensuu / Martin / ?) vaihdossa sellaiseen pelaajaan jolta voidaan odottaa jälkeä nyt ja tulevaisuudessa.

Muuten tässä käy hyvinkin nopeasti sellainen kuvio, että meillä luistelee ensi kaudella ykkösketjussa herrat Hall - Tavares - Okposo, mutta jälleen kerran alemmat ketjut kuhisevat tyhjyyttään. Perkeleen Wang.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Cornholio tämänhetkiset omatkin pelilliset mietteet varsin hyvin tiivisti. Kuten jo aiemmin Boston-pelin jälkeen siihen suuntaan tässä ketjussa viittasin, ei homma toimi, jos vain pieni osa (tuolloin ylivoima) kokonaisuudesta kerralla toimii. Jos kokonaisvaltainen suorittaminen peleissä ja eräänlainen kypsyys kaukalossa puuttuu, niin kuin se nyt tekee, niin ei luonnollisesti sitä tärkeintä tulosta eli voittoa synny.

Tämä ongelma esittäytyy juuri teidän mainitsemassa ketjuongelmassa. Onhan se totta, että ketju Moulson-Tavares-Okposo toimii erinomaisesti: kemiat toimivat ja tulosta syntyy. Erityisesti Moulson on esittänyt sellaisia näyttöjä, joita esimerkiksi Bergenheimin olisi syytä seurata. Totta on, että Moulson pelaa hemmetin hyvien ketjukaverien kanssa, mutta kyllä nuo 4+3 kuudessa pelissä jostain muustakin kertovat. Varsinkin, kun Bergie pelaa edelleen kiikareilla. Jotkut muutkin voisivat ottaa sitä roolia kuin tuo ykkösnyrkki.

Kuten Backis sanoitkin, on Okposo aika valmis paketti. Jotain kertoo Okpososta, ettei pahaa sanottavaa hänestä oikein löydy. Ei löydy sitä kusipäistä asennetta jne. Eniten Kylessä pelkäänkin lähitulevaisuudessa sitä, että luonnollisesti iän ja kokemuksen karttuessa menestys alkaa kiinnostamaan ja uuden sellaista tarjoavan seuran etsiminen alkaa. Onneksi tuota joutuu tosissaan miettimään vasta kauden 2011-2012 aikana, kun Okposon RFA-status lähenee. Tietysti toivon, että uusi, pitkä jatkosopimus sitä ennen powerhouselle saadaan sorvattua.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Iceworks

Siellä tapahtui taas jänniä. Gordon on ilmeisesti lukenut fanifoorumeita ja päättänyt rikkoa ensimmäisissä peleissä hyvin toimineen, mutta kahdessa viime ottelussa hyytyneen Moulson-Tavares-Okposo -ketjun. Okposo siirtyy kakkoskenttään ja ykkösen laitaan saapuu viilettämään Weight. Mahdollisena näkisin myös Weightin ykkösnyrkin keskushyökkääjänä ja Tavaresin laidalla. Tällä tavalla saattaisimme voittaa yhden tai jopa kaksi aloitusta!

Frans Nielsen palaa kokoonpanoon ja kakkoskentän sentteriksi. Odotetusti Schremp putosi kokoonpanosta tanskalaisen tieltä. Nielsenin paluun ja Okposon siirtymisen myötä myös kakkoskenttään saadaan tekemisen meininkiä, kun sen koostumukseksi muodostuu tällä hetkellä siis Bergenheim-Nielsen-Okposo. Ainakin viime kaudella Nielsen ja Okposo pelasivat hyvin yhteen, joten tuon yhteistyön jatkuessa voisi Bergiekin (!) vähitellen päästä kiikareista eroon.

Nyt ollaan vihdoin palaamassa siihen oletettuun ja odotettuunkin kuosiin, mitä ainakin minä toivoin harkkapelien jälkeen. Tulosta voisi toki ruveta syntymään saman tien. Hunter kun tuolta saadaan vielä takaisin muiden pysyessä terveinä, niin olen kokoonpanoon tyytyväinen. Onhan se edelleen mitä on, mutta kyllä minä olen tähän muodostuneeseen rosteriin silti tykästynyt. Joku siinä viehättää.

Moulson - Tavares - Weight

Bergenheim - Nielsen - Okposo

Tambellini - Bailey - Comeau

Thompson - Park - Jackman

On mielenkiintoista tässä lähiviikkoina seurata, kenen paikan Hunter jommastakummasta laidasta nappaa. Moulsonin tiputtamiseen en usko, elleivät otteet nyt sitten Okposon siirtymisen ja Mattin kannalta unelmaketjun hajottaminen myötä jäädy. Meinasin tähän jo laittaa, että Simhän sieltä luultavasti heivataan, mutta hänhän on jo ulkona tuosta laskelmasta. No, enpä lähde arvailemaan.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Pahviset sankarit

Tämä saattaa haiskahtaa jonkin sortin oman egon kohottamiselta, mutta voin vannoa, että siihen en pyri. Haluan nimittäin kertoa eräästä harrastuksestani, joka on suoraan linkittyneenä New York Islandersiin. Olen melko pitkään - ainakin parin kauden ajan - halunnut puhua kausiketjussa Islanders-lätkäkorteistani.

Puhtaasti Islandersin lätkäkortteihin keskittyen olen niitä kerännyt noin kolmen vuoden ajan. Välillä aktiivisesti, toisinaan taas hyvinkin satunnaisesti. Tuon kolmen vuoden ajanjakson kortit olen saalistanut lähinnä Huuto.netistä ja kavereiltani, joilta olen löytänyt joitain harvinaisiakin kortteja. Osa, laskujeni ja muistini mukaan noin kolmenkymmenen kortin satsi on tietysti myös sitä kaikkein legendaarisinta ja rakkainta korttiosastoa. Tarkoitan näitä melkein joka pojalle tuttuja tapauksia eli nappulana viikkorahoilla tai kauppareissulla mukana olleen isän myöntyvyyttä hyväksi käyttäen ostettuja Upper Deckin pakkoja, joita sai R-Kioskin kassalta. Kyllähän tekin ne hopeisena kiiltelevät kuuden pahvin pakat muistatte! Tällä tavalla olen hankkinut myös itselleni kaikkein rakkaimman Islanders-kortin, mutta siitä myöhemmin lisää.

Islanders-kortteja minulla on vuosien saatossa ollut kaiken kaikkiaan varmasti yli 400, puoli tuhattakaan ei luultavasti jää kauas totuudesta. Tuo luku on siis niin sanottu "käsieni kautta kulkeneet Islanders-kortit", joista osan olen vaihtanut pois tai olen jo kyseisen kortin omistanut. Tällä hetkellä kansiosta löytyy 315 erilaista saarelaisten lätkäkorttia ja luku kasvaa.

Nostalgian määrä kortteja selaillessani on varsinkin pienen pläräystauon jälkeen melkoinen. Etenkin muistelen lämmöllä kerrasta toiseen sellaisia pelaajia, jotka eivät ole jääneet niinkään liigan historiaan merkittävinä pelaajina, mutta omiin muistoihini korttien kautta lähtemättömästi. Yksi tällainen pelaaja on Eric Fichaud, jolta omistan seitsemän korttia. Fichaudin valitsi Maple Leafs vuoden 1994 draftissa numerolla 16, mutta pian Toronto treidasi hänet Islandersiin. Fichaud ei Islandersissa pelatessaan pystynyt koskaan vastaamaan häneen kohdistettuihin suuriin odotuksiin, jotka johtuivat valtavan hienosti mennyistä junnuvuosista.

Toinen muistelemisen arvoinen pelaaja on Ericin pikkuveli Brett Lindros (10 korttia), jonka Islanders varasi korkein odotuksin niin ikään vuoden 1994 draftissa yhdeksäntenä. Lindrosin todellinen potentiaali jäi ikuiseksi mysteeriksi niin Islanders-faneille kuin koko NHL:kin, sillä Lindros joutui lopettamaan vakavien aivotärähdysten vuoksi uransa vain kahden kauden ja 51 ottelun jälkeen. Listaa voisi myös jatkaa: Dennis Vaske, Dave Chyzowski, Craig Darby ja niin edelleen. Tuollaisten herrojen naamat elävät NHL:n historiassa vain lätkäkorttien avulla.

Se rakkain kortti on omilla pienillä käsilläni avatusta Upper Deckin pakkauksesta. Kyseessä oli Donrussin Canadian Ice -sarjan kauden 96/97 Zigmund Palffyn kortti. Tuo kortti pysäytti. Olen usein vuosien varrella pysähtynyt miettimään, mikä tuossa kortissa oli ja on edelleen niin ihmeellistä, joka saa minut kerta toisensa jälkeen syttymään niin Palffyyn kuin suosikkijoukkueeseeni. Onko se tuo Palffyn iloisen ilmeen ja villin tsekkitukan yhdistelmä? Vaiko upea pelipaita vielä upeammalla logolla? Joka tapauksessa siitä kortista lähti ensimmäinen innostus kaikkien aikojen suosikkipelaajaani Palffyyn ja sitä myötä Islandersiin.

Myös Bryan Berard poseeraamassa pikkutakissa ja Calder Trophy käsissään (viimeisin tuon pystin voittanut saarelainen muuten) on erityisen rakas minulle hieman pyöristyneine kulmineen. Sekin on omasta pakasta saatu. Tärkeä minulle on myös kortti, jossa Brett Lindros halaa Mick Vukotaa ensimmäisen NHL-maalinsa jälkeen. Brettin ilme kortin kuvassa kertoo kaiken oleellisen.

Maininnan arvoisia kortteja kokoelmastani noin ulkoisten seikkojen vuoksi ovat Rick DiPietron, Brendan Wittin sekä Michael Pecan paitakortit sekä erityisesti Todd Bertuzzin High Speed -kortti, joita on tehty 20 kappaletta.
 

Islanders

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Huomisyönä pelataankin taas vaihteeksi. Islanders saa vieraakseen melko heikosti odotuksiin nähden aloittaneen Hurricanesin. Kauden ensimmäinen kohtaaminen neljästä on viime kauden esityksiin verraten melko raskaasti 'Canesin puolelle kallellaan. Carolina voitti kaikki neljä kohtaamista viime kaudella, joista yksi päättyi vaatimattomasti 9-0 Hurricanesille.

Huricanesilta ovat sivussa Erik Cole sekä Michael Ryan, meiltä varmuudella Hunter ja mahdollisesti Weight, joka on "kipeä". Weightin ollessa sivussa tulee tilalle Sim tahi Schremp. Itse haluaisin tuossa tapauksessa nähdä Schrempin kokeilemassa Tavaresin ja Moulsonin kanssa. Nielsenhän tekee tosiaan paljon odotetun paluun kentille tässä pelissä. Gordonin rotaatio maalivahtipelissä jatkuu, tänä yönä aloittaa Roloson. Toivottavasti tästä matsista saataisiin viimein se kauden ensimmäinen voitto.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Islanders 4 - 3 (SO) 'Canes

1-0 Matt Moulson (Andy Sutton)
2-1 Tim Jackman (Nate Thompson, Richard Park)
3-1 Andy Sutton (Jack Hillen, Blake Comeau)
4-3 Frans Nielsen, SO

Dwayne Roloson 35/38

Brendan Witt vs Scott Walker

Islanders 4 x 2 min, 1 x 5 min


Voitto! Sehän sieltä perkele tuli vaikka taas meinattiin kusta kahden maalin johto. Rankkareissa sitten onneksi klaarattiin homma kun kaikki (Tambellini, Nielsen, Tavares) onnistuivat ja Rolie nollasi Samsonovin yrityksen 'Canesilta. Ja mikä uskomattominta: Witt ei ollut miinuksilla matsissa!

- Ensimmäinen Islanders maali oli kyllä melkoisen jäätävä esityön näyte Suttonilta. Hitaana ja kankeana pidetty puolustaja nousi rohkeasti viivalta ja oli kuskaamassa kiekkoa Carolinan maalin taakse kunnes löysikin syötöllään Moulsonin maalin edustalta ja Moulsonhan antoi tunnetun ( ) ruoskansa laulaa ja tuloksena varsin hieno one-timer maali.
Toinen maali syntyi reboundista. Nate Thompson yritti ensin saada kiekkoa maaliin vanhanaikaisella, mutta eipä saanut. Kiekko kimposi Wardosta Jackmanin eteen joka heitti pienen rystyvipin ja sinnehän se upposi.
Toisen maalin kuulutus ei ollut edes ehtinyt vielä loppua kun Andy Sutton tekaisi 3-1 maalin. Jack Hillen sai hyvän syötön Blake Comeaulta viivalle josta lähtikin hyvännäköinen rannelaukaus jonka maalinedessä ollut Andy Sutton sai ohjata sisään. Hieman kyllä pelästyi kun katseli maalia sillä Andyn maila liikkui ihan siinä korkean mailan rajamailla.
Rankkareissa Nielsenilta ihan hieno sivulle vienti ja siitä rystyltä sisään.

- Carolinan ensimmäinen maali tuli hiukan tuurillakin varustettuna. Hetkeä aiemmin Carolina meinasi jo saada maalin pyörityksen jälkeen, mutta Park sai kuin saikin siivottua kiekon maalin kulmalta keskialueelle. Tästä lähti kuitenkin uusi Carolinan hyökkäys jonka päätteeksi Matt Cullen yritti syöttää maalille luistelleelle Joe Corvolle, mutta niin vain kiekko menikin Rolosonin tai maalin edessä luutineen Jack Hillenin kautta maaliin.
Mitäpä toista maalia kommentoimaan? Pitkänen heittää kiekon viivasta maalin edessä olleelle Staalille joka kierrättää sen hetkellisesti Whitneylle joka antaa sen takaisin Staalille. Tässä vaiheessa Rolie oli jo pihalla kuin lumiukko ja Islandersin maali tyhjillään joten Staalilla oli mukavan helppo työ napauttaa kiekko maaliin.
Kolmas maali oli ihan hieno veto Jokiselta. Islandersin pelaajat menettävät kiekon omalla alueellaan ja se ajautuu siniviivalla seisseelle Pitkäselle joka heittää ihan hienon ristisyötön Jokiselle joka vetää tarkasti jostain pienestä raosta kiekon ohitse Rolosonin.

- Koostumus Weight - Tavares - Moulson sai ainakin tilanteita aikaan Carolinan päädyssä. Ottelun ensimmäisessä erässä maalikin oli tulla kun ensin Tavares pääsi yrittämään rystyltä nostoa ohitse Cam Wardin, mutta Ward torjui. Reboundista Tavares siirsi kiekon Weightille joka vetikin hyvän kudin, mutta se kuti kimposi Ray Whitneyn jalasta ohitse maalin.
Toinen mainitsemisen arvoinen tilanne tuli ensimmäisen erän puolivälissä Islesin pelatessa ylivoimalla. Moulson oli hyvin maskimiehenä ja Tavares piti kiekkoa ja lähti itse laukaisemaan kiekon kohti maalia. Weight sai hienoisesti mailansa väliin ja näin ohjattua kiekkoa, mutta Cam Ward sai kuin saikin venytettyä itsensä kiekon eteen.
Kolmannen erän lopussakin Tavares ajoi rohkeasti maalille, mutta jälleen Wardo oli terävämpi.

- Kehuja ansaitsee myös Andy Sutton joka oli hyvällä pelipäällä. Ensin rohkea nousu ensimmäisen maalin yhteydessä, sitten hyvä niitti Tuomo Ruutuun ja tilille vielä 3-1 maali!
Myös Rolieta voitanee kehua. Herra esitti mitä hienoimpia torjuntoja varsinkin ottelun alkupuoliskolla ja huonommalla pelillä Islanders olisi voinut hyvästellä voittonsa. Tämä ehkä hyvittää myös sitä, että Rolien piikkiin voitanee laittaa ensimmäinen Carolinan maaleista.
Streit'kin oli innostunut puolustamaan ja varsinkin kolmannessa erässä tulleessa 2vs1 Carolinan hyökkäyksessä hyvä heittäytyminen Streitilta.

- Miinuksia lähtee heti Bergenheimille jonka älyttömästä syöttökämmistä meinasi syntyä ottelun alussa maalia Carolinalle. Onneksi Roloson oli hereillä ja teki tyhjäksi Kostopoulosin yrityksen.

- Carolinalta kehuja ansaitsee Wardo joka tyhjensi Tavaresin pajatson kokonaan ja torjuipa tuo vielä Nielsenin ohjauksenkin varsin jäätävästi.
 

FutureHockey

Jäsen
Suosikkijoukkue
TPS - Connorit Bedard & McDavid
Varsin odotettu tappio (5-1) Montréalin vieraana, mutta silti jotenkin vituttaa kummallisen paljon. Perkele kun eilinen antoi uskoa siihen ihmeeseen, että Montréal kaadetaan.. Vitut.

Bailey iski ainokaisen alivoimalla, Witt ei ollut miinuksilla. Wow. Palataan asiaan!
 

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Jo on nihkeää, mikä ei tietenkään jättiyllätys ole, mutta olisihan sitä toivonut hieman enemmän valopilkkuja näkyvän heti alkukaudesta. Moulson on toki ollut hyvä lisä ja mies kompensoi ihailtavalla tavalla rajallisia kykyjään menemällä rohkeasti paikkoihin, joista maaleja tehdään, mitä esim. Bergenheim ei ole vieläkään sisäistänyt vaan hukkaa energiansa yhä päämäärätiedottomaan pörräilyyn.

Bergenheimin lisäksi muutkin "ynnämuut-" miehet Gervais, Bailey jne. ovat olleet vaisuja, sillä heidän olisi odottanut jo pystyvän tukemaan Tavaresin ketjua edes joinain iltoina. Gordonkin joutuu hieman itsetutkiskelua harrastamaan, sillä suuremmin eivät otteet ole taktiikankaan osalta parantuneet. Eihän noita ratkaisijoita montaa ole, mutta kyllä odotin paketin pysyvän vuoden työstämisen jälkeen jo tiiviimpänä kun sentään maalivahtitilanne on saatu korjattua.

Valmentajan vaihdosta on vielä turha puhua, mutta kauden mittaan on pakko alkaa miettiä seuraavan kauden tilannetta, jos voitot jäävät edelleen näin harvinaisiksi herkuiksi. Itse pidän Gordonin otteesta noin yleensä, mutta vaihtoehtojakin on pakko punnita mikäli missään vaiheessa kautta ei taistella muusta kuin jumbosijoista.

Hölmöllä tavalla edes vähäiset loukkaantumiset eivät lämmitä, sillä nyt varsinkin hyökkäykseen on ylhäälläkin määrällisesti paljon pelaajia tarjolla, mutta pelillisesti pressiboksista nostetuilla ei ole juuri tarjottavaa. Ei sillä että Bridgeportistakaan voisi ihmeitä odottaa, mutta Smith, Martin ja miksei MacDonaldkin olisi kiva katsastaa, eikä rima ainakaan liian korkealla näyttäisi olevan peliesitysten suhteen.

Edit: Lisäyksenä pikkuasioista sen verran, että Canes-matsin jälkeen Gordon oli pitänyt palaverin Tavaresin kanssa ja näyttänyt tälle Staalin jääaikoja osoittaen hänen vetävän parikymmentä sekuntia lyhempiä vaihtoja vaikka peliaika muuten onkin suurempi. Vaihtojen lyhentämistä oli siis ehdotettu Tavaresillekin, jotta terävyys säilyisi koko pelin.

Newsday muuten muuttuu maksulliseksi nettipalveluiden osalta muille kuin lehden tilaajille ja hintakin on naurettava 20$/kk. Isles-tarjontaan tämä ei suurta muutosta tuo kun muualta saa vastaavat tiedot ilmaiseksi ja kattavammin. Erikoinen ratkaisu kuitenkin moiselta kylälehdeltä, joka ei varmasti liikaa huomiota muualla kerää, mutta jotenkin hyvin kuvaavaa toimintaa Long Islandilla, oltiin sitten kaupungintalolla tai Coliseumilla.
 
Viimeksi muokattu:

Finnish Isles

Jäsen
Suosikkijoukkue
New York Islanders
Olihan tuttu virsi taas kun kolmas erä koitti, no Tambellinin maali tietenkin yllätti. Bergenheim ja Thompson erottuivat aktiivisella pelillään, vaikka heidän tekemikseen maaleiksi asti sen ei kannata odottaa materialisoituvan, mutta Sean sentään oli suuri apu ensimmäisessä häkissä. Sutton jatkoi varmoja otteitaan ja tällaisenaan kyllä miehen kelpuutan takalinjoille nykyisellä palkallaan jatkossakin. Tavaresin ketju ei juuri juhlinut tällä kertaa ja 2-0 tilanteessa JT:llä oli tilaa sekä aikaa aivan keskisektorissa "ratkaista" peli, mutta veto ei mennyt edes maalia kohti ja tästä alle 2 minuuttia kun Washington kavensi.

Ongelma on edelleen se, että hyväkään työnteko ei tuota maaleja kuin sen 1-2 kpl ja 40 minuuttia puolivaloilla pelaava paremman materiaalin omaava vastustaja tarvitsee vain viimeisen 20 minuuttia tai jopa vähemmän kuroakseen eron umpeen normaalipelillä ja sen jälkeen momentum on jo heillä. Hieman ikävältä tuntuu aina maalailla piruja seinille kuinka viimeistään kolmannessa erässä hyvä vire kadotetaan, mutta ikävämpää on kun näin lähes aina käy. Coliseum tulee olemaan lähes tyhjä joka ilta mikäli odotusarvot jatkuvasti pysyvät tällaisina.

Onneksi tänään siirrettiin kelloja taaksepäin, joten tavallaan menetin vain kaksi tuntia elämästä kolmen sijaan, vaikka harmaita hiuksia tulikin taas ainakin vuoden edestä, mutta hetkeäkään en vaihtaisi pois... tai ehkä pari hetkeä ykköskierroksen varausta vastaan ja Milburyn vuodet käteisenä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös