Arki vain palaa Venäjällä jossain vaiheessa normaalimmaksi, iskut ukrainaan vähenee ja miehiä vedetään vähitellen kotia.
Ihan looginen ajatuskulku, jos asiaa ajattelee venäläisittäin. Mistä ei voi puhua, on vaiettava. Voi olla vanhaan venäläiseen (Tolstoin) tyyliin sota ja rauha, tapahtumien suht' tarkka alkupiste ja loppupiste, mutta erikoisoperaatio on Putinin regiimille kivan hähmäinen olotila, jolle voi antaa tulkinnasta riippuen erilaisten painoarvon ja merkityksen.
Venäjä ja venäläisyys tuntuu pursuavan tällaista relativismia. Ei ole totta ja valhetta, vaan valhe voi olla kaikkien hyväksymä totuus, jos totuus itsessään on epämukava vaihtoehto.
Tulee mieleen klassikkosketsi (*) Heikki Kinnusen esittämästä tarjoilijasta, joka lyö vetoa ja juo tyhjäksi viinapullon, jonka luulee sisältävän vettä. Vedonlyönnin voittaakseen tarjoilija näyttelee viinan olevan vettä ja toteaa lopuksi "vettähän se vain oli". Miettii hetken "tästähän tulee humalaan", mutta jos vain näyttelee selvää, ei ongelmiakaan synny! Plus saa viinan lisäksi vielä rahaa.
*) Kyllä, kohtaus on pätkä Uuno Turhapuro -elokuvasta, mutta käytännössä erillinen sketsi. ED: kossu -> viina. Muisti palailee pätkittäin täälläkin.