Mainos

Vihreä liitto

  • 1 455 524
  • 10 843

Creed Bratton

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Toki voi keskustella, että olivatko ne kotimaiset tuotteet alunperinkään erityisen laadukkaita.

Mulla on sellainen muistikuva jostain koulukurssilta, että merkittävä osa suomalaisesta vaateteollisuudesta meni neukkulan romahtamisen jälkeen nurin, koska bilateraalikauppa neukkujen kanssa mahdollisti paskalaatuisen rätin myymisen normaalin vaatteen hinnalla. Kun neukut eivät enää kyenneet ostamaan paskaa niin ei tainnut yllättää ketään ettei kauppa käynyt muualle.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Mulla on sellainen muistikuva jostain koulukurssilta, että merkittävä osa suomalaisesta vaateteollisuudesta meni neukkulan romahtamisen jälkeen nurin, koska bilateraalikauppa neukkujen kanssa mahdollisti paskalaatuisen rätin myymisen normaalin vaatteen hinnalla. Kun neukut eivät enää kyenneet ostamaan paskaa niin ei tainnut yllättää ketään ettei kauppa käynyt muualle.
Otetaan pieni off-topic. Tuttua tarinaa monelle, mutta ei varmasti kaikille, siksi kirjoitin sen tänne. Ohjaisin tämän saman tien jonnekin muualle, mutta en nyt juuri muista tähän tarkoitukseen sopivaa toista ketjua. @Moderaattorit voinevat halutessaan siirtää tämän sivujuonteen keskustelusta toisaalle, mutta joka tapauksessa toivon, että ainakin jatkokeskustelu tapahtuisi muualla kuin Vihreän liiton ketjussa.

Suomesta vietiin epäilemättä monenlaatuista tuotetta itään. Osa oli varmasti kaikilla mittareilla hyvää, sikäli kun saman suunnittelun ja saman tehtaan kautta tehtiin suht samaa tavaraa toimitettavaksi kaikkialle. Tämä siis olettaen, että valmistajalla oli kyky tehdä hyvää laatua ylipäätään.

Isoin vitsi bilateraalikaupassa oli se, että vieressämme oli halukas ostaja, joka ei kaikista edellytyksistään huolimatta kyennyt tuottamaan kulutustarvikkeita oman maansa kansalaisille näiden tarpeita vastaavia määriä, eikä varsinkaan laatua. Suurin syy oli tuotannon priorisoinnissa. Neuvostoliitossa oli sotavuosista alkaen tapana luokitella teollinen tuotanto ainakin ykkösluokan ja kakkosluokan tuotannoksi. Ykkösluokkaa edustivat tietysti sotateollisuus ja raskas infrateollisuus, sekä monet metalli- ja kemianteollisuuden alat. Erityisesti edes välillinen yhteys sotatarviketeollisuuteen edesauttoi tuotantolaitoksen toiminnan päätymistä ykkösluokkaan. Kakkosluokkaa taas edustivat kulutustuotteet ja kulutushyödykkeet, kuten vaatteet, kengät, hygienia- ym. tuotteet ja enin osa elintarviketeollisuudesta. Ykkös- ja kakkosluokkien tärkeyden painotukset vaihtelivat aikakausittain. Toisinaan resurssien jakaminen oli todella vahvasti kallellaan ykköseen, joskus taas vähän vähemmän voimakkaasti. Esimerkiksi naisten kuukautissuojien valmistaminen ei ollut suunnitelmataloudessa koskaan erityisen tärkeä tuotannonala.

Lisäksi neuvostoliittolainen teollisuus, kuten vaikkapa kenkä- ja vaatetusteollisuus, mukautui tavattoman huonosti minkäänlaisiin tuotannollisiin muutoksiin. Neuvostotuotannon yksi peruspilareista oli pyrkimys suuriin tuotantoyksiköihin, joihin määrättyjen tuotteiden tuotanto keskitettiin. Ajatus oli, että toiminta olisi tehokasta, jos yksiköt olisivat mahdollisimman suuria, ja ne olisi viritetty tekemään valtavat määrät yhtä tuotetta tai korkeintaan muutamaa tuotevarianttia. Massiivinen tuotanto suunniteltiin siis siten, että esimerkiksi kengänvalmistuslinja puskee yhtä tiettyä mallia ja määrättyjä kokoja vuodesta toiseen. Tähän volyymiajatteluun perustuivat myös neuvostotalouden 5-vuotissuunnitelmat, joihin liittyvät tuotantotavoitteet olivat liki poikkeuksetta vain määriin sidottuja. Laatu oli vain vähän tai ei lainkaan tärkeä asia. Yhtä vähän valtiota ja samalla tehtaita kiinnosti se, halusivatko neuvostokansalaiset pukeutua juuri niihin tuotteisiin, jotka suunnitteluosastot olivat päättäneet esittää tehtäväksi maan tuotantolaitoksissa tietyllä ajanjaksolla. Jos tehdas oli määrätty tekemään tiettyjä malleja vaikkapa kaksi, kolme tai viisi vuotta, niin näitä tuotteita sitten tehtiin tuo aika, ja määrällinen tavoite kirkkaana mielessä. Tehtaiden johto ja työntekijät palkittiin suunnitelman mukaisen tuotantotavoitteen täyttämisestä, eikä siitä, kuinka paljon kansalaiset ostivat näitä samoja tuotteita. Se taas oli vaatteita myyvien liikkeiden ongelma.

Lopputuloksena saattoi olla, että pitkin Neuvostoliittoa oli kaupoissa tarjolla samoja takkeja ja kenkiä, joita ostettiin vasta pakon edessä, jos ei ollut tarjolla mitään muutakaan ostettavaa. Joissakin kaupoissa saattoi joskus olla muutakin, sillä tokihan Neuvostoliitossa harjoitettiin jonkin verran virallista tuontia. Lisäksi neuvostoliittolaisten merimiesten ym. ulkomailta tuomia länsituotteita liikkui pimeillä markkinoilla, mutta ne olivat tietenkin maan sisällä huippukalliita, eikä tuollaista tavaraa saanut tietenkään valtionkaupoista.

Kun esimerkiksi vaatteiden kysynnän ja tarjonnan tilanne oli edellä mainitsemani kaltainen, niin Neuvostoliitolla oli välttämätön tarve ostaa kaikenlaista ihan perustavaraakin ulkomailta. Ideologisista syistä tätä kauppaa ei aina tohtinut tehdä ihan kenen kanssa tahansa, koska sosialistiseen aatteeseen ei sopinut kuuluttaa ympäri maailmaa, ettei Neuvostoliitto osaa tai kykene vaatettamaan omia kansalaisiaan. Siksi tavaraa tilattiin tietysti itäblokin maista, Kiinasta ja ties mistä Vietnamista, mutta myös Suomi oli tässä suhteessa sovelias kauppakumppani. Suomesta sopi myös toivoa saatavan oikeasti hyvälaatuista tavaraa, vaikka monista Itä-Euroopan sosialistimaistakin Neuvostoliitto sai välillä tavaraa, joka oli selvästi parempilaatuista kuin vastaava neuvostotuotanto.

Ennen Venäjän aikaa eläneet silloiset neuvostokansalaiset ovat (monestakin lähteestä luettuna ja kuultuna) muistelleet, kuinka suomalaiset tuotteet ostettiin yleensä kaupoista heti pois, jos niitä vain oli saatavilla. Kaikki suomitavara ei tietenkään ollut sillä lailla parasta laatua tai mallia. Yleensä ne kuitenkin peittosivat helposti neuvostotuotannon lisäksi myös muista sosialistimaista peräisin olleet tuotteet. Rima ei aina ollut korkealla. Eräs moskovalainen tuntemani nainen muisteli noin 15 vuotta sitten, että hänen lapsuusaikansa parhaat tuotemuistot olivat jääneet suomalaisista talvitakeista, joita oli ainakin yhtenä vuonna runsaasti kaupoissa. Ne olivat kuulemma tyylikkäitä ja kestivät vuosia käyttöä. Kiinalaiset talvitakit, joita sai ostaa samaan aikaan, olivat naisen mukaan melkein yhtä tyylikkäitä, mutta ne eivät juuri lämmittäneet. Saman naisen mukaan kiinalaisten takkien täytteissä oli toisinaan jonkin otuksen toukkia, joita sitten saattoi ryömiä vaikkapa ratkenneista saumoista esiin. Liekö legendaa, mene ja tiedä, mutta neuvostokansalaiset saivat joka tapauksessa kohdata monenlaisia meille tuntemattomia ilmiöitä.

Niin kauan kuin esimerkiksi öljy- ja kaivosteollisuus toimi Neuvostoliitossa ilman suurempia ongelmia, oli heillä mahdollisuus käydä bilateraalikauppaa Suomen kanssa esimerkiksi näiden alojen tuotteilla ja raaka-aineilla. Toki aika lailla loppuun saakka Suomeen tuotiin Ladaa ja muuta "mukavaa" neuvostotuotantoa, mutta niitä oli tietenkin turha tuoda kaupaksi käyvää määrää enempää. Lopulta Neuvostoliitto ei kyennyt ostamaan Suomesta sen enempää laatua kuin paskaakaan, ja 1990-luvun myötä kääntyikin historiassa kokonaan uusi lehti.

Osa suomalaisesta teollisuudesta (myös vaate-) otti lujaa takkiinsa (sic) bilateraalikaupan päättymisestä. Lisäksi samoihin aikoihin oli syntymässä paineita siirtää tuotantoa halvemman työvoiman maihin, ja erityisesti tästä syystä kotimainen vaatetusteollisuus sai monilla paikkakunnilla lopullisen kuoliniskunsa, kun kotimainen tuotanto ei pystynyt enää kilpailukykyisiin hintoihin. Bilateraalikauppa oli antanut monelle suomalaiselle tekstiilifirmalle leppoisaa jatkoaikaa, ja useiden yritysten itävienti oli vuosien varrella kasvanut todella suureksi, sekä rahassa että prosentuaalisesti koko tuotannosta. Jotkut yritykset olivat saattaneet pärjätä suht hyvin pelkän Neuvostoliiton viennin avulla, vaikka kotimaisen kysynnän ja muun viennin voimin ne olisivat olleet jo ajat sitten nurin. Näin jälkikäteen on helppo todeta, että muutoksen merkit olivat jo vuosia ilmassa, mutta kuten kaikki nuo ajat eläneet mahdollisesti muistavat, yhteiskuntajärjestelmien romahdusten sarja tapahtui lopulta varsin nopeasti.

Yhtä kaikki, bilateraalikaupan äkkilopun myötä moni suomalaisfirma joutui vaikeuksiin, ihan riippumatta siitä, kuinka hyvää tai vähemmän hyvää laatua itään meneviin junanvaunuihin kuormattiin.
 
Viimeksi muokattu:

Konsta Kepuli

Jäsen
Suosikkijoukkue
Jokerit, Athletic Bilbao, Tahko, Pool, Saints
Hyvä tiivistys @Pisin Kääpiö 186cm.

Länsi-Euroopassa vaateteollisuus oli siirtynyt 80-luvulle tullessa paljolti etelän maihin. Ilmeisesti Portugali oli keskeisin "halpamaa". Suomessa bisnes pyöri Neuvostoliiton kaupan varassa mutta toki ohessa myytiin myös kotimaahan ja länteenkin jotain.

Olihan se bilateraalikauppa siunaus Suomelle ennen romahdusta. Kaikki öljy ja kaasu tuotiin idästä plus muita raaka-aineita ja voitiin sitten vaihtaa korkeamman jalostusasteen tuotteisiin. Ongelma oli sitten se kaupan äkkipysähdys ja rahamarkkinoiden vapauttaminen (valuuttalainat) ennen maailmanlaajuisen taantuman alkua.

Oli se karua aikaa. Ei tosin itselleni kun syksyllä 1990 suksin yliopiston seinien suojaan. Ja sattumoisin olin ennen opiskeluihin lähtöä töissä yrityksessä joka toi maahan elektroniikan komponentteja. Nokian noustessa ja vetäessä alihankkijat mukanaan, kauppa kävi kuin rajuilma. Kesäduuni varastossa oli aina varma kun muisti keväällä soittaa.
 

Huerzo

Jäsen
Suosikkijoukkue
Valittajien luvattu maa
En näe mitään syytä, että "maaseudulla" olisi jotenkin syytä vastustaa tilannetta, jossa halpavaatteilta vaadittaisiin parempaa kulutuskestävyyttä, vaikka ehdotus ei tulisikaan omilta kansanedustajilta.
Täysin samaa mieltä. On erikoinen ajatus, että erityisesti maaseudulla tai kaupungeissa vastuttettaisiin kulutuskestävyyttä?

Hinta tietysti ratkaisee mitä kuluttajan kauppakassiin päätyy, muttei "tevanake"-sektori ole tässä suhteessa oma saarensa. Paitsi pikamuotitalojen kuten hooetämmien ja zarojen osalta, joille edes neljä kertaa vuodessa vaihtuva mallisto ei riitä, vaan uutta luomusta pukataan jopa viikoittain kulutustarvetta synnyttämään.

Pikamuodissa kyse on kaksinkertaisesta suunnitellusta vanhenemisesta: malliston kiertonopeus ajaa trenditietoiset hylkäämään vanhat tuotteet, ja koska oletettu käyttöikä on lyhyt, ei vaatteesta kannata tehdä kestävää. Pikamuodin kuluttajaa ei kiinnosta. Pestään omat kädet ja laitetaan rytkyt dumppausboksiin - poissa silmistä, poissa mielestä.

Toivon sydämestäni (50% maalaisena) vihreiden nostavan asiaa voimakkaammin esille. Saavat kaiken tukeni. Uudet rajoitukset eivät olisi minulta pois, joten on erittäin helppo kannattaa asiaa, joka ei maksa minulle mitään!

Vihreille asian esille nostamisessa ja kuluttajan syyllistämisessä on selvät poliittiset vaaransa. On helpompaa osoittaa sormella niitä muita, kuten maanviljelijöitä, kuin kaivella mahdollista malkaa oman kannattajaporukan silmästä. Arvaan, että vihreiden kannattajat ja pikamuodin kuluttajat ovat usein samoja nuoria kaupunkilaisnaisia.

Greta Thunberg oli pari päivää sitten HS:n artikkelissa kritisoimassa pikamuotia. En havainnut vihreiden Twitter-rintamalta vahvaa retwiittien ja kommenttien tukikampanjaa. Sen sijaan maanviljelyn päästöt ovat olleet korostetusti tapetilla. "Ne muut", you know.


Muoks: typoja pois ja tiivistystä
 
Viimeksi muokattu:

Zeta03

Jäsen
Suosikkijoukkue
Porin Ässät, sympatiat KooKoo
Ohisalo on kyllä hyvä selittämään, mutta joissa toimissa paistaa läpi se vihreä ideologia. Ilmasto ja pakolaiset ovat kärkipaikoilla

"Maria Ohisalo, miksi päätit kohdistaa säästöt poliisin toimintamenoihin?

– Alkuperäinen näkemys oli se, että kun turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt ja Maahanmuuttoviraston menot tällä sektorilla jo pienenevät, niin me nähdään, että sieltä ne säästöt jo tulevat. Tämä ei käynyt valtiovarainministeriölle, ja piti tehdä tekninen kohdennus, jossa leikkaukset kohdistuvat koko hallinnonalaan. Tällainen priorisointi täytyy tehdä, mutta tämä on teknistä. Nyt on täytynyt vain alustavasti osoittaa, että tällaisilla painopisteillä mahdollisesti ne kohdennukset, leikkaukset, tehdään. Ensi kevään kehysriihessä katsotaan, ollaanko samaa mieltä kuin tänä vuonna. Lopulliset poliittiset päätökset näistä tehdään 2022."

 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ohisalo on kyllä hyvä selittämään, mutta joissa toimissa paistaa läpi se vihreä ideologia. Ilmasto ja pakolaiset ovat kärkipaikoilla

Niin eikös tämä meidän systeemi perustu siihen, että kun vaaleilla valitaan ihmisiä, niin se ideologia on tavallaan vähän niin kuin taustalla siinä, että ketä kukakin äänestää? Enemmän olisin huolissani, jos poliitikkojen toimisissa ei ideologia paistaisi.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Greta Thunberg oli pari päivää sitten HS:n artikkelissa kritisoimassa pikamuotia. En havainnut vihreiden Twitter-rintamalta vahvaa retwiittien ja kommenttien tukikampanjaa…

Suomalaista kuluttajaa voi muistuttaa ja syyttää pikamuotikulttuurista, mutta täytyy kuitenkin huomioida, että Ruotsissa on yrityksiä, jotka valmistuttavat pikamuotia. Vai onko Suomella omaa hennesiä tai lindexiä? Norjalla on Cubus.
 

Alejandro

Jäsen
Niin eikös tämä meidän systeemi perustu siihen, että kun vaaleilla valitaan ihmisiä, niin se ideologia on tavallaan vähän niin kuin taustalla siinä, että ketä kukakin äänestää? Enemmän olisin huolissani, jos poliitikkojen toimisissa ei ideologia paistaisi.
Samaa mieltä. Harmi, että se ideologia katoaa joskus täysin taka-alalle, jos päästään vaikkapa ministerimersun kyytiin. Pakko sanoa, että olen pettynyt ministeri Ohisalon suorittamaan Veikkauksen valkopesuun. Hän on kuitenkin köyhyystutkija ja on varmasti tietoinen vähävaraisten uhkapelaamisongelmista. Kesäkuussa Veikkauksen verkkopelien tappiorajoja laskettiin päiväkohtaisesti 500 euroon ja kuukausikohtaisesti 2000 euroon. Ministeri Ohisalo kommentoi toimenpiteitä näin:
Tappiorajan laskemisella torjutaan peliongelmien lisäksi ylivelkaantumista ja toimeentulo-ongelmia
Uskoisin, että köyhyystutkija ymmärtäisi näiden rajojen olevan aivan naurattettavia. Oikeat rajat voisivat olla 10 % noista. Olisihan tämä voinut laittaa myös Veikkaus-ketjuun, mutta halusinpa nyt avautua. Vihreissä olisi kuitenkin paljon potentiaalia nimenomaan fakta- ja tiedepuolueena, mutta huonolta näyttää.
 

Zamboni

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Sisäministeriö on nyt saanut valmiiksi uuden esityksensä perheenyhdistämislainsäädännön uudistamisesta. Kepun puolelta on jo kommentoitu, että lausuntokierrokselle lähtevään luonnokseen on ujutettu mukaan kaikenlaista "kivaa" jota hallitusohjelman puitteissa ei ole sovittu. Vääntöa asiasta voi olla luvassa Vihreiden ja Keskustan välillä.

Tästä siis kyse:
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Uskoisin, että köyhyystutkija ymmärtäisi näiden rajojen olevan aivan naurattettavia. Oikeat rajat voisivat olla 10 % noista. Olisihan tämä voinut laittaa myös Veikkaus-ketjuun, mutta halusinpa nyt avautua. Vihreissä olisi kuitenkin paljon potentiaalia nimenomaan fakta- ja tiedepuolueena, mutta huonolta näyttää.

Rajat ovat sairaita, ja niiden valkopeseminen käsittämätöntä Ohisalolta. Esimerkiksi rahapelaamista tutkinut yliopistotutkija ja dosentti Janne Nikkinen Helsingin yliopistosta totesi, että Jos Suomessa mentäisiin samaan tahtiin Norjan monopolin kanssa, rajat olisivat olleet 50 euroa päivä ja 200 euroa kuukaudessa.

Sekä Nikkinen että toinen rahapelaamiseen perehtynyt tohtori Virve Marionneau näkevät, että jos pelaamisen haittoja olisi haluttu vähentää merkittävällä tavalla, kaikki hajasijoitetut automaatit poistettaisiin julkisista tiloista.

Ei Ohisalon tulisi todellakaan olla selittelemässä parhainpäin päätöksiä, jotka eivät tutkimusten mukaan kestä väitettyä vastuullisuuskuvaa lainkaan.
 
Suosikkijoukkue
Die Nationalmannschaft, Bayern München, HIFK
Ei Ohisalon tulisi todellakaan olla selittelemässä parhainpäin päätöksiä, jotka eivät tutkimusten mukaan kestä väitettyä vastuullisuuskuvaa lainkaan.
Kun tyhmät, vähävaraiset ja eläkeläiset laittavat Veikkauksen peleihin rahansa ja köyhtyvät lisää, on köyhyystutkijalla tulevaisuudessakin viljalti työsarkaa. Ohisalo pääsee tekemään ministerikautensa jälkeen tutkimusraportteja, joissa kelpaa antaa hurskaita neuvoja niille, joiden pitäisi tehdä asioille jotakin. Tällainen tieteellisen tutkimustyön louhima havainto voisi olla vaikkapa Veikkauksen pelien päivä- ja kk-kohtaisten tappiorajojen alentaminen. Laitetaan korvan taakse ja kuulostellaan, miten tiede on Veikkausta ja porvarihallitusta aikanaan ohjeistava.
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Kun tyhmät, vähävaraiset ja eläkeläiset laittavat Veikkauksen peleihin rahansa ja köyhtyvät lisää, on köyhyystutkijalla tulevaisuudessakin viljalti työsarkaa. Ohisalo pääsee tekemään ministerikautensa jälkeen tutkimusraportteja, joissa kelpaa antaa hurskaita neuvoja niille, joiden pitäisi tehdä asioille jotakin. Tällainen tieteellisen tutkimustyön louhima havainto voisi olla vaikkapa Veikkauksen pelien päivä- ja kk-kohtaisten tappiorajojen alentaminen. Laitetaan korvan taakse ja kuulostellaan, miten tiede on Veikkausta ja porvarihallitusta aikanaan ohjeistava.
Totta. Menossa olevaa peliautomaattivedätystä 2 000 euron tappiorajalla voidaan pitää eräänlaisena tuplakenttäkokeena lähes laboratorio-olosuhteissa. Nyt saadaan materiaalia paitsi vähävaraisten entisestään köyhtymisestä, myös heidän velkaantumisestaan pikavipeillä. Tätä voidaan pitää tosielämän datankeruuna, joka jatkossa poikii useita tutkimushankkeita erityisesti tulevan oikeistohallituksen perheköyhyyttä syventävistä toimista.

Joku voi kysyä, eikös tämä surkea päätös 2 000 euron rajasta ole viherkeskustavasemmiston? Näihin kysymyksiin vastataan tietenkin, että Ohisalo tuntee vastuullisuuden ja nykyisen päätöksen taustana on 72 euron tappioraja kuukaudessa alle 1 000 euroa ansaitseville 2080-luvulla. Oikeistohallitus toimii vastuuttomasti kun se ei noudata linjaratkaisua.
 

Kilgore Trout

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Tappiorajojen alentamisen suhteen varmasti pelätään, että se siirtäisi lisää pelaamista ulkomaisiin nettikasinoihin, vaikka se sinällään olisikin hyvä asia. Mitenkähän tuo asia menee esimerkiksi Ruotsin lisenssimallissa, onko kaikkien lisenssinsaajien ehdoissa tappiorajat ja jos on niin millaiset?
 

Cobol

Jäsen
Suosikkijoukkue
Suomalainen jääkiekko
Ohisalo ja Vihreät laittavat kulttuuri- ja tiedeministeri Kurvisen vastuuseen tieteen (ja kulttuurin) tukileikkauksista. Faktantarkastajana voin todeta, että Kurvinen kantaa toki vastuunsa, mutta päätöksen leikkauksista teki Ohisalonkin mukana ollessa hallitus ennen Kurvisen nimittämistä.

Jos vallassa ei olisi vasemmistohallitus, olisi pakko kysyä, miten ihmeessä yritystuista, asumistuesta, toimeentulotuesta ja ansiosidonnaisesta ei leikattu arviolta 0.50 prosenttia tai käytetty hitusen pientä osaa julkiselle sektorille kohdistuneesta pysyvästä ja väliaikaisesta lisävelkaantumisesta toisin. Nyt ei kannata kysyä, koska vastauksen tietää kysymättäkin.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Suomalaista kuluttajaa voi muistuttaa ja syyttää pikamuotikulttuurista, mutta täytyy kuitenkin huomioida, että Ruotsissa on yrityksiä, jotka valmistuttavat pikamuotia. Vai onko Suomella omaa hennesiä tai lindexiä? Norjalla on Cubus.
Lindexhän on vain suomalaisen pörssiyhtiö Stockmannin omistama eli ei kai sitä nyt voi laskea suomalaiseksi?
Toisekseen tästä pikamuodista tulee todella isot päästöt myös palautusten muodossa verkkokaupassa ja tätä harrastavat isoimpana kohde ryhmänä juurikin naiset.
Aika viherpesua kun tätä ei kielletä mutta koulutuksesta karsitaan, poliisilta karsitaan ja autoilua rajoitetaan.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
Lindexhän on vain suomalaisen pörssiyhtiö Stockmannin omistama eli ei kai sitä nyt voi laskea suomalaiseksi?
Toisekseen tästä pikamuodista tulee todella isot päästöt myös palautusten muodossa verkkokaupassa ja tätä harrastavat isoimpana kohde ryhmänä juurikin naiset.
Aika viherpesua kun tätä ei kielletä mutta koulutuksesta karsitaan, poliisilta karsitaan ja autoilua rajoitetaan.

Ehkä sekoitan Lindexin johonkin toiseen. Mainitsemasi verkkokauppa on erittäin hyvä pointti. Ostan hyvin harvoin vaatteita verkkokaupasta juuri sen takia, ettei minun tarvitse lähteä mukaan palautusrumbaan, jota verkkokaupasta varmasti seuraisi. Mutta milläs puutut siihen, kun se on osa markkinataloutta ja yritysvapautta. Haittaveroilla varmaan, joten toivottavasti tästä löytyy hyvä kansalaisaloite.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Ehkä sekoitan Lindexin johonkin toiseen. Mainitsemasi verkkokauppa on erittäin hyvä pointti. Ostan hyvin harvoin vaatteita verkkokaupasta juuri sen takia, ettei minun tarvitse lähteä mukaan palautusrumbaan, jota verkkokaupasta varmasti seuraisi. Mutta milläs puutut siihen, kun se on osa markkinataloutta ja yritysvapautta. Haittaveroilla varmaan, joten toivottavasti tästä löytyy hyvä kansalaisaloite.

En tiedä, mutta voisin kuvitella, että autolla jonnekin kauppakeskukseen meneminen vaateostoksille on todella paljon saastuttavampi vaihtoehto kuin verkkokauppa palautusrumbineenkin. Mutta tästä varmaan on jotain faktaakin jollain?
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
En tiedä, mutta voisin kuvitella, että autolla jonnekin kauppakeskukseen meneminen vaateostoksille on todella paljon saastuttavampi vaihtoehto kuin verkkokauppa palautusrumbineenkin. Mutta tästä varmaan on jotain faktaakin jollain?
Tämä kuulostaa juurikin siltä vihreältä puheelta, josta ne faktat puuttuvat kokonaan.
Kivijalkaliikkeisiin on pakko tuoda tuotteita ja niistä samoista kauppakeskuksista ostetaan myös ruokaa yms. tuotteita ei pelkästään vaatteita, joten sen yhden kuljetusyksikön aiheuttama lisä on merkittävästi pienempi kuin verkkokaupassa.
Vaatteiden osalta tuo korostuu kun niiden suurin ostajaryhmä on naiset ja suurena ongelmana on tässä se, että se palautettu vaate on "myyntikelvoton".
Nuo turhat paketit eivät ole vain yhteen suuntaan vaan sieltä tulee se palautus ja niitä tehdään, koska se on ilmaista ja sama turhuus on myös näissä Kiinan paketeissa, joista suurin osa jäisi tilaamatta jos hinta ei olisi niin halpa näiden määrä onneksi tippuu nyt kun verot ja tullit tulevat päälle.
Eihän se sinänsä yllätä, että nimenomaan vihreissä on ongelma tajuta kuinka logistiikka ja tavaravirrat liikkuvat kun sähkö tulee pistorasiasta ja ruoka kaupasta.
 

Radiopää

Jäsen
Suosikkijoukkue
Lukko, Greta Thunberg
En tiedä, mutta voisin kuvitella, että autolla jonnekin kauppakeskukseen meneminen vaateostoksille on todella paljon saastuttavampi vaihtoehto kuin verkkokauppa palautusrumbineenkin. Mutta tästä varmaan on jotain faktaakin jollain?

No, omalla kohdallani voin matkustaa kauppaan bussilla ja yhdistää matkaan muutakin ohjelmaa, jonka takia tulisi muutenkin lähdettyä liikkeelle. Ja vaikka enemmistö ei näin tekisikään, olisi verkkokaupan palautusrumbaa ihan aiheellista tarkastella. Ilmastonmuutoksen lisäksi kyseessä on kestävästä kehityksestä, ettei tilattaisi ihan mitä vain, koska se on helppoa. @Jani82 :n mainitsema tuotteiden muuttuminen myyntikelvottomiksi verkkokaupan ketjussa on erittäin hyvä ja tärkeä huomio.
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
suurena ongelmana on tässä se, että se palautettu vaate on "myyntikelvoton".
Eikös linkin takana juuri todettu, että Suomessa asia ei näin ole? Tosin tuosta toki puuttuivat ne varsinaisen pikamuodin edustajat, eli esimerkiksi H&M, jolla on myös verkkokauppa.

Amazon toki on monessakin mielessä eettinen ongelma.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Eikös linkin takana juuri todettu, että Suomessa asia ei näin ole?
Pelkästään Suomessa toimiva kauppa voi tehdäkin näin sen sijaan nämä isot ovat niitä, joissa palautukset menevät ulkomaille eli sinne samaan kasaan puolen euroopan kanssa. Ei siellä erotella onko palautusvaate Suomesta vai Saksasta vaan kaikki menevät samaan osoitteeseen.
Elektroniikkaa myydään Suomi kaupoissa outletissa, ulkomailla sen sijaan ei. Vaatteiden käsittelyssä tarvitaan käsiä niin se tehdään halvemissa maissa ja niitä ei enää kannata tuoda takaisin myyntiin kustannusten takia ja lisäksi ei voida olla varmoja, että vaate on käyttämätön.
 

Kimmo_Ahteri

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
Tämä kuulostaa juurikin siltä vihreältä puheelta, josta ne faktat puuttuvat kokonaan.
Kivijalkaliikkeisiin on pakko tuoda tuotteita ja niistä samoista kauppakeskuksista ostetaan myös ruokaa yms. tuotteita ei pelkästään vaatteita, joten sen yhden kuljetusyksikön aiheuttama lisä on merkittävästi pienempi kuin verkkokaupassa.
Vaatteiden osalta tuo korostuu kun niiden suurin ostajaryhmä on naiset ja suurena ongelmana on tässä se, että se palautettu vaate on "myyntikelvoton".
Nuo turhat paketit eivät ole vain yhteen suuntaan vaan sieltä tulee se palautus ja niitä tehdään, koska se on ilmaista ja sama turhuus on myös näissä Kiinan paketeissa, joista suurin osa jäisi tilaamatta jos hinta ei olisi niin halpa näiden määrä onneksi tippuu nyt kun verot ja tullit tulevat päälle.
Eihän se sinänsä yllätä, että nimenomaan vihreissä on ongelma tajuta kuinka logistiikka ja tavaravirrat liikkuvat kun sähkö tulee pistorasiasta ja ruoka kaupasta.

Puhuttaessa faktoista, käsittääkseni vaatteiden koko valmistus- ja toimituspolku alkaa tuotantomaasta joka useasti on jossain Aasiassa. Ennen kuin tavara on jossain keskusvarastossa, raaka-aineiden hankinta, valmistus ja logistiikka on luultavasti niellyt merkittävästi enemmän energiaa kuin tavaran jakelu Suomessa.

Oletan että tavaroiden jakelun päästöt Suomessa liittyvät pääosin polttoaineisiin. Liikenne sähköistyy ja polttoaineisiin lisätään biokomponenttia jatkossa enemmän, jakelun päästöt Suomessa tulevat laskemaan. Tämä ongelma korjaantuu itsestään seuraavan 10v aikana.

Ylipäätään, koko ongelman ydin on kulutustottumukset. Kulutustottumukset heijastelee omaa arvomaailmaa. Valtiot voivat vaikuttaa kulutustottumuksiin veroilla. Toinen vaihtoehto olisi että Ohisalo on joka ilta puoli-ysin uutisissa paasaamassa kestävistä kulutustottumuksista..
 

Tadu

Jäsen
Suosikkijoukkue
Україна
Pelkästään Suomessa toimiva kauppa voi tehdäkin näin sen sijaan nämä isot ovat niitä, joissa palautukset menevät ulkomaille eli sinne samaan kasaan puolen euroopan kanssa. Ei siellä erotella onko palautusvaate Suomesta vai Saksasta vaan kaikki menevät samaan osoitteeseen.
Elektroniikkaa myydään Suomi kaupoissa outletissa, ulkomailla sen sijaan ei. Vaatteiden käsittelyssä tarvitaan käsiä niin se tehdään halvemissa maissa ja niitä ei enää kannata tuoda takaisin myyntiin kustannusten takia ja lisäksi ei voida olla varmoja, että vaate on käyttämätön.
Tosin tuossa uutisessa käytiin läpi Zalandon lukuja, mikä nimenomaan on tuollainen iso eurooppalainen toimija. Zalandossa toki on muutakin kuin pikamuotia.

Juu ongelma on toki varmasti aivan halpavaatteissa. Eli joku H&M juurikin.

Jos haluaa toimia eettisesti ostaa vähän laadukkaampaa ja kestävämpää rättiä. Se nyt ei toki kiinnosta kuin ihan paria prosenttia kansasta.
 

Jani82

Jäsen
Suosikkijoukkue
KalPa, KuPS, Detroit Red Wings, Arsenal FC
Puhuttaessa faktoista, käsittääkseni vaatteiden koko valmistus- ja toimituspolku alkaa tuotantomaasta joka useasti on jossain Aasiassa. Ennen kuin tavara on jossain keskusvarastossa, raaka-aineiden hankinta, valmistus ja logistiikka on luultavasti niellyt merkittävästi enemmän energiaa kuin tavaran jakelu Suomessa.

Oletan että tavaroiden jakelun päästöt Suomessa liittyvät pääosin polttoaineisiin. Liikenne sähköistyy ja polttoaineisiin lisätään biokomponenttia jatkossa enemmän, jakelun päästöt Suomessa tulevat laskemaan. Tämä ongelma korjaantuu itsestään seuraavan 10v aikana.

Ylipäätään, koko ongelman ydin on kulutustottumukset. Kulutustottumukset heijastelee omaa arvomaailmaa. Valtiot voivat vaikuttaa kulutustottumuksiin veroilla. Toinen vaihtoehto olisi että Ohisalo on joka ilta puoli-ysin uutisissa paasaamassa kestävistä kulutustottumuksista..
No kannattaa oikeasti tutustua siihen miten eurooppalainen logistiikkaketju toimii ja tuo esittämäsi juttu on nimenomaan haitattelua kun homma ei toimi noin. Ongelma ei tule korjautumaan ja se korostuu nimenomaan Suomessa, jossa polttomoottorit tulevat olemaan käytössä logistiikassa vielä pitkään.
Valmiin tuotteen logistiikka se on vasta kallista materiaalien ja raaka-aineiden liikuttelu on halvempaa kuin lopputuotteen, tämä siitä syystä, että lopputuotteen pitää olla myyntikelpoinen eli se on pakattava täysin eri tavalla kuin raaka-aineet.
Tällöin se vie myös enemmän tilaa ja kuljetusyksiköitä tarvitaan enemmän.
 

Snakster

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK
No kannattaa oikeasti tutustua siihen miten eurooppalainen logistiikkaketju toimii ja tuo esittämäsi juttu on nimenomaan haitattelua kun homma ei toimi noin. Ongelma ei tule korjautumaan ja se korostuu nimenomaan Suomessa, jossa polttomoottorit tulevat olemaan käytössä logistiikassa vielä pitkään.
Valmiin tuotteen logistiikka se on vasta kallista materiaalien ja raaka-aineiden liikuttelu on halvempaa kuin lopputuotteen, tämä siitä syystä, että lopputuotteen pitää olla myyntikelpoinen eli se on pakattava täysin eri tavalla kuin raaka-aineet.
Tällöin se vie myös enemmän tilaa ja kuljetusyksiköitä tarvitaan enemmän.

Mistään noista linkkaamistasi jutuista en löydä mainintaa siitä kuormituksesta, joka syntyy kuluttajan siirtymisestä kauppoihin. Toki postipakettikin pitää hakea jostain, mutta noissa nyt kuitenkin vertaillaan logistiikkaketjua vain kauppaan asti.

Sen tiedän varmuudella, että elintarvikkeiden logistiikan osalta ylivoimaisesti suurin ympäristökuormitus (siis logistiikkaan liittyen) syntyy siitä, kun kuluttaja siirtyy autolla kauppaan.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös