Yksi mielestäni merkittävä asia Ukrainassa meneillään olevasta teurastuksesta:
Hienoa on huomata, miten rivit yhdistyvät Suomessa. Uskomattoman eri mieltä periaatteessa olevat ihmiset ovat vakuuttuneita siitä, että on aika koota rivit Neuvosto-Venäjän uhkaa vastaan. Kehitys on ollut nopeaa. Naamiot ovat pudonneet. Täysin eri asia on taas nämä askoehot, karijurrit, liivopapposet, röntönanttoset, turkkieskapaskaojat, hotripenkoset jne, joita ei tässä yhteydessä voi edes nimeltä mainita. Ja joita toivoakseni kohdellaan jatkossa sivistyneen maan oikeuslaitoksen normien mukaan. Huolimatta siitä, että pelkkä nimen ajatteleminen aiheuttaa pohjatonta kuvotusta.
Joka tapauksessa Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhdistänyt suomalaisia hienolla tavalla, joka hakee historiasta vertaistaan. Maaliskuun kihlaus? Mielestäni elämme historiallista hetkeä tässä suhteessa.
Toinen huomio on enemmän surullinen ja samalla pohjattoman kaamea. Kun Venäjän hyökkäyslistaa ja haaveita suur-monVenäjästä on seurannut, niin jokainen henkensä etulinjassa antanut soturi ja silpoutunut ukrainalainen lapsi kuolee Suomen ja suomalaisten puolesta. Listoilla oli seuraavaksi Puola ja Baltian maat. Ikävä kyllä ainoa Ukrainan lisäksi oleva Venäjän länsinaapuri, joka ei ole NATOn jäsen taitaa olla Suomi. Jokainen murskattu venäläinen panssarivaunu säästää suomalaista verta.
Kolmas pointti on enemmän sotahistoriaan perustuva. Venäjän suorittama jo nyt täysin epäonnistunut Ukrainan teurastus on siirtynyt kulutussotaan. Venäläiset jauhavat kaupunkeja ja siviileitä murskaksi, koska mihinkään muuhun tuo suurvalta ei kykene. Kulutussodan voittaa aina enemmän resursseja omaava. Neuvostoliitolle apua tarjoaa terhakkaasti ainakin Eritrea. Ukrainalle materiaalia toimittaa mm. USA, Britannia, Ranska, Saksa, Ranska, Puola, Tsekki, Slovakia, Kroatia, Slovenia ja kaikki Pohjoismaat. Mitenkähän mahtaa käydä?
Neljäs huomio liittyy Venäjän talouteen ja sen sisältämään pohjattomaan nerouteen. Venäjällä ei taida olla vieläkään yksikään lamppu syttynyt miten syvään alhoon tuon maan talous ajautuu pakotteiden vuoksi. Paluu kaaleja potkiviksi maaorjiksi on nyt vain edessä. Ei ole kussin laukkuja, ei karta-järven huviloita, ei mitään. On vain kaali mitä potkia.
Viides huomio on täyttä oletusta. Tämä liittyy venäläiseen identiteettiin. On varmaan tosi rapeaa olla venäläinen jatkossa seuraavan sukupolven ajan. Koko sivistynyt maailma halveksii.