Vihreä siirtymä – kohti ekologisempaa arkea

[mike owen]

Itse olen huolissani väyläverkoston huonosta kunnossapidosta. Resursseja ja rahaa tarvitaan runsaasti lisää väyläverkoston kunnossapitoon. Kunnossapitovelka on jo nyt todellinen ongelma täällä. Täällä tarvitaan toimenpiteitä ennekuin on liian myöhäistä.

 

[mike owen]

Kun sinä, arvon @Beltran olet niin innokkaasti puhumassa luontoarvojen puolesta, niin kertoisitko oman kantasi siihen, miten tulevaisuuden (esim. seuraavat 20-30 vuotta) energian tarve Suomessa ratkaistaan?

Yksi ratkaisu on se, että Suomessa rakennetaan lisää säätöenergiaa ja säätövoimaa Suomen tarpeita varten. Sähkön talteenotto on ollut yksi ongelma täällä. Toivottavasti ongelmaan keksitään tehokas ja luontoystävällinen ratkaisu tulevaisuudessa.

 

[skode]

Yksi ratkaisu on se, että Suomessa rakennetaan lisää säätöenergiaa ja säätövoimaa Suomen tarpeita varten. Sähkön talteenotto on ollut yksi ongelma täällä. Toivottavasti ongelmaan keksitään tehokas ja luontoystävällinen ratkaisu tulevaisuudessa.

Suomen pitää vähentää 50 Terawattituntia kulutusta nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tokihan aina voi sähköä myyntiin tehdä, mutta loppukäyttöön meillä on jo ihan tarvittava kapasiteetti.

 

[wilco]

Suomen pitää vähentää 50 Terawattituntia kulutusta nykytasosta vuoteen 2030 mennessä. Tokihan aina voi sähköä myyntiin tehdä, mutta loppukäyttöön meillä on jo ihan tarvittava kapasiteetti.

Mistä tällainen vähennystarve tulee? Vihreiden terästen, metanolien ja muiden vastaavien tuottaminen haukkaa sähköä. Tiedonsiirto ja datan määrä ja käsittely nousee, tai ainakin pitäisi nousta eksponentiaalisesti, ja sekin haukkaa ihan kivasti sähköä.

En oikein ymmärrä noita puheita sähkön säästöstä tms, kun todellisuudessa pitäisi kehittyä ja se nyt vaan lisää energian kulutusta.

Että silleen...

 

[skode]

Mistä tällainen vähennystarve tulee? Vihreiden terästen, metanolien ja muiden vastaavien tuottaminen haukkaa sähköä. Tiedonsiirto ja datan määrä ja käsittely nousee, tai ainakin pitäisi nousta eksponentiaalisesti, ja sekin haukkaa ihan kivasti sähköä.

En oikein ymmärrä noita puheita sähkön säästöstä tms, kun todellisuudessa pitäisi kehittyä ja se nyt vaan lisää energian kulutusta.

Että silleen...

Siitä ettei oikea käsi tiedä mitä vasen tekee...

Onko Suomi joutumassa vaikeuksiin, koska meistä on tulossa vihreän siirtymän suurvalta? EU on pakottamassa vähentämään energiankulutusta

Suomen pitäisi vähentää loppuenergian kulutustaan merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Suomen vastustama direktiivi on tulossa voimaan loppukesästä.

yle.fi

Vai aletaanko nyt sitten vastustamaan direktiivejä kun aiemmin vastaavat (esim. rakennusten energiatehokkuus direktiivi) pitää väkisin toteuttaa?

 

[Beltran]

Onhan vanhan voimalan purkamisesta ja samoille sijoille uuden rakentamisesta esimerkki olemassa vaikka Oulussa.

Vanha 3MW voimala (WinWinD ensimmäinen 3MW kone) Vihreäsaaressa purettiin pois jokunen vuosi sitten.
Samalla paikalle pystytettiin Vestas V112 (?) uusi tuulivoimala.

Siinäkin sijainti hyvä, kun on sataman naapurissa ja valmiit verkkoyhteydet paikalla.
Jos se on ollut kannattavaa tehdä yhdelle voimalalle, niin miksi ei isoille puistoille?

Aivan varmasti. Muistan kun aikanaan luin tuulivoimayhdistyksen sivulta (ja tästä ei ole linkkiä tarjota) maininnan jonka mukaan Suomessa olisi 45 käytöstä poistettua tuulivoimalaa joiden perustuksista yksi oli purettu, loput maisemoitu. Lisäksi sivustolla mainitaan että voimaloiden perustukset voidaan joko purkaa taikka maisemoida, tähänkään toteamukseen en hae linkkiä.

Keskustelun edetessä löytyy hienoa kyllä kaltaisiasi kirjoittajia jotka tuo keskusteluun oikeasti jotakin. "Voidaan tehdä sitä ja tätä" maininnat ovat tässä yhteydessä arvottomia. Vielä kun joku löytäisi linkin jossa kerrotaan käytöistä poistettujen tuulivoimaloidemme perustuksiin liittyvää tietoa: montako on purettu, montako maisemoitu niin olisin erittäin tyytyväinen.

On tietysti oma kysymyksensä tuleeko maisemoitua perustusta pitää ongelmana vai ei. Minun mielestä ne ovat aivan ehdottomasti ongelma ja en ymmärrä, miksi rakennuslupa myönnetään ilman että se sisältäisi velvollisuuden myös purkamisesta. On ylimielistä todeta että kyllä ne varmasti puretaan koska purkukustannus on niin "pieni" verrattuna saatuihin tuottoihin taikka että ihminen joka tämän perään kysyy ei kykene hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

 

[Redimor]

On ylimielistä todeta että kyllä ne varmasti puretaan koska purkukustannus on niin "pieni" verrattuna saatuihin tuottoihin taikka että ihminen joka tämän perään kysyy ei kykene hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

En tiedä mutta olisihan näissä ihan sama oikeutus kuin kaivostoiminnassakin, että otettaisiin loppuhoitoon pantti ja jos sitä ei tehdä niin pantin avulla se hoidetaan.

 

[anthax]

Aivan varmasti. Muistan kun aikanaan luin tuulivoimayhdistyksen sivulta (ja tästä ei ole linkkiä tarjota) maininnan jonka mukaan Suomessa olisi 45 käytöstä poistettua tuulivoimalaa joiden perustuksista yksi oli purettu, loput maisemoitu. Lisäksi sivustolla mainitaan että voimaloiden perustukset voidaan joko purkaa taikka maisemoida, tähänkään toteamukseen en hae linkkiä.

Keskustelun edetessä löytyy hienoa kyllä kaltaisiasi kirjoittajia jotka tuo keskusteluun oikeasti jotakin. "Voidaan tehdä sitä ja tätä" maininnat ovat tässä yhteydessä arvottomia. Vielä kun joku löytäisi linkin jossa kerrotaan käytöistä poistettujen tuulivoimaloidemme perustuksiin liittyvää tietoa: montako on purettu, montako maisemoitu niin olisin erittäin tyytyväinen.

On tietysti oma kysymyksensä tuleeko maisemoitua perustusta pitää ongelmana vai ei. Minun mielestä ne ovat aivan ehdottomasti ongelma ja en ymmärrä, miksi rakennuslupa myönnetään ilman että se sisältäisi velvollisuuden myös purkamisesta. On ylimielistä todeta että kyllä ne varmasti puretaan koska purkukustannus on niin "pieni" verrattuna saatuihin tuottoihin taikka että ihminen joka tämän perään kysyy ei kykene hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

Tässä lienee oli vastaus myös kysymykseeni. Minkälaiset kohteet on tähän mennessä maisemoitu ja mikä maisemoinnin ongelma on, mikäli näin on tehty? Jos maan sisään jää esim paaluja ja anturoita, aiheuttavatko nämä jotain ongelmaa? Jos jossain hyväksytään esim maanalaisten osien jättäminen maisemoinnin alle, kun rakennus puretaan, on silloin tehty vastoin prosessia.

 

[Kilgore Trout]

Kaikki energiantuotanto on jossain määrin haitallista. Viime vuosikymmenten talouskasvu ja Vihreä vallankumous on saatu aikaan fossiilisilla raaka-aineilla. Tällä hetkellä niistä pyritään eroon monestakin syystä, ilmastonmuutos, Venäjän tuonti jne.
Jollain ne on korvattava, ja tuulivoima on yksi näistä ratkaisuista. On hyvä, että tuulivoimarakentamisen haittoja pyritään minimoimaan, toivottavasti tuleva hallitus ottaa siitä otteen. Mutta tuulivoiman rakentamista se ei saa hidastaa.
Ylipäänsä tuulivoimaa, ydinenergiaa ja fossiilisia pitää punnita toisiaan vastaan. Se on huomattavasti oleellisempi tapa tarkastella asiaa kuin jauhaminen rakenteiden maisemoinnista.

 

[Cobol]

Tuulivoiman tarvetta ei enää kyseenalaisteta, mutta kyllä tuulivoima tuo useita ongelmia. Linnusto kärsii varsinkin voimaloiden väärästä sijoittelusta. Merialueen tuulivoimalat vaikuttavat linnustoon maa-alueita enemmän.

Otetaan muutama rivi tuulivoimaa tukevilta tahoilta tuulivoiman ongelmista.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi kuikka- ja ruokkilinnut välttelevät tuulivoimaloita ja pelotevaikutus ulottuu avomerellä yli 10 kilometrin päähän voimaloista. Yksi avomerivoimala vähentää niiden potentiaalista ruokailualaa yli 300 neliökilometriä. Kymmenen kilometrin jono avomerivoimaloita vähentää häirintäherkkien lajien potentiaalista ruokailualaa noin 500 neliökilometriä. Maa-alueiden linnustotutkimusten mukaan häirintävaikutukset rajoittuvat muutamiin satoihin metreihin voimaloista. Etäisyyteen vaikuttaa lajisto, maan avoimuus ja vesialueiden sijainti.

Mitä tulee merivoimaloiden perustuksiin, Tanskassa huomattiin joidenkin lajien, kuten simpukoiden, hyötyneen niistä. Simpukat kiinnittyivät perustuksiin. Osa pohjaeliöstöstä kuitenkin kärsii.

Suurempien lintujen, kuten merikotkien osalta, kyetäänkö suosituksia oikeasti noudattamaan? Ongelmaksi voi muodostua merikotkan ruokailualueet (kalaisat lahdet, runsaslintuiset ruovikot) ja voimalan sijoittaminen pesän ja ruokailualueen väliin.

Räjähtävät lepakot? Kyse lienee populistisesta ilmauksesta. Todellisuudessa ehkä tarkoitetaan barotraumaa eli pyörivän lavan takana tapahtuvan ilmanpaineen äkillisen muutoksen aiheuttamia repeämiä lepakoiden keuhkoissa. Toisaalta on myös saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan vain pienellä osalla kuolleista lepakoista oli merkkejä barotraumasta, ja niinpä barotrauman merkitys lepakoiden tuulivoimalakuolemissa on vielä kiistanalainen aihe.

Lähteitä:

BirdLife Suomi | Tuulivoima ja linnut

BirdLife pitää uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista välttämättömänä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti tuulivoimarakentamiseen. Tuulivoima tulee sijoittaa linnustollisesti vähäarvoisille alueille.

www.birdlife.fi

Tuulivoiman vaikutukset eläimistöön ja kasvillisuuteen - Suomen Tuulivoimayhdistys

Tuulivoimalan käyttö ei vaikuta sen ympärillä olevaan kasvillisuuteen. Sen sijaan eläimistöön voimalalla on vaikutuksia. Tuulivoiman käytön aikaisista vaikutuksista isoimpana pidetään vaikutuksia linnustoon.

tuulivoimayhdistys.fi

 

[Cobol]

Ylipäänsä tuulivoimaa, ydinenergiaa ja fossiilisia pitää punnita toisiaan vastaan. Se on huomattavasti oleellisempi tapa tarkastella asiaa kuin jauhaminen rakenteiden maisemoinnista.

Näin se on. Tutkimuksiin vauhtia ja lainsäädäntöön. Meillähän esimerkiksi suojeltu metsä tarkoittaa jonkun asiantuntijan mukaan a-studiossa sitä, että sinne ei saa rakentaa. Mutta ei sitä etteikö metsää voi hakata vaikka paljaaksi.

Tuulivoiman ja kaiken muun energiatuotannon osalta tulee tehdä enemmän vähentääksemme vaikutuksia luontoon ja ilmastoon. Se on mahdollista. On silti myönnettävä, että meidän ihmisten elämisestä ja toimeliaisuudesta on aina sekä hyötyä että haittaa ympäristölle. Minimoimalla haittoja nykyistä enemmän on kuitenkin se tie, jota tulee kulkea. Ja siihen suuntaan ollaan matkalla energian osalta vihreässä siirtymässä.

 

[White Wolf]

Aivan varmasti. Muistan kun aikanaan luin tuulivoimayhdistyksen sivulta (ja tästä ei ole linkkiä tarjota) maininnan jonka mukaan Suomessa olisi 45 käytöstä poistettua tuulivoimalaa joiden perustuksista yksi oli purettu, loput maisemoitu. Lisäksi sivustolla mainitaan että voimaloiden perustukset voidaan joko purkaa taikka maisemoida, tähänkään toteamukseen en hae linkkiä.

Keskustelun edetessä löytyy hienoa kyllä kaltaisiasi kirjoittajia jotka tuo keskusteluun oikeasti jotakin. "Voidaan tehdä sitä ja tätä" maininnat ovat tässä yhteydessä arvottomia. Vielä kun joku löytäisi linkin jossa kerrotaan käytöistä poistettujen tuulivoimaloidemme perustuksiin liittyvää tietoa: montako on purettu, montako maisemoitu niin olisin erittäin tyytyväinen.

On tietysti oma kysymyksensä tuleeko maisemoitua perustusta pitää ongelmana vai ei. Minun mielestä ne ovat aivan ehdottomasti ongelma ja en ymmärrä, miksi rakennuslupa myönnetään ilman että se sisältäisi velvollisuuden myös purkamisesta. On ylimielistä todeta että kyllä ne varmasti puretaan koska purkukustannus on niin "pieni" verrattuna saatuihin tuottoihin taikka että ihminen joka tämän perään kysyy ei kykene hahmottamaan suuria kokonaisuuksia.

Tuulivoimalat – Suomen Tuulivoimayhdistys

tuulivoimayhdistys.fi

Tässäpä linkki STY:n UKK osioon tuulivoimaloiden purkamisesta.
Tuossa linkissä ei suoraan mainita tuota 45 voimalaa, jotka on purettu.

Oletettavasti tuohon 45:n koneen määrään on laskettu todella vanhatkin alle 1MW voimalat.
Niitähän on purettu esimerkiksi tuolla Kemin Ajoksessa mantereen puolelta 3-4kpl - tais olla todella vanhona Bonus koneita.
Samoin Oulussa Hailuotoon lähtevän lauttarannan tien vierestä on vuosia sitten purettu pari Bonusta sekä 1MW kokoluokan WinWInD koneet pois.

Siikajoen Tauvossa (hieno hiekkaranta muuten) on myös ollut aikoinaan 2kpl pieniä myllyjä.
Taisivat purkuhommassa jättää ainakin toisen perustan siihen malliksi. Semmonen pari metriä korkea betonitolppa. Ei näy edes hiekkadyynin takaa.

Nuo minun mainitsemat Ajoksen 10 konetta, niin niiden perustuksista en tiedä että maisemoivatko vai purkivatko pois.
Ainakin ne keinosaaret & aallonmurtaja on sen verran pieniä, että niitä olisi varmasti pitänyt laajentaa että mahtuisi uusi perustus.

 

[Beltran]

Tuossa linkissä ei suoraan mainita tuota 45 voimalaa, jotka on purettu.

Mihin 45 voimalaan viittaat? Kerroin lukeneeni 45 käytöstä poistetusta voimalasta joista vain yhden perustukset on purettu, loput maisemoitu. Ja kuten kerroin, linkkiä en osaa antaa joten kertomukseni uskottavuuden voi kyseenalaistaa joskaan tarkoitukseni ei ole valehdella.

Tuon artikkelin mukaan tuulivoimaloiden purusta vastaa aina voimaloiden omistaja. Mitäköhän tuo sitten tarkoittaa, maanpäällisiä osia ilmeisesti? Sitten on maininta siitä että "Voidaan perustaa rahasto tai asettaa vakuus, jolla purkukustannukset katetaan" joka suomennettuna tarkoittaa että tällaista ei ole pakko tehdä vaan tarvittaessa veronmaksajat maksavat kyllä, kuten aina.

 

[White Wolf]

Mihin 45 voimalaan viittaat? Kerroin lukeneeni 45 käytöstä poistetusta voimalasta joista vain yhden perustukset on purettu, loput maisemoitu. Ja kuten kerroin, linkkiä en osaa antaa joten kertomukseni uskottavuuden voi kyseenalaistaa joskaan tarkoitukseni ei ole valehdella.

Tuon artikkelin mukaan tuulivoimaloiden purusta vastaa aina voimaloiden omistaja. Mitäköhän tuo sitten tarkoittaa, maanpäällisiä osia ilmeisesti? Sitten on maininta siitä että "Voidaan perustaa rahasto tai asettaa vakuus, jolla purkukustannukset katetaan" joka suomennettuna tarkoittaa että tällaista ei ole pakko tehdä vaan tarvittaessa veronmaksajat maksavat kyllä, kuten aina.

No kunhan otin kantaa tuohon sinun muistelemaan 45 käytöstä poistettuun voimalaan. Tuo 45 määränä voisi hyvinkin olla ihan realistinen lukema.

 

[Kimmo_Ahteri]

Mulla ei ole faktaa tarjota, mutta tarjoan pari ilmaista olettamaa:

Tuulisähköbuumi alkoi ehkä n. 10v sitten ja yleisesti arvioiden niiden elinikä on 20v. Eli jossain määrin olisi odotettavaa että reilun 10v päästä buumin ensimmäisiä voimaloita jouduttaisiin purkamaan.

Ekat voimalat ovat tod.näk rakennettu parhaimmille paikoille. Lisäksi on tod.näk että nämä paikat täytetään uusilla tehokkaimmilla ja isoimmilla myllyillä kun vanha lähtee pois alta. Vaikka vanha omistaja olisi konkurssissa, kunta voi tehdä sopimuksen uuden omistajan kanssa joka velvoittaa vanhan purkamisen ja kierrätyksen. Tämä taas tuskin on ongelma, koska purkukustannukset ovat maltilliset ja olemassa olevaa infraa voi hyödyntää uuden rakentamisessa ja se taasen säästää rakennuskuluissa.

Jos kävisikin siten, että veronmaksajien pussista menisi purkukustannukset, olisi myös hyvä huomioida paljonko verotuottoja elinkaaren aikana vanha mylly on tuottanut kunnalle. Lisäksi, ajan kuluessa niitä joudutaan purkamaan joten purkukustannukset tulevat laskemaan kun alalle syntyy kilpailua.

Ei ole kristallipalloa, mutta yhteiskunta sähköistyy joten tuulivoimalle tulee olemaan tarvetta vielä 20v päästä jolloin tänään valmistuneet voimalat puretaan. Silloin kaikki hyvät paikat on jo täynnä, joten on rakennettava uusia voimaloita vanhoille paikoille.

 

[Jeffrey]

Ei ole kristallipalloa, mutta yhteiskunta sähköistyy joten tuulivoimalle tulee olemaan tarvetta vielä 20v päästä jolloin tänään valmistuneet voimalat puretaan. Silloin kaikki hyvät paikat on jo täynnä, joten on rakennettava uusia voimaloita vanhoille paikoille.

Jos Venäjän hyökkäyssodasta pitää löytää hyviä puolia, on se varmasti tämä vihreän siirtymän vauhdittaminen ja myös energian omavaraistuminen sekä investoinnit uusiutuviin energioihin. Tuulivoima, aurinkovoima ja vety luo meille nyt lähivuosiksi ne kasvukeitaat joista on löydettävä ne pikavoitot energiantuotantoon, jos tässä siirtymässä halutaan onnistua.

On ihan totta, että Länsi-Suomi alkaa olla aika täynnä tuulimyllyjä tai niille varattuja paikkoja. Jossain määrin voidaankin ennustaa, että kapasiteetin rajat tullaan maa-alassa saavuttamaan ja tehottomampia myllyjä korvaamaan modernimmilla. Kuitenkin tämä kokonaisuus on isompi kuvio, ja tässä kohtaa avuksi rientää teollisen mittakaavan aurinkovoimapuistot, joita jo nyt suunnitellaan niille alueille joita tuulimyllyt eivät ole ehtineet jo varaamaan.

Tämä siirtymä on nyt varsinkin maaseuduille se suuri mahdollisuus. Aurinko- ja tuulivoimapuistoja sekä vetylaitoksia tulee lähinnä syrjäseuduille. Nämä laitokset vaativat myös panostuksia infrastruktuuriin joten esimerkiksi kunnalliset väylä investoinnit tullee lisääntymään ja ylipäänsä nämä investoinnit tulevat luomaan liiketoimintoja ja työpaikkoja myös niille ei-niin-keskeisille seutukunnille.

Tottakai kaikessa höökässä pitäisi muistaa pitää myös järki kädessä, muistaa luontoarvot suuremmalla skaalalla ja etenkin uskaltaa mennä nyt eteenpäin uusiutuvassa maailmassa.

 

[El Gordo]

Yksi ratkaisu on se, että Suomessa rakennetaan lisää säätöenergiaa ja säätövoimaa Suomen tarpeita varten. Sähkön talteenotto on ollut yksi ongelma täällä. Toivottavasti ongelmaan keksitään tehokas ja luontoystävällinen ratkaisu tulevaisuudessa.

Kemijoki Oylla on suunnitelmat rakentaa pumppuvoimalaitoksia Lappiin: Kemijoki Oy:n uudet pumppuvoimalaitokset ovat ratkaisu turvalliseen energiasiirtymään

Noilla voisi varastoida sähköenergiaa jopa 4000 MW:n edestä. Tietysti eri asia on, toteutuuko suunnitelma, ja millä aikataululla tai suunnitellussa laajuudessa. Aika lailla luontoa muuttaisi tuokin suunnitelma, mutta toisaalta vaadittavat vesialtaat olisivat kuitenkin aika pieniä pinta-alalraan verrattuna uuden vesivoiman vaatimiin tekojärviin.

 

[Lert]

Kuka voisi alkaa ajamaan lakihankkeita, jolla kiellettäisiin kaikenlaisen lyhyen ajan päästä hajoavan romun valmistaminen ja tuominen ainakin EU-alueelle?

Nykyisin niin monet valmistajat tekevät käyttöesineitä, jotka kestävät tarkoituksella vain muutaman vuoden ja sen jälkeen pitää ostaa uusi. puhelimet, pesukoneet, autot ja muut elektroniset laitteet.

Tässä olisi kestävälle kehitykselle ja Vihreälle siirtymälle oiva keino vähentää ihan täysin turhaa saastuttamista tavalla, jolla olisi taatusti kansan syvien riveissä laaja hyväksyntä.

 

[mike owen]

Tuulivoimalan käyttöikä on noin 25 vuotta. Uudemman tuulivoimalan käyttöikä on jo yli 35 vuotta.

 

[Kimmo_Ahteri]

Kemijoki Oylla on suunnitelmat rakentaa pumppuvoimalaitoksia Lappiin: Kemijoki Oy:n uudet pumppuvoimalaitokset ovat ratkaisu turvalliseen energiasiirtymään

Noilla voisi varastoida sähköenergiaa jopa 4000 MW:n edestä.

4.000 MW kuullostaa kovalta lukemalta kun sitä vertaa tämän päivän vesivoimamaksimeihin, joka on n. 2.500 MW.

Vai onko kyseessä yksikkövirhe? Oliko jutussa tarkoitus viitata energiaan, esim MWh eikä tehoon MW?

 

[mike owen]

Kuka voisi alkaa ajamaan lakihankkeita, jolla kiellettäisiin kaikenlaisen lyhyen ajan päästä hajoavan romun valmistaminen ja tuominen ainakin EU-alueelle?

Nykyisin niin monet valmistajat tekevät käyttöesineitä, jotka kestävät tarkoituksella vain muutaman vuoden ja sen jälkeen pitää ostaa uusi. puhelimet, pesukoneet, autot ja muut elektroniset laitteet.

Tässä olisi kestävälle kehitykselle ja Vihreälle siirtymälle oiva keino vähentää ihan täysin turhaa saastuttamista tavalla, jolla olisi taatusti kansan syvien riveissä laaja hyväksyntä.

Erittäin hyvä kirjoitus. Kiitos siitä. Kiertotalouden hyödyntäminen on mahdollista saada hoidetuksi nopeasti kuntoon. Kestäviä hyvälaatuista tuotteita tarvitaan runsaasti lisää.

Muovilla on turhan huono maine markkinoilla. Ihminen on vastuussa omasta tekemisistään ja jätteiden hyötykäytöstä. Ei se ole muovin vika, jos ihmiset saastuttaa luontoa. Roskat pois luonnosta.

 

[El Gordo]

4.000 MW kuullostaa kovalta lukemalta kun sitä vertaa tämän päivän vesivoimamaksimeihin, joka on n. 2.500 MW.

Vai onko kyseessä yksikkövirhe? Oliko jutussa tarkoitus viitata energiaan, esim MWh eikä tehoon MW?

Megawateista ne ainakin puhuvat tuossa jutussa.

"Selvityksessä on useita Kemijoen vesistöalueelle rakennettavia 200—600 megawatin pumppuvoimaloita, jotka lisäisivät investoinnin laajuudesta riippuen Suomen vesivoiman säätökykyä jopa 4 000 megawattia”

 

[sirtyg]

Juuri äsken uusi puheenjohtaja esitti ryhmäpuheenvuoron. Ei "ihan" vakuuta esiintyminen. Aivan sama, että kuinka fiksuja juttelee kun tuo mukavihainen puolihuuto työntää luotaan.

Onnea tälle puolueelle tämän kanssa.

 

[Byvajet]

Kuka voisi alkaa ajamaan lakihankkeita, jolla kiellettäisiin kaikenlaisen lyhyen ajan päästä hajoavan romun valmistaminen ja tuominen ainakin EU-alueelle?

Ei kukaan, koska kertakäyttöroska on jättimäinen työllistäjä. Talousjärjestelmämme perusta on siinä, ettemme hyödynnä tieteen ja kehityksen luomia ratkaisuja. Tuotantoa ohjaa talous eikä kestävyys.

Kestävien ja korjattavien tuotteiden valmistaminen olisi kaikkein helpointa ympäristönsuojelua, mutta siihen ei tahdota ryhtyä talous- ja työllisyysvaikutusten vuoksi.

 

[Euro71]

Kestävien ja korjattavien tuotteiden valmistaminen olisi kaikkein helpointa ympäristönsuojelua, mutta siihen ei tahdota ryhtyä talous- ja työllisyysvaikutusten vuoksi.

Aihe on monimutkainen.

Ensinnäkin, teknologisen kehityksen takia tuotteiden eliniän ei edes kannata olla liian pitkä. Esimerkiksi jos autoissa käyttöikä on pitkä, niin se tehokkaasti torppaa vaikkapa turvallisempien ja vähempiruokaisten autojen tulon markkinoille, sekä tietysti myös teknologiset murrokset eli esimerkiksi sähköautojen yleistymisen. Kodinkoneissa on sama homma, vaikkapa pesukoneiden ja astianpesukoneiden suhteen on kehitystä tapahtunut esimerkiksi energialuokassa ja veden kulutuksessa. Tutuimmalla kentälläni eli kännyköissä niiden vaihtuvuus on mahdollistanut yhä energiatehokkaampien (W/MIPS) mallien saapumisen markkinoille - ei pelkästään elektroniikan kehityksen takia, vaan myös verkkojen kehityksen takia.

Kiertoa olisi siis hyvä olla jonkun verran, jotta koneiden ja laitteiden sukupolvet uudistuvat. Siksi omasta mielestäni yksi tärkeä tekijä on se, että jo tuotteen suunnittelussa otetaan huomioon se, kuinka se kierrätetään eli miten sitä käytetään uuden sukupolven raaka-aineena.

Yksi hidastava tekijä on se malli, kuinka tavaroita ostetaan. Jos halutaan huollettavia ja pitkäikäisiä tuotteita, niin mielestäni paras malli olisi jonkinlainen leasing-malli. Eli esimerkiksi autossa tai pesukoneessa olisi vuosimaksu, ja tuota vuosimaksua vastaan firma pitää huolen siitä, että kotitaloudessa on toimiva auto tai pesukone. Tällöin leasing-firman etuna olisi se, että kone aiheuttaa vähän huoltokustannuksia. Esimerkin voi ottaa takseista - taksifirmat suosivat autoja, joita ei tarvitse turhan paljon seisottaa korjaamoilla.

Maailma ei vain ole vielä valmis tuollaiselle. Jos katsotaan kehityskulkua, niin jotain tällaista voisin veikkailla:

- Kunhan itse ajavat autot joskus lyövät itsensä läpi, niin ennustan isoa murrosta (ja kaaosta) autoalalla. Taksifirmat joutuvat suuriin vaikeuksiin. Suurimmaksi voittajaksi veikkaan autovuokraamoja: auton voi vuokrata "kotiin tuotuna" eli auto ajaa itse paikalle ja vuokrauksen päätteeksi huolehtii itse itsensä takaisin vuokraajan halliin. Tämän seurauksena voi syntyä sellainen toimiala, että yksittäinen ihminen tekee vuosimaksua vastaan "autonvuokraussopimuksen", jolla saa auton käyttöönsä halutessaan. Myös auto-osuuskunnat ovat mahdollisia, samoin on mahdollista, että kiinteistöillä on oma sopimuksensa itseajavia autoja vuokraavan firman kanssa eli siis yhtiövastiketta tai vuokraa vastaan asukkaalla on autonkäyttöoikeus.

- Kodinkoneiden kanssa voi tapahtua samanlaista siirtymää kuin nyt on talotekniikan - esimerkiksi ilmastointi - kanssa, eli kodinkoneet eivät ole yksityishenkilön ostamia, vaan taloyhtiöllä on sopimus kodinkonetoimittajan kanssa, jotta tämä pitää asuntojen koneista huolta.

Autojen kanssa olen melko varma kehityskulusta. Jokainen parkkipaikalla kyhjöttävä auto on omistajalleen pelkkää tappiota. Jos autot pystyvät ajamaan itsekseen, ei ole oikein mitään järkeä seisottaa niitä parkkipaikoilla. Antamalla auton ajaa "vapaa-aika" jonkun toisen matkoja on mahdollista saada jotain omia kustannuksia takaisin, vähän kuin omilla aurinkopaneeleilla on mahdollista saada investointikuluja takaisin myymällä sähköä verkkoon. Tämän seurauksena auto voi olla kustannuksiltaan kalliimpi, hinnaltaan jopa moninkertainen nykyautoihin verrattuna..