Jokohan me aikuiset herättäisiin pikku hiljaa tähän lasten ja nuorten pahoinvointiin. Maailma on muuttunut niin paljon lyhyessä ajassa, ettei ihmisen aivot ole pysynyt siinä mukana. Asiat ei ratkea myöskään pelkästään sillä, että laitetaan hirveästi lisää rahaa terveyspalveluihin, ilman että pureudutaan niihin juurisyihin. En tarkoita etteikö asioita pidä hoitaa, on todellakin tärkeää, että matalankynnyksen apua on nopeasti ja vaivattomasti saatavilla kaikille, silloin kun sitä tarvitsee.
Sitten tullaankin niihin juurisyihin. Mitä kaikkia asioita voidaan ottaa huomioon aivan siellä alimmilla tasoilla, jotta ihmiset voisivat paremmin? Nyt on aika keksiä ratkaisuja, sillä näin ei voi jatkua. Pyörittelin muutamia keinoja mitkä vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin.
1. Alle kouluikäisten lasten ei pitäisi olla missään tekemisissä älylaitteiden kanssa. Ei pelejä, ei videoita, ei kuvia. Monesti me aikuiset selitellään itsellemme, että samahan se on katsoa kuvia kännykästä, kuin valokuva-albumista. Ei se ole sama. Yksittäisinä tilanteina se voikin olla sama, mutta kun lapsi oppii, että kaikki toiminta tapahtuu yleensä älylaitteiden kautta, niin samalla jää paljon sellaisia taitoja oppimatta, jotka ovat ilmeisen tärkeitä taaperoikäisille lapsille. Joten, mielummin katsotaan ne ohjelmat televisiosta, pelien tilalle laitetaan vaikka perheen yhteinen lautapelihetki ja välillä lapsi voi purkaa tylsyyttään myös ihan fyysisiin kuvakirjoihin.
2. Peruskouluissa kännykkäparkki koko päivän ajaksi, luokat 1-9. Siellä kännykässä ei ole mitään mitä tuon ikäisen pitäisi kesken koulupäivän tietää. Aamulla jätetään puhelimet sormenjäljellä lukittavaan kaappiin opettajanhuoneeseen, josta ne käydään päivän päätteeksi hakemassa. Jos odottaa tärkeää puhelua, niin siitä ilmoitus opettajalle heti aamusta. Ensimmäinen vuosi tulee olemaan varmasti hirveää, mutta siihen pitääkin opettaa opettajia varautumaan. Sen jälkeen kaikki alkavat hyväksymään uuden käytännön ja hyviä tuloksia nähdään varmasti. Syynä tähän on se, että keskittymiskyky paranee kaikilla, kun ei ole kiusausta katsoa kännykkää. Samalla myös estetään pilkkaamistarkoituksessa otettujen kuvien ja videoiden levittely ja otto kouluaikana. Ylipäätään opetetaan koululaisille, että elämä on kännyköiden ulkopuolella.
3. Ilmainen harrastusseteli 7-20 vuotiaille.
Jokainen tuon ikäinen pääsisi valtion maksamaan liikuntaharrastukseen ilmaiseksi. Liikunta tekee valtavan paljon hyvää ihmismielelle ja lisäksi, että lapsi tai nuori kokee kuuluvansa myös koulun ulkopuoliseen yhteisöön on erittäin merkittävää. Tämä seteli koskisi aivan jokaista tuon ikäistä lasta ja nuorta. Samalla saadaan yhdistettyä liikunta ja yhteisöllisyys.
Tässä olisi muutama ehdotus mistä pitäisi lähteä liikkelle. Varmasti aluksi tulisi jotain vaikeuksia, mutta pidemmässä juoksussa ne tuottaisivat paremmin voivia ihmisiä sata prosenttisesti.
Sitten tullaankin niihin juurisyihin. Mitä kaikkia asioita voidaan ottaa huomioon aivan siellä alimmilla tasoilla, jotta ihmiset voisivat paremmin? Nyt on aika keksiä ratkaisuja, sillä näin ei voi jatkua. Pyörittelin muutamia keinoja mitkä vaikuttavat lasten ja nuorten hyvinvointiin.
1. Alle kouluikäisten lasten ei pitäisi olla missään tekemisissä älylaitteiden kanssa. Ei pelejä, ei videoita, ei kuvia. Monesti me aikuiset selitellään itsellemme, että samahan se on katsoa kuvia kännykästä, kuin valokuva-albumista. Ei se ole sama. Yksittäisinä tilanteina se voikin olla sama, mutta kun lapsi oppii, että kaikki toiminta tapahtuu yleensä älylaitteiden kautta, niin samalla jää paljon sellaisia taitoja oppimatta, jotka ovat ilmeisen tärkeitä taaperoikäisille lapsille. Joten, mielummin katsotaan ne ohjelmat televisiosta, pelien tilalle laitetaan vaikka perheen yhteinen lautapelihetki ja välillä lapsi voi purkaa tylsyyttään myös ihan fyysisiin kuvakirjoihin.
2. Peruskouluissa kännykkäparkki koko päivän ajaksi, luokat 1-9. Siellä kännykässä ei ole mitään mitä tuon ikäisen pitäisi kesken koulupäivän tietää. Aamulla jätetään puhelimet sormenjäljellä lukittavaan kaappiin opettajanhuoneeseen, josta ne käydään päivän päätteeksi hakemassa. Jos odottaa tärkeää puhelua, niin siitä ilmoitus opettajalle heti aamusta. Ensimmäinen vuosi tulee olemaan varmasti hirveää, mutta siihen pitääkin opettaa opettajia varautumaan. Sen jälkeen kaikki alkavat hyväksymään uuden käytännön ja hyviä tuloksia nähdään varmasti. Syynä tähän on se, että keskittymiskyky paranee kaikilla, kun ei ole kiusausta katsoa kännykkää. Samalla myös estetään pilkkaamistarkoituksessa otettujen kuvien ja videoiden levittely ja otto kouluaikana. Ylipäätään opetetaan koululaisille, että elämä on kännyköiden ulkopuolella.
3. Ilmainen harrastusseteli 7-20 vuotiaille.
Jokainen tuon ikäinen pääsisi valtion maksamaan liikuntaharrastukseen ilmaiseksi. Liikunta tekee valtavan paljon hyvää ihmismielelle ja lisäksi, että lapsi tai nuori kokee kuuluvansa myös koulun ulkopuoliseen yhteisöön on erittäin merkittävää. Tämä seteli koskisi aivan jokaista tuon ikäistä lasta ja nuorta. Samalla saadaan yhdistettyä liikunta ja yhteisöllisyys.
Tässä olisi muutama ehdotus mistä pitäisi lähteä liikkelle. Varmasti aluksi tulisi jotain vaikeuksia, mutta pidemmässä juoksussa ne tuottaisivat paremmin voivia ihmisiä sata prosenttisesti.