Finnish Isles
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- New York Islanders
Sarjajumbon tulevaa kautta voidaan hyvällä syyllä pitää suurena vedenjakajana tulevaisuuden suhteen. Panoksia riittää sekä joukkueen urheilullisen kilpailukyvyn että itse organisaation tulevan kodinkin suhteen.
Kausi 09-10 on viimeisimmän Islanders-jälleenrakentamisen osalta kolmas vuosi ja sen tulisi tarjota edelleen mahdollisuuksia haalia rakennuspalikoita tulevaisuuden joukkueeseen suhteellisen hyvistä varausasemista, mutta samalla osoittaa jo tason nousua yksilötasolla NHL-uransa alkutaipaleella olevilta lupauksilta, minkä pitäisi näkyä myös koko joukkueen otteissa ja sarjasijoituksessa.
Tätä kirjoitettaessa pullat ovat vielä hyvin uunissa tulevaa draftia ajatellen ja ensimmäisen varausvuoron mukana pitäisi tulla jo ensi kaudelle helpotusta jollekin osa-alueelle, mutta pidemmällä aikajanalla myös muista varauksista olisi hyvä tulevia runkopelaajia löytää. Pittsburghin menestys sekä San Josen konttaus parantelivat asemia entisestään ja tulevassa draftissa Ottawalta saatu San Josen ykkösvarausvuoro on sijalta 26 ja Guerin kaupan vuoro nousi kolmannelle kierrokselle, joten kaikkiaan Islanders omaa 7 varausvuoroa ensimmäisillä kolmella kierroksella ilmeisen syvässä draftissa.
Ensi kauden pelillisiä asioita on turha vielä tässä alkaa sen syvällisemmin ruotimaan, mutta jo nyt on helppo nimetä muutama avainasia, joiden täytyy olla kohdallaan mikäli pohjamudista halutaan ylös.
1. Gordonin systeemi. Scott Gordonin ensimmäinen vuosi meni pitkälle uuden opettelussa/opettamisessa ja alussa uusi systeemi aiheutti päänvaivaa vastustajillekin, mutta kauden edetessä materiaalin rajallisuus, etenkin loukkaantumissumassa, luonnollisesti jätti kysymysmerkkejä pelitavan todellisesta potentiaalista. Vaikeuksista huolimatta yleisilme oli usein taisteleva ja se parani edelleen kun uuteen pelitapaan sopeutumattomista ainakin pääosin päästiin eroon. Hyvänä asiana voidaan myös pitää, että yhteistyö farmin ja pääseuran välillä näyttäisi hitsautuneen hyvin yhteen ja loukkaantumisten kasatuessa moni farmipelaaja pääsi, varmasti omaksikin yllätyksekseen ylös, ja kaikkien yllätykseksi esitti useimmiten varsin kelpo otteita. Toisella kaudella taidot kuitenkin punnitaan ja toimivalla pelisysteemillä ei enää voi viimeiseksi jäädä vaikka sivussa olisi kuka.
2. DiPietro-Syndrooma. DiPietron loukkaantumiskierre ulottuu maalinsuulta jo kauemmaksikin, sillä poissaoloja loukkaantumisten tähden kertyi tolkuttomasti kautta linjan. Tärkeintä olisi tietenkin saada DiPietro vaikka väkisin kuntoon, mutta samalla löytää viisasten kivi myös muiden pelaajien terveenä pitämiseksi. Syndrooman ensimmäinen lääke olisikin hankkia DiPietrolle kyvykäs tuuraaja, jota ollaan myös valmiita peluuttamaan, vaikka Rick kunnossa olisikin. Kaudella 08-09 saatiin paljon vähästä, mutta kyllähän MacDonald-Danis kaksikko kiinnitettiin alunperin vain taistelemaan leivänmuruista, joita DiPi pudottelee pöydän alle, mutta pakon edessä heistä tehtiinkin kestien kunniavieraat. Ensi kaudeksi kakkosmokke on hankittava tosissaan ja myös osoittaa hänen merkityksensä jo ennen DiPietron seuraavaa operaatiota. Samaa syvyyttä on mahdollisesti saatava myös muualle.
3. Nuorten sisäänajo. On selvää, ettei Gordonia palkattu tuomaan kannua Long Islandille, vaan lyhyellä tähtäimellä miehelle haluttiin antaa mahdollisuus jatkaa Providencessa alkanutta kasvatustyötään ylemmällä tasolla ja samalla muodostaa uutta identiteettiä Islandersille. Keitä sitten UFA-markkinoilta yritetäänkin, niin tärkeintä olisi saada kokeneempia kavereita, jotka sisäistävät tulevansa joukkueeseen esikuviksi sekä vastuun jakajiksi, eivätkä odota vanhojen tehojensa enää takaavan automaattisesti ykkösketjuroolia. Tuleva ykkösvaraus tulisi myös pystyä tuomaan mukaan hänelle sopivassa roolissa, mutta samalla kokeneempien lupausten (Okposo, Bailey) kehitys huomioiden. Lähes yhtä tärkeää on saada "ollako vai eikö olla"-pelaajista (Bergenheim, Comeau, Gervais, Nielsen...) tasaisia suorittajia jossain heille parhaiten sopivassa roolissa.
Sopimukset New York Islanders
Nimi/arvo (milj. $)/(kesto)
Maalivahdit
Rick DiPietro 4,5 (2021)
Puolustajat
Mark Streit 4,1 (2013)
Andy Sutton 3,5 (2010)
Brendan Witt 3,0 (2011)
Radek Martinek 1,4 (2011)
Bruno Gervais 0,8 (2011)
Freddy Meyer IV 0,6 (2010)
Andrew MacDonald 0,5 (2010)
Hyökkääjät
Doug Weight 2,0 (2010)
Trent Hunter 2,0 (2013)
Josh Bailey 0,875 (2011)
Kyle Okposo 0,850 (2011)
Sean Bergenheim 0,925 (2010)
Richard Park 0,8 (2010)
Jeff Tambellini 0,625 (2010)
Frans Nielsen 0,533 (2012)
Tim Jackman 0,550 (2010)
Joel Rechlicz 0,525 (2011)
Jesse Joensuu 0,635 (2011)
Sean Bentivoglio 0,530 (2010)
Jon Sim 1,0 (2010) ostettaneen ulos?
Total Cap Hit
32.935 milj.$ (sis. Bates + Yashin= 3,6)
RFA
Nate Thompson C
Blake Comeau RW
Trevor Smith C
Jeremy Colliton C
Jack Hillen D
Jamie Fraser D
Peter Mannino G
UFA
Mike Sillinger C (lop?)
Andy Hilbert C
Dean McAmmond LW
Mitch Fritz PenaltyBox
Kurtis McLean RW
Mike Iggulden C
Thomas Pöck D
Joe Callahan D
Chris Lee D
Joey MacDonald G
Yann Danis G
Lähde
http://www.nhlnumbers.com/overview.php?team=NYI&season=0809
Varsinaisista Islanders-pelaajista ainakin Comeau saa jatkosopimuksen. Draft sekä UFA-markkinat vaikuttanevat oleellisesti muiden kohtaloon. Gordon tuntuu arvostavan Thompsonin panosta, mutta eipä hän korvaamatonkaan ole. Hilbert sekä McAmmond pelaavat suurella sydämellä ja Hilbertin arvo mitataan pääosin alivoimalla, McAmmondin tuodessa veteraaninäkemystä, mutta molemmille on vaikea sympaattisuudestaan huolimatta nähdä jatkoa.
Jos nyt ei ihan kuuta taivaalta haaveilla niin muutama II/III-ketjun pelaaja tarvitaan, olettaen että tuleva ykkösvaraus valtaa paikan ykkösestä. Okposo-Weight-Bailey saanevat vastuuta kahdessa ylemmässä ja Bergenheim-Nielsen-Hunter-Comeau ovat ehdolla mihin tahansa ketjuun ekasta kolmoseen, mutta edes Tavares ei yksin paikkaa aukkoa, jos halutaan edellistä kautta enemmän leveyttä kolmanteenkin ketjuun. Käytännössähän Islanders ei pysty vieläkään todellista NHL-ykkösnyrkkiä kasamaan, joten yleisellä mittapuulla tärkeää olisi saada kaksi NHL-kakkosketjua ja kaksi kolmosketjua. Tällöin ei vielä tarvisi odottaa esim. Okposon kantavan joukkuetta selässään illasta toiseen.
Tämä kaikki on vielä vasta edessä tulevien kuukausien mittaan, mutta yllättävänkin mielenkiintoisia aikoja sarjajumbonkin kesä sisältää. Poruksihan se muuttuu, jos ykkösvalinta ei ole Tavares, sillä palstoilla/blogeissa aika moni tuntuu sitovan, paitsi oman faniutensa niin myös koko organisaation tulevaisuuden JT:n varaan. Todellisen Islanders-fanin tulisi kuitenkin tietää ettei yksi lisäreikä tässä laivan pohjassa enää missään tunnu ja rottien olisi tullut hypätä ulos jo ajat sitten.
Halliprojektin tilannetta en edes jaksa puida enää, joten keskitytään nyt ensin draftiin. Garth Snowkin on kiinnostunut kuulemaan, kenet sinä valitsisit?
Who's YOUR pick?
Hedman nro.1?
Tavares or Bust!
Äkkiseltään voisi kuvitella, että käteen jää joko Jeesus tai Saatana, joten mielenkiintoisia aikoja on luvassa.
Kausi 09-10 on viimeisimmän Islanders-jälleenrakentamisen osalta kolmas vuosi ja sen tulisi tarjota edelleen mahdollisuuksia haalia rakennuspalikoita tulevaisuuden joukkueeseen suhteellisen hyvistä varausasemista, mutta samalla osoittaa jo tason nousua yksilötasolla NHL-uransa alkutaipaleella olevilta lupauksilta, minkä pitäisi näkyä myös koko joukkueen otteissa ja sarjasijoituksessa.
Tätä kirjoitettaessa pullat ovat vielä hyvin uunissa tulevaa draftia ajatellen ja ensimmäisen varausvuoron mukana pitäisi tulla jo ensi kaudelle helpotusta jollekin osa-alueelle, mutta pidemmällä aikajanalla myös muista varauksista olisi hyvä tulevia runkopelaajia löytää. Pittsburghin menestys sekä San Josen konttaus parantelivat asemia entisestään ja tulevassa draftissa Ottawalta saatu San Josen ykkösvarausvuoro on sijalta 26 ja Guerin kaupan vuoro nousi kolmannelle kierrokselle, joten kaikkiaan Islanders omaa 7 varausvuoroa ensimmäisillä kolmella kierroksella ilmeisen syvässä draftissa.
Ensi kauden pelillisiä asioita on turha vielä tässä alkaa sen syvällisemmin ruotimaan, mutta jo nyt on helppo nimetä muutama avainasia, joiden täytyy olla kohdallaan mikäli pohjamudista halutaan ylös.
1. Gordonin systeemi. Scott Gordonin ensimmäinen vuosi meni pitkälle uuden opettelussa/opettamisessa ja alussa uusi systeemi aiheutti päänvaivaa vastustajillekin, mutta kauden edetessä materiaalin rajallisuus, etenkin loukkaantumissumassa, luonnollisesti jätti kysymysmerkkejä pelitavan todellisesta potentiaalista. Vaikeuksista huolimatta yleisilme oli usein taisteleva ja se parani edelleen kun uuteen pelitapaan sopeutumattomista ainakin pääosin päästiin eroon. Hyvänä asiana voidaan myös pitää, että yhteistyö farmin ja pääseuran välillä näyttäisi hitsautuneen hyvin yhteen ja loukkaantumisten kasatuessa moni farmipelaaja pääsi, varmasti omaksikin yllätyksekseen ylös, ja kaikkien yllätykseksi esitti useimmiten varsin kelpo otteita. Toisella kaudella taidot kuitenkin punnitaan ja toimivalla pelisysteemillä ei enää voi viimeiseksi jäädä vaikka sivussa olisi kuka.
2. DiPietro-Syndrooma. DiPietron loukkaantumiskierre ulottuu maalinsuulta jo kauemmaksikin, sillä poissaoloja loukkaantumisten tähden kertyi tolkuttomasti kautta linjan. Tärkeintä olisi tietenkin saada DiPietro vaikka väkisin kuntoon, mutta samalla löytää viisasten kivi myös muiden pelaajien terveenä pitämiseksi. Syndrooman ensimmäinen lääke olisikin hankkia DiPietrolle kyvykäs tuuraaja, jota ollaan myös valmiita peluuttamaan, vaikka Rick kunnossa olisikin. Kaudella 08-09 saatiin paljon vähästä, mutta kyllähän MacDonald-Danis kaksikko kiinnitettiin alunperin vain taistelemaan leivänmuruista, joita DiPi pudottelee pöydän alle, mutta pakon edessä heistä tehtiinkin kestien kunniavieraat. Ensi kaudeksi kakkosmokke on hankittava tosissaan ja myös osoittaa hänen merkityksensä jo ennen DiPietron seuraavaa operaatiota. Samaa syvyyttä on mahdollisesti saatava myös muualle.
3. Nuorten sisäänajo. On selvää, ettei Gordonia palkattu tuomaan kannua Long Islandille, vaan lyhyellä tähtäimellä miehelle haluttiin antaa mahdollisuus jatkaa Providencessa alkanutta kasvatustyötään ylemmällä tasolla ja samalla muodostaa uutta identiteettiä Islandersille. Keitä sitten UFA-markkinoilta yritetäänkin, niin tärkeintä olisi saada kokeneempia kavereita, jotka sisäistävät tulevansa joukkueeseen esikuviksi sekä vastuun jakajiksi, eivätkä odota vanhojen tehojensa enää takaavan automaattisesti ykkösketjuroolia. Tuleva ykkösvaraus tulisi myös pystyä tuomaan mukaan hänelle sopivassa roolissa, mutta samalla kokeneempien lupausten (Okposo, Bailey) kehitys huomioiden. Lähes yhtä tärkeää on saada "ollako vai eikö olla"-pelaajista (Bergenheim, Comeau, Gervais, Nielsen...) tasaisia suorittajia jossain heille parhaiten sopivassa roolissa.
Sopimukset New York Islanders
Nimi/arvo (milj. $)/(kesto)
Maalivahdit
Rick DiPietro 4,5 (2021)
Puolustajat
Mark Streit 4,1 (2013)
Andy Sutton 3,5 (2010)
Brendan Witt 3,0 (2011)
Radek Martinek 1,4 (2011)
Bruno Gervais 0,8 (2011)
Freddy Meyer IV 0,6 (2010)
Andrew MacDonald 0,5 (2010)
Hyökkääjät
Doug Weight 2,0 (2010)
Trent Hunter 2,0 (2013)
Josh Bailey 0,875 (2011)
Kyle Okposo 0,850 (2011)
Sean Bergenheim 0,925 (2010)
Richard Park 0,8 (2010)
Jeff Tambellini 0,625 (2010)
Frans Nielsen 0,533 (2012)
Tim Jackman 0,550 (2010)
Joel Rechlicz 0,525 (2011)
Jesse Joensuu 0,635 (2011)
Sean Bentivoglio 0,530 (2010)
Jon Sim 1,0 (2010) ostettaneen ulos?
Total Cap Hit
32.935 milj.$ (sis. Bates + Yashin= 3,6)
RFA
Nate Thompson C
Blake Comeau RW
Trevor Smith C
Jeremy Colliton C
Jack Hillen D
Jamie Fraser D
Peter Mannino G
UFA
Mike Sillinger C (lop?)
Andy Hilbert C
Dean McAmmond LW
Mitch Fritz PenaltyBox
Kurtis McLean RW
Mike Iggulden C
Thomas Pöck D
Joe Callahan D
Chris Lee D
Joey MacDonald G
Yann Danis G
Lähde
http://www.nhlnumbers.com/overview.php?team=NYI&season=0809
Varsinaisista Islanders-pelaajista ainakin Comeau saa jatkosopimuksen. Draft sekä UFA-markkinat vaikuttanevat oleellisesti muiden kohtaloon. Gordon tuntuu arvostavan Thompsonin panosta, mutta eipä hän korvaamatonkaan ole. Hilbert sekä McAmmond pelaavat suurella sydämellä ja Hilbertin arvo mitataan pääosin alivoimalla, McAmmondin tuodessa veteraaninäkemystä, mutta molemmille on vaikea sympaattisuudestaan huolimatta nähdä jatkoa.
Jos nyt ei ihan kuuta taivaalta haaveilla niin muutama II/III-ketjun pelaaja tarvitaan, olettaen että tuleva ykkösvaraus valtaa paikan ykkösestä. Okposo-Weight-Bailey saanevat vastuuta kahdessa ylemmässä ja Bergenheim-Nielsen-Hunter-Comeau ovat ehdolla mihin tahansa ketjuun ekasta kolmoseen, mutta edes Tavares ei yksin paikkaa aukkoa, jos halutaan edellistä kautta enemmän leveyttä kolmanteenkin ketjuun. Käytännössähän Islanders ei pysty vieläkään todellista NHL-ykkösnyrkkiä kasamaan, joten yleisellä mittapuulla tärkeää olisi saada kaksi NHL-kakkosketjua ja kaksi kolmosketjua. Tällöin ei vielä tarvisi odottaa esim. Okposon kantavan joukkuetta selässään illasta toiseen.
Tämä kaikki on vielä vasta edessä tulevien kuukausien mittaan, mutta yllättävänkin mielenkiintoisia aikoja sarjajumbonkin kesä sisältää. Poruksihan se muuttuu, jos ykkösvalinta ei ole Tavares, sillä palstoilla/blogeissa aika moni tuntuu sitovan, paitsi oman faniutensa niin myös koko organisaation tulevaisuuden JT:n varaan. Todellisen Islanders-fanin tulisi kuitenkin tietää ettei yksi lisäreikä tässä laivan pohjassa enää missään tunnu ja rottien olisi tullut hypätä ulos jo ajat sitten.
Halliprojektin tilannetta en edes jaksa puida enää, joten keskitytään nyt ensin draftiin. Garth Snowkin on kiinnostunut kuulemaan, kenet sinä valitsisit?
Who's YOUR pick?
Hedman nro.1?
Tavares or Bust!
Äkkiseltään voisi kuvitella, että käteen jää joko Jeesus tai Saatana, joten mielenkiintoisia aikoja on luvassa.