Kun nyt on noita talouspakotteita on käynyt läpi, niin se mitä tulee tapahtuu seuraavaksi menee pyöreästi tässä järjestyksessä:
1.
Ruplan romahdus jatkuu ja palkalla ei saa enää juuri mitään.
2.
Tuontitavara loppuu.
3.
Teollinen tuotanto loppuu.
4.
Öljyn- ja kaasuntuotanto hiipuu
Lyhensin ketjua ja lukijoita ajatellen loistavaa viestiäsi. Muutaman kommentin rohkenen lisätä.
Ruplan romahdus vaikuttaa suoraan myös neuvostotuotteisiin. Jo nyt ostorajoituksia perustarvikkeista (mm. sokeri) on voimassa. Veikkaisin, että ensi viikon loppuun mennessä hyllyt alkavat olla tyhjät. SIis oikesti tyhjät pl. ehkä suurimmat kaupungit. Tähän vaikuttaa lisäksi kasvavat sisäisen maksuliikenteen vaikeudet. Eli verkostoni (toki aika suppea Venäjällä) infon mukaan palkkoja on jo nyt jäänyt maksamatta tai ne ovat ainakin viikon myöhässä.
Kohtien 2 ja 3 väliin tullee uusien mafiajengien nousu aivan 1990-luvun alkuun. Putinhan nousi alunperin valtaan länsi-Pietarin aika vaatimattomasta mafiajengistä, joka lopulta sitten kymmenessä vuodessa otti valtaansa koko maan. Eli ensin korttelin, sitten kaupunginosan, kaupungin, alueen jne haltuunotto siilmittömällä väkivallalla. 1990-luvulla, jolloin tässä supervaltiossa oli näkymätön ja erittäin raaka sisällissota ja onkin mielenkiintoista seurata tuon kehityksen suuntaa. Nythän taas aseita on joka puolella yllin kyllin Putinin hyökkäyssotien ja kaiken läpitunkevan korruption ansiosta, eli kehitys tältä osin tullee olemaan kohtuullisen K-18-kamaa.
Sitten täytyy muistaa, että kolmasosa väestöstä on vahvasti omavaraisia maaseutuasukkaita. Pari kanaa kotkottaa pihamaalla, kaalia ja perunaa kasvaa ruokkoamattomien puskien keskellä, mahorkka palaa, maatuska hakee vinttikaivosta vettä, rakennukset ovat romahduskunnossa ja yksinäinen kissa naukuu tuon paskatunkion keskellä nälissään. Jos maatuska on oikein rivakka työihminen, hän saattaa pitää jopa luista lehmää, joka tuottaa kupposen maitoa päivässä. Keskellä nokkospuskaa makaa ympärikännissä housuihinsa paskonut maatilan isäntä, jonka keski-ikä on se 40 vuotta. Tämä tolstoilainen ja runollinen idylli pysyy siis tältä osin samana kuin viimeiset 800 vuotta.
