Kuvitteellisessa kerrostalossa asuu aggressiivinen piripää. Se on milloin murtautunut toisten koteihin ja milloin ihan vittuillakseen pöllinyt muiden autoista tavaroita. Kämpästä leviävä haju on todella epämiellyttävä kuvitteellisessa rappukäytävässä, mutta silti koitetaan elää ja antaa toistenkin elää. Kun kyllähän silläkin on ne hyvät hetket ja onhan se ikävää lähteä naapurisopua rikkomaan.
Kyllähän se piripää rikkoo tavaroita, eikä osaa kierrättää edes vähää alusta, mutta menisi tosi vaikeaksi nää kuvitteellisen kerrostalon vastikejutut, jos se vain potkittaisiin pois talosta.
Mutta nyt on sitten kuvitteellisiin seiniin ilmestynyt graffiitteja, jotka kertovat, että murtohälyyttimiä ei sitten osteta yhteenkään asuntoon, jossa sellaista ei jo ole. Se on henkilökohtainen hyökkäys kerrostalon piripäätä kohtaan ja katsotaan aggressioksi, joka oikeuttaa sitten ihan kaikki vastatoimet.
Ja tämän kuvitteellisen kerrostalon rapussa piripään naapuri pohtii, että pitäiskö ottaa siltikin sellainen hälyytin ihan omaksi turvaksi. Kun onhan se ikävää provosoida toista ja kyllähän se on sellaista ikävää ihmisten leimaamista, jos tässä nyt ihan...
Onhan sitä ennenkin pärjätty ilman hälyyttimiä.