Mainos
  • Joulurauhan julistus
    Huomenna, jos Moderaattorit suovat, on meidän Jatkoajan armorikas joulupäivä; ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, kehottamalla kaikkia tätä palstaa asiaankuuluvalla kirjoittelulla täyttämään sekä muutoin hiljaisesti ja rauhallisesti käyttäytymään sillä se, joka tämän rauhan rikkoo ja joulurauhaa jollakin laittomalla taikka sopimattomalla kirjoituksella häiritsee, on raskauttavien asianhaarain vallitessa syypää siihen rangaistukseen, jonka Moderaattorit ja säännöt kustakin rikoksesta ja rikkomuksesta erikseen säätävät.

    Toivotamme kaikille Jatkoajan kirjoittajille sekä lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2025.

Videot

  • 439 455
  • 1 049

kovalev

Jäsen
Lisäksi voitaneen tasapuolisuuden nimissä mainita, että Neuvostoliiton sarjassa parhaat pelaajat olivat melko pitkälti keskittyneet muutamaan joukkueeseen.
Kyllä.
Jos täysin nimetönkin neukkujokkue olisi käynyt pyörittelemässä nhl;n parhaita joukkueita näiden kotiaskissa, olisi se kertonut jotain huolestuttavaa silloisen nhl;n tasosta.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Kärjen taso ei ollut Neuvostoliitossa yhtä leveä kuin NHL:stä, mikä johtui eniten siitä että NHL:ssä pelasi neljän maan (Kanada, USA, Ruotsi, Suomi) parhaat pelaajat ja siitä, että Kanadassa jääkiekkoilijoita oli kymmenen kertaa enemmän kuin Neuvostoliitossa, eli olemassaolevia resursseja oli moninkertainen määrä Neuvostoliittoon nähden.

Näitä otteluita pelattiin kuitenkin aika pitkällä aikavälillä ja edes vuonna 1985 ei varmasti nähty kaikkia parhaita länsi-eurooppalaisia pelaajia NHL:ssä. Syitä tähän oli monia, esim. asenteet eurooppalaisia pelaajia kohtaan ja NHL:n mitätön palkkataso verrattuna nykypäivään. Suomalaisista esim. Reijo Ruotsalainen ja Risto Siltanen ovat hyviä esimerkkejä siitä, että NHL-kiekko ei kiinnostanut niin paljoa ja edellä mainitussa klipissä esiintyvistä Raimo Summasenkin läpimurto taisi olla jostain muusta kuin pelitaidoista kiinni.

Neuvostoliiton peli perustui myös pitkälti hyvään joukkuepelaamiseen, eli ei oltu pelkästään kasa yksilöitä kuten Venäjän joukkueet usein 90-luvulla. Vastaavaan, länsimaisittain ajateltuna epäinhimilliseen, joukkuepelin hiomiseen ei luonnollisesti pystytty NHL:ssä.

Enempää en jaksa tästä peistä taittaa, kun tämä menee kuitenkin uskon myymiseksi totuuden etsimisen sijaan.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Tuossa videossa kiinnitti huomiota numerolla 6 pelanneen Aleksei Kasatonovin peli. Maajoukkueessa Kasatonov pelasi numerolla 7, mutta ZSKA:ssa numero oli 6.

Kasatonov teki tuossa 10 minuutin pätkässä 4-5 erinomaista suoritusta, mm. Veselovin syöttäminen yksin läpi.

Vastakkainen esimerkki on Paul Coffey, joka taisi olla jäällä jokaisen ZSKA:n maalin aikana. Melkoista tumpelointia tuolta legendapuolustajalta. Coffeyn avut eivät olleet puolustuspelissä, mutta ei hän tainnut yleensä noin huonolta näyttää omassa päässä, kuin tässä videossa.

Kasatonov ja Fetisov olivat 1980-luvun kaksi parasta puolustajaa maailmassa. Edelle ei mene edes Ray Bourque.
 

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Kasatonov ja Fetisov olivat 1980-luvun kaksi parasta puolustajaa maailmassa. Edelle ei mene edes Ray Bourque.

Tämähän on vertailu, joka on aika lailla mahdoton tehdä. Ainoa jossain määrin pätevä mittari on miesten NHL-ura, jossa toki Kasatonovin ja Fetisovin kohdalla pitää muistaa täysin erilaiset kulttuuri- ja harjoittelutaustat, jotka eivät varmasti edesauttaneet sopeutumista NHL:ään. Siltikin, Bourguen suoritukset NHL:ssä samanikäisenä, ja huomattavasti vanhempana, ovat valovuoden edellä tätä kaksikkoa.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Siltikin, Bourguen suoritukset NHL:ssä samanikäisenä, ja huomattavasti vanhempana, ovat valovuoden edellä tätä kaksikkoa.

Toki näin, mutta tässä pitää tosiaan ottaa huomioon kokonaan eri kulttuuri. Olisiko Bourque (tai Gretzky) ollut Neuvostoliiton mestaruussarjassa sama pelaaja kuin NHL:ssä? Enpä usko. Gretzky ei olisi koskaan tehnyt pisteitä lähes 3 pisteen ottelukeskiarvolla Neuvostoliiton mestaruussarjassa.

Niissä otteluissa joissa nämä huiput (Fetisov, Kasatonov, Bourque) pelasivat toisiaan vastaan niin mielestäni neuvostoliittolaiset näyttivät paremmilta. Fetisov-Kasatonov parin pelaaminen uransa huippuaikoina eli käytännössä koko 1980-luvun ajan oli huikeaa katsottavaa. Parhaimmillaan tämä pari oli minusta vuosikymmenen puolivälin molemmin puolin eli vuosina 1983-1987. Fetisov-Kasatonov oli yksi syy sille miksi KLM-ketju oli niin hyvä kuin oli. KLM-ketjun ei tarvinnut paljon puolustaa, jos takana pelasivat Fetisov ja Kasatonov, eli pojat saattoivat keskittyä lähes kokonaan omaan vastustajalle usein tuhoisaan hyökkäyspeliinsä.
 

kovalev

Jäsen
Tämähän on vertailu, joka on aika lailla mahdoton tehdä. Ainoa jossain määrin pätevä mittari on miesten NHL-ura, jossa toki Kasatonovin ja Fetisovin kohdalla pitää muistaa täysin erilaiset kulttuuri- ja harjoittelutaustat, jotka eivät varmasti edesauttaneet sopeutumista NHL:ään. Siltikin, Bourguen suoritukset NHL:ssä samanikäisenä, ja huomattavasti vanhempana, ovat valovuoden edellä tätä kaksikkoa.

Riippuu tietysti, mitä saavutuksia tässä nyt vertaillaan.
Minusta vähän tuntuu, että aikoinaan rapakon takana heitettiin lantilla, annetaanko Norris tänä vuonna Paulille vai Reiskalle.
Säälisormus seuraa vaihtamalla ei myöskään ole mikään mullistava saavutus.

Mutta kuten sanoit, nhl-urien osalta vertailu on mahdoton. Kasatonovin ura oli lyhyt ja korkeintaan tyydyttävä. Fetisoville antaisin arvosanaksi hyvä miinus.

Sen sijaan keskinäisissä kv. kohtaamisissa Fetisov-Kasatonov oli aina näyttävästi esillä ja dominoi alakertaa kuin Kummola Tampere-taloa.
Varsinkin Bourque oli vastaavasti hyvinkin epävarma ja epätasainen. Ei mitenkään positiivisesti esillä.
Coffey pelasi Kanadan paidassa pääsääntöisesti erinomaisesti.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Coffey pelasi Kanadan paidassa pääsääntöisesti erinomaisesti.

Yleensä Coffey onnistui Neuvostoliittoa vastaan hyvin, mutta tuo ZSKA-Edmonton oli melkoinen poikkeus hänen osaltaan.

Ainakin pari maalia meni suoraan Coffeyn piikkiin. Ensimmäisessä Coffey menetti kiekon ylivoimalla alimpana miehenä Vjatsheslav Bykoville, joka pääsi yksin läpi tekemään alivoimamaalin.

Toisessa Coffey sössi kiekon oman maalin edessä suoraan Vladimir Krutoville, joka laukoi kohti alanurkkaa. Moog torjui kiekon, mutta Sergei Makarov iski irtokiekon sisään.

Tuossa loistavassa Makarov->Tjumenev->Krutov klap-klap maalissa Coffey pelasi itsensä ulos harkitsemattomalla nousullaan, mikä antoi neuvostoliittolaisille ensin 2-1 ja sitten 3-2 ylivoimahyökkäyksen.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Kasatonovin ura oli lyhyt ja korkeintaan tyydyttävä.

Kasatonovin ura oli kyllä enemmän kuin tyydyttävä. Hän oli parhaimmillaan maailman kolmen parhaan puolustajan joukossa (Fetisov, Kasatonov, Bourque). Tätä vaihetta kesti useamman vuoden ajan, mielestäni vähintään vuodet 1981-1989.

Kasatonov oli monessa arvoturnauksessa parempi kuin Fetisov. Esimerkkinä vaikka vuoden 1981 Kanada Cup, jossa Kasatonov voitti Neuvostoliiton sisäisen pistepörssin ja valittiin turnauksen tähtikuusikkoon.

Tämän lisäksi Kasatonovin parhaat avut olivat puolustuspelissä. Hän oli ennenkaikkea puolustava puolustaja, vaikka loistavana luistelijana, syöttäjänä ja laukojana osallistui myös hyökkäyspeliin. Silti tuossa ykkösviisikossa eniten puolustusvastuuta oli juuri Kasatonovilla, joka oli useimmiten viisikon alin ja varmistavin pelaaja.

Kasatonov ei harrastanut kiekon näyttäviä ylöstuonteja yhtä usein kuin Fetisov, vaikka kyllä hänkin pystyi niitä tekemään siinä missä Fetisov.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Puhuin Kasan ja Fetin nhl-urista.
Sorry, jos epäselvästi postattu.

Jep, tosin mahtuu sinne yksi All Stars peli vuodelta 1994.

Yli kolmikymppiset kaverit eivät enää onnistuneet sopeutumaan kokonaan uuteen kulttuuriin ja pelitapaan sillä tavalla, että olisivat pystyneet pelaamaan siellä omalla taitotasollaan. Tästä syystä vertailuja johonkin Bourqueen on turha tehdä, koska Bourque oli pelannut siinä ympäristössä ja sitä pelitapaa yli vuosikymmenen verran, tai puolentoista vuosikymmenen verran, jos otetaan huomioon Bourquen ura junioreissa.
 

kovalev

Jäsen
Kasatonovista vielä sen verran, että olen nähnyt paljon otteluita, joissa hän on jopa se hallitsevampi pakki kiekollisessa pelissä.
Kertakaikkisen loistavia miehiä molemmat.
Tuntuu hassulta (vaikka ymmärrän kyllä syyn), että Larionovia arvostetaan P-Amerikassa KLM-viisikosta eniten.
Jos rankkaisin kaikkien aikojen 10 keskushyökkääjää, Larionov tuskin mahtuisi joukkoon.
Laitahyökkääjistä Makarov olisi päivänselvä valinta ja Krutovinkin uskoisin listalleni mahtuvan (vaikka pullea onkin)
Fetisov ja Kasatonov olisivat varmoja valintoja pakkien top-10;een.
 

Wing

Jäsen
Suosikkijoukkue
Detroit Red Wings
Näitä Kanada/World cuppeihin ja ennen kauden alkua pelattuihin harjoitusotteluihin perustuvia arvioita tehdessä kannattaa muistaa, että turnauksen peliajankohta elo-syyskuun vaihteessa soveltuu todella heikosti jääkiekkoiluun. Moni pelaaja tarvitsee runsaasti pelejä ja harjoitusta kesän jälkeen ennen kuin homma alkaa toimia. Moni hyvä pelaaja saattaa tästä syystä näyttää keskinkertaiselta alkukaudesta. Esimerkiksi 2004 vuoden World Cup jäi mielestäni melko heikkotasoiseksi juuri siitä syystä, että aika useimmat pelaajat olivat pahasti keskenkuntoisia. 1980-luvulla uskon aikaisen ajankohdan suosineen selvästi enemmän venäläisiä suhteessa kanukkeihin, sillä Tikhonov varmasti piti huolen siitä, että pelaajansa saavat runsaati yhteistä harjoitteluaikaa turnaukseen valmistautuessa.

Yllä oleviin syihin vedoten toivon, ettei huipputurnauksia enää koskaan pelattaisi syyskuussa. Siitä, että parhaat pelaajat nähtäisiin Olympialaisissa (helmikuussa) joka neljäs vuosi, tulisi sen sijaan pitää kynsin hampain kiinni.

Meni vähän off-topiciksi mutta menkööt.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Kasatonovista vielä sen verran, että olen nähnyt paljon otteluita, joissa hän on jopa se hallitsevampi pakki kiekollisessa pelissä.
Kertakaikkisen loistavia miehiä molemmat.

Sama juttu. Kasatonov kuskasi kiekkoa ylöspäin parhaimmillaan yhtä näyttävästi kuin Fetisov, mutta ilmeisesti ne roolitukset tuossa viisikossa menivät siten, että Fetisovilla oli enemmän vastuuta hyökkäyspelissä.

Tuon "vihreän kentällisen" peli perustui jatkuvaan paikanvaihtoon eli pelaajilla ei ollut mitään sidottua roolia. Vaikka kaikilla viidellä oli omat erikoisvahvuutensa, niin silti he pystyivät paikkaa vaihtamalla muodostamaan jäällä vaikeasti ennakoitavissa olevia tilanteita. Kukaan viidestä pelaajasta ei ollut sidottu tiettyyn pelipaikkaan, vaan Makarov saattoi yhtä hyvin hyökätä vasemmalta laidalta ja Krutov oikealta laidalta kuin toisinpäin. Myös puolustaja (Feti tai Kasa) saattoi olla hyökkäyksen kärjessä, kun joku hyökkäysketjun jäsenistä oli ottanut hänen paikkansa puolustajana.

Tuo pelitapa muodosti melkoisen poikkeavuuden 1980-luvun NHL:n melko kaavamaiseen peliin, jossa pelaajat olivat paljon enemmän sidottu omiin pelipaikkoihinsa.

Tuntuu hassulta (vaikka ymmärrän kyllä syyn), että Larionovia arvostetaan P-Amerikassa KLM-viisikosta eniten.

Larionov pystyi lähinnä elämäntapojensa vuoksi pelaamaan huipulla kaikista pisimpään. Mutta KLM-ketjun huippuaikoina nimenomaan Larionov oli tuon ketjun heikoin lenkki. Tuo ykkösviisikko olisi ollut jopa vahvempi, jos Larionovin paikalle olisi löydetty joku hieman isompi, nopeampi ja vahvempi pelaaja. Toki Larionov oli hänkin ehdoton huippupelaaja ja älykäs pelintekijä, mutta ei mitenkään viisikon neljän muun jäsenen tasolla.

Neuvostoliiton 1980-luvun keskushyökkääjistä pidän ainakin Vjatsheslav Bykovia ja Sergei Shepeleviä parempina Larionov.

Jos rankkaisin kaikkien aikojen 10 keskushyökkääjää, Larionov tuskin mahtuisi joukkoon.

Tuskin mullakaan. Venäjältäkin edelle menisivät ainakin Petrov, Maltsev, Bykov, Fedorov ja Starshinov, ehkä myös Shadrin, Almetov ja miksei muutaman vuoden päästä myös Malkin.

Laitahyökkääjistä Makarov olisi päivänselvä valinta ja Krutovinkin uskoisin listalleni mahtuvan (vaikka pullea onkin)

Krutov ja Makarov olivat 1980-luvulla aika tasavahvoja pelaajia. Makarov oli ehkä 1980-luvun alussa silti hieman parempi. Makarov oli mielestäni vuosina 1979-1985 paras laitahyökkääjä koko maailmassa. Vuosikymmenen puolen välin jälkeen noin vuosina 1986-1989 Krutovista tuli ketjun johtava ja paras pelaaja. En tiedä mikä aiheutti Makarovin lievän hiipumisen vuoden 1986 jälkeen, mutta hän ei ollut enää aivan yhtä häikäisevän hyvä kuin oli ollut aiemmin, vaikka toki oli edelleen yksi parhaista pelaajista maailmassa.

Krutov ei kuitenkaan ollut Makarovia paljoakaan jäljessä 1980-luvun alkupuolella. Krutovhan teki debyyttinsä maajoukkueessa vuoden 1980 olympiakisoissa, joissa hän pelasi loistavasti Aleksandr Maltsevin ketjussa, ja tuon turnauksen jälkeen Krutovista puhuttiin neuvostokiekon ensimmäisenä todellisena supertähtenä sitten "petrovilaisten" ja Maltsevin, vaikka mm. Fetisov ja Makarov olivat nousseet maajoukkueeseen jo vuosina 1977 ja 1978!

Mike Bossy muuten totesi vuoden 1984 Kanada Cupin yhteydessä Krutovista, että Wayne Gretzkyn jälkeen Vladimir Krutov on maailman paras jääkiekkoilija. Se oli aika paljon sanottu se. Valmentaja-legenda Anatoli Tarasov puolestaan totesi 1980-luvun alussa Krutovista, ettei neuvostokiekko ole koskaan aikaisemmin tuottanut näin hyvää hyökkääjää. Näin sanoi mies, joka valmensi aikanaan mm. Anatoli Firsovia ja Valeri Harlamovia.

Fetisov ja Kasatonov olisivat varmoja valintoja pakkien top-10;een.

Fetisovia ja Kasatonovia on hankala verrata Orriin, koska he eivät koskaan pelanneet toisiaan vastaan. Mutta Kanadassa on vain yksi puolustaja, joka oli yhtä hyvä tai parempi kuin Fetisov ja Kasatonov olivat parhaimmillaan, ja hän on Bobby Orr. Joukosta Larry Robinson, Denis Potvin, Ray Bourque ja Paul Coffey kukaan ei ollut yhtä hyvä kuin mitä Fetisov ja Kasatonov olivat.
 
Viimeksi muokattu:

palle fontän

Jäsen
Suosikkijoukkue
RDS
Yli kolmikymppiset kaverit eivät enää onnistuneet sopeutumaan kokonaan uuteen kulttuuriin ja pelitapaan sillä tavalla, että olisivat pystyneet pelaamaan siellä omalla taitotasollaan. Tästä syystä vertailuja johonkin Bourqueen on turha tehdä, koska Bourque oli pelannut siinä ympäristössä ja sitä pelitapaa yli vuosikymmenen verran, tai puolentoista vuosikymmenen verran, jos otetaan huomioon Bourquen ura junioreissa.

Yhtä hyvin voi sanoa, että kansainvälisien pelien perusteella on turha mitään Bourque -vertailuja tehdä, koska NL:n pelaajat viettivät niin monta vuotta pelaten yhdessä, että saivat näin huomattavaa etua muihin verrattuna ja näyttivät paremmilta pelaajilta kuin yksilötaidoiltaan olivat.

Jos Kasatonov ja Fetisov todella olisivat olleet niin dominoivia pelaajia kuin väität, niin hieman erilaista jälkeä olisi tullut NHL:ssä. Kaverit eivät missään nimessä olleet kehäraakki-iässä NHL:ään siirtyessään, vaan olivat puolustajia parhaassa iässä.

edit: Ja kovaleville, sääli-sormus.... Kaveri kuitenkin painoi tauluun 59 pistettä runkkarissa. Määrä, jota lähelle Fetisov ja Kasatonov eivät ikinä päässeet lähelle NHL:ssä, joten mietipä vähän mitä roskaa näppäimistöltäsi päästät.
 

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
Oletko kysynyt?

Itse kuitenkin olet kysynyt esim. tuolloin Oilersin paidassa pelanneilta pelaajilta, että kiinnostiko ihan kybällä? Vai? Olen aikalailla täysin varma, ettei yhtäkään normi NHL-pelaajaa kiinnostanut joku Neuvostojengiä vastaan pelaaminen yhtä paljon, tai edes lähelle yhtä paljon kuin Stanley Cupin finaalit. Larry Robinson puhuu lämpimikseen. Median hypetystä on turha ottaa mukaan tähän, koska jenkkimedian mukaan All-Stars -peli on "yksi kauden kohokohdista". Oikeasti tuo ei kiinnosta kunnon lätkäfania muuten kuin parhaimmillaankin ihan ok viihteenä.

Gretzky ei olisi koskaan tehnyt pisteitä lähes 3 pisteen ottelukeskiarvolla Neuvostoliiton mestaruussarjassa.

Ei niin. Lähemmäs 5 pisteen keskiarvolla, kevyesti.

Kasatonov ja Fetisov olivat 1980-luvun kaksi parasta puolustajaa maailmassa. Edelle ei mene edes Ray Bourque.

Bourqueta en ole koskaan livenä nähnyt, mutta videomatskun perusteella sanon, että parempaa puolustajaa on todella vaikea löytää. Lidas kyllä, Orr tottakai, muuten tekee tiukkaa. Jagsia miellyttääkseni sanon, että ei sitten ole parempi kuin Fetisov tai Kasatonov. Samalla linjalla, vaikken ole venäläiskaksikosta nähnyt kuin pari hätäistä pätkää joltain pirun vanhalta VHS:ltä.

Fetisovia ja Kasatonovia on hankala verrata Orriin, koska he eivät koskaan pelanneet toisiaan vastaan. Mutta Kanadassa on vain yksi puolustaja, joka oli yhtä hyvä tai parempi kuin Fetisov ja Kasatonov olivat parhaimmillaan, ja hän on Bobby Orr. Joukosta Larry Robinson, Denis Potvin, Ray Bourque ja Paul Coffey kukaan ei ollut yhtä hyvä kuin mitä Fetisov ja Kasatonov olivat.

Bourque oli vähintään yhtä hyvä. Orrin tuominen vertailuun on täyttä idiotismia.

"Too bad they don't have another league for Bobby Orr to go to. He's too good for the NHL."
--Bobby Clarke- HOF Flyer

"If there is ever another as great as Bobby Orr, I hope the good Lord sees fit to keep me on this earth, because he will be something special." - Milt Schmidt
 
Viimeksi muokattu:

Snaipperi #16

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Flames, Leijonat&Team Canada
Itse kuitenkin olet kysynyt esim. tuolloin Oilersin paidassa pelanneilta pelaajilta, että kiinnostiko ihan kybällä? Vai? Olen aikalailla täysin varma, ettei yhtäkään normi NHL-pelaajaa kiinnostanut joku Neuvostojengiä vastaan pelaaminen yhtä paljon, tai edes lähelle yhtä paljon kuin Stanley Cupin finaalit. Larry Robinson puhuu lämpimikseen. Median hypetystä on turha ottaa mukaan tähän, koska jenkkimedian mukaan All-Stars -peli on "yksi kauden kohokohdista". Oikeasti tuo ei kiinnosta kunnon lätkäfania muuten kuin parhaimmillaankin ihan ok viihteenä.

Pitää muistaa, että ajat on muuttuneet. Ei sitä entisajan NL vs Pohjois-Amerikka vastakkainasettelua voi verrata johonkin Victory Cupiin tai All-Stars peliin. Idän ja Lännen vastakkainasettelu oli ehkä kiinnostavinta ja kiistellyintä koko kiekkohistoriassa. Varmasti niitä on pelaaminen kiinnostanut. Ajat muuttuu...
 

Winspector

Jäsen
Suosikkijoukkue
Ilves
Katselin hiljattain Sweden Cupin 1984 matsin Suomi-Neuvostoliitto videolta. Ottelun tuoksinassa tuli pikku kähyä, josta seurasi jäähyt Fetisoville ja Kasatonoville sekä Raipeltakin aikanaan lättyyn (ei siis lätyn) saaneelle Joel Pauniolle. Kumpikohan joukkue mahtoi hyötyä tuosta hässäkästä? Tosin eihän sillä tietenkään mitään merkitystä ollut - tälläkään kertaa...

Raipe muuten pelasi Jalon Ripan laiturina tuossa matsissa ja teki snaipperina maalin, tottakai!
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Itse kuitenkin olet kysynyt esim. tuolloin Oilersin paidassa pelanneilta pelaajilta, että kiinnostiko ihan kybällä? Vai? Olen aikalailla täysin varma, ettei yhtäkään normi NHL-pelaajaa kiinnostanut joku Neuvostojengiä vastaan pelaaminen yhtä paljon, tai edes lähelle yhtä paljon kuin Stanley Cupin finaalit.

En usko että juuri tuo kyseinen ZSKA-Edmonton peli oli Edmontonin pelaajille yhtä tärkeä kuin Stanley Cupin seitsemäs finaali, mutta uskoisin pelin olleen heille tärkeämpi kuin tavallinen runkosarjapeli.

Enkä usko sitäkään, että peli oli ZSKA:n pelaajille yhtä tärkeä kuin olympiafinaali, mutta varmasti tärkeämpi kuin Neuvostoliiton runkosarjan ottelu.

Larry Robinson puhuu lämpimikseen.

Minulla on ko. peli nauhalla jossa Robinsonia haastateltiin. Robinson ei näyttänyt siltä että olisi puhunut lämpimikseen.

Miksi ihmeessä Robinson olisi sanonut että Challenge Cup on hänelle tärkeämpi kuin Stanley Cup, jos ei oikeasti tarkoittanut sitä? Vai kuinka monta kertaa pohjoisamerikkalaiset NHL-pelaajat ovat MM-kisoissa "lämpimikseen" sanoneet, että MM-finaali on heille tärkeämmät kuin Stanley Cupin finaali? Ei varmasti kertaakaan.

Challenge Cupiin panostettiin etukäteen hurjasti. Ottelut pelattiin parhaalla mahdollisella paikalla eli New Yorkissa. Ottelut televisioitiin koko Pohjois-Amerikassa ja myös muissa maanosissa. Otteluilla oli kymmeniä miljoonia katsojia ympäri maailman. Ottelut keräsivät suuremman katsojamäärän kuin Stanley Cupin finaalit. Madison Square Garden oli ääriään myöten täynnä. New York Times kirjoitti ottelusta etukäteen "Vuosisadan ottelusarjana" (Series of the Century). Elettiin vielä kylmän sodan kylmintä vaihetta.

Miten helvetissä joku voi väittää, että NHL-pelaajat eivät olisi lähtenee näihin otteluihin vähintään samalla intensiteetillä kuin Stanley Cup -finaaleihin? NHL pelasi tässä sarjassa omasta kunniastaan kymmenien miljoonien katsojien edessä. Kyseessä ei todellakaan ollut mikään "Victoria Cup", kuten tässä ketjussa joku hyvin sanoi, vaan kylmän sodan taistelu maailman kiekkoherruudesta.

Se että Challenge Cupista ei ole jälkikäteen ainakaan lännessä paljon puhuttu johtunee "väärästä" lopputuloksesta. Pohjois-Amerikassa ottelusarja haluttiin unohtaa mahdollisimman nopeasti viimeisen ottelun 0-6 nöyryytyksen jälkeen. Itse asiassa NHL:n All Stars -joukkue ei tehnyt ottelusarjassa yhtään maalia viiden viimeisen erän aikana! NHL:n viimeinen maali ottelusarjassa syntyi toisen ottelun ensimmäisessä erässä.

Viisi perättäistä maalitonta erää silloin kun kaukalossa ovat yhtä aikaa Lafleur, Perreault, Bossy, Trottier, Gillies, Clarke, Dionne, Robinson, Gainey, Salming, Potvin, Clarke, Barber, Sittler, McDonald, Nilsson, Hedbergh, Savard ja kumppanit on varmasti jotain sellaista, mitä NHL ei jälkikäteen paljoa muistele. Samalla tämä kertoo jotain siitä, että millainen joukkue oli Neuvostoliiton maajoukkue vuosimallia 1979.

Median hypetystä on turha ottaa mukaan tähän, koska jenkkimedian mukaan All-Stars -peli on "yksi kauden kohokohdista". Oikeasti tuo ei kiinnosta kunnon lätkäfania muuten kuin parhaimmillaankin ihan ok viihteenä.

Toivottavasti ymmärsit Challenge Cupin ja tavallisen All Stars -ottelun eron ylläolevasta selostuksestani.

Ei niin. Lähemmäs 5 pisteen keskiarvolla, kevyesti.

En usko että Gretzky olisi tehnyt Neuvostoliiton mestaruussarjassa pisteitä yhtä hyvällä ottelukohtaisella keskiarvolla kuin NHL:ssä. Pelkästään erot sarjojen pelityyleissä olisivat estäneet tämän. Neuvostoliiton mestaruussarjassa tehtiin jo silloin paljon vähemmän maaleja kuin NHL:ssä. Nykyinen KHL ja entinen Superliiga ovat myös selvästi vähämaalisempia sarjoja kuin NHL.

Bourqueta en ole koskaan livenä nähnyt, mutta videomatskun perusteella sanon, että parempaa puolustajaa on todella vaikea löytää.

Videomatskun perusteella sekä Fetisov että Kasatonov olivat uransa huipulla parempia kuin Bourque, jos heitä verrataan toisiinsa niissä peleissä joissa he pelasivat toisiaan vastaan. Vertaa esimerkiksi samanikäisiä Bourqueta ja Kasatonovia vuoden 1981 Kanada Cup -finaalissa! Siinä pelissä Bourque oli suorastaan paska (ainakin kaksi neukkumaalia meni suoraan Bourquen tunarointien piikkiin), siinä missä Kasatonov oli kentän paras pakki.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Katselin hiljattain Sweden Cupin 1984 matsin Suomi-Neuvostoliitto videolta. Ottelun tuoksinassa tuli pikku kähyä, josta seurasi jäähyt Fetisoville ja Kasatonoville sekä Raipeltakin aikanaan lättyyn (ei siis lätyn) saaneelle Joel Pauniolle. Kumpikohan joukkue mahtoi hyötyä tuosta hässäkästä? Tosin eihän sillä tietenkään mitään merkitystä ollut - tälläkään kertaa...

Raipe muuten pelasi Jalon Ripan laiturina tuossa matsissa ja teki snaipperina maalin, tottakai!

Mahtoiko tuo olla se ottelu, jossa Jukka Tammi pelasi ensimmäisen maajoukkuepelinsä, ja jossa Igor Larionov pääsi läpi ensimmäisessä vaihdossa ja vei Tammen ns. kahville?
 

kovalev

Jäsen
En usko että juuri tuo kyseinen ZSKA-Edmonton peli oli Edmontonin pelaajille yhtä tärkeä kuin Stanley Cupin seitsemäs finaali, mutta uskoisin pelin olleen heille tärkeämpi kuin tavallinen runkosarjapeli.

Enkä usko sitäkään, että peli oli ZSKA:n pelaajille yhtä tärkeä kuin olympiafinaali, mutta varmasti tärkeämpi kuin Neuvostoliiton runkosarjan ottelu.
Mikäli Tihonovin höpinöitä on uskominen, tuo Oilers-ottelu ei ollut (huikeasta esityksestä huolimatta) edes kiertueen "se juttu" vaan paljon legendaarisemman Canadiensin kohtaaminen.
Ja kun nyt viimeinkin sain tuon kaipaamani helmen nähtäväkseni, ei minulla ole syytä epäillä toveri Tihonovin vilpittömyyttä.
Canadiens, tulevan kevään Stanley Cup voittaja lyödään niin rumasti jäänrakoon, että lievää myötähäpeää ei voi olla tuntematta. 6-0 maaliin Zska saa yleisöltä jo spontaanit suosionosoitukset, eikä fanaattinen/pettynyt kotiyleisö voi toisaalta säästää kotijoukkuetta pikku vihellyskonserteilta.
Ottelussa on jaksoja, jolloin ZSKA pelaa ikään kuin jatkuvaa ylivoimaa useita minuutteja. Aikansa paras hyökkääjä maailmassa Sergei Makarov iskee kypärätempun ja muutenkin koko ketjun vyörytys on aika huikeata, kun otetaan huomioon, että Larionov ei ollut mukana, ja kuitenkin monet haluaisivat elätellä illuusiota juuri siitä, että nämä koneet eivät kyenneet muka pelaamaan kuin samojen ketjukavereiden kanssa.
Ottelua oli seuraamassa paljon kaupungin silmäätekeviä, olihan uudenvuodenaatto ja kyseiset ottelutkin jo jonkinlaisia traditioita. Tunnelmat ottelun loppupuolella olivat varmasti jotain epäuskoisen ja epätoivoisen välillä.

Tietysti tämäkin on helppo kuitata sanomalla, että eivät nuo ottelut merkinneet mitään jne...
Mutta minä sanon, että mikään urheiluseura, ei varsinkaan Montreal Canadiens ota kotijäällä 6-1 pataan kevytmielisesti, pikku olankohautuksilla asian kuitaten!
Voi olla, että siellä ei laitettu ihan sitä 110% peliin, mutta toisaalta heillä oli vain se yksi ottelu ja ZSKA;lla 5 ottelua tiukalla aikataululla eri kaupungeissa.
Lisäksi joukkueiden tasoero osoittaa tyhmemmällekin, että se 110% ei olisi lopputulosta muuttanut, korkeintaan vähän siedettävämmäksi.

TOJ puhui siitä viiden erän maalittomasta putkesta Challenge Cupissa.(nhl-joukkue) Itseasiassa Montrealille kävi aivan samoin, vain hieman pidemmällä aikajanalla. 82/83 se tosin hävisi maajoukkueelle 0-5, mutta kaiken kaikkiaan yli 5 erää pelasivat hekin putkeen (herjalla?) tekemättä maaliakaan kommareita vastaan.

Monteral Forum oli pääosin hyvä paikka neukuille. Maajoukkue haki sieltä; 7-3, 8-1 ja 6-5 voitot. Kerran tuli myös 7-3 tukkaan.
Seurajoukkueista ainakin ZSKA haki; 5-0 ja 6-1 voitot, 3-3 tasurin ja 2-4 tappion.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Mutta minä sanon, että mikään urheiluseura, ei varsinkaan Montreal Canadiens ota kotijäällä 6-1 pataan kevytmielisesti, pikku olankohautuksilla asian kuitaten!
Voi olla, että siellä ei laitettu ihan sitä 110% peliin, mutta toisaalta heillä oli vain se yksi ottelu ja ZSKA;lla 5 ottelua tiukalla aikataululla eri kaupungeissa.
Lisäksi joukkueiden tasoero osoittaa tyhmemmällekin, että se 110% ei olisi lopputulosta muuttanut, korkeintaan vähän siedettävämmäksi.

Hfboardsilla samaa aihetta koskevassa ketjussa joku väitti, että Edmonton-ZSKA ja Montreal-ZSKA ottelut näytettiin ESPN-kanavalla. NHL:llä ei ollut 1980-luvulla televisiosopimusta suuren TV-kanavan kanssa. Se että ESPN lähetti ottelut neuvostoliittolaisen seurajoukkueen ja NHL-joukkueen kanssa kertonee myös jotain siitä, että NHL halusi markkinoida liigaa juuri neuvostoliittolaisia vastaan pelattujen otteluiden avulla näyttämällä ottelut suositulla ESPN-kanavalla.

Jos näin on, niin silloin käyvät vielä oudommaksi ne väitteet, että Edmonton ja Montreal eivät olisi pelanneet tosissaan tai täydellä teholla ZSKA:ta vastaan.
 
Suosikkijoukkue
Venäjä, Lokomotiv Jaroslavl
Mikäli Tihonovin höpinöitä on uskominen, tuo Oilers-ottelu ei ollut (huikeasta esityksestä huolimatta) edes kiertueen "se juttu" vaan paljon legendaarisemman Canadiensin kohtaaminen.
Käsittääkseni neuvostoliittolaiset pitivät aina juuri Montreal Canadiensia Kanadan "ZSKA:na" eli joukkueena, joka määrittää kanadalaisen kiekon tason ja johon kanadalainen kiekko identifioituu. Näin myös sellaisina aikoina, jolloin Canadiens ei ole ollut paras joukkue NHL:ssä. Vladislav Tretjak sanoi 1980-luvulla, että jos hän joskus siirtyisi NHL:ään niin Montreal olisi ainoa seura, jossa hän voisi kuvitella pelaavansa. Siksi ottelut Canadiensia vastaan saattoivat olla neukuilla isompi juttu kuin pelit Edmontonia vastaan, vaikka vuonna 1985 Edmonton olisi ollut nimekkäämpi ja parempi porukka.

Ja kun nyt viimeinkin sain tuon kaipaamani helmen nähtäväkseni, ei minulla ole syytä epäillä toveri Tihonovin vilpittömyyttä.
Canadiens, tulevan kevään Stanley Cup voittaja lyödään niin rumasti jäänrakoon, että lievää myötähäpeää ei voi olla tuntematta. 6-0 maaliin Zska saa yleisöltä jo spontaanit suosionosoitukset, eikä fanaattinen/pettynyt kotiyleisö voi toisaalta säästää kotijoukkuetta pikku vihellyskonserteilta.

Mistä tuon pelin voi hankkia? Hankitko sen yksityishenkilöltä vai voiko noita tilata jostakin ja missä formaatissa?

1980-luvun puolivälin ZSKA on niin legendaarinen joukkue, että sen pelit olivat yhtä paljon taidetta kuin urheilua, joten ainakin itse olisi valmis maksamaankin näistä peleistä kohtalaisen hinnan.

Ottelussa on jaksoja, jolloin ZSKA pelaa ikään kuin jatkuvaa ylivoimaa useita minuutteja. Aikansa paras hyökkääjä maailmassa Sergei Makarov iskee kypärätempun....

Monen kanadalaisen niskavillat saa pystyyn kutsumalla Makarovia maailman parhaaksi hyökkääjäksi 1980-luvulla. Ei tämä silti aivan väärin ole. Esimerkiksi tuossa ZSKA-Edmonton pelissä ei tarvitse juuri keskustella siitä, että kumpi kentällä olleista pelaajista oli parempi, numero 24 vai numero 99.

Harmi että Makarovin alamäki alkoi juuri vuodesta 1985 tai 1986. Hän ei ollut enää sama pelaaja vuosina 1987-1990 kuin hän oli ollut aikaisemmin. En tiedä mikä hänen pelitasoonsa vaikutti negatiivisesti. Tosin Makarovin tapauksessa pelitason tippuminenkaan ei estänyt mm. All Stars -valintoja MM-kisoissa, mutta tietty suvereeni taituruus katosi hänen otteistaan 1980-luvun puolivälin jälkeen ja Krutov otti ketjussa johtavan pelaajan roolin. Mutta vielä näissä peleissä jotka pelattiin vuonna 1985 Makarov oli oma loistava itsensä.
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Saikka

Jäsen
Suosikkijoukkue
Tyhmät ihmiset ja epähauskat läpät.
Monen kanadalaisen niskavillat saa pystyyn kutsumalla Makarovia maailman parhaaksi hyökkääjäksi 1980-luvulla. Ei tämä silti aivan väärin ole. Esimerkiksi tuossa ZSKA-Edmonton pelissä ei tarvitse juuri keskustella siitä, että kumpi kentällä olleista pelaajista oli parempi, numero 24 vai numero 99.

Väität että Makarov oli parempi pelaaja kuin Gretzky? Yksi ottelu ei käy perusteluksi Makarovin paremmuudesta, sillä edes Max Kolu ei dominoi jokaisessa matsissa.
 

Snaipperi #16

Jäsen
Suosikkijoukkue
HIFK, Flames, Leijonat&Team Canada
Väität että Makarov oli parempi pelaaja kuin Gretzky? Yksi ottelu ei käy perusteluksi Makarovin paremmuudesta, sillä edes Max Kolu ei dominoi jokaisessa matsissa.

TOJ nyt aina värittelee, mutta kyllähän NL:n pelaajat parhaassa iässään olivat maailman eliittiä siinä missä kanadalaisetkin.

Ja tuohon aiempaan keskusteluun, niin toistan että nuo Idän ja Lännen kohtaamiset pelattiin täysillä ja niitä hypetettiin helvetinmoiset määrät. Ihan eri asia, kun joku All-Stars tapahtuma. Ja harmittavan monesti kanukit saivat turpaansa.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös