Mielummin näkisin kyseissä ministeriössä jonkun muun poliitikon Vihreistä kuin ideologiansa kyllästämän Hassi. Ehdokkaista kaksi parhainta mielestäni ovat ehdottomasti Soininvaara ja Haavisto.
Jaan nämä ajatukset pitkälle, mutta eiköhän tässä käy taas vanhanaikaisesti. Jotenkin on sellainen fatalistinen kutina, että uutena ministerinä toimii kotvan kuluttua joku jalat puoli metriä maasta irti kulkeva nainen.
Täysin utopistinen mutta kirkkaasti paras asia joka voisi tapahtua, on että Vihreät lakkaisivat pelaamasta kaksilla korteilla. Tämä touhu on syöpynyt niillä jo perinteen tasolle. Heh, Kepusta sanottiin muinoin että Kepu pettää aina. Tuo sanonta on jäänyt elämään, vaikka moni ei osaa järkevästi selittää kuinka Kepu oikein pettää. Vastaukseksi tarjotaan ehkä jotain sekavaa mussutusta maalaisista ja Väyrysestä. Katsokaa ensin Vihreiden toimintatapoja, ennen kuin käytte jonkin Kepun pettämisestä höpöttämään.
Jos ollaan hallituksessa, niin sitten toimitaan avoimesti ja hallitusohjelman periaatteiden mukaisesti. Jos hallitus esimerkiksi toteuttaa suunnitelmaa ydinenergian lisärakentamisesta, niin sitten tätä mieluiten edistetään, tai ei ainakaan lyödä kapuloita rattaisiin. Sama juttu jäänmurtajabisneksen strategisten linjausten kanssa. Jos meno ei miellytä eikä sitoutumishalua ole, niin silloin ei pidä jäädä hallitukseen, jonka ohjelman vastaisesti on liian kovat intohimot toimia.
Reaalipoliittinen tilanne on vain hankala hallituksen vakauden suhteen, mikäli joku puolue päättäisi nostaa kytkintä. Tätä viherväki, arhiskommarit ja uskontopuolue käyttävätkin hyväkseen, välillä ikään kuin kepillä jäätä kokeillen. Paska juttu että Kokoomukselle osui huono sauma vetää näissä olosuhteissa hallitusta, joka ei pysty toteuttamaan kunnolla sovittua linjauksia. Seuraavan hallituksen osalta voi vain toivoa parempia poliittisia olosuhteita, ketkä sitten ovatkaan puikoissa.
