Huhhuh, mikä päivä.
Aamu alkoi 7.30, ovikelloa rimpautteli pari poliisia. Toivat tietooni, että isäni on kuollut. Ei mikään yllättävin uutinen, kun kuningas alkoholi oli paras kaveri, mutta kuitenkin.. Lähimpänä omaisena iso duuni hoitaa hautajaisjuttuja sekä muita käytännön asioita nyt. Ja vaikkei kummoinen isä koskaan ollut, tai kovin läheinen, niin silti mun ainoa isä.
Tänään myös päättyi viikon miettimistauko tyttöystävän kanssa, ja erohan siinä oli loppuratkaisuna. Eikai hän sille mitään voi, jos tuntee minua kohtaan enää pelkkiä kaveritunteita. Erottiin ihan hyvissä merkeissä, ja aiotaan olla yhteyksissä vastedes myös. Silti niin vitunmoinen ikävä, ettei mitään järkeä.
Sitten Jokeritkin meni vielä häviämään Jypille.
13.3.2012 jää kyllä muistoihini yhtenä elämäni oudoimmista ja surullisimmista päivistä.