Monilta nimimerkeiltä erittäin hyviä pointteja sekä Veikkausliigan että suomalaisen juniorituotannon osalta.
RoPS on niillä ulkomaalaisiin pelaajiin käytetyillä (säästetyillä) rahoilla kuulemani mukaan eräs Veikkausliigan varakkaimmista joukkueista, johtuen kait niistä omistetuista kiinteistöistä. Junnuja ei juurikaan ole kentällä näkynyt, saati muita suomalaisia pelaajia, halpaa tuontipelaajaa kylläkin. Tämän lisäksi sitä ainaisessa putoamiskamppailussa olevaan joukkueeseen ei vain yksinkertaisesti ole vetoa ollut. Vaan ehkäpä nyt on tulossa muutosta, kun Suomen mittakaavassa nuoret pelaajat ovat matkaamassa Rovaniemelle, liekö moni muukin saavan uskallusta lähteä pohjoisen kentälle kokeilemaan.
Oli ollut puhe kuinka RoPS, TamU ja AC Oulu kaikku joutuisivat suoraan Ykköseen, en pidä sitä laisinkaan huonona asiana Veikkausliigan kannalta. Sen sijaan Ykköseen, jossa otteluohjelmat on tehty, kausikortit on myyty, budjetit lyöty lukkoon, joukkueiden siirtyminen ei ole hyväksi. Siellä kun muutenkin on tungosta joukkueiden suhteen. Ykkösen hyväksi nyt ainakaan RoPS ei ole sarjatasoa vaihtamassa. Kannatan sarjojen kaventamista kuitenkin, ja yksi kausihan siinä jouduttaisiin "kärsimään" kun joukkueita pudotettaisiin alemmalle sarjatasolle. Sekin tekijä toisi mahdollisesti tilaa niille joukkueen sisältä kasvaville junioreille, joita tulevassa esitän.
Nuorten pelaajien matka Suomessa tyssää monesti jo juniorivaiheessa. schollin mainitsema kotona harjoittelu on välttämätön keino päästä pidemmälle, enkä epäile etteikö sitä nykyään junioreille painotettaisiin. Kuinka ollakaan, vietit niin moneen muuhun suuntaan ovat nykypäivänä niin valtaisat. Johan niitä jo minullekin aikanaan painotettiin. Vapaat vuorot yleisillä kentillä junioreiden ajankäytöksi ovat vähissä, juuri siellä missä niitä pelaajia kehittyy. Usein vuoron ulkopuolinen pelaaminen on jopa kielletty ja ulkokentillä lukituin aidoin estetty. Sekin mm. siksi ettei kenttiä vain ole tarpeeksi.
Jeffreyn esiin tuoma kasvattajaseuran osuus loistaa tosiaan poissaolollaan. Ei anneta nuorille niitä haastavia pelejä joissa kehittyä, vaan luonnollisesti hieman taidokkaat tai muuten ikäluokkaansa edellä olevat poimitaan jalostukseen. Kuitenkin sen vastakohtana, tai pohjana, ovat taas näiden lahjakkaiksi todettujen pelaajien leirit, joilla saadaan kehitystä aikaan, aina ei sinne ne valitut todellakaan sitten muutaman vuoden odotusajan jälkeen heille vastaa heille asetettuja vaatimuksia. Tulee viina, naiset, moottoriajoneuvot ja koripallo joka pilaa nuorisomme muutenkin. Näkisin, että nämä talent-leirit eivät ole kuitenkaan ole niitä millä pelaajia tuotetaan, vaan joukkueen sisäiset vaikka vain viikonlopun kestävät leirit, joissa harjoitellaan kolme-neljä kertaa päivässä taktisten luentojen lisäksi. Siihen taas tarvitaan osaavaa valmennusta. Siinä lisääntyy joukkueen keskeinen kemia, ja monimuotoisen harjoittelun tukema yleinen suorituskyky urheilussa ylipäätään. Sitä vaaditaan, nykyään kun ei enää juosta kankaalla vapaa-aikana juoksutekniikan tms tukemiseksi.
Edellä mainitsemani "teoria" tukisi omien junioireiden tuomista edustusjoukkueeseen, heidän kehittämistä seuran sisällä, ja vain ainoastaan ne aivan oman junnutuotannon kärkinimet "jouduttaisiin" Euroopan tasolla halpaan hintaan myymään ulkomaille, mutta ei niin aikaisessa vaiheessa kuin nyt. Seuraavaa kynnys kait olisi, että saataisiin junioireita esim. em. mallin mukaan tuotettua siinä määrin, tai edes uskallettaisiin ottaa edustuksen rinkiin, että voitaisiin verrata Veikkausliigaa jääkiekon Mestikseen, joka toimii monille pelaajille ponnahduslautana isompiin rinkeihin. Niin toki jo osalla on, vaan ei tarpeeksi isossa mittakaavassa Veikkausliigan tulevaisuuden, ja suomalaisen jalkapalloilun
suhteen. Suora lähtö suurseuraan toisi valuuttaa suoraan Veikkausliigajoukkueelle, kun ei tarvitsisi kiertää sen Ruotsin, Hollannin ja Tsekkoslovakian kautta päästäksen sinne "huipulle". Tähän lisäksi se jo ehdotettu mainonta, kuinka tulevan kansainvälisen tason pelaajan edesottamuksia on vain yksinkertaisesti tultava katsomaan !