Lisää huolestuttavia uutisia:
Rohkaistunut Venäjä tietää Ukrainan ammusten käyneen vähiin, sanovat ukrainalaissotilaat Times-lehdelle.
www.hs.fi
Jos tilanne on oikeasti tuota luokkaa kuin artikkelissa kerrotaan, niin on ihan oikeasti iso riski, että koko vastahyökkäys on tuhoon tuomittu ja aloite sodassa siirtyy lopullisesti Venäjälle.
Toivottavasti tilanteeseen herätään kiireellisesti.
Kuten tässä on jo muidenkin kirjoittajien toimesta viitattu, liian huolestunut ei pidä olla.
Se on totta, että Ukrainalla on ollut ammuspulaa, ainakin tietyillä rintamalohkoilla, mutta sen tähden ei missään nimessä pidä ryhtyä vetämään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, etenkin kun eurooppalainen ammustuotanto on käynnistymässä ja osin jo käynistynytkin - tosin 12 kuukautta myöhässä. Tämä näkyy sitten pienen viipeen jälkeen rintamallakin.
Toinen mikä näissä on huomioitava on se, että kyseessä voi myös olla tarkoituksellista vuotamista ukrainalaisten taholta. Ristiriitaisen viestinnän tarkoituksena voi olla venäläisten sekoittaminen kuin myös harhauttaminen. He joutuvat pohtimaan, että pitääkö viestintä paikkansa vaiko ei. Onko Harkovan lohkolla pulaa ammuksista, ja jos on, onko se todella akuutti vai onko selustassa ammusvarikkoja, jotka on tarkoituksellisesti pidetty salassa jne.
Times on haastatellut nimettöminä pysytteleviä ukrainalaissotilaita, mikä voi tarkoittaa ihan mitä tahansa aluepuolustusjoukkojen reserviläisesti yleisesikuntaupseeriin jne. Toimittaja voi päätyä juttua metsästäessään helpostikin osaksi ukrainalaisten maskirovkaa, eikä siinä toimittaja (media) voi muuta kuin syyttää itseään.
Ilmatorjuntaohjusten pulasta on käyty keskustelua pidemmän aikaa, S-300 ja 9K37 M1 Buk-järjestelmien kohdalla ohjuspula voi olla konkreettinenkin, tai ainakin se, että lähestytään kriittistä rajaa. Toisaalta läntisiä ito-järjestelmiä on tulossa lisää, joten voi olla, ettei ongelma ole niin merkittävä kuin uutisoidaan (ja vuodetaan). Lainaus HS:n uutisesta:
”
Venäläiset tietävät, että ammuksemme ovat vähissä, ja he ovat tulleet rohkeammaksi. Joka päivä tulee yhä enemmän helikoptereita ja lentokoneita, ja he alkavat ymmärtää, ettemme voi pysäyttää niitä”.
Tässä on syytä myös huomioida se, että on kevät ja säätila hiljalleen kohentunut. Ukrainassa kevät oli monilla alueilla (esim. idässä) tavanomaista sateisempi, näkyvyys heikko, mikä tarkoittaa myös sitä, että venäläisten kyky operoida on rajallisempi. Kun säätila kohenee, lentojenkin määrä lisääntyy. Ukrainan sota on ilmasodan osalta opettanut sen, että Venäjän ilmavoimien kyky operoida huonossa säässä oli paljon oletettua kehnompi. Ensimmäisen sotavuoden kuluessa maa on menettänyt kaatuneina, haavoittuneina ja sotavankeina lukuisia lentäjiä, mikä näkyy osaamisvajeena.
Venäläiset lentäjät eivät nimittäin ole lentäneet niin paljon harjoitustunteja kuin oletettiin (ja tilastojen mukaan uskottiin). Kaikkialle levinnyt korruptio on levinnyt myös ilmavoimiin, lentopetrooli on todennäköisesti myyty ja tilastoja väärennetty, jotta näyttää siltä, että lentopetrooli on käytetty harjoitteluun eikä rahapussin täyttöön. Yksittäisissä eliittirykmenteissä on lennetty ja harjoiteltu paljon, mutta loppujen lopuksi heitä on kovin vähän tarpeeseen verrattuna, ja muutaman kymmenen lentäjän poistuma tästä joukosta voi olla kovakin isku ilmavoimien iskukyvylle, etenkin kun on operoitava lähellä vihollista ja jopa sen lähi-ito:n ulottuvilla.
Venäjän lisääntynyt lentojen määrä näyttää pitävän paikkansa, nimittäin viime aikoina Venäjä on menettänyt lähes päivittäin lentokoneita ja/ tai helikoptereita. Etenkin helikopteritappioissa miehistö jää usein joko vangiksi tai menehtyy. Todennäköisesti tulevina viikkoina venäläisten lentotoiminta vähenee kaluston kulumisen, menetysten ja miehistötappioiden seurauksena. Siinä tilanteessa venäläisten mahdollisuudet ovat vähissä, joko lennettävä lisääntyvien tappioiden muodostamasta uhasta huolimatta tai koetettava jollain muulla tapaa paikata puutteita. Onpa jopa arveltu, että Venäjä voi muuttaa strategisten ilmavoimiensa operointia, jos muita mahdollisuuksia ei ole. Mikä tarkoittaisi todennäköisesti sitä, että kalusto lentäisi entistä lähempänä rintamaa, jopa Ukrainan ilmatorjunnan ulottuville.
Tähän mennessä Venäjän strategiset ilmavoimat on suorittanut ohjusiskut kaukaa Ukrainan rajojen ulkopuolelta, Venäjältä ja Kaspianmeren alueelta. Poikkeuksena viime keväänä suoritetut yksittäiset lennot Mariupolin ylle Tupolev Tu-22M3 strat.pommikoneilla. Kyseisiä lentoja voi pitää ennemminkin näytöksinä - propagandana, koska ne suoritettiin tilanteessa, jossa Ukrainalla ei enää ollut kaupungissa muuta kuin lähi-ilmatorjuntaa, joiden vertikaalinen ulottuvuus (torjuntakorkeus) on muutama kilometriä.
/img-s3.ilcdn.fi/b7a6f79e73e285191937a53c96f0add3da994a8d0fbe6b6c5a7ab8bcf3173df1.jpg)
