Mainos

Vihreä siirtymä – kohti ekologisempaa arkea

  • 10 300
  • 127

kamik

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ajattelin avata ketjun, jossa keskustelemme jokapäiväisen elämän vihreästä siirtymästä eli valinnoista, joilla teemme kukin omasta arjestamme ekologisempaa. Yleensä vihreällä siirtymällä tarkoitaan siirtymästä pois fossiilisten energialähteiden luomasta kasvusta kohti vihreisiin ratkaisuihin nojaavaa kasvua. Yksitystalouksissa on paljon mahdollisuuksia toteuttaa oma vihreä siirtymä tehden päätöksiä, joissa ympäristönäkökulmat tulee huomioiduksi.

Jokaisella voi ja saa olla oma motiivinsa tehdä siirtymä tai olla tekemättä. Syy voi olla se, että ihminen haluaa pienentää omaa hiilijalanjälkeä tai taloudellinen eli ratkaisuilla haetaan säästöjä esim. asumis- tai liikkumiskustannuksiin. Syy voi olla myös yhteiskunnan tarjoama avustus, joka sopii omaan asumuksen tarpeisiin.

Kohteita, joissa siirtymää voisi harkita tehtäväksi: huonelämpötila laskeminen, oman asunnon lämmön- ja energiantuotto, ruokavalion muuttaminen, sähkösopimus, liikkumisväline ja sen teknologia, ostoskäyttäytyminen, etätyö, pienviljely jne.

Mitä sinä ajattelet kotitalouksien vihreästä siirtymästä? Mikä sinut on saanut tai saisi tekemään ekologisempia valintoja elämässäsi? Onko hiilijalanjälki vai raha vaikuttimena (esim. kotitalousvähennys).

Vai onko kylmässä ja vähäväkisisessä maassamme lainkaan tarpeen miettiä koko siirtymää? Jätetään tässä ketjussa (puolue)politiikka ulkopuolelle, niille löytyy löylyhuoneesta omat ketjunsa.
Sana on vapaa.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Minä koin nopean vihreän siirtymän. Myin Diesel Passatin ja ostin Plug In Fordin. Vaihdoin bensa Skodan Plug In Hyundaihin. Parin viikon päästä Hyundaihin syttyi punainen merkkivalo ja huomasin sotkevani fillarilla töihin. Saatana että kävi nopeasti.
Autot kyllä vaihtui puhtaasti taloudellisista syistä, mutta toki konepajan katto täytettiin aurinkopaneeleilla. Ei sitäkään puhtaasti vihreästä syystä vaan siksi että isommat yhtiöt katsovat sitä hyvällä, eli kaupallinen syy.

No silloin kuin näistä hyätyy kahteen suuntaan niin sehän on WIN-WIN

Olen jonkun kerran tehnyt arvioita omasta hiilijalanjäljestä ja vaikka sinne rehellisesti syöttää kaikki tiedot niin arvatkaa mikä nousee jokaisessa testissä mahtavaksi ekoteoksi. Noh, itsekalastetun järvikalan syöminen jota keskimäärin 2x viikossa syödään meidän torpassa.
 

Yläpesä

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Auton vaihdoin kaksi vuotta sitten plugariin osin ympäristösyistä (auttoi puhumaan vaimon hankkeen puolelle) osin taloudellisuuden vuoksi. Kulutus vesi+ydinsähköllä ja biodieselillä tarkoittaa hyvin vähäistä jalanjälkeä. Mökkielämästä luovuimme niinikään samoilla perusteilla. No, joku muu sitä sitten käyttää eikä se isossa kuvassa vaikuta mihinkään. Ilmalämpöpumpun tukema öljykattila odottaa vielä oikeaa hetkeä poistuakseen. Sen osalta sallin laitteen ajamisen loppuun saakka. Vaihto ilma-vesipumppuun tulee joka tapauksessa ajallaan. Siinäpä ne konkreettiset teot taitanevat olla. Ruoan suhteen en ole kovin innokas tekemään mitään erityistä remonttia.
 

Malkkinen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pittsburgh Penguins
Minä vaihdoin auton isompimoottoriseen bensasyöppöön, jolla ajaminen on niin kallista, että turhat ajot jää pois ja käytän auton sijasta polkupyörää.
 

teroz

Jäsen
Suosikkijoukkue
KooKoo, KPU, Eno Jets & Jan Lundell
Olen enemmän mustan taantuman miehiä. Dieseliä palaa ja unissani toivon, että Kouvolasta löytyisi öljyä.
 

Undrafted

Jäsen
Kotona kodinkoneiden energialuokitus parantunut, kokoja tarkastettu tarvetta vasten. Valot alkavat olla kaikki ledejä. Sisälämpötilan kohdalla pyrkimys tasapainoilla lähellä liian kylmää. Kunhan verkkarit, huppari ja villasukat combolla pärjää. Autossa hybridi laski polttoainekuluja verrattuna verrokki-Skodaan. Osin koronan , työtehtävän vaihtumisen ja osin oman valinnan myötä kilometrit jääneet tosi vähään. Aiemmin 30tkm parina vuotena, niin nyt 1.5 vuoteen tullut 10tkm. Lihansyönti huvennut varsin vähään.

Omat kustannukset olleet suurin motivaattori, joskin ympäristöystävällisempi lopputulos tullut sivutuotteena olematta tavoite.
 
4

444

Hieman vajaa vuosi sitten muutin tänne periferiaan pois (Suomen mittakaavassa) suurkaupungin sykkeestä. Ekologisia valintoja olen pyrkinyt painottamaan aiemminkin, mutta omakotitalossa niille on selvästi enemmän myös tilausta. Sähkönkulutus on lisääntynyt huimasti johtuen ihan siitä, että lämmitysmuoto on suora sähkö. Toki puuta polttamalla saa vähän loivennettua sähkölaskua, mutta ei riittävästi.

Aika lailla ensi töikseni tänne muutettuani asennutin katolle aurinkopaneelit. Taloa etsiessä yksi kriteereistä oli, että katon suunta olisi näille hyvä. Talvella noista ei ollut tietenkään mitään hyötyä, mutta huhtikuusta alkaen en ole juurikaan sähköstä maksanut, vaan raha valuu yhtiöltä tähän suuntaan. Takaisinmaksuaika on pitkä, mutta tämä on yksi askel kohti omavaraisempaa elämää. Talvia varten olen harkinnut pientä tuulivoimalaa pihaan, mutta vielä ei ole sellaisen aika, puhtaasti taloudellisista syistä. Ilmalämpöpumppu tuli myös hankittua, mikä loi oman vaikutteensa lämmityskuluihin, ja onhan se kiva olla tuossa alakerrassa näillä helteillä, kun ilma on mukavan viileä.

Keväällä perustin myös ihan kivan kokoisen kasvimaan, jota on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa lisää. Ajatus on, että ainakin osan vuodesta tuosta saisi nostettua suurimman osan syömästään ruoasta, etenkin kun ruokavalio on hyvin kasvisvoittoinen muutenkin. Kastelu onnistuu porakaivosta tulevalla vedellä, joten vesilaskusta ei tarvitse olla huolissaan.

Kierrätykseen olen panostanut entistä enemmän. Jätteiden kierrätys oli toki jo ennestään tuttua, mutta nyt kun sekajätemaksu on suurehko per tyhjennys, niin on helppo päätös lajitella ne edelleen kunnolla ja viedä jätteet keräysasemalle kauppareissujen yhteydessä. Biojätteet muuttuvat mullaksi omassa kompostorissa, hitaasti mutta varmasti, ja siinä on kivaa lisäravinnetta sinne omaan kasvimaahan.

Huonekalut ja suuren osan käyttötavarasta olen ostanut jo pidemmän aikaa käytettynä, nykyään myös enenevissä määrin vaatteeni. Ne joita en osta käytettyinä pyrin valitsemaan mahdollisuuksien mukaan sellaisia, joiden käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä. Esim. pannut ja kattilat ovat ihan vain terästä tai valurautaa, eikä teflonhässäköitä ole tullut erityisesti ikävä. Kirpputorit ja huutokaupat ovat tulleet tutuiksi shoppailua suorittaessa.

Auto on valitettavasti edelleen liikaa kuluttava bensahärveli. Parin vuoden päästä on ollut aikeissa vaihtaa täyssähköautoon, koska plugarin hyödyt näillä ajomatkoilla ovat hyvin marginaaliset. Taloudellinen tilanne ei vielä salli vaihtamista, mutta hiljaa hyvä tulee.

Paljon on vielä tehtävää, mutta hyvällä tiellä ollaan. Etenkin kun yksikään valinta ei ole vaikuttanut negatiivisesti oman elämäni laatuun.
 

12961

Jäsen
Huonelämpötilaa olen kieltämättä oppinut laskemaan ja kysymys alkaa olla jo muodostuneesta tavasta. Meillä on kotona talvisin 19-20 astetta lämmintä. Eipä tuo lattialämmitystalossa ole ollenkaan paha. Vaikutus energiankulutukseen on selvä talossa, jossa ilma-vesilämpöpumppua tuetaan öljypolttimella.

Muodostunut säästö tosin taitaa tulla käytettyä mökin ympärivuotisen lämpöpumppulämmityksen ja kesäaikaan kylmäkoneiden kautta, mutta ovathan nuokin valinnat vihreitä johonkin vaihtoehtoon verraten.

Auto vaihtui plugariksi, mutta vaihtui samalla sen verran kookkaammaksi, ettei käytännön kulutus oikeastaan laskenut. Kaipa tuo silti parempi vaihtoehto oli kuin samanlainen härpäke isolla bensakoneella.

Firmoissa kierrätetään oman käytön kautta lähes kaikki pahvipakkaukset ja kuormalavat. Hallien lämpötilaa on laskettu talviajaksi luokkaan 13-14 astetta, jolloin ilma-vesilämpöpumppu riittää ensisijaisena lämmönlähteenä huomattavasti pidemmälle talveen. Varastot, joissa ei työskennellä jatkuvasti, pidetään vain 2-3 asteessa ja ilmalämpöpumpulla käytännössä poistetaan vain kosteus.

Käyttötavaran osalta olen sen verran saita, että kulutus jää siksi maltilliseksi. Tori.fi on myös hyvin tuttu.

Itämeritekoni on isompien särkikalojen, lähinnä lahnan ja suutarin poistaminen merestä ja niiden käyttäminen savustuspöntön tai blenderin kautta ravinnoksi. Ylijäämät kompostiin ja ravinteet merestä pois. Ovat ihan turhaan huonossa maineessa kunhan oppii käsittelemään oikein.
 
Viimeksi muokattu:

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Toistaiseksi olen pitäytynyt ylivoimaisesti vaikuttavimmassa ekologisessa päätöksessä mitä ihminen voi tällä pallolla tehdä.
 

Glove

Jäsen
Yhden ekoteon olen tehnyt, vaihdoin ydinvoimasähköön. Eipä sitä köyhällä ole varaa sähköautoihin ja muihin ekoinvestointeihin.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Noh, itsekalastetun järvikalan syöminen jota keskimäärin 2x viikossa syödään meidän torpassa.

Riippuu varmaan vähän siitä, minkälaisella metodilla se kala järvestä nostetaan. Jos vedetään kuhan uisteluveneellä tunti/kuhakilo, niin ei taida kovin kestävää olla. Jos soudetaan katiskalle, niin vähän paremmaksi muuttuu.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Nämä on vähän sellaisia listauksia siitä, mitä tekemiöön valintoja laskee ansiokseen. Esimerkiksi itse asun keskustassa vanhassa kerrostalossa (koska olen laiska ja pelkään että omistukseni arvo haihtuu) ja käytän paljon junaa työmatkoihin (koska se on edullisempaa kuin autoilu).

Mielenkiintoisempaa on miettiä, mistä ilmastorikoksistaan ei ole valmis luopumaan toistaiseksi.
Itsellä sellaisia ovat liikunnan harrastaminen lämpimissä sisätiloissa (tosin tässä on nyt vuosi oltu ilman ja pärjäilty), ulkomaanmatkoista haaveilu (johtaa satunnaisiin toteutumisiin joskaan ei kaukoitään), yksityisautoilu ja jopa autofiilistely (tosin pidennän hyödykkeen elinkaarta ja usko(ttele)n sen olevan ekoteko.
 

TAM

Jäsen
Suosikkijoukkue
Edmonton Oilers
Kyllä se raha on suurin motivaattori itselleni, mutta toki sivutuotteena tulee ihan hyvä fiilis jos samalla pystyy ekologisempaan ratkaisuun. Maalla asun omakotitalossa ja maalämmöllä lämmitän eli kovinkaan kummoisia säästöjä ei esimerkiksi huonelämpötilan lasksemisella saavuta. Lämmönjakotapa on vesikiertoinen lattialämmitys eli puuta polttamallakaan ei juuri pysty lämmityksestä nipistämään... ja eikös puun polttaminen ole huono juttu hiukkaspäästöjen takia.

Varmaan suurin muutos viime vuosina on ollut kierrätyksen lisääminen. Tai siis aina on kierrätetty pahvit ja metallit ja lasit ja sellaiset, mutta nyt on oma kompostori käytössä ja kun muovitkin tulee vietyä kierrätykseen, niin sekajätteen tyhjennysväli on neljä viikkoa.

Kasviksia tulee kesällä kasvatettua itse, mutta ei ole oikein mitään kunnollista talvisäilytystilaa, joten isompia määriä ei pysty kasvattamaan varastoon. Ja toisaalta joku peruna on niin edullista kaupassa että ei sillä hinnalla kannata rahan takia alkaa itse sitä kasvattamaan. Kesällä kuitenkin ihan kiva omasta maasta hakea uudet perunat.

Auto on vielä ihan bensamallia, joskin aika vähäkulutuksinen. Hybridiin tai sähköön vaihdan sitten joskus kun tulee luontainen autonvaihtohetki eteen ja sattuu löytymään sopiva vaihtoehto. Eli ainakin seuraavakin saattaa olla ihan polttomoottorikäyttöinen mikäli se sillä hetkellä on järkevin vaihtoehto.
Etätöiden myötä autoilu on toki vähentynyt huomattavasti, mutta kyllähän lasten harrastuskuskauksista yms. tulee aika paljon kilometrejä.
 

Murkula

Jäsen
Suosikkijoukkue
Maajoukkueet,Tappara,NY Rangers,Juniori- SaPKo
Riippuu varmaan vähän siitä, minkälaisella metodilla se kala järvestä nostetaan. Jos vedetään kuhan uisteluveneellä tunti/kuhakilo, niin ei taida kovin kestävää olla. Jos soudetaan katiskalle, niin vähän paremmaksi muuttuu.

Niinkuin sanoin, kaikki tuollaiset olen syöttänyt täysin rehellisesti. Minä en ole validi arvioimaan mikä ero on sillä että vetäisinkin moottorivetona kuhaa, kuten teenkin, vs söisin teollisesti tuotettua ruokaa saman määrän. Syökääpä esim. kotimaisia vihenneksia, ei ole ekologisin vaihtoehto. Käytän kyllä niin moottorivenettä kuin soutuvenettäkin. Esimerkiksi nyt keväällä ajoin katiskoilla pienellä moottorilla ja noin 15min ajo vastasi noin 35:ä ahvenkiloa.
Minä luulen että tarvitsee asioihin vähän enemmän perehtyä ennen kuin tuosta hiilijalanjäljet on verrattu teolliseen ruokatuotantoon.
Naurattanut joskus kun kaverit kasvattaa pääasiassa kaalia (ja kukkia) ja toinen sanoi kerran että onneksi lähiruokaa pidetään vihreänä, mutta eihän pölvästit tajua edes paljon energiaa noiden kasvihuoneiden lämmittäinen vie.
 
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
Toistaiseksi olen pitäytynyt ylivoimaisesti vaikuttavimmassa ekologisessa päätöksessä mitä ihminen voi tällä pallolla tehdä.

Lisääntymättömyys korkean koulutustason maissa ei välttämättä ole ratkaisu ongelmaan. Mitä heikompaan huoltosuhteeseen täällä ajaudutaan, sitä isompi osa inhimillisestä kapasiteetista täytyy valjastaa ihan päivä päivästä selviytymiseen.

Egyptistä ja Nigeriasta nousevan tuskin voidaan odottaa mitään kestävän kehityksen klusteria.

Mutta tuskinpa sinäkään tuohon "ratkaisuun" olet ekologisista syistä "päätynyt". Näiden keskustelujen ongelmallisuus on nimenomaisesti siinä, että muista syistä tehtyjä valintoja laitetaan ekologiseen koriin. Minulla on tapana ostaa punalappuisia elintarvikkeita. Kutsun niitä nimellä rescueostos. Oikeasti suosin niitä, koska se on kiva tapa kaventaa valikoimaa kaupassa.

(Ymmärsin kyllä viestisi huumorin. Kissoja on sitäpaitsi ihan liikaa.)
 

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Lisääntymättömyys korkean koulutustason maissa ei välttämättä ole ratkaisu ongelmaan. Mitä heikompaan huoltosuhteeseen täällä ajaudutaan, sitä isompi osa inhimillisestä kapasiteetista täytyy valjastaa ihan päivä päivästä selviytymiseen.

Egyptistä ja Nigeriasta nousevan tuskin voidaan odottaa mitään kestävän kehityksen klusteria.

Mutta tuskinpa sinäkään tuohon "ratkaisuun" olet ekologisista syistä "päätynyt". Näiden keskustelujen ongelmallisuus on nimenomaisesti siinä, että muista syistä tehtyjä valintoja laitetaan ekologiseen koriin. Minulla on tapana ostaa punalappuisia elintarvikkeita. Kutsun niitä nimellä rescueostos. Oikeasti suosin niitä, koska se on kiva tapa kaventaa valikoimaa kaupassa.

(Ymmärsin kyllä viestisi huumorin. Kissoja on sitäpaitsi ihan liikaa.)

No näinpä juuri. Ei lasten hankinta-asioihin mitään ekologisuutta liity mun kohdalla.
Fakta on se, että yhdeksän lapsen nigerialaisäiti on suurempi rasite ympäristölle kuin lapseton lihaa syövä vuosittaisilla thaimaanreissuilla viihtyvä suomalainen dieselautoilija. Sitä en osaa sanoa, että miten tämä tulisi esittää ilman että syyllistää ketään. :)
 

valkeaori

Jäsen
Suosikkijoukkue
Penguins
No näinpä juuri. Ei lasten hankinta-asioihin mitään ekologisuutta liity mun kohdalla.
Fakta on se, että yhdeksän lapsen nigerialaisäiti on suurempi rasite ympäristölle kuin lapseton lihaa syövä vuosittaisilla thaimaanreissuilla viihtyvä suomalainen dieselautoilija. Sitä en osaa sanoa, että miten tämä tulisi esittää ilman että syyllistää ketään. :)

Eikös toisaalta samalla logiikalla omankin hiilijalanjälkensä voi sysätä omille vanhemmilleen? Mielestäni tuo lapsettomuus on aika väsynyt tapa puolustella omaa epäekologista elämäntapaansa.
 
What about nigerialaisäidit. Nytkö ollaan vihdoin päästy yli "kiinalaisia on niin monta verrattuna minuun" kohdasta?

Sitä paitsi tästä on jo ketju.

 

Kauko Viisas

Jäsen
Suosikkijoukkue
JYP
Kotitalouksien "vihreä siirtymä" kuulostaa kauniilta sloganilta, mikä ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään muuta kuin anetta, synninpäästöä ja useimmiten todelliset vaikuttimet ovat taloudellisia tai muutoin itseään hyödyttäviä. Käytän esimerkkinä itseäni, mutta suppean sosiaalisen verkostoni myötä yleistän tämän. Vaikka motiivit ovatkin usein taloudellisia, korostan, että aivan hyvä suunta on se, että luontoarvoja kunnioitetaan entistä enemmän.

"Ekologisia tekojani" ja syy suluissa:
  • Myin aikoinaan Mercedes Benz 280SE -henkilöauton (talous)
  • käytin vain julkisia kulkuvälineitä 8 vuotta (talous ja mukavuus)
  • Ostin asunnon Helsingistä - puutalosta (talous ja osin mukavuus)
  • Ostin omakotitalon maalta (talous ja mukavuus)
  • talon mukana tuli n. 0,6ha metsää eli hiilinielua (mukavuus, taloudellisesti huono, koska maksan vuosittain kiinteistöveroa tuosta hiilinielusta)
  • omistan kaksi vanhahkoa henkilöautoa, enkä niitä halua vaihtaa/myydä (talous, ekologisuus, mukavuus)
  • kierrätän lähes kaiken mikä mahdollista kierrättää, saattaa juontaa lapsuudesta, missä kaikella oli arvonsa eikä mitään heitetty hukkaan (tottumus)
  • öljylämmitys vaihdettu jo vuosia sitten ilmavesilämpöpumppuun (talous, mukavuus)
  • vältän ostamasta "muotivaatteita", no yleensäkään vaatteita (tottumus)
  • ja paljon muuta pientä
Pari pointtia kuitenkin:
  • Mitä "ekologisuus" kenellekin tarkoittaa (yksilö- valtio- ja/tai maapallon tasolla)?
  • Mikä ohjaa "ekologisiin" valintoihin (todellinen motiivi)?
  • Mitkä mahdollisuudet itsekullakin on tehdä "ekologisia" valintoja?
  • Lähes minkä tahansa teon saa näyttämään ekologiselta, jos niin haluaa ja sitä korostaa
Elän tällä hetkellä lähes hiilineutraalia elämää, mutta en siihen ole tietoisesti pyrkinyt vaan kannustiminani ovat toimineet ennenminkin oma talous ja mukavuus, tottumukset sekä muut arvot: ekologisuus on sivutuote.

Olen luontoihminen enemmän kuin ekologinen ihminen.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: npc
Suosikkijoukkue
Reilu peli ja Putinin vastaisuus
No näinpä juuri. Ei lasten hankinta-asioihin mitään ekologisuutta liity mun kohdalla.
Fakta on se, että yhdeksän lapsen nigerialaisäiti on suurempi rasite ympäristölle kuin lapseton lihaa syövä vuosittaisilla thaimaanreissuilla viihtyvä suomalainen dieselautoilija. Sitä en osaa sanoa, että miten tämä tulisi esittää ilman että syyllistää ketään. :)

Ei kukaan ole vastuussa kuin omista päästöistään. Koskee myös nigerialaisia.
Itseasiassa (pysyn nyt Suomessa) yhdeksänlapsisen perheen kunkin lapsen hiilijalanjälki (jos vastuu omasta käpälästä alkaa vaikkapa 18 vuotiaana) on merkittävästi pienempi verrattuna sisaruksettomaan. Kuinkako niin? Suuren perheen elämässä syntyy paljon erilaisia synergiaetuja alkaen lämmityksestä, vaatteiden, luistimien ja polkupyörien siirtymisestä nuorempien (tai pienempien) käyttöön, perunoiden keittämiseen kuluva energia / ruokailija jne.
 

julle-jr

Jäsen
Olen opiskellut mm. termodynamiikkaa ja energiatekniikkaa ja koko työurani valmistumiseni jälkeen olen toiminut erinäisten teollisuuden energiatehokkuutta parantavien ja päästöjä vähentävien hankkeiden parissa.
 

Vellihousu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät
Elän tällä hetkellä lähes hiilineutraalia elämää, mutta en siihen ole tietoisesti pyrkinyt vaan kannustiminani ovat toimineet ennenminkin oma talous ja mukavuus, tottumukset sekä muut arvot: ekologisuus on sivutuote.

Minusta sillä ei ole merkitystä onko ekologisuus sivutuote vai ei, kunhan "väärä" kulutus vähenee. Eivätkä taloudelliset tai muuten itsekkäiltä vaikuttavat motiivit ole muutenkaan mitenkään vääriä syitä tehdä asioita koska viime kädessähän ekologisuus(kin) on taloudellista suhtautumista luontoon ja luonnonvaroihin.

Ikävä fakta on että vihreistä asioista puhuttaessa liika ideologinen vääntö peittää usein alleen sen varsinaisen asian. Kysymys on kuitenkin käytännöllisistä ratkaisuista joiden toteuttamiseen juuri Suomessa on erinomaiset mahdollisuudet.
 
(1)
  • Tykkää
Reactions: Oles

ernestipotsi

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ei kukaan ole vastuussa kuin omista päästöistään. Koskee myös nigerialaisia.
Itseasiassa (pysyn nyt Suomessa) yhdeksänlapsisen perheen kunkin lapsen hiilijalanjälki (jos vastuu omasta käpälästä alkaa vaikkapa 18 vuotiaana) on merkittävästi pienempi verrattuna sisaruksettomaan. Kuinkako niin? Suuren perheen elämässä syntyy paljon erilaisia synergiaetuja alkaen lämmityksestä, vaatteiden, luistimien ja polkupyörien siirtymisestä nuorempien (tai pienempien) käyttöön, perunoiden keittämiseen kuluva energia / ruokailija jne.

Toki.

Toisaalta lisääntyminen on vanhempien vastuulla. Lapsettomalla ei ole lapsia jotka myöhemmin lisääntyisivät. Tästä syystä lasten hankinnan ympäristövaikutus kasvaa eksponentiaalisesti ajan myötä.

Tietystikään ikääntyvissä maissa ei pystytä lapsettomuuteen ryhtyä - eikä kannatakaan. Pointtini oli vain se, että usein näissä keskusteluissa sivuutetaan kokonaan se ylivoimaisesti raskain ympäristöön vaikuttava teko mitä ihminen voi tehdä.
Se, että miten tämä tulisi huomioida esim hiilijalanjälkeä laskiessa onkin sitten vähän vaikeampi asia (omien lasten määrä, lasten eliniänodote, maan lapsiluvun kehitys jne).

----

Yleisesti ottaen ihmiset ovat valmiita tekemään ympäristönsä eteen vain ns. kivoja ja helppoja asioita.
 
4

444

Kotitalouksien "vihreä siirtymä" kuulostaa kauniilta sloganilta, mikä ei oikeastaan tarkoita yhtään mitään muuta kuin anetta, synninpäästöä ja useimmiten todelliset vaikuttimet ovat taloudellisia tai muutoin itseään hyödyttäviä. Käytän esimerkkinä itseäni, mutta suppean sosiaalisen verkostoni myötä yleistän tämän. Vaikka motiivit ovatkin usein taloudellisia, korostan, että aivan hyvä suunta on se, että luontoarvoja kunnioitetaan entistä enemmän.

"Ekologisia tekojani" ja syy suluissa:
  • Myin aikoinaan Mercedes Benz 280SE -henkilöauton (talous)
  • käytin vain julkisia kulkuvälineitä 8 vuotta (talous ja mukavuus)
  • Ostin asunnon Helsingistä - puutalosta (talous ja osin mukavuus)
  • Ostin omakotitalon maalta (talous ja mukavuus)
  • talon mukana tuli n. 0,6ha metsää eli hiilinielua (mukavuus, taloudellisesti huono, koska maksan vuosittain kiinteistöveroa tuosta hiilinielusta)
  • omistan kaksi vanhahkoa henkilöautoa, enkä niitä halua vaihtaa/myydä (talous, ekologisuus, mukavuus)
  • kierrätän lähes kaiken mikä mahdollista kierrättää, saattaa juontaa lapsuudesta, missä kaikella oli arvonsa eikä mitään heitetty hukkaan (tottumus)
  • öljylämmitys vaihdettu jo vuosia sitten ilmavesilämpöpumppuun (talous, mukavuus)
  • vältän ostamasta "muotivaatteita", no yleensäkään vaatteita (tottumus)
  • ja paljon muuta pientä
Pari pointtia kuitenkin:
  • Mitä "ekologisuus" kenellekin tarkoittaa (yksilö- valtio- ja/tai maapallon tasolla)?
  • Mikä ohjaa "ekologisiin" valintoihin (todellinen motiivi)?
  • Mitkä mahdollisuudet itsekullakin on tehdä "ekologisia" valintoja?
  • Lähes minkä tahansa teon saa näyttämään ekologiselta, jos niin haluaa ja sitä korostaa
Elän tällä hetkellä lähes hiilineutraalia elämää, mutta en siihen ole tietoisesti pyrkinyt vaan kannustiminani ovat toimineet ennenminkin oma talous ja mukavuus, tottumukset sekä muut arvot: ekologisuus on sivutuote.

Olen luontoihminen enemmän kuin ekologinen ihminen.
Monesti toki näin, että muut vaikuttimet ohjaavat valintoja kohti ekologisempaa suuntaa. Lopulta, kuten @Vellihousu mainitsikin, tällä ei pitäisi olla merkitystä lopputuloksen kannalta. Onhan se ehkä outoa hehkuttaa omia valintojaan ekologisuuden näkökulmasta, jos se on ainoastaan ”sivutuote” kaiken muun jälkeen, mutta silti lopputulos ratkaisee.

Tässä kuitenkin vielä vähän purettuna näitä omia jo tehtyjä valintojani.
- Vaatteiden ostaminen kirpputoreilta. Vaatii sitkeyttä ja kestävyyttä kierrellä useampi paikka läpi löytääkseen juuri oikeanlaisia rytkyjä. Omalla kotipaikkakunnallani tämä ei todellakaan ole myöskään helppoa, koska kirpputorit ovat etäällä toisistaan ja valikoima on muutenkin heikohko. Tästä syystä keskityn käymään kirppareita, Uffeja sun muita läpi silloin, kun olen esim. Helsingissä tai Tampereella, joissa eri paikat ovat kävelymatkan päässä toisistaan. Mukavuudenhalun ja toisinaan jopa hinnan puolesta olisi helpompaa tilata (ja palauttaa ja tilata, and repeat) kaikki jostain Zalandosta tai marssia H&M:ään, mutta tämä ei mahdu omaan arvomaailmaani. Toki esim. sukat ja bokserit ostan uutena.
- Viljely omalla pihalla. Tänä kesänä sato jää perunoita lukuun ottamatta pieneksi, mutta erilaiset juurekset ja salaatit tulee nousemaan omasta penkistä ja tällä on tarkoitus myös vahvistaa kasvispitoista ruokavaliota, kun sitä on niin helposti saatavilla. Joka tapauksessa tämä on osa siirtymistä kohti omavaraisempaa elämää, ja jatkossa satojen on tarkoitus olla runsaampia ja monipuolisempia. Isoin haaste on maan muokkaaminen käytännössä yksin ilman isoja koneita pelkän lapion ja kottikärryn voimin. Kun perusasiat on saatu kuntoon, niin kesäkauden antimista osa saattaa päätyä myös myyntiin lähiseudun asukkaille käytännössä omakustannushintaan. Lähinnä siksi, että hävikkiä ei synny turhan päiten; määriä en tule kasvattamaan rahan kiilto silmissä. Viljely voi muuttua enemmän ympärivuotiseksi siinä vaiheessa, kun sähkönkulutukseen liittyvät haasteet on ratkaistu, eli mikäli hankin jonkinlaisen tuulivoimalan pihaan talvikuukausia silmällä pitäen. Ostosähköllä ei ole järkeenkäypää kasvattaa talvella asioita kasvihuoneessa tällä volyymilla, vaan ekologisempaa on ostaa vihannekset kaupasta tai lähituottajilta.
Pidän tällä hetkellä suurta osaa pihasta puhtaasti niittynä, jotta pörriäisillä on riittävästi ruokaa ja sammakoilla suojaa. Ja nyt ei puhuta mistään suunnitellusta puutarhasta, vaan niittykukkina toimivat lähinnä koiran- ja vuohenputket sekä erilaiset leinikit ja maahumalat sekä lemmikit. Valitettavasti myös lupiinit, joiden hävittämiseen menee pitkä aika. Tätä on tarkoitus monipuolistaa tulevaisuudessa sekoittamalla tuonne erilaisia perinneniittykukkia. Tässä toki myös oma turhamaisuus näyttelee jonkinlaista roolia, kun haluan muutakin väriloistoa pihaan, mutta ennen kaikkea tarkoitus on tukea luonnon monimuotoisuutta, vaikka se valitettavasti onkin ensialkuun työlästä ja maksaa ihan oikeaa rahaa. Mikäli muut kukat eivät saa vallattua itselleen lainkaan tilaa tuolta, niin sitten täytyy valita jonkinlainen kaistale pihasta siten, että kaivaa sieltä putkikasvit juurineen pois ja rajaa aluetta jonkin verran. Edelleenkään suurta suunnitelmallisuutta en aja takaa, vaan vain enemmän vaihtoehtoja pörriäisille. Olen monesti miettinyt myös sitä, että alkaisin tarhata mehiläisiä oman hunajan toivossa, mutta pihamaa ei mielestäni ole tälle tarpeeksi suuri ja toisaalta tuossa hommassa on ”yllättävän” paljon duunia, johon en ole valmis sitoutumaan. Mutta etenkin mehiläisiä haluaisin nähdä paljon nykyistä enemmän alueella.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös