Venäjän historiaa hieman tuntevana näen, että Stalinin ja stalinismin uudelleennousu Venäjällä on pyrkimys luoda samanlainen kuva Venäjän valheissa sodasta natsimielistä länttä ja Natsi-Ukrainaa kohtaan kuin Venäjän sodassa Natsi-Saksaa vastaan kauan sitten.
Kyllä, ja tämän tyyppinen kehityspolku on ollut havaittavissa Putinin Venäjällä jo kauan, melkein Putinin valtakauden alkuvuosista lähtien.
Asuin Moskovassa muutaman vuoden ajan vajaat pari vuosikymmentä sitten. Jo tuohon aikaan Venäjän tai paremminkin Putinin ulkopoliittinen sanankäyttö oli jo muuttunut aiempaa kulmikkaammaksi ja vastakkainasettelua korostavaksi. Lisäksi, pikku nyansseina, muistan hyvin tuolta ajalta, että muutamien metroasemien ja kadunpätkien nimiä muutettiin isänmaallisia sävyjä heijasteleviksi (mm. Partizanskaya). Tämä oli siten huomiota herättävää, että vasta edellisellä vuosikymmenellä eli Jeltsinin aikana isojen kaupunkien nimistöstä muutettiin marxilaisinta ja militaristisinta nimistöä neutraalimpiin muotoihin.
Vielä noin 2000-2004 Putin myös käynnisti painokkain sanankääntein muutaman ”korruptionvastaisen kampanjan” sisäisen governancen ryhdistämiseksi, mutta nuo olivat mitä ilmeisimmin silmänlumetta. Putinille rakennettiin monenlaisin tavoin suosiota edistykselliselle ja oikeudenmukaiselle johtajalle ominaisilla toimilla, joista ainakin osa oli pelkkää teatteria.
Putin ja silovikit ovat koko liki neljännesvuosisadan mittaisen valtakautensa ajan rakentaneet päämääriensä tavoittelua sen varaan, että monenlaiset kansankerrokset ovat jääneet kaipaamaan neuvostoajoista monia asioita. Neuvostoliiton suurvalta-asema, ulkovaltojen osoittama todellinen tai vähintään näennäinen kunnioitus ja jopa pelko, ja kaikkinaiset tarinat venäläisen kansan voimasta ja erinomaisuudesta ovat tällaisia. Kolhitun kansallisen itsetunnon uudelleen rakentaminen, vaikkakin valheiden ja rikosten voimin, on ollut tärkeä toimi Putinin koplalle vallan sementoimiseksi. Tähän on myös tarvittu päämäärätietoista viholliskuvien rakentamista, ihan sama vaikka jutuissa ei olisi aina totta edes vähää aluksi. Sivistymättömään, herranpelkoiseen ja valtion valeuutiskoneiston marinoimaan kansaan Kremlin tarinat ovat uponneet aivopesun lailla. Synkeä lopputulos hakee historiallisessa katsannossa vertaistaan.