Kaivetaanpas tämä vanhempi ketju esille. Nykymuodossaan Venäjä on - ja tulee myös pysymään - uhkana tai ainakin vastustajana suurelle osalle muista maailman maista. Länsimaille sopisi varmasti hyvin, että Venäjä pirstaloituisi lukuisiksi pieniksi itsenäisiksi valtioiksi. Tällöin alueen valtavat luonnonvarat ja muutkin resurssitkin jakaantuisivat eri käsiin. Tosin, ei tämäkään varmasti maailmantilanteen osalta olisi ongelmatonta, vaan esimerkiksi Kiinalla olisi varmasti omia isoja intressejä tällaisessa uusjaossa.
Viime aikoina on puhuttu lähinnä mahdollisesta sisäisestä valtataistelusta, joka voisi eskaloitua jopa jonkinlaiseksi sisällissodaksi tai ainakin kahakaksi. Toinen mahdollisuus olisi sitten hajoaminen, eli eri alueiden irtaantuminen Moskovan hallinnasta. Tässä skenaariossa homma alkaisi reunavaltioista ja leviäisi sitten dominoteorian tapaan. Esim.
@DAF osannee sanoa, onko tällainen vaihtoehto mitenkään realistinen.
Mutta jos tällainen hajoaminen alkaisi, niin varmaankin tosiaan sellaisista alueista, jotka ovat rajamailla ja eivät ole etnisesti tai uskonnollisesti venäläisiä.
Ekana tietysti tulee mieleen Kaukasiasta ainakin Tšetšenia ja Ossetia, joissa molemmissa on ollutkin häslinkiä Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Georgiaan kuuluva Etelä-Ossetia on julistautunut itsenäiseksi Venäjän tuella. Pohjois-Ossetia kuuluu edelleen Venäjään.
Kaukasiassa, Kaspianmeren rannalla ovat myös mm. Dagestan, Ingušia ja Kalmukia. Hyvin köyhiä alueita, vähän venäläisiä ja rajanaapureita Azerbaidžanin / Georgian kanssa. Öljyä jonkun verran.
Dagestaniassa ja Ingušiassa on ollutkin levottomuuksia, mutta molemmat taitavat olla taloudellisesti riippuvaisia Moskovasta. Molemmissa suurin osa asukkaista on islaminuskoisia ja venäläisiä vain muutama prosentti alueiden asukkaista. Kalmukia vielä erilainen sikäli, että yli puolet asukkaista on kalmukkeja, jotka ovat buddhalaisia.
Volgan alueella, lähellä Kazakstanin rajaa on puolestaan esim. Baškortostan ja Tatarstan. Nämä on Venäjälle tärkeitä alueita myös taloudellisesti, sillä niissä on öljyä, maakaasua ja merkittävää teollisuutta.
Molemmat ovat kuitenkin muslimienemmistöisiä alueita. Baškortostanissa on baskiireja ja tataareja enemmän kuin venäläisiä ja Tatarstanissa yli puolet on tataareja. Eteläpuolella venäläisvaltainen Orenburgin alue eristää kuitenkin Kazakstanista.
Mongolian rajalla on puolestaan Tuva. Köyhää aluetta, jossa enemmistö asukkaista on buddhalaisia tuvaaneja, venäläisiä vain noin 20%. Perinteinen side Mongoliaan ja ehkä myös Kiinaan syvempi kuin suhde Venäjään.
Kaukoidässä Kiinan rajanaapurina on puolestaan Amurin alue. Se taitaa olla hyvin venäläinen, mutta maantieteellisesti eristynyt muusta Venäjästä.
Valtakunnan kaukaisin alue on Koillisnurkka (esim. Tšukotka ja Kamtšatka). Melko merkityksetöntä ja hyvin harvaan asuttua aluetta, mutta esim. arktisen alueen strategisen merkityksen kasvu voi vaikuttaa tämän alueen hallinnan tärkeyteen.