Juudas kirjoitteli:
"Jukureiden fanit, aloittakaa rummutus omalla forumilla! Keskustelkaa hallilla, kirjoittakaa paikalliseen lehteen. Vaatikaa liigaa auki ja näköalatonta seurajohtoa vaihtoon. Vaikka en olekaan Jukureiden kannattaja, toivon teille sinne Mikkeliin niitä mahtavia pelejä, joissa unelmat elävät ja ääni lähtee. Niitä saadaan putoamispeikon ja liiganousun ympärillä."
Kannattaisikohan hieman Juudaksenkin tehdä kotitöitä, ennenkuin moittii Jukureiden johtoa näköalattomaksi... Ilman nykyisiä johtajia jukurit pelaisivat jossain kakkosdivarissa. Faneja ei tule ilman hyvää joukkuetta, se on fakta. Seuratoiminta ei itsessään synnytä katsomokulttuuria tai suuria elämyksiä halliin, sen tekee ensisijaisesti joukkue ja fanit yhdessä. En ole kuullut vielä sellaisesta marssijärjestyksestä, että ensin tulee fanit ja sitten syntyy joukkue...
Täällä kirjoitellaan mitä Turusen Matti sanoi silloin ja tällöin, vieläpä siten, että ollaan vierestä kuunneltu osa jotain keskustelua... Asiat iroittellaan kokonaisuuksista ja tulkitaan sitten miten itse sitä haluaa ymmärtää, sitten niistä syntyy totuuksia... Lapsellista puuhastelua.
Kun on kyse muutoksesta ja varsin isosta sellaisesta, aina syntyy oppositio joka ei sopeudu muutokseen. Mitään muutosta ei saada tehtyä ilman sitä... Ihmiset jotka vastustavat muutosta, hakeutuvat toistensa vaikutuspiiriin ja kertovat omia näkemyksiään, koettaen vahvistaa samalla niitä. Syntyy ryhmä joka ei kykene tarkastelemaan asiaa objektiivisesti. Pahinta asiassa on se jos asiassa on paljon tunnetta mukana, tällöin realiteetit eivät paljoa vaakakupissa paina, kun asiaa puntaroidaan. Tälläisen ryhmän mielipiteestä muodostuu heille ainoa totuus jota he "verissäpäin" puolustavat. He eivät millään haluaisi luopua vanhasta, joten he ylläpitävät keskustelua aiheesta vaikka muut olisivat jo ajat sitten kyllästyneet sen jauhamiseen...
Jääkiekko on urheilulaji joka elää tunteesta. Ihmiset jotka hakeutuvat lajin piiriin aloittavat sen ensisijaisesti siksi, että lätkää on kiva pelata. Jokainen hävitty tai voitettu ottelu kasvattaa pelaajien tunnerekisteriä. He hakevat niitä uudelleen ja uudelleen...
Myöhemmin kuvaan tulee raha, tosin erittäin harvoille kokonaisuutta tarkastellen.
Katsojat tulevat hallille mikäli peleissä saadaan riittävästi tunteisiin vetavia hetkiä. Jokaisen pelaajan ja katsojan unelmana on voittaa korkein mahdollinen palkinto, sehän olisi tunneskaalan huippu.... Mutta onko asia näin yksinkertainen... jos laji elää vain ja ainoastaan siitä, että katsojia saadaan hallille vain siksi, että mestaruus on mahdollinen, onko jotain unohtunut??
Asiaa voisi ajatella hieman yhteisönkin kannalta. Voiko jääkiekko olla tarkeä asia yhteisölle, vaikka joukkue jota se kannattaa ei voi voittaa korkeinta mahdollista mestaruutta... onko voittamisen tunne yhtään parempi tai huonompi mikäli voitetaan kauden pääottelu nousukarsinnoissa, mestis-finaalissa tai putoamiskamppailussa...
Mestis on ollut kaksi kautta elossa. Kun mitä tahansa toimintaa muutetaan näinkin rajusti, uudistuksen myötä toiminnallisuus ja kiinnostavuus notkahtaa alaspäin kunnes kaikki siihen vaikuttavat asiat on saatu toimimaan muutoksen vaatimaan suuntaan. Sen jälkeen alkaa vasta kehittyminen laajalla rintamalla. Kaksi vuotta on aivan liian lyhyt aika arvioida onko kehitystä tapahtunut ja mihin suuntaan.
Jukurit on tämän kehityksen kärjessä syystäkin. Kiekkobuumia on rakennettu lähes nollapisteestä, ilman vanhoja "divisioona" rasitteita. Palkat, pelaajien profiili, katsojien odotukset, yms, ovat olleet aivan toisella tasolla kuin pitkään divisioonassa pelanneilla joukkueilla. Muutos oli joka tapauksessa tehtävä joukkueen nousemisen myötä, nyt se voitiin tehdä samantien nykyiseen mestikseen sopivaksi. Seuran organisaatio, katsojien sitoutuminen, juniorityön laajuus eivät vielä vastaa liiga-kelpoista tasoa. Siksi isotkaan sponsorirahat eivät saa houkutella seuraa liigaan.
Jos verrataan Jukureita vaikkapa Kalpaan, niin tällä hetkellä urheilullinen menestys on parempi. Mutta juniorityön laajuus on Kalpalla parempi. Seurojen organisaatioita en osaa arvioida, mutta luulisin sen olevan aikalailla samalla tasolla. Mitä eroa sitten näiden seurojen liiga-kelpoisuudella on muutaman vuoden päästä. Mikäli molemmat seurat tekevät pitkäjänteistä työtä organisaation, juniorityön, joukkueen ja palveluiden kehittämisessä, niin eipä jäljelle jää kuin talousalueen suuruus. Mahdollisuus on siis Kalpalla parempi saada porukkaa hallille, jos haetaan mahdollisia katsojia suhdeluvulla laskettuna väkimäärään nähden. Tässäpä tulee mukaan katsojien sitoutuminen. Ei talousalueen väkimäärä tuo automaattisesti katsojia, hyvänä esimerkkinä on pesäpallon ryntäys Helsinkiin. Kummasti vaan Sotkamossa katsomossa on porukkaa vaikka paikkakunta ei ole hääppöinen
Minun mielipiteeni tälle puuduttavalle keskustelulle on se, että tämä mestis ja suljettu-liiga keskustelu voisi mennä uusille urille. Voisi keskustella siitä millä keinoilla saadaan nykyiset joukkueet kaikin puolin siihen kuntoon, että liigaa ei tarvitsisi pitää suljettuna. Siitähän tässä on kysymys. Liiga pidetään suljettuna jotta seurat niin liigassakin kuin mestiksessä ja muissa sarjoissa voisivat rakentaa rauhassa itselleen kestävämmän kivijalan. Onko tämä oikea tie vai ei, sen historia kertoo. Muutos on joka tapauksessa tapahtunut ja sen ehdoilla on elettävä.
Hyväksyit tai et