TamUn kotiavaus oli kyllä varmaan masentavin ja harmain urheilutapahtuma jossa olen ollut paikan päällä. Ulkona helvetin kylmä, sataa räntää, Ratinassa 1 300 katsojaa ja tunnelma vähemmän yllättäen tipotiessään. Siihen päälle ihan uskomattoman surkea kotijoukkue niin hienolta näyttää tämä kausi.
Ainoastaan JJK:sta voi sanoa jotain positiivista, sillä se pelasi hyvää futista. Tumanto ja Kari olivat hyvässä iskussa ja koko ajan vaarallisia. TamU-puolustus oli helisemässä koko ajan ja ihan sama pelattiinko erikoistilanteita vai tavallisia hyökkäyksiä. Kotijoukkueen pallollinen peli veti kyllä sanattomaksi. Jos mulle nyt tullaan väittämään, että samat jätkät ovat treenanneet koko talven JALKAPALLOA niin en usko edes vähää alusta. Herranjumala sentään! Jari Niemeltä sentään asiallinen debyytti ja selkeästi paras esitys isäntien puolelta. Henri Myntti oli kutosdivarin tasolla kärjessä eikä keskikentältäkään kyllä ketään erottunut.
Kentän piikkiinkään ei voi laittaa mitään koska JJK hallitsi sen ihan hyvin. Sanotaan näin, että jos viiden kierroksen jälkeen homma on samannäköistä niin TamU tulee rypemään pohjamudissa, ja syvällä siellä.
TPS-Honka taas oli vähän pettymys sekin. Tällä kertaa kai voi kentän piikkiin vähän laittaa, ainakin se tuotti aika tiukkoja tilanteita. Honkahan peliä vei ihan täysin mutta arvoisa Tuomas Peltonen sähläsi kolme pinnaa sitten Turkuun. Avausjaksolla Peltonen sekoili jo yhden kerran mutta hänen onnekseen Riku Riski unohti ajatella ja pelasi uskomattoman tyhmästi sen tilanteen.
Sitten tulikin tapaus Peltonen-Haarala, joka menee täydellisesti Peltosen piikkiin. Liian hätäinen syöttö, Haaralalta paniikkisyöttö takaisin ja vapari viidestä metristä. Kolehmaiselta nätti sijoitus ja kukkuluuruu Honka.
Jaron ja Interin peliä odotin mielenkiinnolla ja niinhän siellä Losa sitten otti punaisen ja Inter pinnat. Jaro näköjään on riippuvainen Losasta niin hyvässä kuin pahassa ja siinä taitavat mennä suurimmat menestystoiveet samalla, ellei iskä laita sitten herra supertähteä kuriin.
