Kyllä oli taas kaunis aamu käydä koirien kanssa lenkillä. Pakkasta... joo, mutta kevät aurinko lämmitti jo niin suloisesti, ettei palellut ollenkaan. Ihan mieli herkistyi katsellessa häikäisevän valkoisen luonnon kauneutta auringon paisteessa.
Vielä, kun mukana olivat rakkaat seuralaiset, joiden nauttimista näistä lenkeistä on aina hauska seurata. Ne kuulevat, haistavat, näkevät ja kokevat luonnon vielä paljon minua syvemmin, tutkivat joka jäljen hangella, huomaavat satunnaisen oravan kuusen oksalla katselemassa kulkuamme.