Vihreä siirtymä – kohti ekologisempaa arkea

  • 9 628
  • 127

shaman

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, NHL
Tärkein muutos itsellä oli elinikäisen opitun maailmankuvan murskautuminen taannoin niin että lakkasin uskomasta kapitalismiin, jatkuvan kasvun tärkeyteen ja jopa vihreään siirtymään, koska en näe minkäänlaista mahdollisuutta kasvulle niin että päästöt samalla vähenisivät absoluuttisesti. Vihreä siirtymä on mielestäni vähän kuin alkoholisti vaihtaisi kossun viiniin. Nykyään katson yhteiskuntaa, katukuvaa, mediaa, mainoksia, jne. elämäntapaamme huvittuneena ja kuin muukalaisena, vaikka taustalla oleva asia onkin äärimmäisen uhkaava ja ahdistava. Varmasti tämä henkinen muutos tulee yhä enemmän näkymään arjessanikin, paljon onkin vielä parannettavaa.
Hyvä vertaus!

Vihreä siirtymä on tarpeellinen, kenties utopistinen tavoite, jolla ainakin osa meistä voi välttää keskustelemasta talouskasvun tarpeellisuudesta, luonnonvarojen riittävyydestä, liikakansoituksesta, elämänlaadun tinkimisestä jne. ja siten lykätä ongelmia oman maanpäällisen taaperruksen jälkeiseen aikaan. Useimmille taitaa valitettavasti riittää, että sitoutuu hatarasti vihreään siirtymään laatimalla yrityksen strategiaan korulauseita tai yksityishenkilönä tekemällä pieniä valintoja, jotka enemmistön silmissä vaikuttavat vihreiltä valinnoilta.

Näiden strategioiden ja valintojen todellisia vaikutuksia on erittäin vaikea seurata tai ymmärtää. Ei niitä tietenkään siksi pidä jättää tekemättä, mutta tämä mahdollistaa myös lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä päästöjä lisäävän toiminnan kiihdyttämistä joko vahingossa tai tahallisesti harhauttaen. Esimerkkinä sähköautoilu, joka on vain harvojen yksityishenkilöiden mahdollisuuksien rajoissa vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeensä (kiitos autoilun päästöjen laskentatavan), mutta samalla tarjoaa valtavan markkinan teollisuudelle. Ja akkumineraalien kysyntä markkinan kaivosyhtiöille. Vielä tällä hetkellä sähköautoilun osalta on tarjolla porkkanaa näille kaikille. Kenen nahoista tämä osa siirtymästä otetaan ja kuinka tosissaan sosiaaliset vaikutukset otetaan huomioon ja mitataan elinkaarianalyyseissä? Näkyvätkö nämä vaikutukset ja arviot kuluttajalle?

Toinen esimerkki on fossiilisten materiaalien korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla. Kunnioitettava tavoite ja kiva että kaupallistettavia ratkaisuja löytyy, kunhan myös materiaalien kierrätettävyys huomioidaan. Olisi mielenkiintoista nähdä enemmän keskustelua mittakaavoista. Millaisen osuuden esimerkiksi liikennepolttoaineista, lentopolttoaineista, teollisuuskemikaaleista tai muoveista voisi Suomessa korvata, jos kaikki puupohjainen biomassa hyödynnettäisiin näiden valmistukseen ja samalla lopetettaisiin puun käyttö muualla? Tuosta saisi perspektiiviä, että kuinka pitkä matka meillä on edessä vihreän siirtymän suhteen ja kuinka laajasti uusia ratkaisuja tarvitaan. Yksi valinta ja yksi innovaatio ei riitä.
 

Hilperi

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kohtuulliset
Vihreä siirtymä on tarpeellinen, kenties utopistinen tavoite, jolla ainakin osa meistä voi välttää keskustelemasta talouskasvun tarpeellisuudesta, luonnonvarojen riittävyydestä, liikakansoituksesta, elämänlaadun tinkimisestä jne. ja siten lykätä ongelmia oman maanpäällisen taaperruksen jälkeiseen aikaan. Useimmille taitaa valitettavasti riittää, että sitoutuu hatarasti vihreään siirtymään laatimalla yrityksen strategiaan korulauseita tai yksityishenkilönä tekemällä pieniä valintoja, jotka enemmistön silmissä vaikuttavat vihreiltä valinnoilta.
Juuri näin. Vihreä siirtymä on tarpeellista ja fossiilisista luopuminen pakollista, mutta siltikin vielä vain osa ratkaisua. Ja niistä tärkeimmistä toimista ei julkisesti juuri keskustella, eipä ainakaan poliittinen johto tai muut, jotka nykyisestä taloudesta hyötyvät.
 

Simolainen

Jäsen
Suosikkijoukkue
Länsirannikko
Aloitetaan siirtymä kieltämällä moottoriveneily ja vesiskootterit. Noin aluksi.
Saatana, kun eivät osaa ees ajaa.
Ja 99% ajosta on huviajoa.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Vieläkö persut vastustaa tuulivoimaa ja pelkää räjähtäviä lintuja? Kyllä kansa tietää.
En tiedä. Näyttäisi olevan vallalla innostus käydä keskustelua tuulivoiman hyvistä puolista mutta niistä huonoista puolista kukaan ei halua keskustella. Haluaisitko sinä olla poikkeus tästä, @Erkka Lapanen ?
 

Erkka Lapanen

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK - FC Liverpool
hyvistä puolista mutta niistä huonoista puolista kukaan ei halua keskustella. Haluaisitko sinä olla poikkeus tästä, @Erkka Lapanen ?
Jokaisen linjanvalinnan, investoinnin ja rakennushankkeen yhteydessä käydään aina läpi hyödyt ja haitat ja siltä pohjalta tehdään päätökset. Kuka ei halua keskustella haitoista? Mikäli viittaat räjähtäviin lintuihin, voit laskea minutkin haluttomien joukkoon.
 

mike owen

Jäsen
Suosikkijoukkue
tepsi, hjk ja kiisto
En tiedä. Näyttäisi olevan vallalla innostus käydä keskustelua tuulivoiman hyvistä puolista mutta niistä huonoista puolista kukaan ei halua keskustella. Haluaisitko sinä olla poikkeus tästä, @Erkka Lapanen ?
Tuulivoiman hyvistä ja huonoista puolista on kyllä keskustelu ihan tarpeeksi. Välillä tuntuu siltä kuin tänne ei saisi rakentaa mitään teollisuuden kannalta tärkeää infraa tai infrastruktuuria.

Maahanmuuttoa vastustetaan vaikka Suomessa tarvitaan lisää maahanmuuttajia ja ennenkaikkea osaajia.

Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan lisää energiaa noin kaksinkertainen määrä.
 

BitterX

Jäsen
Suosikkijoukkue
HPK, FC Wacker, Punaportin vapaakaupunki
Tuulivoiman hyvistä ja huonoista puolista on kyllä keskustelu ihan tarpeeksi. Välillä tuntuu siltä kuin tänne ei saisi rakentaa mitään teollisuuden kannalta tärkeää infraa tai infrastruktuuria.

Maahanmuuttoa vastustetaan vaikka Suomessa tarvitaan lisää maahanmuuttajia ja ennenkaikkea osaajia.

Tulevaisuudessa Suomessa tarvitaan lisää energiaa noin kaksinkertainen määrä.

Nimenomaan.

Kaikki tietävät, ettei mikään energiantuotanto ole tyäsin haitatonta. Energiantuotantoa kuitenkin tarvitaan valtavasti lisää. Tällöin pitää punnita eri tuotantomuotojen hyödyt ja haitat ympäristötaloustieteellisestä perspektiivistä. Uusiutuva energiantuotanto on tietenkin huomattavasti vähemmän haitallista, kuin ei uusiutuva.

Mitä tulee energiainvestointien vaikutuksiin, niin YVA-menettely Suomessa vaaditaan vähintään 30MW:n tuulipuistoille. YVA-menettely sisältää myös hankkeen taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset. Vertailun vuoksi, polttamiseen perustuvan energiantuotannon kohdalla YVA-menettely vaaditaan vasta 300MW:n ja sitä suuremmille laitoksille.

Joten kyllä. Kyllä tuulivoimainvestointien hyvät ja huonot puolet syynätään Suomessa hyvin tarkkaan.
 
Viimeksi muokattu:

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Jokaisen linjanvalinnan, investoinnin ja rakennushankkeen yhteydessä käydään aina läpi hyödyt ja haitat ja siltä pohjalta tehdään päätökset. Kuka ei halua keskustella haitoista? Mikäli viittaat räjähtäviin lintuihin, voit laskea minutkin haluttomien joukkoon.
Viittaan luontoarvoihin. Löytyykö halukkuutta keskusteluun?
 

Tuamas

Jäsen
Kun tuulivoimala tulee käyttöikänsä päähän, mitä sen perustuksille tehdään?

Nykylainsäädännössä perustukset saa maisemoida, eli käytännössä jättää maanalaiset osiot paikalleen ja ajaa hiukan maata päälle.

Saa nähdä kiristetäänkö ympäristölainsäädäntöä tältä osin ja vaaditaanko jatkossa perustusten purkua sekä esimerkiksi tämän kustannuksen rahastointia.

Nyt olisi persuilla pelin paikka vähän lyödä konkretiaa tuulivoiman vastustukseen, esimerkiksi esittämällä että purkukustannus pitää rahastoida myllyn käyttöiän aikana tai että purku velvoitetaan tekemään.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Nykylainsäädännössä perustukset saa maisemoida, eli käytännössä jättää maanalaiset osiot paikalleen ja ajaa hiukan maata päälle.

Saa nähdä kiristetäänkö ympäristölainsäädäntöä tältä osin ja vaaditaanko jatkossa perustusten purkua sekä esimerkiksi tämän kustannuksen rahastointia.

Nyt olisi persuilla pelin paikka vähän lyödä konkretiaa tuulivoiman vastustukseen, esimerkiksi esittämällä että purkukustannus pitää rahastoida myllyn käyttöiän aikana tai että purku velvoitetaan tekemään.
Josta pääsemme termiin "luontoarvot" jonka esitin muutama viesti sitten. Voi olla että laki sallii perustuksen maisemoinnin - tästä minulla ei ole tietoa mutta onko se luonnon kannalta ok? Mielestäni ei ole.
Persuketjussa kun ollaan niin niin Persut taikka mikä tahansa muu luonnosta välittävä puolue, kuten vaikka Vihreät, voisi ottaa asian esille. Vai halutaanko tässä energiataloudellisia pikavoittoja luonnosta piittaamatta?
 

mekabyte

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilmajoki HT, sympatiat Kärpille
No jos ajattelee pelkästään luontoarvoja, niin kaikki saunan taakse mars. Persuketjussa kun ollaan, niin jotenkin herttaista tarttua tuohon luontoarvoon kun puolueen pääviesti on viime aikoina ollut "pensan hinta alas".
 

Tuamas

Jäsen
Josta pääsemme termiin "luontoarvot" jonka esitin muutama viesti sitten. Voi olla että laki sallii perustuksen maisemoinnin - tästä minulla ei ole tietoa mutta onko se luonnon kannalta ok? Mielestäni ei ole.
Persuketjussa kun ollaan niin niin Persut taikka mikä tahansa muu luonnosta välittävä puolue, kuten vaikka Vihreät, voisi ottaa asian esille. Vai halutaanko tässä energiataloudellisia pikavoittoja luonnosta piittaamatta?

Toki nuo perustukset ovat sinänsä ihan relevantti kysymys ratkaistavaksi, mutta niihin takertuminen kuvastaa ihmisten kyvyttömyyttä tarttua niihin olennaisiin seikkoihin sekä nähdä kokonaisuuksia.

Kyseessä on kuitenkin nykytilanteessa aivan täysi lillukanvarsi, joka on äärimmäisen helppo näin halutessa ratkaista, kun kustannus on kuitenkin noin 5% projektin pääomakustannuksesta, todennäköisesti vähemmän (tuo arvio kun on tehty silloin, kun myllyjen teho oli murto-osa nykyisestä).
 
Viimeksi muokattu:

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Toki nuo perustukset ovat sinänsä ihan relevantti kysymys ratkaistavaksi, mutta niihin takertuminen kuvastaa ihmisten kyvyttömyyttä tarttua niihin olennaisiin seikkoihin sekä nähdä kokonaisuuksia.

Kyseessä on kuitenkin nykytilanteessa aivan täysi lillukanvarsi, joka on äärimmäisen helppo näin halutessa ratkaista, kun kustannus on kuitenkin aivan maksimissaan noin 5% projektin pääomakustannuksesta, todennäköisesti huomattavasti vähemmän (tuo arvio kun on tehty silloin, kun myllyjen teho oli murto-osa nykyisestä).
Jos asia on noin helppoa ja pelkkä lillukanvarsi ratkaistavaksi niin miksi se on jätetty tälleen? Varmaankaan kyse ei ole siitä että tätä ei edes haluta ratkaista mitenkään, maisemoidaan vain ja jos joku asiasta huomauttaa, voidaan vain tehdä huomautus kysyjän kyvyttömyydestä tarttua olennaisiin seikkoihin ja sitten onkin aika taputella itseä höpönassuisesti selkään oivallisen vastauksen johdosta.
 

Tuamas

Jäsen
Jos asia on noin helppoa ja pelkkä lillukanvarsi ratkaistavaksi niin miksi se on jätetty tälleen? Varmaankaan kyse ei ole siitä että tätä ei edes haluta ratkaista mitenkään, maisemoidaan vain ja jos joku asiasta huomauttaa, voidaan vain tehdä huomautus kysyjän kyvyttömyydestä tarttua olennaisiin seikkoihin ja sitten onkin aika taputella itseä höpönassuisesti selkään oivallisen vastauksen johdosta.

Oletettavasti tähän ei olla vielä paneuduttu, koska Suomessa on vasta vähän toista tuhatta myllyä ja niiden purkaminen pääsääntöisesti on edessä vasta 20-30 vuoden kuluttua.

Yleensä päättäjillä on suuria vaikeuksia osata tai haluta tehdä säätelyä noin paljon etukäteen.

Kuitenkin kyseessä on hyvin marginaalinen ongelma, joka on vieläpä ratkaistavissa hyvin helposti esimerkiksi seuraavan vuosikymmenen aikana.
 

penaz

Jäsen
Suosikkijoukkue
Toverit, Inter, Pohjoiskaarre
Oletettavasti tähän ei olla vielä paneuduttu, koska Suomessa on vasta vähän toista tuhatta myllyä ja niiden purkaminen pääsääntöisesti on edessä vasta 20-30 vuoden kuluttua.
Asiasta tietämättömänä kysyn, että eikö 20-30 vuoden kuluttua voi samalle paikalle rakentaa uusi teknisesti tehokkaampi mylly, jolloin ei ole tarvetta maisemointiin?
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Oletettavasti tähän ei olla vielä paneuduttu, koska Suomessa on vasta vähän toista tuhatta myllyä ja niiden purkaminen pääsääntöisesti on edessä vasta 20-30 vuoden kuluttua.

Yleensä päättäjillä on suuria vaikeuksia osata tai haluta tehdä säätelyä noin paljon etukäteen.

Kuitenkin kyseessä on hyvin marginaalinen ongelma, joka on vieläpä ratkaistavissa hyvin helposti esimerkiksi seuraavan vuosikymmenen aikana.
Ensiksikin. Joku kirjoitti ketjuun viestiinsä "Kyllä tuulivoimainvestointien hyvät ja huonot puolet syynätään Suomessa hyvin tarkkaan."

joka puolestaan sai itseni kysymään että miten on tämän perustuksien laita. Sinun vastauksesi perusteella asiaa ei ole mietitty käytännössä lainkaan mutta mielestäsi ei tarvitsekaan koska ongelma on marginaalinen joten vähättelet koko asian käsittelyä ja ilmeisesti mielestäsi on samantekevää vaikka kaikki maisemoitaisiin.

Edes se ei ole selvää kenelle perustusten purkukustannukset kuuluvat. Maanpäälle jäävien osien purkukustannukset kuuluvat tuulivoimafirmalle mutta mitäs näistä lillukanvarsista.
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Asiasta tietämättömänä kysyn, että eikö 20-30 vuoden kuluttua voi samalle paikalle rakentaa uusi teknisesti tehokkaampi mylly, jolloin ei ole tarvetta entisöintiin?
Samalle paikalle voi mutta samoille perustuksille ei voi.
 

Ollakseni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Samalle paikalle voi mutta samoille perustuksille ei voi.
Eli jos samalle paikalle rakennetaan uusi tuulivoimala, voidaan edelliset perustukset purkaa ja rakentaa uudet tilalle. Eikö se perustusten ongelma tuossa ratkea ihan hyvin? Vai olenko ihan pihalla asian suhteen. Miten muuten muiden voimaloiden perustukset kuka ne purkaa vai jätetäänkö ne vain paikalleen, mikäli muuta tekemistä alueelle ei keksitä heti?
 

Beltran

Jäsen
Suosikkijoukkue
aleksander stubb
Eli jos samalle paikalle rakennetaan uusi tuulivoimala, voidaan edelliset perustukset purkaa ja rakentaa uudet tilalle. Eikö se perustusten ongelma tuossa ratkea ihan hyvin? Vai olenko ihan pihalla asian suhteen. Miten muuten muiden voimaloiden perustukset kuka ne purkaa vai jätetäänkö ne vain paikalleen, mikäli muuta tekemistä alueelle ei keksitä heti?
Ratkeaa kyllä. Mutten oikein ihan heti keksi miksi uusi tuulivoimala kannattaa rakentaa paikalle johon liittyy purkukustannuksia vrt paikalle jossa tällaisia ei ole. Voi olla joitakin rakennuslupa / maanvuokraussyitä, kenties.

Jälkimmäisen kysymyksen vastaus lienee hieman avoin mutta kuten edeltä olemme saaneet lukea, tähän takertuminen kuvastaa ihmisten kyvyttömyyttä tarttua niihin olennaisiin seikkoihin sekä nähdä kokonaisuuksia. Meillä voi kohta olla ympäri Suomenmaata tuhansia maisemoituja teräsbetoniperustuksia mutta mitäs sitten?
 

Vinyl

Jäsen
Suosikkijoukkue
Aravirran kovuus
Ratkeaa kyllä. Mutten oikein ihan heti keksi miksi uusi tuulivoimala kannattaa rakentaa paikalle johon liittyy purkukustannuksia vrt paikalle jossa tällaisia ei ole. Voi olla joitakin rakennuslupa / maanvuokraussyitä, kenties.
Eikö siihen uuteen kohtaan sitten tule mitään kustannuksia? Oletettavasti kun siihen uuden myllyn kohdalle pitäisi tehdä joku tie millä sinne ajaa tavarat, sinne pitää tehdä isoja maankaivuuoperaatioita, vetää piuhoja jne, jne. Siitä vanhasta kohtaa on myös aika paljon dataa kuinka hyvin siinä tuulee missäkin korkeudessa ja muitakin selvityksiä on valmiiksi tehtynä.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös