Joten varovaisella linjalla Euroopassa jatketaan. Venäjän hyökkäystä en pidä itse edelleenkään todennäköisenä. Joukkoja on liian vähän. En tiedä olenko oikeassa, mutta 40 000 uutta sotilasta, joista osa vaihtareita, ei ole sellainen määrä, jolla Ukrainan vahvistunutta armeijaa vastaan voisi mielestäni lähteä. Venäjän näkisin kiristävän tilannetta tarkoituksella koko ajan ja katsovan, miten Ukraina, Biden ja NATO reagoivat ja irtoaako NATO:sta esimerkiksi Saksa tai Saksan demarit puhumaan Putinia ymmärtäen ja sovitellen.
Harva pitää Venäjän offensiivia todennäköisenä, läntisen logiikan kannalta uusi offensiivi on tässäkin tapauksessa aivan järjetön ajatus, koska hinta nousisi liian korkeaksi, mikä on eräs lännen ongelma. Lännessä oletetaan liikaa, kuvitellaan ja ehkäpä toivotaan Kremlissä toimittavan saman logiikan mukaisella tavalla, laskevan sodan hinnan liian korkeaksi hyötyyn nähden. Venäjällä asioita tarkastellaan toisesta vinkkelistä, ja siksi Putinin toiminta tuntuu meistä järjettömältä - tai kuten Merkel 2014 viittauksenomaisesti totesi Venäjän - Putinin - toiminnan olevan järjetöntä. (En jaksa kaivaa sanatarkkaa lainausta tähän).
On todennäköistä, että Venäjä ei hyökkää, eivätkä Venäjän voimat tällä hetkellä riitä operaatioon, jossa olisi tarkoitus edetä satoja kilometrejä. Oikeastaan liikaa kiinnitetään huomiota karkeisiin suunnitelmiin "Harkovasta - Dneprille" - mikä oli itse asiassa keväällä ja kesällä 2014 Venäjän primääritarkoitus, mutta Ukrainan vastarinta idässä pakotti Venäjää laittamaan tämän suunnitelman hyllylle. Mikäli Venäjä aloittaa kevätoffensiivin, on todennäköistä, että kyseessä on rajoitettu operaatio esim. Krimin niemimaan vesihuollon turvaamiseksi ja toissijaisesti Asovameren muuttamisesta Venäjän "sisämereksi". Operaatioon Pohjois-Krimin kanavan valtaamiseksi Venäjällä on jo nyt riittävästi joukkoja Krimin niemimaalla, ja tulevina viikkoina käytännössä myös oikeanlaisia joukkoja ts. 76. ilmarynnäkködisivioonan osia Pihkovasta - jonka raskasta kalustoa on jo saapunut Krimin niemimaalle, 291. tykistöprikaati (lähes täydessä vahvuudessa) Ingushetiasta ja 810. merijalkaväenprikaati miehitetylle Krimin niemimaalle sijoitettuna. Näitä joukkoja tukee mekanisoituja yhtymiä, osia 56. ilmarynnäkköprikaatista jne.
On myös hyvä muistaa se, että jos Venäjä aloittaa kevätoffensiivin, kyse ei ole mistään "pieniä vihreitä miehiä" -tyyppisestä operaatiosta, vaan aselajien yhteisestä operaatiosta, jolloin laivasto ja ilmavoimat osallistuvat siihen. Mahdollisessa tulevassa operaatiossa, jos se kohdistuu Krimin niemimaan ympäristöön, Venäjän ei tarvitse enää näytellä mitään. Se mahdollisesti ratkaisee ongelman (vesihuolto?) voimalla, kun se ei muulla tavoin ole kyennyt (tai halunnut) sitä ratkaista.
Useimmilla läntisillä medioilla on selkeää kyvyttömyyttä hahmottaa mitä joukkoja Venäjä siirtää, puhumattakaan siitä, että mitä alueella on jo ennestään. Heitetään lukuja muutamista tuhansista reiluun kymmeneen tuhanteen, mikä vääristää kokonaisuutta melkoisesti ja samalla unohtuu se, että alueella on jo ennestään kymmeniä tuhansia Venäjän asevoimien sotilaita, ja todella usein - käytännössä aina - unohtuu se tosiasia, että Ukrainan itäosissa on kaiken aikaa kaksi armeijakuntaa, jotka on järjestetty Venäjän asevoimien yhtymien mukaisella tavalla, joiden komentoketju on Venäjän asevoimien upseerein miehittämä ja joiden miehistöön kuuluu kaiken aikaa tuhansia sopimussotilaita, jotka suorittavat palvelustaan "tilapäisessä sijoituskohteessa", jolloin ei tarvitse paljastaa omaisille palveluspaikan todellista luonnetta. Ukrainan itäosiin sijoitettujen kahden armeijakunnan koko yhteensä on yli 35 000 sotilasta, sen varustukseen kuuluu lähes 500 taistelupanssarivaunua ja yli 900 rynnäkkövaunua/ miehistönkuljetusajoneuvoa. Vaikka tästä joukosta useampi prikaati on taistelukunnoltaan b-tasoa (tykinruokaa), niin ne olemassa olollaan sitovat alueelle huomattavan määrän Ukrainan asevoimien joukkoja.
Samaan aikaan miehitetyllä Krimin niemimaalla on yhteensä yli 32 000 Venäjän asevoimien sotilasta, joista reilut 10 000 kuuluu 22. armeijakuntaan (maavoimat), jonka tehtävä nykyisellä kokoonpanolla olisi tukea mahdollista offensiivia, koska siihen itseensä ei kuulu riittävästi joukkoja läpimurron suorittamiseen. (810. merijalkaväen prikaati kuuluu Mustanmeren laivastoon, ei siis täten ole osa 22. armeijakuntaa). Näiden joukkojen päälle tulevat niemimaalle siirretyt joukot, tai jos tarkkoja ollaan, niemimaalle on pääasiassa siirretty vasta kalustoa ja toissijaisesti joukkoja. Miehistön keskittäminen voidaan suorittaa sitten kun kalusto on pääasiallisilla sijoitusalueilla, esim. Krimin keski- ja pohjoisosissa, jossa sijaitsee myös Džankoin lentotukikohta, jonne on sijoitettu myös helikopterirykmentti.
Ukrainan maantieteellinen sijainti on haastava, pitkä maaraja Venäjän kanssa pakottaa Ukrainan sijoittamaan runsaasti joukkoja muualle kuin todennäköiselle painopistealueelle, juuri sen tähden, ettei esim. Harkova-Dnepr -operaatio tuntuisi Kremlin mielestä liian houkuttelevalta. Venäjällä on pysyvästi sijoitettuna Brjansk-Kursk-Belgorod-Voronež-alueille useita prikaateja ja rykmenttejä eli kymmeniä tuhansia sotilaita, joiden olemassa olon media usein unohtaa, koska nämä joukot ovat siellä aina, ja samalla moni niistä on jo osallistunut Ukrainan sotaan. Ikävällä tapaa tunnetuimpana kenties Kurskin alueelle, Marshala Zhukovaan sijoitettu, 53. ilmatorjuntaohjusprikaati, joka tuli tunnetuksi MH17 pudottamisen myötä.
Voronežin alue rajoittuu sitten Rostovin alueeseen, joka kuuluu Venäjän eteläiseen sotilaspiiriin ja jonka alueelta johdetaan Venäjän Ukrainan operaatiota eli myös niitä joukkoja, jotka on sijoitettu Ukrainan itäosien miehitetyille alueille (1. ja 2. armeijakunta). Ukraina-operaation esikunta (12 HQ) sijaitsee Novotšerkasskissa, jossa sijaitsee myös 8. armeijan esikunta. Venäjän Ukraina-operaation kannalta huomioitava ryhmittymä on ns. Donin ryhmä, jonka vahvuus on yli 50 000 sotilasta, ja jotka on sijoitettu Venäjän eteläisen sotilaspiirin pohjoisosiin, maksimissaan muutaman sadan kilometrin moottorimarssin päähän Ukrainan rajasta. Donin ryhmä pitää sisällään 1. 2. armeijakuntien operatiiviset reservit.
Tämän sekavan kirjoitelman tarkoitus on oikeastaan vain havainnollistaa se, mitä medioiden, usein vaillinaiset, katsaukset jättävät kertomatta.
Taustoitetummin:
vartiopaikalla.blogspot.com
Mutta, jotta viime aikojen joukkojen siirroista pääsee jyvälle, on syytä lukea myös tämä, jossa käyty läpi joukkojen siirron alkua vajaat pari viikkoa sitten eli sen jälkeen on paljon tapahtunut lisää.
vartiopaikalla.blogspot.com
Mikäli Venäjä aloittaa offensiivin, olisi se aloitettava varsin pian (2-3 viikon sisällä), sen jälkeen momentum alkaa hitaasti kääntyä sitä vastaan. Huomioitava päivä on myös 21. huhtikuuta Putinin puheen vuoksi, kyse voi olla muustakin kuin offensiivista, esim. miehitetyn Itä-Ukrainan anneksaatiosta, ja sen turvaksi Venäjä siirtää alueelle joukkoja.
Kirjoituksessa en myöskään ota kantaa siihen, ovatko Venäjän toimet hyväksyttäviä vaiko eivät. Tai otan sittenkin - ne ovat hanurista. Putin (semi)diktaattorina ymmärtää ja kunnioittaa vain voimaa, joten toivottavasti kukaan ei lipeä rivistä (Macron & Merkel).
www.hs.fi
:watermark(https://img.ilcdn.fi/b52-h1Nk6GQi52y56LO67pEY_bg=/1200x0/https://assets.ilcdn.fi/0adf3da6e8a62f620520a5c626d2a2d2f0071910c48780aeab7187433bc9fce1.png,0,-0,0)/img-s3.ilcdn.fi/6310daa2b80062650ce1a6b52d3a505e663785774fadf45cec3d7e324faaa923.jpg)
