Olen kokenut sen, mutten perehtynyt kovin syvällisesti. Täällä Suomessa se näkyi sillä tavalla, että muutamaa vuotta aiemmin Neuvostoliitossa kuhisi. Siellä oli isoja mielenosoituksia ja Neuvostotasavallat ajoivat itsenäisyyttään: muiden muassa Baltian maat. Sisällissotaa täällä pelättiin ja sen seurauksena isoja kansanvaelluksia, koska Neuvostoliitossa oli loppuaikoina pula-aika. Sisällissota sitten jossain muodossa nähtiinkin, mutta loppuviimeksi Neuvostoliitto-niminen painekattila ei räjähtänytkään, vaan tussahti pois. Muistan kuitenkin, että ne olivat kireitä aikoja, koska kukaan ei tiennyt, miten kaikki tulee päättymään. Lehdistössä spekuloitiin yhtä ja toista.
Itsenäisyyttä ajoivat alkuun lähinnä Baltian maat, ja käsittääkseni jossain määrin Georgia (joka tunnettiin silloin yleisimmin Gruusiana), mutta muuten kyse oli enemmänkin lähinnä osatasavaltojen halusta päättää enemmän omista asioistaan.
Armenien ja azereiden välisen kiistan puhkeaminen 1980-luvun lopulla osoitti sen, että keskushallinto alkaa menettää otettaan kaukaisemmissa osatasavalloissa.
Voisi ehkä sanoa, että hajoamisen sai aluille se, että glasnostin ja perestroikan ansiosta kansa sai hiljalleen vapautta ja luvan puhua epäkohdista, joita sitten lopulta löytyi enemmän kuin NKP ja Politbyro ehkä osasivat kuvitella. Talous alkoi sukeltaa ja puutetta oli jopa peruselintarvikkeista. Tämä johti mielenosoituksiin, mutta ehkä keskeisin ja ratkaisevin asia oli lopulta Boris Jeltsinin nousu Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan johtoon. 1990 Venäjä antoi suvereenisuusjulistuksen ja Jeltsinin titteliksi tuli Venäjän presidentti. Mielestäni tätä ei vielä hirveän paljoa ymmärretty Suomessa, mutta näin jälkikäteen ajateltuna se oli valtataistelun alku. Jeltsinin Venäjä alkoi tuossa kohtaa harjoittaa itsenäistä politiikkaa.
Tuossa kohtaa kuitenkin Jeltsinin johtama Venäjä ja Gorbatšovin johtama Neuvostoliitto elivät suhteellisen rauhanomaisesti rinnakkain. Ne olivat pitkälti saman valtion alueella toimivia ja osittain rinnakkaisia valtioelimiä. Jeltsinin Venäjään ja sen poliitikkoihin viitattiin mediassa usein termillä uudistusmieliset.
Neuvostoliittoa yritettiin uudistaa vähemmän keskusjohtoiseen suuntaan, ja elokuussa 1991 piti hyväksyä uusi liittosopimus, jossa ainakin väitettiin tarjottavan osatasavalloille myös mahdollisuutta itsenäistymiseen. Sopimusta ei ehditty allekirjoittaa kun vanhoilliset kommunistit kaappasivat vallan pelastaakseen maan. Gorbatšov vangittiin, mutta Jeltsiniä ei. Jeltsin nousi kaappausta vastaan ja sai kansan taakseen. Kaappaus luhistui, mutta Gorbatšovin valta oli myös käytännössä mennyttä. Loppuvuoden 1991 aikana suuri osa Neuvostoliiton ministeriöistä siirtyi Venäjän hallintaan. Lopulta Gorbatšov oli valtionpäämies, jolla ei enää käytännössä ollut valtaa tai valtiota. Neuvostoliitto lakkautettiin ja kaikki osatasavallat itsenäistyivät - osa käsittääkseni siksi, että muutakaan vaihtoehtoa ei ollut.
Olin siinä käsityksessä ettei liikekannallepano ollut "kaukana", kun pelättiin millainen Bostonin maraton rajoilla alkaa. Johtavat poliitikot olivat aika tulisilla hiilillä.
Sisällissotaa pelättiin. Vallankaappausyrityksen yhteydessä tuo oikeastaan jo alkoi. Muistelen lukekeeni, että kauhukuvissa pelättiin jopa yhden tai kahden miljoonan pakolaisen tuloa.
/img-s3.ilcdn.fi/6d721ecbaac2e4f0d5503d168a6b5dac6a75fc92c65a38f1aeed2b298890ff94.jpg)
www.iltalehti.fi
