Vegas Golden Knights 2024–2025

[Salming]

8/72 HSK vs. Reign

Schmid jatkoi maalissa. Rondbjerg oli tervehtynyt ja Brisson lähetettiin alas. Denisenkokin palasi kokoonpanoon missattuaan yhden matsin. BB otti sivuun jääneen Burken paikan ykkösen laidasta Morellin ja Laczynskin viereltä. Quinney-Brabenec-Denisenko, Rondbjerg-Sapovaliv-Lavoie ja McLain-Uchacz-McKay olivat muut vitjat. Puolustuksessa kärkiparit olivat ennallaan ja Hickey Flemingin kanssa kolmosparissa.

Plussat ja miinukset
++
+ Schmid, Sapovaliv
+/- Bischoff, Mayo, Hägg, Addison, Hickey, Fleming, Quinney, Brabenec, Denisenko, Morelli, Brisson, Rondbjerg, Lavoie, McLain, Uchacz, McKay
- Laczynski
--

- Ensimmäinen kotivoitto odotuttaa itseään, kun Reign haki 1-4 vierasvoiton. Toista alivoimaa ehti kulua vain kymmenisen sekuntia Quinneyn aloitustappion jälkeen. Fagemon poikkari lävisti nelikon löytäen Gawdinin, joka laukoi oikeasta siivestä takapatjaan. Rebound pomppasi ohi Rondbjergin Walshille, joka naulasi paluukiekon takakulmaan Mayon tehtyä maskia Schmidille. Ajassa 19:37 Hickey siirsi paineen alta kiekon ränniin, mutta Denisenko laiturina hävisi kamppailun, joten kiekko ajautui siniviivaan Millarille, joka laukoi heti maalille ja Element ohjasi Akiran naaman edestä kiekon sisään, kun Hickey ei ehtinyt boksaamaan maalin takaa. Vedot olivat 13 minuutissa 1-14 isäntien jäähyilyn myötä ja koko avauserässä 5-17. HSK sai vähän työntöä aikaan avauserän loppupuolella, mutta ytimeen murtautuminen oli haastavaa Sapovalivin ja Brabenecin ketjuille. Sapovaliv käytti kroppaansa silti hyvin, kun hän suojasi kiekkoa laitaa vasten ottaen kontaktin vastaan ja syöttäen sitten eteenpäin. Toisessa erässä Brisson petasi keskialueen käännöstä vetopaikan keskikaistalle Sappylle, joka tykitti logoon ja seuraavassa vaihdossa puolestaan Rondbjerg jätti 2v2-vasturissa kiekon vasemmassa laidassa Sapovaliville, joka pudotti sen edelleen Häggille ja tämän vastakiekkolämäri oli sujahtaa etukulmaan liikkuvan maskin takaa. 35. minuutilla Sapovaliv pysyi kiekossa kiinni päädyssä ja syötti lopulta suunnanmuutoksen jälkeen viivaan, josta lähti veto ohi maalin. Yhtä kaikki, Sapovaliv pelasi hyökkäyssuuntaan kauden näkyvimmän matsinsa ja varsinkin operointi syvyydessä kiekollisena vakuutti. Hän sai myös ensimmäistä kertaa vakituisia YV-vaihtoja kakkosviisikon maskimiehenä
- Ykkösylivoima positiivisena seikkana onnistui toisessa pelissä putkeen. Kavennusmaali toisen erän alussa oli nopea. Quinney kaapi aloituksen, Laczynski laukoi ohi maalin ja Morelli siirsi päätylautapompun maalin kulmalta sisään Millarin nukahdettua eikä Portillo ehtinyt liikkua tolpalta toiselle. Kakkosylivoima (Hägg-Brisson-Denisenko-Rondbjerg-Sapovaliv) oli puolestaan onnistua seuraavaksi, kun Brisson ja Denisenko puskivat keskeltä väkisin läpi seinäsyöttelyllä ja sinisen ylityksen jälkeen BB laukoi takapatjaan eikä Denisenko ollut kaukana reboundiin yltämisestä. Päätöserässä 4v3-ylivoimalla Addison purjehti päästä päähän laukoen lopuksi avopaikasta patjaan
- Ottelun puolivälissä vieraiden identiteettiketju lisäsi johtoa. Helenius otti aloitusvoiton Laczynskista. Krygierin viivakuti jäi matkalle. Laczynski hukkasi Heleniuksen kontrollistaan ja tämä pääsi laukomaan irtokiekon päin Schmidia. Rebound putosi Dotyn lapaan eikä tämä missannut tyhjää maalia toisin kuin Ward hetkeä aiemmin. Mayo yritti paikata Laczynskia paineistamalla myöhässä Heleniuksen avointa lapaa ja siksi Doty oli jäänyt vapaaksi. Viimeisen maalin iski Hudon 59. minuutilla kosmeettisesti tyhjiin
- Schmid oli hywä. Kolmannella minuutilla Hickeyn AV-purku jäi viivaan. Schmid torjui sieltä tulleen vedon eteensä, mutta nollasi Fagemon paluulaukauksen maalin edestä. Minuutin päästä Moverare liittyi 3v2-vastaiskuun päättäen sen vasemmalta takakulmalta, mutta Akira liukui ajoissa tolpalta toiselle peittämään vedon. 18. minuutilla Laczynski jätti keskellä liikaa tilaa Pinellille, joka laukoi patjaan Chromiakin ulkokehäpassista viisikon sisään. Hetki ennen kolmatta maalia Chromiak punnersi päädystä maalin kulmalle. Kiekko karkasi toiselle puolelle Wardille, jolla oli edessään puolityhjä maali, mutta Akira ryösti hänet. Viisi minuuttia ennen loppua tämän hanskan heilahti Krygierin laukaukseen keskeltä, kun Brisson ei saanut kiekkoa jatkettua keskialueelle laidan läheltä
- Nelonen loi parhaan paikkansa kolme minuuttia ennen loppua. McKay kärkikarvasi ja Uchacz H2:na jatkoi päädystä kiekon maalin eteen, josta McLain haki viimeistelyä tuloksetta

9/72 Reign vs. HSK

Viime kauden tutkapari Brisson-Denisenko palautettiin yhteen ja Laczynski oli heidän välissään. Brabenecin näyttöpaikka kakkossentterinä loppui ja ansaitusti Sapovaliv nousi sentteröimään Quinneya. Toisella laidalla jatkoi Lavoie. Morelli-Brabenec-Rondbjerg oli kolmonen ja nelonen pysyi samana. Mayo oli sivussa alakerrasta, joten Chayka tuli katsomosta Bischoffin pariksi. Papirny starttasi, koska Schmid oli ylhäällä. Noble Tucker oli kaivettu jostain penkkivahdiksi.

Plussat ja miinukset
++
+ Sapovaliv, Hägg
+/- Papirny, Addison, Brabenec, Quinney, Rondbjerg, Denisenko, Brisson, Laczynski, Hickey, Uchacz, McLain, McKay
- Bischoff, Chayka, Fleming, Morelli, Lavoie
--

- Papirnyn kausidebyytti oli murheellinen, kun selän taakse upposi kahdeksan kiekkoa ja Reign voitti 8-3. Torjuntojakin toki tuli 42 kappaletta, kun toisessa päässä Copley selvisi 17 pysäytyksellä. Seurahistorian ennätys annetuissa vedoissa on 51, joten se jäi siis yhden päähän. Yhdeksän alivoimaa oli sen sijaan uusi "ennätys" ilmeisesti. Heti matsin alussa Papirny koppasi hanskaansa Hickettsin laukauksen Chaykan harhasyötön jälkeen. Reign tasoitti 1-1:een yhdeksännellä minuutilla, kun peli kääntyi väärään suuntaan hyökkäyssinisellä. Vastaiskusta Pinelli tarjoili lätyn takatolpalle Chromiakille ohi Häggin katkoyrityksen. Addison rynni itsensä pihalle punaviivalla eikä Brabeneckaan ennättänyt kääntyä ajoissa alaspäin. 2-2 tasoituksen Papirny saa ottaa piikkiinsä, kun Fagemon laukaus lähes nollakulmasta livahti jäitä pitkin längistä sisään. Sitä ennen hän toki pysäytti Maddenin läpiajon patjakurkotuksellaan kärkiveiviä vastaan. 3-2 YV-maalissa Morellin purku keskeltä jäi viivaan ja Studnicka kiskaisi kaksi sekuntia myöhemmin oikeasta siivestä kiekon verkkoon läpi Bischoffin polvipeiton. Sitä ennen sisäänviennin paineistaminen Sapovalivilta ja Bischoffilta jäi niukasti vajaaksi ja Chromiak pääsi ahtaasta raosta pujahtamaan hyökkäysalueelle laidan vierustaa pitkin
- Toisen erän alussa Chayka nukkui alimpana pelaajana keskialueella ja Gawdin vapautti pystysyötöllään Hudonin läpiajoon. Tämä biittasi Papirnyn puhtaasti laukomalla. Halpa vastaiskumaali vaihteeksi kuten liian monesti viime kaudella. Täten Chaykan puhde kääntyi pakkaselle avausmaalin alustuksesta huolimatta. Hetken päästä Papirny otti parhaan torjuntansa, kun Hudon voitti luistelukisassa Flemingin päätykiekon perään ja käänsi sen vanhanaikaisella takatolpalle, jonne liukui vapaasti Millar Hickeyn heikon havainnoinnin takia, mutta Jordan ryösti hänet. Matsin puolivälissä Reignin YV onnistui toistamiseen. Hudonin laukauksen paluukiekko pomppasi sopivasti Fagemon lapaan eikä tämä erehtynyt vasemmasta siivestä. Hetken päästä Papirny venyi, kun Chromiak mursi siniviivan keskeltä ja kiersi Addisonin luvattoman helposti, mutta kämmenuitto ei mennyt sisään ja Heleniuksen reboundkudin blokkasi Hickey. 39. minuutin AV-maali oli lahja, kun Lavoie tuuppasi kiekon suoraan Elementin lapaan ja tämä ohitti keskikaistalta Papirnyn. Päätöserässä ylivoimalla Brabenec liikkui keskeltä jostain syystä blokkaamaan siipikutia, mutta oli myöhässä. Niinpä keskelle liikkunut Gawdin sai painaa paluukiekon rauhassa pönttöön, kun Hägg joutui painimaan Malottin kanssa. Viimeisessä maalissa tasavajaalla HSK ylihyökkäsi ja päästi kolmannen vastaiskumaalinsa samaan iltaan, kun Studnicka hassutti suosiolla antautuneen Chaykan ja iski kiekon takanurkkaan keilan kiertämisen jälkeen. Papirny kuitenkin torjui muutamia läpiajoja ja otti lähitorjuntojakin, etten oikein voi hänelle miinusta antaa yhdestä kunnon hörppäyksestä. Kenttäpelaajat jättivät hänet turhan yksin
- Positiivista oli sentään se, että Brabenec sai vihdoin kuparisen rikki, kun jo toisella minuutilla hän iski reboundin sisään Chaykan laukauksen jälkeen. Vieraat eivät päästäneet isäntiä vaihtamaan, vaan vaihtoivat itse lennosta hyökkäysalueen myllyn aikana. Niin sanotusti toinen ja kolmas effortti olivat tuossa vaihdossa kunnossa, kun HSK:n hyökkääjät kamppailivat syvällä kiekon aina takaisin mahdollisen hetkellisen menetyksen jälkeen ja niin Brabeneckin teki ennen kuin sitten pääsi päättämään tilanteen kauden avausmaaliinsa. Karvaaminen toimi kohtalaisesti avauskympillä muutenkin ja HSK merkkautti kolmasosan koko matsin laukauksistaan kohti maalia sinä aikana päätypelien kautta. Quinneykin kokeili ensin itse viimeistelyä vapaasti maalin kulmalta kääntölaukauksela ja sitten hän syötti Sapovaliville tekopaikan luukulle, mutta Copley oli terävänä. Sapovaliv onnistui maalinteossa avauserän puolivälin jälkeen palauttaen ritarit johtoon, kun hän voitti luistelukisan hybridipitkän perään. Hägg sai syöttöpisteen. Kakkoserän alussa Sapovaliv loi itse itselleen vetopaikan alivoimalla vastaiskusta kiemurtelullaan, mutta rannelaukaus viuhui yli takakulman. Selkeästi kuitenkin hänen itseluottamuksensa kiekollisena petraantuu peli peliltä ja luistelukin näyttää tosiaan riittävän ihan hyvin AHL:ään. Plussa oli tästäkin matsista mielestäni niukasti ansaittu Häggin tavoin.
- 25. minuutilla ykkösketju toi vielä toivoa 4-3 kavennuksella. Addisonin katko omalla sinisellä johti hyökkää-puolusta-hyökkää -rytmin viimeiseen vaiheeseen eli ykkösketju pääsi vaihtonsa lopuksi vielä kerran hyökkäämään. Denisenko yritti ristipiston jälkeen punnertaa maalille tuloksetta, mutta vei sentään vastaiskun pohjaan asti. Laczynski syötti kulmasta painottomalle puolelle Addisonille, jonka lämäri aiheutti reboundin ja Copleyn selän takaa sen kävi puttaamassa sisään lopulta Laczynski, koska Brisson ja Denisenko sitoivat puolustajat itseensä. Viimeisiin 35 minuuttiin HSK laukoi enää seitsemästi kohti maalia. Paras tekopaikka oli Denisenkolla, jonka one-timer Häggin levityksestä meni yli maalin vasemmalta b-pisteeltä
- Fleming jäähyili ja oli vähän pulassa päätykiekkojen noutamisessa toisin kuin aiemmin, joten annoin hänelle miinusta alakerrasta Chaykan ja Bischoffin lisäksi. Addison oli lähellä päätyä samaan laariin, mutta yksi syöttöpiste pelasti hänet, kun hän käynnistikin 4-3 kavennukseen johtaneen hyökkäyksen. Yläkerrasta Morelli ja Lavoie saavat satikutia huonoista kiekollisista suorituksista ennen vastustajan maaleja.

 

[adolf]

Siinä oli Hanifin 3. erässä pelin ytimessä.

Kahdella maalilla tylysti ohitti Edmontonin ja noiden lisäksi ainakin kerran pääsi loistavasta paikasta ampumaan, mutta sillä kertaa ei uponnut.

 

[Salming]

13/82 Edmonton vs. Vegas

Hill jatkoi maalissa, koska Samsonov ei ole reissussa. Hutton avasi kautensa Haguen tilalla kolmosparissa, koska tällä oli taas pientä kolhua. McNabb ohitti Marchessaultin ottelutilastossa pelaten 515. runkosarjapelinsä ritareissa.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Stone, Holtz, Karlsson, Barbashev, Theodore, Hanifin, Hill
+/- McNabb, Whitecloud, Hutton, Pearson, Hertl, Dorofeyev, Roy, Kolesar, Schwindt
- Howden, Pietrangelo
--

Golden Knights siirtyi 0-1 johtoon 16. minuutilla. Edmonton oli pakotettu siirtokiekkoon päätyyn, kun Theodore puolusti keskialueella eteenpäin Skinnerin selkään. Jatkokarvauksen alta VGK tuli nätisti pois. Hyman peitti rännisiirtoa, joten McNabbille jäi suora syöttöväylä painolliseen laitaan Stonelle. Edmontonin H3 oli myöhässä paineen antamisesta ja Stone jatkoi kiekon eteenpäin keskialueelle Barbasheville. Bouchard ei pitänyt viisikkoa tiiviinä, vaan peruutti Ekholmin rinnalle vastaanottamaan puolittaista 3v2-hyökkäystä, kun Skinner H2:na oli keskikaistalla Eichelia pari potkua perässä tultuaan ohitetuksi McNabbin avaussyötöllä kuten Hymankin. Barbashev pääsi kääntymään keskialueella puolustajien edessä olleessa tilassa ja poimi poikittaissyötöllään mukaan painottomalta puolelta hyökkäykseen liittyneen Theodoren. Tämä loi Eichelin kanssa Ekholmia vastaan pienen tilan 2v1-tilanteen eikä Ekholm saanut katki lirurystysyöttöä selustaan. Eichel veivasi läpiajosta kiekon tyylikkäästi reppuun. Oppikirjamainen suorahyökkäys ja paineen alta lähtö, bravo:

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1854349005813350722?t=ua8qHMmyXXDhIZkK6YKvGg&s=19

Öljy tasoitti toisen erän puolivälin jälkeen hallittuaan pelitapahtumia kyseisessä erässä siihen mennessä suvereenisti. Vegas vietti liikaa aikaa omissa ja lopulta slottiin liikkunut Kulak ohjasi Nursen laukauksen verkkoon. Howden stunttasi sentterinä, muttei palannut päätykamppailusta tarpeeksi määrätietoisesti takaisin suojaamaan keskustaa. Hertl ehti palomiehenä jo palata kohti siniviivaa, mutta jäi välimaastoon eikä saanut blokatuksi Nursen vetoa ja samalla sitten Kulakin lapa oli auki Howdenin oltua myöhässä paluussaan keskelle. Hetken päästä Pietrangelo haki kulmasta päätykiekkoa ja yritti syöttää sen rystyltä maalin taakse, mutta kiekko otti oudon pompun päädystä päätyen suoraan Hymanin lapaan ja tämä ohitti maalin edestä Hillin. Hetkeä aiemminkin Pietrangelolle sattui kiekonkäsittelyvirhe, jonka hän toki silloin itse paikkasi enkä nyt tästäkään maalista häntä juuri moiti, mutta annan kuitenkin miinuksen siitä, että hän oli hitusen epävarma kiekolla.

Päätöserässä Vegas tasoitti ylivoimalla sekaviisikon oltua jäällä. Osa ykkösviisikosta oli vielä kaukalossa, kun Hanifinin rannelaukaus painui sisään Hertlin osin liikkuvan maskin ansiosta. Maalinedusmies Royn Edmonton kyllä boksasi riittävästi sivuun Skinnerin näkökentästä, mutta ehkä hieman helposti matala laukaus silti upposi. Päätösminuutilla puolestaan Karlsson irtosi keskustasta laitaan ja katkaisi syötön kohti siniviivaa. Maailmanluokan kahden suunnan sentteri teki sitä, missä hän on parhaimmillaan. 2v2-vastaiskusta Holtz tyytyi puolustusvaihdon jälkeen lyömään kiekon suosiolla selustaan. Barbashev spurttasi perään ja onnistui voittamaan kaksinkamppailun kulmassa Ekholmia vastaan. Hanifin jaksoi polkea mukaan painottomalta puolelta ja Barbashev löysi hänet, kun Bouchard havainnoi heikosti päättäen puolustaa tyhjää ilmaa maalin edessä. Hanifinin illan toinen maali oli laser takakulmaan ja loppuluvut viimeisteli tyhjiin kapteeni Stone Eichelin norsukiekosta:

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1854380153071419396?t=4-BV8uOkGfCL_0nN2a3uKg&s=19

Jänne kesti 40 minuuttia, mutta se riitti ensimmäiseen vierasvoittoon. Toisessa erässä Edmonton oli parempi selvästi (Vegasin ainoat tekopaikat avauskympillä olivat pari pohjaan vietyä vastaiskua, joista ei saatu edes vetoa aikaan), mutta varsinkin avauserässä eteenpäin puolustaminen oli priimaa ensimmäisistä vaihdoista alkaen tuottaen kääntöjä keskialueella ja hyökkäyssinisen tuntumassa. Öljy ei päässyt Vegasin trapin läpi avausvitosella kertaakaan siten, että olisi saanut vedon kohti maalia. Yksi puolittainen vastaisku ja kaukolaukaus sillä ainoastaan oli. Kotijoukkueen tekopaikat avauserässä tulivatkin lähinnä hetkistä, kun Vegas oli organisoimaton. Kuudennella minuutilla 3v2-vastaiskusta Kulak laukoi vasemmasta laidasta vapaana miehenä Draisaitlin poikittaissyötöstä Hillin syliin. Tämä tuli hyvin vastaan veskarin alueen rajalle peittämään kulmat. 12. minuutilla 4v3-vastaiskussa McNabb vuoti oman sinisen pitämisessä Brownia vastaan. Theodore jäi keskellä kapean 1v2-tilanteen uhriksi, kun Kulakin rystypassi tavoitti takakulmalta Nugent-Hopkinsin, mutta Hill pysäytti hänet fantastisesti. 14. minuutilla isäntien alakerran hahmo Kulak lähetti kaaoskiekon maalin eteen siniviivasta ja Janmark oli sutimassa sitä sisään tuloksetta Vegasin kakkosparia vastaan.

22. minuutilla Skinner latasi lyöntilaukauksen siivestä Hillin kupoliin ja parin minuutin päästä trap vuoti Stonen ja Theodoren puolelta Nugent-Hopkinsia vastaan. McNabb joutui astumaan esiin omalta puoleltaan tukkimaan Theodoren selustaan jäänyttä tilaa, mutta Brown punnersi laidan puolelta maalin eteen väkevästi laittaen olkapäätä alas McNabbia vasten. Hill kuitenkin otti mainion lähitorjunnan. 26. minuutilla Draisaitl puolestaan laukoi Pietrangelon jaloista kaistakudin räpylään. Päätöserän alussa Hill otti parhaan torjuntansa, kun Podkolzin käänsi hyökkäysalueen kulmasta pitkän poikittaissyötön Arvidssonille, mutta tämä ei saanut kiekkoa suoraan syötöstä puolityhjään rysään Adinin siirryttyä tolpalta toiselle ketterästi. Vakuuttavasta puhteestaan Hill ansaitsee plussan.

Pietrangelon lisäksi Howden saa miinuksen johtuen 1-1 tasoituksen lepsuudestaan. Plussaa keräsivät monet yksilöt. Hanifin maaliensa lisäksi otti pari arvokasta blokkia alivoimalla avauserässä siipikuteihin. Theodore oli aktiivinen ylöspäin maalisyötön myötä ja tuli jalalla paineen alta pois toisinaan. Myös Stone-Eichel kaksikko oli alivoimalla erinomainen. Stone otti yhden tärkeän blokin ja Eichel raastoi ylempänä hyökkääjänä linjojen peitossa. Ja tietysti toiseen päätyyn he olivat rakentamassa osumia. Barbashev puolestaan alusti kolme osumaa, joista viimeisen tyhjiin. Hän oli luotettava laitojen lähellä kuten monesti aiemmin ja poikittaissyöttökyky on aliarvostettu.

Silti Vegasin paras ketju tasaviisikoin oli kolmonen, joka loi maaliodottamaa 0.7 pöntön edestä, kun ykkösketjun lukema oli 0.3 ja Eichelin ketju vieläpä salli maaliodottamaa reilusti enemmän johtuen toki vaikeammista minuuteista osittain. Kolmosketju heti toisella minuutilla tuli puhtaasti paineen alta, kun Whitecloud syötti ränniin ja Pearson jatkoi kiekon Karlssonin lapaan. 2v1-hyökkäyksessä Karlsson kiihdytti itse yli keskialueen, mutta lätty Holtzille oli liian korkea. Kahdeksannella minuutilla keskialueen käännöstä Holtz laukoi yli oikeasta laidasta. Jatkopelissä Stecher jäi hänestä potkun perään ja Holtz pääsi kääntämään maalin eteen tulleen syötön Skinnerin patjan alle kämmeneltään. 36. minuutilla Karlsson puolestaan sai suorahyökkäyksen päätteeksi Holtzilta poikittaissyötön lapaansa ja ajoi maalille, mutta rystykääntö meni niukasti ohi taka-alakulman. Kolmen minuutin päästä puolestaan Skinner alisti Holtzia, kun ensin tämä laukoi patjaan maalin edestä ja heti perään Skinner koppasi hanskallaan tyylitellen Holtzin rannelaukauksen vasemmasta laidasta. Vielä päätöserän alussa Holtz laukoi takapatjaan 2v2-vastaiskusta. Pearson ei päässyt iskemään paluukiekkoa tyhjiin, kun Brown sitoi hänen mailansa, mutta yhtä kaikki kolmosketjun suunnanmuutospelaaminen oli hyvää. Kun puolustat hyvin, hyökkäät hyvin. Tuo mantra päti Karlssonin kolmikkoon. Vain lopputuote uupui. Ruotsalaiset kuitenkin pääsivät tehoille päätöserässä ylivoimalla ja dumppauksen myötä, joten hellyin antamaan plussat.

Neutraaleista miehistä kausidebytantti Hutton puolusti läheltä tilan ja ajan pois. Mailakovuus oli OK. Eikä hän jumiutunut paineen alle. Ehjä esitys. Hertlilla oli kakkoserässä oiva tekopaikka ylivoimalla Stonen päätypassista, mutta hän laukoi suoraan logoon. Stonekin tuhlasi hyvän paikan samaisella ylivoimalla laukoen sivuverkkoon Dorofeyevin syötöstä maalin takaa, kun he olivat rotatoineet. Avauserässä puolestaan McDavid kyllä mursi yksin siniviivan keskeltä 1-4/1-2-2 trapia vastaan, mutta menetti sitten kiekon lopulta mailaviidakossa. 3v2-käännöstä Dorofeyev löysi Hertlin, jonka surkea haltuunotto vesitti hyökkäyksen. Nelosketju oli ihan pirteä saaden monesti painopisteen isäntien alueelle, mutta kolmosketjun tapaan se lopputuote jäi vähän piippuun. 10. minuutilla keskialueen katkon jälkeen se hyökkäsi suoraviivaisesti kohti maalia ja jatkotilanteessa Kolesar syötti päädystä oikeaan ympyrään Roylle, joka laukoi yli maalin vastakiekosta.

 

[Amerikanihme]

Edelleen on ajatuksena mennä maanantaina Las Vegasiin paikan päälle katsomaan Vegas-Carolina -matsia, ömutta pieniä epävarmuustekijöitä on vielä matkan suhteen. Tiketit olisi kyllä jo puhelimessa. Jos matka toteutuu, niin yritän joitain havaintoja kirjoittaa taas tähän ketjuun.

 

[Salming]

Edelleen on ajatuksena mennä maanantaina Las Vegasiin paikan päälle katsomaan Vegas-Carolina -matsia, ömutta pieniä epävarmuustekijöitä on vielä matkan suhteen. Tiketit olisi kyllä jo puhelimessa. Jos matka toteutuu, niin yritän joitain havaintoja kirjoittaa taas tähän ketjuun.

Live-havainnot jääkiekkoilijoista nimeltä Ben Hutton, Cole Schwindt ja Alexander Holtz kiinnostaisivat erityisesti.

14/82 Seattle vs. Vegas

Hill jatkoi uunissa. Puolustus oli sama. Stonea tarkkaillaan päivittäin alavartalovamman vuoksi, joten Rondbjerg kutsuttiin ylös nelosketjun vasempaan laitaan. Roy siirtyi ykkösen oikeaan laitaan ja Schwindt keskelle nelosvitjassa.

Arvosanataulukko
++
+ Roy, Barbashev, Hanifin
+/- Hill, Pietrangelo, Eichel, Dorofeyev, Theodore, Whitecloud, Hutton, Karlsson, Holtz, Pearson, Schwindt, Kolesar, Rondbjerg, Hertl, Howden
- McNabb
--

Vegas siirtyi 0-1 johtoon kahden miehen ylivoimalla. Roy stunttasi Stonea ykkösylivoimassakin. Krakenin alivoima päästi paljon poikittaissyöttöjä läpi ja neljäs kerta kahden minuutin sisään toi tulosta, kun Oleksiak keskittyi sitomaan Hertlia ja Roy löysi poikkarillaan Dorofeyevin maalin oikealta kulmalta. Tuota edelsi tosiaan se, että Eichel lävisti AV-nelikon kolmesti. Ensin Pavel laukoi poikkarista Oleksiakin lavan kautta yli maalin sen jälkeen, kun Hertl jatkoi Eichelin syötön perille asti. Kolmannesta poikkarista puolestaan Dorofeyev jäädytti Daccordin etunurkalle yrittäen ujuttaa kiekon nollakulmasta sisään, mutta Oleksiak paikkasi tilanteen maaliviivalta vielä tuolloin. Lopulta sitten Pavel tosiaan onnistui maalinteossa. 0-2 maali oli hävytön sahaus ykkösketjulta. Daccordilla ei ollut saumaa torjua kahden peräkkäisen keskilinjan ylittäneen poikkarin jälkeen Royn viimeistelyä maalin edestä. Krakenin alakolmion miesvartiointi oli löysää. Larsson oli myöhässä Eichelista kutiteltuaan maalin takana Royta. Eichel lähetti poikkarin vasemmasta laidasta oikeaan Barbasheville. Evansin ja Stephensonin pelaajavaihdossa Chandler oli ihan unessa kurvaten hänkin kohti Eichelia estääkseen poikittaissyötön, muttei siinä onnistunut. Roy jäi merkkaamatta, kun Evans liikkui maalin edestä kohti Barbashevia sulkemaan avointa lapaa luottaen, että Stephenson vastaliikkeen myötä olisi Eichelin sijasta sitonut Royn. Niin ei käynyt ja tulos näkyi taululla. Seattle sai erän lopussa lahjan, kun Tanev katkaisi McNabbin poikittaissyötön Vegasin hyökkäyssiniviivalla ja polki karkuun maalintekoon. Ilmasto-areenassa Vegasin avauserien maalisuhde seurahistoriassa on silti nyt 13-2 ja se on vaikuttavaa.:

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1855094692284973332?t=RZeyTckCul-UDZdUqr8fxQ&s=19

Toinen erä oli Seattlen. Kakkoserät ovat olleet Vegasin heikkous ja maaliero niissä taitaa olla tämän illan jälkeen -5. Kraken tasoitti 2-2:een aloituksen jälkeen. Hertl voitti sen omissa, mutta Pietrangelon pakki-pakkisyöttö maalin takana jäi vajaaksi kiekonkäsittelyerheen takia. Kartye karvasi kiekon ja käänsi sen heti maalilla odottaneelle Taneville, joka viimeisteli toisen maalinsa. Aloituspeleistä Kraken loi muutenkin tekopaikkoja. Esimerkiksi 25. miuutilla Schwartz jäi auki slottiin laukoen päin Hilliä. Avauserässä Björkstrand puolestaan liikkui auki painottomaan laitaan tykittäen päin kassaria sieltä. Kraken sai maalistaan entistä enemmän hurmosta ja kasvatti otettaan pelistä tasaviisikoin, mutta Vegas selvisi tauolle tasoissa.

Päätöserän alkupuolella ykkösketjun 1-2-2 trap vuoti kuin lahonnut puu. Montour avasi taskuun keskimmäisen tason keskelle ja Björkstard kuljetti kiekon sisään. Sitten hän levitti oikeaan laitaan Schwartzille, joka laukoi takapatjaan. Hill syöksyi riparin perään maila ojossa, mutta tökkäsi sen päin Björkstrandia, jonka kautta kiekko kimposi Hillin ylitse tyhjään maaliin. Vegas sai tappiolla kuitenkin mukavan työnnön aikaan ja kasvatti intensiteettiä. Kamppailupelaamisessa oli jämäkkyyttä. Lopulta tasoitus syntyi ilman veskaria, kun Pietrangelon rannelaukaus kimposi Larssonin luistimesta verkkoon. Jatkoajalla kuitenkin Eichelilta riisuttiin kiekko siniviivan murtamisen jälkeen ja McCann karkasi läpiajoon nostaen rystyltä kiekon sisään. Kiekonkäsittelyvirheitä Vegasille vain sattui liikaa, joten seurahistorian avaustappio Seattlessa oli sikäli ansaittu, mutta 3/4 vieraspistettä reissusta mukaan maistuu makealta.

Roy solahti ykkösketjuun hyvin 1+1 tehoin. Vielä toisella minuutilla ykkösketjun trap toimi ja Roy katkaisi avauksen punaviivalla. Käännöstä hän petasi vetopaikan poikkarillaan Eichelille, joka laukoi vasemmasta laidasta yli maalin Larssonin lavan kautta. Hetken päästä Hanifin oli syvällä hyökkäysalueella ja petasi sieltä vetopaikan keskustaan Barbasheville. 13. minuutilla Hanifin oli taas aktiivinen tukemaan hyökkäystä ja jatkokarvasi oman dumppauksensa. Hän sai pakotettua Larssonin hätäiseen siirtoon, joka kimposi Noahin mailasta sopivasti maalin eteen Roylle, mutta tämä ei saanut lusikkapuolelta Daccordia ohitetuksi. Roy-Barbashev kaksikko kuitenkin kirjaa plussat tehoilustaan ja Hanifin aktiivisuudestaan ylöspäin. Toisen erän alussakin Schwindtin aloitusvoitosta Hanifin kilautti tolppaan siniviivasta ja sen perään puolusti loistavasti ison jään 1v1-vastaiskun lyömällä mailallaan vihulaisen irti kiekosta. Eichelin plussa puolestaan suli jatkoajan kiekonmenetykseen.

Dorofeyeville harkitsin plussaa, mutta hän tuhlasi sen verran paljon paikkoja, että jätin hänet siksi neutraaliksi, kun se YV-maalikin oli peruskuti suoraan syötöstä takakulmalta. Mutta kahdeksannella minuutilla Pavel löi ilmasta alas Evansin purun ja laukoi itse heti yli maalin läheltä siniviivaa. Toisen erän alkupuolella hän puolestaan havaitsi Pietrangelon liikkeen painottomalle takakulmalle, mutta Alex ohjasi namupassin ohi maalin. Ja vielä 57. minuutilla ennen 3-3 tasoitusta Dorofeyev sai Howdenilta syötön luukulle, vei kiekon rystylle ja haki sitten sijoitusta etualakulmaan, mutta Daccord työnsi räpylänsä eteen viime hetkellä.

Alaketjuista kolmosketjulla ei hirveästi laatumestoja ollut. Avauserässä Karlsson karkasi läpi keskialueen katkosta, mutta laukoi suoraan veskarin hanskaan. Holtz oli kertaalleen ohjata Hanifinin laukauksen sisään tehtyään hyvän maskin. Rondbjerg puolestaan sai jonkinlaisen kasvovamman lähetyksen mukaan ja pelasi vain viisi minuuttia ilman merkittäviä asioita.

Pietrangelo jäi neutraaliksi maalinsa ansiosta paikaten 2-2 maalin hassin. McNabb sen sijaan saa miinuksen isäntien ensimmäisestä maalista eikä hän nyt muutenkaan loistanut erityisen rautaisena laitojen lähellä tällä kertaa. Hill oli lopulta neutraali, kun kolmas maali meni osin hänen piikkiinsä. Vastapainona oli Gourden läpiajotorjunta kuudennella minuutilla, kun Howden pupelsi purkukiekon kanssa siniviivan kulmassa ja Hutton oli jo aikeissa lähteä tukemaan hyökkäystä, mutta peli kääntyikin omiin. Tovin kuluttua Hill liukui eleettömästi pysäyttämään Tolvasen YV-timerin Montourin levityksestä. 12. minuutilla Eberle laukoi ikävästi puolustajan jaloista suoraluistelusta patjaan. 27. minuutilla Hill otti illan komeimman tuplatorjunnan ryöstettyään Beniersin takatolpalta ja perään Eberlen reboundista maalin edestä. Seattlen painoton puolustaja (Mahura?) nousi vasenta laitaa pitkin syvälle ja syötti sitten Hanifinin läpi maalin edustalle, jossa Pietrangelo oli 1v2-alivoimainen, kun Noah yritti katkoa poikkarin tuloksetta. Ihmettelin silti vaihteeksi Hertlin sijoittumista, kun hän nousi keskustasta turhaan ylemmäs, vaikka laiturit jo loivat siniviivaan 2v2-asetelman. Niinpä Mahuran liikkeen myötä Seattle sitten sai 3v2-ylivoiman b-pisteiden alapuolelle, kun Hertl ei ehtinyt pudottautua maalin eteen reboundiin Pietrangelon avuksi.

 

[Salming]

10/72 Calgary vs. Henderson

Divisioonan kärki ja jumbo kohtasivat Saddledomessa. Burke palasi askiin perheenlisäyksen jälkeen ja Geertsenkin oli tervehtynyt vajaan kuukauden breikiltä. Quinney ja Mayo sen sijaan eivät olleet käytettävissä, vaan heitä seurataan viikoittain, joten Bowman nousi kakkosketjuun Sappyn ja Lavoien seuraan. Vikman starttasi maalissa. Ykkösylivoimassa Brisson otti Quinneyn paikan oikeasta siivestä.

Brisson - Laczynski - Denisenko
Bowman - Sapovaliv - Lavoie
Morelli - Brabenec - Burke
McLain - Uchacz - McKay

Hägg - Addison
Geertsen - Hickey
Bischoff - Fleming

Vikman
Papirny

Plussat ja miinukset
++
+ Addison, Brabenec, McKay, McLain, Uchacz, Burke, Geertsen, Morelli, Denisenko, Laczynski
+/- Vikman, Brisson, Sapovaliv, Bowman, Lavoie, Hägg, Fleming, Bischoff, Hickey
-
--

- Viikon tauko peleistä auttoi ja HSK klaarasi komean 3-8 voiton. Avauserä tarjosi 0-5 tyrmäyksen. Addisonin myötä toimimaan alkanut ylivoima osui heti pelin alussa, kun Addison itse latasi kiekon ohi Bishopin peiton takayläkulmaan ohi Ignatjewin. Laczynski teki hyvän maskin maalin edessä. Brabenec osui toisessa pelissä putkeen sen jälkeen, joten ketsuppipullo on auennut. McKay taklasi kiekon irti Kuznetsovilta ja petasi sitten Jakubille vetopaikan keskustaan eikä tämä erehtynyt. Kyseessä oli McKayn avauspiste tällä kaudella. Kolmas maali meni Ignatjewin piikkiin, kun McLainin rannari kaukaa laidasta livahti sisään. Tämä ehti hetkeä aiemmin saada tribuuttivideon palattuaan Calgaryyn ja kiitti siitä omalaatuisesti isäntiä rankomalla. Heti seuraavassa vaihdossa kolmosketjun jatkokarvaus dumppauksen jälkeen toimi. Burke ja Morelli painivat syvyydessä. Brabenec varmisti H3:na Geertsenin pintsauksen vasenta laitaa pitkin. Tämä katkaisi rännipurun ja käänsi kiekon luukulle, jonne Burke ehti liikkua maalin takaa ohjaamaan kiekon suomalaisveskarin putkista sisään. Viidennessä maalissa Fleming ja Brisson jatkoprässäsivät hyvin oikeassa laidassa estäen purun sinnikkyydellään. BB pudotti viivaan, Denisenko varmistajana laukoi kohti maalia ja Solovyovin selän takaa Laczynski nosti reboundin pussiin ohi maalille vaihdetun Cooleyn
- Wranglersin avausmaalissa Brisson ei saanut kiekkoa ulos Poirieria vastaan sinisen kulmassa. Peli kääntyi ja Tinordin rannelaukaus vasemmasta laidasta pieksi puhtaasti Vikmanin. Pikkuritarien vastaus oli identtinen Burken maalin kanssa, kun Geertsen pintsasi taas laitaa pitkin ja heitti kiekon vain maalille, josta se kimposi sisään Morellin jalasta. Seuraavassa vaihdossa kuitenkin Klapkan kaistakuti Geertsenin längistä livahti saman tien myös Vikmanin putkista sisään. Tuo oli torjuttavissa ilman muuta. Päätöserässä Morelli lisäsi johtoa ylivoimalla, kun Brissonin one-timerin jälkeen Laczynski kamppaili Tinordin irti reboundista ja BB siirsi sen Morellille, joka ei erehtynyt keskeltä. Kerinsin flipperimaali irtokiekosta oli vähän sekava, mutta McKayn osumaa tyhjiin edelsi Uchaczin riisto oman alueen kulmassa, joten tämäkin saa plussan papereihin
- HSK oli keskialueen ylityksissä toisteisen nöyrä ja pelasi kiekkoa vain selustaan, jottei peli ainakaan kääntyisi omiin siniviivojen välissä. Sitä oli selvästi painotettu, koska jälkihaastatteluissa kaikki sanoivat, että kun he pelaavat tuolla tavoin suoraviivaisesti ja jatkokarvaavat työteliäästi, he pystyvät voittamaan kiekkopelejä. Neljäs maali oli siitä hyvä osoitus. Mieleen jäi myös 10. minuutilta tilanne, jossa Sapovaliv H2:na suoritti katkon oikeassa laidassa ja Bowman pääsi laukomaan vapaasti slotista ohi maalin. Jatkokarvaaminen siis toimi kivasti ja HSK oli kamppailuvoimaisempi ja epätoivoisempi nippu
- Vikman torjui vasta 12. minuutilla ensi kerran liimaten varmasti kaistakudin syliinsä kuten Tahoessa, mutta tosiaan kahdessa ensimmäisessä takaiskussa suorat kudit ohittivat hänet. 25. minuutilla kuitenkin Vikman venyi upeasti alivoimalla, kun Sapovaliv vuoti alempana hyökkääjänä eikä sitonut Duehrin mailaa keskellä, mutta Jesperin oikea patja oli alakulman tiellä. Vikman torjui lopulta 28 kertaa ollen neutraali. PAPP oli mielestäni tasaviisikoin aika tiivistä ja Wranglers tappiolla pakotti jonkin verran syöttöjä turhaan noppavitosen sisään, mutta HSK ei saanut vietyä orastavia 3v2-vastaiskuja pohjaan saakka

Linkki: https://x.com/HSKnights/status/1855421681327903199?t=fTEk-SwUyG974rbAiIdZZw&s=19

Linkki: https://x.com/HSKnights/status/1855424087092596807?t=Fal12jPV3JusROpp1cetHg&s=19

11/72 Calgary vs. Henderson

Papirny oli maalissa. Lucas Johansen debytoi pakistossa Flemingin tilalla.

Plussat ja miinukset
++
+
+/- Papirny, Bischoff, Addison, Hickey, Geertsen, Sapovaliv, Bowman, Lavoie, Denisenko, Brisson, Laczynski, Morelli, Brabenec, Burke, McLain, Uchacz, McKay
- Johansen, Hägg
--

- Klapkan ohjaus jo toisella minuutilla Kuznetsovin laukaukseen vei isännät edelle. Brabenec ei ehtinyt palomiehen roolista palaamaan ylemmäs peittämään vetoa ajoissa. Morelli tosiaan tuurasi sentterinä hetkellisesti tuolloin. Maalin edessä Geertsen oli puolestaan yksin kahta vastaan. Kaaoskiekko oli tuottaa tulosta avauskympin lopussakin, mutta Addison pelasti varman maalin blokillaan reboundkutiin. Hetken päästä peli oli 0-2 ja taas Wranglers loi uhkaa ohjurin kautta. Johansen ei saanut kulmassa stoppia tehtyä 1v1-puolustuksessa, vaan Morton pudotti viivaan. Solovyov levitti Kuznetsoville, joka toimitti taas laadukkaan laukauksen maalille ohi Burken. Morton ohjasi sen sisään Johansenin oltua yhä potkun perässä. Boksaaminen tuotti siis vaikeuksia oman maalin edessä. Erän viime sekunneillakin Wranglers osui ylivoimalla suorahyökkäyksestä, kun Duehr ajoi maalille ja ohjasi Häggin vierestä kiekon alakulmaan. Morton tarjosi namupassin vasemmasta laidasta. Päätöserän ylivoimalla Klapka puttasi loppulukemiksi 4-0 takakulmalta. Kerins syötti poikittain juuri silloin, kun McLain ja Burke vaihtoivat rooleja ylemmän ja alemman hyökkääjän välillä eikä kumpikaan selkeästi tukkinut slottia. Pelletier jatkoi oikeasta siivestä kiekon takakulmalle välittömästi eikä Bischoff ehtinyt palaamaan ajoissa maalin eteen oltuaan peittämässä Kerinsin vetouhkaa. Hienosti sahattu kihaus
- Lavoie karkasi norsukiekosta läpi avauskympillä, mutta Cooleyn patja oli etualakulman tiellä. 14. minuutilla Solovyovin karsea harhasyöttö katkesi keskustassa Denisenkoon ja tämä petasi heti viereen avopaikan Laczynskille, mutta Cooley ryösti one-timerin kilvellään poikittaisliikkeessä. Burkekaan ei kiekkoa saanut sisään 3v1-hyökkäyksestä törmäten hanskaan. Toisen erän alussa HSK:lla oli hyvä vaihe, mutta isäntien veskaripelaaminen oli aivan eri tasoa kuin päivää aiemmin. Cooley nollasi Lavoien nousun kulmasta maalille Sapovalivin kamppailuvoiton ja Bowmanin siirron jälkeen sekä Burken lämärin suoraan Morellin syötöstä. Jos Lavoie olisi saanut jostakin paikasta maalattua, hän olisi saanut plussan näkyvimpänä yksilönä viidellä laukauksellaan. Wranglers petrasi viisikkopuolustamistaan edellispäivästä ja pääsi paremmin pois paineen alta oman alueen lähdöissä. HSK:n tasapaksusta miehistöstä en keksinyt ketään plussan arvoista yksilöä tällä kertaa
- Papirnyn illan kohokohta oli kaksi pysäytettyä AV-läpiajoa saman ylivoiman aikana. Bishopin ja Duehrin rystynostot eivät häntä yllättäneet
- Johansen oli keskinkertaisen oloinen niin omissa kuin kiekollisena. Liike oli kulmikasta. Plussana oli lähinnä se, ettei hän jahkaillut kiekolla, vaan teki nopeita ratkaisuja ja sai kiekon maalille asti hyökkäyssiniviivasta eikä se jäänyt lähimpään mieheen. Ensivaikutelmana hän on korkeintaan rotaatiopuolustaja, jos kaikki ovat terveinä.

Trevor Connelly palasi NCAA:ssa kaukaloon polvivamman jälkeen ja hänellä olikin melkoinen iltapuhde Providencen paidassa. Hän vietti viiden pisteen iltaa 6-5 jatkoaikavoitossa. Tehotilasto oli silti -1, kun pisteistä neljä syntyi ylivoimalla. Rannelaukaus on kyllä melkoinen piiska pelinrakennuskykyjen lomassa. Kyky luoda oma maalipaikka tyhjästä luistelun ansiosta lämmittää myös:

Linkki: https://x.com/NHLJackManning/status/1855432282150195489?t=YfLSFSJ04BbRa6oNUgGomQ&s=19

Linkki: https://x.com/FriarsHockey/status/1855440463920247213?t=uY4HXQZmrmirmWtxsMcW3Q&s=19

 

[Salming]

14/82 Vegas vs. Carolina - Carrierin paluu

Hutton vaihtui Korczakiin, jolloin Whitecloud siirtyi Theodoren pariksi ja McNabb kaitsi tutusti Kaedenia. Muita muutoksia Seattle-pelistä ei ollut, koska Rondbjerg oli pelikuntoinen akvaarion kanssa. Hän sanoi, että siihen pitää tottua neljän viikon ajaksi. Nenän ympärystä hänellä oli parsittu selvästi kokoon. Stone saattaa puolestaan lähteä mukaan seuraavalle vieraskiertueelle. Alkuperäisritari W. Carrier sai tribuuttinsa avauserässä:

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1856175257708789917?t=7a912DGvYaI5aCfn9zoC3Q&s=19

Arvosanataulukko
++
+ Schmid, Dorofeyev
+/- Hill, Theodore, Eichel, Barbashev, Holtz, Karlsson, Pearson, Kolesar, Roy, Schwindt, Hertl, Rondbjerg, Howden, Pietrangelo, McNabb, Korczak, Whitecloud
- Hanifin
--

Yhdeksäs perättäinen kotivoitto jäi haaveeksi, kun Canes haki pisteet maalein 2-5. Avausmaalissa Carolina loi korkealle 3v3-asetelman ja VGK:n kolmosketju mätsäsi sen, mutta Holtz ei vain ollut tarpeeksi lähellä Walkeria blokatakseen one-timerin Kotkaniemen syötöstä. Maalin edessä puolestaan Hanifin jätti ihmeellisesti Robinsonin yksin Hillin naaman eteen ohjaamaan kiekon sisään. 13. minuutilla Eichel yritti murtautua keskeltä hyökkäysalueelle, mutta Kotkaniemen nälkäinen maila oli eri mieltä. Tämä pääsi 3v2-vastaiskusta takamiehen paikalta siirtämään oman laukauksensa paluukiekon verkon perukoille. Toisessa erässä Canes osui kahdesti kuuteen minuuttiin ja Schmid vaihdettiin sisään Hillin tilalle. Ensin Theodore menetti kiekon YV-haussa ja Staal kiitti siitä maalin edessä. Hetken päästä Schwindt hävisi oman pään aloituksen. Slavinin välitön kuti kimposi Jostista onnekkaasti sisään.

Päätöserässä Theodore ja Eichel paikkasivat aiempia kämmejään. Theodore teki stopin päädyssä ja käynnisti 3v3-vastaiskun. Barbashev tutusti luovutti kiekon keskialueella suosiolla Eichelille, joka mursi siniviivan ja menetysharhautuksen kautta sai kiekon vielä takaisin itselleen laukoen sen keskeltä Kochetkovin kainalosta sisään. Schmid vedettiin maalilta ajoissa ja Martinook paketoi pelin tyhjiin heti keskialueelta. Lohtua toi lopussa YV-maali 13 sekuntia ennen täyttä aikaa. Barbashev sai lapioida takatolpalta Holtzin poikittaissyötön reppuun. Eichel merkkautti toisen avustuspisteen.

Hyökkäysvarmuus takkusi avauserässä keskialueella kuten 0-2 maalikin osoitti. Kolmeen ensimmäiseen minuuttiin Canes sai kaksi pahaa vastaiskua. Eichel pelasti ensimmäisen takakarvaten kiekon Aholta ja toisella kertaa Hill pysäytti Blaken puolittaisen läpiajon. 10. minuutilla Korczak menetti kiekon maalin takana Necasin painetta vastaan, mutta Hill otti lähitorjunnan paikaten tilanteen. Vegas ei oikein päässyt pelaamalla keskialueen ylitse tiivistä viisikkoa vastaan ja jatkokarvauksessa dumppausyritysten jälkeen ajoitukset olivat pielessä Carolinan päästessä aika ehjästi karvauksen alta pois, jos Vegas yritti selustareitin kautta siirtää painopisteen vieraiden päätyyn. Vedot olivatkin 4-16 20 minuutin jälkeen.

Schmid torjui 30. minuutilla kahdesti Necasin YV-timerit liikkuen ajoissa tolpalta toiselle peittämään etukulman. Paketti pysyi kasassa myös toisen erän viime sekunneilla Ahon vastaavassa paikassa oikeasta laidasta. Sen Schmid tylsytti kilvellään. Päätöskympin alussa Schmid puolestaan nollasi Necasin, joka pääsi 2v2-vastaiskussa nokikkain hänen kanssaan Roslovicin ujutuspassin myötä. 12/12 torjuntaa oikeutti plussaan.

Avauserässä lähinnä kakkosketju loi jotain hyökkäyssuuntaan Theodoren avustamana. Kuudennella minuutilla Dorofeyevin poikittaissyöttö 3v2-hyökkäyksessä avasi Howdenille ja Theodorelle 2v1-hyökkäyksen toista pakkia vastaan, mutta Howdenin lätty katkesi Burnsiin. 11. minuutilla puolestaan Theodoren avaus meni tuurillakin trapin läpi Howdenille, joka nosti pehmeästi kämmeneltä kiekon tolppaan.

Toisessa erässä ketjulotto pyörähti siten, että Holtz nousi ykköseen ja Roy putosi nelosen sentteriksi siirtäen Schwindtin oikeaan laitaan, koska Kolesar otti Holtzin paikan Karlssonin laidalta. 33. minuutilla Holtz päättikin heti suorahyökkäyksen terävään rannelaukaukseen oikeasta laidasta, mutta Kochetkovin hanska heilahti alakulmaan. 37. minuutilla Karlsson tippasi niukasti ohi maalin Whitecloudin viivatoimituksen ja parin minuutin päästä Schwindt pääsi käsiksi irtokiekkoon maalin edessä. Rystykääntö melkein valui veskarin kainalosta läpi. Pientä piristymistä Vegasin hyökkäyspelissä tapahtui 0-4 tappioasemassa viivatoimitusten kautta ja siten laukausmäärä kipusi lopulta aika tasoihin Carolinan kanssa, mutta vieraat tietysti pystyivät keskittymään vain ytimen puolustamiseen turvallisessa johdossa. Päätöserän paras paikka maalien ulkopuolella tuli 45. minuutilla Hanifinille, joka liittyi mukaan 4v3-hyökkäykseen painottomalta puolelta ja Dorofeyev käänsi bravuurimaisen rystypassin halki kentän hänen lapaansa, mutta laser kohti takakulmaa ei Kochetkovia ohittanut. Eipä kenttäpelaajista oikein kukaan suoriutunut plussan arvoisesti, jos Dorofeyevia ei lasketa. Tämä oli osa näkyvintä ketjua ja ainoa, jota ei rikottu, joten palkitsin hänet plussalla muutamien tekopaikkojen luomisesta syöttötaidollaan. Ykköspakkipari otti aika isosti vastaan omissa vaihdoissaan ja Hanifin ansaitsee siksikin miinuksen avausmaalin sekoilustaan.

 

[Amerikanihme]

Live-havainnot jääkiekkoilijoista nimeltä Ben Hutton, Cole Schwindt ja Alexander Holtz kiinnostaisivat erityisesti.

Valitettavasti näin tämän viestisi vasta pelin jälkeen, joten en osannut laittaa näitä pelaajia erikoistarkkailuun. Huttonin näin vain alkulämmöissä, enkä seurannut häntä sen enempää niissäkään. Schwindt jäi minulle edelleen aika tuntemattomaksi pelaajaksi. Kerran havahduin, kun hän pääsi maalintekopaikkaan sutimaan, kuten edellä on kerrottu taas ansiokkaasti:

137. minuutilla Karlsson tippasi niukasti ohi maalin Whitecloudin viivatoimituksen ja parin minuutin päästä Schwindt pääsi käsiksi irtokiekkoon maalin edessä. Rystykääntö melkein valui veskarin kainalosta läpi.

Se olikin se ainoa tilanne, missä huomasin Schwindtin olevan askissa, joten sen enempää en osaa hänestä sanoa. Onko tuo huomaamattomuus hyvä vai huono asia, sen voit sitten itse päättää! Minusta se on huono juttu.

Holtz oli oikeastaan positiivinen yllätys verrattuna harjoitusleirin pelaamiseen. Hän laukoi mielestäni hanakasti, kun paikka tuli, luisteli hyvin ja haki paikkoja. Minulle jäi hyvä kuva hänestä. Puolustussuuntaan en osaa sitten mitään oikein sanoa.

Muista pelaajista Eichelin ylivertaisuus tulee livenä kyllä mielestäni vielä paremmin esille kuin TV:stä katsottuna. Kaveri on siis aivan suvereeni kiekon kanssa, ja suojaa sitä niin, ettei kukaan sitä häneltä pois ota. No joskus joku pääsee sutaisemaan kiekon pois kun Jack murtaa vastustajan siniviivaa, mutta harvemmin. Aivan mahtava pelaaja, mikseivät kaikki Kultaritarit voi olla Eicheleita. Muut vain sutivat kiekon pitkänä päätyyn, Eichel luistelee sen kanssa vastustajan siniviivan yli joka kerta, voinee sanoa.

Schmidistä on vaikea sanoa mitään, koska peli oli siinä vaiheessa ohi, kun hän tuli maalille. En nyt laittaisi maaleja oikein Hillin syyksikään.

Toinen positiivinen yllättäjä oli Pearson. Hän oli petrannut harjoitusleirin olemattomuudesta kyllä reippaasti, ja näytti jo täysin hyvältä NHL-pelaajalta.

Korczak on edelleen peruspakki minun kirjoissani, kiekko siniviivalta vastustajan päätyyn ja vaihtoon -tyyliin.

Muista ei paljon jäänyt sanottavaa. Harmitti, kun en nähnyt Stonea tositoimissa livenä, mutta minkäs voi, kun kaveri ei kerran pysy ehjänä millään (ei mikään suuri ihme hänen pelityylillään).

Carolinasta sen verran, että ainakin tässä pelissä KK >> Aho. En tiedä mikä Ahoa sitten vaivaa. Eihän hän ole koskaan mikään näkyvä tähti ollut, mutta nyt mies väitti jossain haastattelussa olevansa tällä kaudella elämänsä kunnossa, mutta ei se nyt siltä näyttänyt, eikä pisteiden valossakaan ihan niin näytä olevan. Svechnikov oli aika pettymys myös. Necas johtaa joukkuetta pisteissä, ja oli kyllä ajoittain ainakin joukkueen näkyvin pelaaja. Kochetkov maalilla oli myös enemmän, kuin mies paikallaan!

Ottelukokemus oli kokonaisuutena positiivinen, vaikka tappio tulikin. Pettymyksenä oli se, ettei ylätasolla pääse kävelemään hallin ympäri, vaan toisessa (Vegasin kotipäädyssä) ei ole penkkirivejä ylhäälle asti, joten sinne ei pääse katsomon alle kävelemään. Aika outoa, muissa NHL-halleissa on kyllä päässyt areenan ympäri tauolla kävelemään ylä- ja alatasoilla. Ruokapuolta emme maistaneet sen enempää kuin Pretzelin, joka oli sitä perustasoa. Hallille pääsi kätevästi bussilla. $2 koko reissu edestakaisin, joten ei ole paha hinta. Auton jätimme Red Rock Casinon parkkipaikalle ulos, jonne saa ilmaiseksi pysäköidä.

Tunnelma hallissa ei nyt mikään mahtava ollut. Kuten tavallista, yleisö ei juuri huuda, jollei Jumbotronilla siihen erikseen kehoteta. Tuo alun ritarihehkutus jäällä alkaa olla myös niin vanha, että jotain uutta tarvittaisiin, samoin se sumutorven vääntäminen erien alussa ja ballerinat tanssimassa alatason katsomokäytävillä. Parasta antia oli totuttuun tapaan (TV:stä tuttu) Golden Pipes laulamassa kansallislaulun. NHL:n paras suoritus, mielestäni.

 

[Salming]

Valitettavasti näin tämän viestisi vasta pelin jälkeen, joten en osannut laittaa näitä pelaajia erikoistarkkailuun. Huttonin näin vain alkulämmöissä, enkä seurannut häntä sen enempää niissäkään.

Juu, oletin Huttonin jatkavan kokoonpanossa.

Holtz oli oikeastaan positiivinen yllätys verrattuna harjoitusleirin pelaamiseen. Hän laukoi mielestäni hanakasti, kun paikka tuli, luisteli hyvin ja haki paikkoja. Minulle jäi hyvä kuva hänestä. Puolustussuuntaan en osaa sitten mitään oikein sanoa.

Hyvä, etteivät luisteluhavaintoni alkukaudella ruudun välityksellä olleet täysin tuulesta temmattuja, vaan pystyit vahvistamaan niitä paikan päältä.

Korczak on edelleen peruspakki minun kirjoissani, kiekko siniviivalta vastustajan päätyyn ja vaihtoon -tyyliin.

Mjoo, treenipeleistä asti jotenkin tällä kaudella Korczak ei ole ollut niin ytimessä kuin vaikkapa viime kaudella. Ehkä säännöllisellä vastuulla hän saisi rytmistä kiinni paremmin. Oletin, että hän haastaisi Whitecloudin peliajasta, mutta minusta Zach on ollut koko syksyn selkeästi edellä mitä tulee vaikkapa laitojen lähellä kamppailemiseen eikä hyökkäyssiniviivassa ole suurta eroa, kun molemmat saavat kiekon maalille ohi ensimmäisen blokkaajan.

15/82 Anaheim vs. Vegas

Isien reissu alkoi Anaheimista. Seurahistorian saldo heidän kanssa oli ennen peliä 9-0-1 maalierolla +27, joten betsasin rohkeasti Vegasin voittoa, vaikken juuri koskaan muutoin aseta panosta ritarien peleihin. Hill aloitti maalissa. Hutton pääsi askiin Korczakin tilalle, joten Whitecloud palasi kolmospariin ja McNabb Theodoren viereen. Rondbjerg palautettiin alas ja Denisenko nousi ylös, koska nelosketjuna oli Schwindt-Roy-Kolesar jälleen. Denisenko pääsi kokeilemaan siipiään kolmosessa Karlssonin laidalla. Holtz jatkoi ykkösen oikeassa laidassa siirryttyään siihen kesken viime pelin.

Arvosanataulukko
++
+ Theodore, Roy, Barbashev, Dorofeyev
+/- Pietrangelo, Hanifin, McNabb, Whitecloud, Hutton, Hill, Holtz, Karlsson, Pearson, Denisenko, Kolesar, Eichel, Hertl, Howden, Schwindt
-
--

Vegas voitti tietysti ja tällä kertaa maalein 2-3, joten 1.73-kertaistin panokseni. Viime voitosta Ankkalinnassa ehtikin vierähtää jo lähemmäs tuhat vuorokautta. Ducks siirtyi 1-0 johtoon ajassa 17:39. Pietrangelo haki päätykiekon, mutta lähin karvaaja ehti iholle eikä Alex saanut siirrettyä kiekkoa ajoissa pelin puolen ränniin, vaan Leason nappasi sen häneltä pois toisen Ducks-pelurin avulla. Sitten Leason syötti maalin takaa Mintjukoville, joka tälläsi voimalla vastakiekkoon ennen kuin Vegas ehti organisoida noppavitosensa. Reboundissa terävimpänä oli McGinn Hertlin katseltua vierestä. Golden Knightsin keskialueen puolustuspelaaminen oli avauserässä väkevää eikä tuossakaan vaihdossa Anaheim päässyt murtamaan siniviivaa hallitusti, vaan joutui menemään päädyn kautta siinä tosin onnistuen. Tasoitus tuli nopeasti nelosketjun toimesta (pahoittelut kapulakielestä, asiahan pitäisi ilmaista "nelosketju tasoitti nopeasti"). Kolesar vei suorahyökkäyksen pohjaan ja kulmarallin aikana Theodore aktivoitui siniviivasta nousemaan vasenta laitaa pitkin syvyyteen, kun Schwindt valui varmistamaan. Tarkka syöttö keskustaan löysi Royn lavan ja tämä ohitti Dostalin. Harkins hukkasi kontrollin maalintekijästä kohtalokkaasti.

Toisessa erässä Hertl vei vieraat edelle ylivoimalla. Eichelin laukauksen paluukiekko pomppasi sopivasti takapatjasta tshekin lapaan ja tämä reagoi siihen Mintjukovia vikkelämmin maalin edessä. Ketjulottoakin nähtiin, kun Dorofeyev nostettiin ykköseen, kakkonen oli Hertl-Roy-Kolesar, kolmonen Howden-Karlsson-Holtz ja nelonen Pearson-Schwindt-Denisenko. Isännät laukoivat erässä vain viidesti kohti Hilliä, joten tasaviisikoin puolustaminen oli vielä jämptimpää kuin avauserässä. Päätöserän alussa uusittu ykkönen mätti voitto-osuman. Se raastoi pitkään isäntien alueella ja esti purkuaikeet kamppailemalla tiukasti laidoissa irtokiekoista. Varsinkin Barbashev oli sinnikäs syvyydessä. Lopulta tämä saikin pakotettua Lundeströmin harhasyöttöön paineen alla. Dorofeyev kiitti lahjasta ja viimeisteli maalin edestä toisella yrittämällä kiekon ohi Dostalin. Johtoasemassa Vegas löi tehokkaasti luukut kiinni loppumatsin ajaksi keskittyen lähinnä puolustamaan eikä Anaheim liiemmin saanut kirivaihdetta käyntiin. 13 sekuntia ennen päätöstä se toki kaunisteli loppunumeroiksi 2-3. 4v3-vastaiskussa Leason hassutti täysin vastaanajaneen Hanifinin Vegasin siniviivalla käyttäen kiekon tämän längeissä ja jakaen sitten mainion poikittaissyötön Vatranolle, joka ohitti Hillin suoralla laukauksella. Koska kyseessä oli merkityksetön maali, en anna turhaan miinusta Hanifinille. Joskus vain tulee pakosti muutoinkin tuollaisia pelinlukuvirheitä, kun pyrkimyksenä on katkoa hyökkäykset ennemmin kuin myöhemmin.

Cassidy sanoi, että idea Hertlin siirrossa laidalle oli se, että tältä saataisiin pois puolustusvastuuta ja hän saisi täydentää kahta muuta raamikasta pelaajaa. Luin rivien välistä, että Cassidykin on kenties tyytymätön Hertlin pieniin nukahduksiin puolustusalueen puolustuspelissä, koska tämäniltainen vuoto avausmaalissa ei ollut ainoa laatuaan. YV-osuma kuitenkin nosti hänet neutraaliksi papereissani. Dorofeyevin kohdalla puolestaan kysymyksenä on Cassidyn mukaan se, että pystyykö tämä kaapimaan kiekkoja keskelle Eichelille, koska Stone tekee sitä parhaiten koko joukkueessa ja samoin Eichelin entinen oikea laituri kahden viime kauden ajalta oli mallikas laitojen lähellä (Marchessault). Muutoin toki Bruce kehui Pavelin nykyotteita.

Hill oli neutraali. Hän oli antautua kolmannella minuutilla, kun Hertl työnsi oman alueen kulmasta stopin jälkeen kiekon kohti Howdenia, mutta Carlsson pääsi väliin, leikkasi heti keskelle ja kilautti terävällä rannelaukauksella kiekon maalirautaan, huh. 13. minuutilla Adin koppasi alakulmasta Vatranon rannarin 3v2-vastaiskun päätteeksi, mutta tuossakin Vegasilla oli kyllä takapaine lähellä ja kurinalaisuus polkea alaspäin kuosissa kuten illan päätösmaalissakin. 35. minuutilla Anaheim osui toistamiseen rimaan, kun Zellweger lukitsi ranteensa ylivoimalla. Tovin päästä Strome pääsi käsiksi maalin kulmalla Theodoren pihdeistä viivalaukauksen reboundiin, mutta suti sen sivuverkkoon. Hillin vasen patja oli toki tilanteessa etukulmaan venytettynä. 50. minuutilla Leason puolestaan pääsi nokikkain Hillin kanssa nostaen rystyltä kiekon logoon sen jälkeen, kun Vegas epäonnistui lähtemään omista puhtaasti ulos. Viisikkopuolustus oli loppupeleissä vielä Adinia isompi syy vain yhteen takaiskuun.

Theodore kuittaa plussan kahdesta syöttöpisteestä, Roy maalistaan ja ykkösketjun laiturit kolmannesta maalista. Huttonilla oli alakerrasta parhaimmat viivatoimitukset. Toisella minuutilla Howden tippasi korkeasta maskista kiekon niukasti ohi takakulman ja 30. minuutilla koko uusittu kakkosketju oli luomassa maalinedusruuhkaa, kun Huttonin laukaus tuli pakan läpi osuen Dostaliin. Roysta mainittakoot ylivoimalla avauserässä se, että hän pääsi kertaalleen hakemaan rystynostoa Dostalin nenän edestä, mutta tämän kilpikäsi oli kärppänä tiellä. Barbashev 14. minuutilla puolestaan keskialueen katkon jälkeisestä 3v3-käännöstä laukoi Dostalin syliin jättösyötöstä. Parin minuutin päästä Vegasin keskialueen puolustuspeli tuotti taas kääntösauman, kun Gudas avasi suoraan Denisenkon lapaan, joka lämäsi oikeasta laidasta limpun torsoon. Denisenko otti kausidebyytissään hölmön jäähyn kakkoserässä karvatessaan ylimpänä pelaajana, mutta se ei kostautunut. Dorofeyev puolestaan 50. minuutilla nappasi kiekon alimpana kompuroineelta Vaakanaiselta ja pelasi jättöseinän Eichelin kanssa, mutta nosto maalin kulmalta ei yllättänyt Dostalia pienestä kulmasta. Pari minuuttia ennen loppua puolestaan Karlsson sai kaksi loistopaikkaa samaan vaihtoon. Ensin hän laukoi Pearsonin poikittaissyötöstä takapatjaan 2v1-hyökkäyksestä ja perään räpylään läpiajosta.

Pronssiritarit voitti 4-0 Tulsan Öljyn. Kyseessä oli historiallinen peli, sillä kaikista neljästä maalista vastasi Simon Pinard saaden nimiinsä seurahistorian ensimmäisen hattutempun. Hughes syötti maaleista kolme. Papirny puolestaan pelasi seurahistorian ensimmäisen nollapelin. Kahdeksan pelin jälkeen koossa on 11 sarjapistettä, jolla irtoaa läntisessä konferenssissa sija kahdeksan, mutta Tahoella on muutama peli rästissä verrattuna sarjataulukossa yläpuolella oleviin joukkueisiin ja ero konferenssin kärkeen on vain neljä pistettä.

Linkki: https://x.com/Knight_monsters/status/1856931967801201094

 

[Salming]

McNabbin kolmivuotinen jatkosopimus julkistettiin eilen illalla. 3,65 miljoonaa per kausi on ansaittu taalamäärä, vaikkakin ehkä hitusen korkea organisaation näkökulmasta, mutta toisaalta palkkakaton noustessa eipä pieni korotus tunnu juuri missään. Ja johonkin Lindellin vajaan kuuden miljoonan lappuun verrattuna kyseessä on edullinen sopimus, kun McNabb tekee samat asiat puolustuksellisesti eikä puolustavan puolustajan tehopisteistä kannata maksaa ylimääräistä kuten Stars tekee. Totean saman kuin Theodoren diilin yhteydessä eli pidän siitä, että vahvuutena olevasta osa-alueesta eli puolustuksesta pidetään kiinni eikä palasia kaupata vahvistamaan muita osa-alueita. Cassidy on myös monesti maininnut McNabbin arvon olevan siinäkin, että tämän rinnalla on kätevä ajaa sisään nuoria pelaajia. McNabb saa heistä parhaan irti.

16/82 Utah vs. Vegas

Golden Knights vieraili ensi kertaa Salt Lake Cityssa. Denisenko ja Schmid palautettiin alas, koska Samsonov oli pelikunnossa ja käytössä oli 11+7-kokeilu, mutta Korczak kylläkin oli aluksi nelosketjun laitahyökkääjä ja vasta toisesta erästä eteenpäin seitsemäs puolustaja. Vegas jatkoi ketjuilla, joihin se siirtyi kesken viime pelin eli Dorofeyev oli ykkösen oikea laita, Hertl-Roy-Kolesar kakkonen, Howden-Karlsson-Holtz kolmonen ja Pearson-Schwindt nelosessa Kaedenin kanssa.

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Hertl, Karlsson, Schwindt, Hanifin
+/- Eichel, Barbashev, Dorofeyev, Holtz, Howden, Pearson, Roy, Kolesar, Korczak, McNabb, Whitecloud, Hutton, Theodore
- Pietrangelo
--

1. erä

Roy hävisi ensimmäisen aloituksen Haytonille. Vegas laukoi ensi kerran 50 sekunnin kohdalla, kun Karlsson kuljetti kiekon pohjaan oikeasta laidasta ja pudotti kiekon viivaan Theodorelle, jonka rannelaukaus ruuhkan läpi oli tulokseton. Ajassa 1:30 Utah loi ensi kertaa korkealle 3v3-tilanteen. Cooley laukoi rannelaukauksen puolustajien välistä päätypleksiin, kun Eichelin peitto jäi vähän etäälle. Maalin eteen oli täten eristetty 2v2-tilanne. Tuolla tavoin Utah yritti murtaa noppavitosta läpi matsin melkeinpä. Kolmannella minuutilla Roy oli houkuteltu pois keskeltä ja Crouse laukoi syntyneestä tilasta Cooleyn tavoin yli maalin. Sitä ennen Utahilla oli jälleen pari ohjurihakua viivatoimitusten kautta. Kotijoukkue oli pelin päällä ja Vegas kärsi omissa.

Neljännellä minuutilla Schmaltz paikkasi takakarvauksellaan Välimäen löperyyden. Puolittaisessa 3v2-vastaiskussa Kesselringin poikittaissyöttöyritys kimposi tuurilla keskikaistalle Kellerin lapaan ja tämä laukoi yhdellä kosketuksella Hillin kilpeen. Välimäestä on parin Vegas-matsin otannalla jäänyt aika huono maku ajatellen helmikuuta. Asiat ovat huonosti, jos on hierarkiassa ylempänä kuin seiskapakki Suomen maajoukkueessa. Hetken päästä Lamoureux hyödynsi ulottuvuuttaan ja puolusti 1v1-vastaiskun Barbashevia vastaan puhtaasti. Viiden minuutin jälkeen Utah loi taas 3v3-tilanteen hyökkäyssiniviivaan. Carconen rannari meni blokin läpi maalinedusruuhkaan, mutta ei mennyt Hillille asti, vaan osui maalinedusnelikkoon. Pari minuuttia myöhemmin Howden ylijuoksi oikeaan laitaan, mutta Määttä kiilasi tältä kiekon pois lavasta puolustussinisellä ja sitten pyörähti hänen paineensa alta pois oman maalin takana. Määttä > Välimäki, näin ollen. 10. minuutilla kakkosketju ylihyökkäsi tullen ohitetuksi kerralla yhdellä pystysyötöllä, joten Pietrangelon piti yrittää pintsaamalla katkoa vastaisku alkuunsa, mutta hän oli myöhässä ja Utah pääsi hyökkäämään kahdella yhtä vastaan. Hayton teki oman valinnan, kun hänelle jätettiin tila vasempaan laitaan. Laukaus osui kuitenkin ylärimaan. Keskialueella Utahin taka- ja sivupaineet olivat kuosissa eikä Vegas päässyt Tourignyn tavaramerkin 1-1-3:n läpi pelaamalla kuin laidoista kuskaten pari kertaa avauskympillä.

Ajassa 11.16 kiekkoklubi meni 1-0 johtoon. Pietrangelo kiskaisi Eichelin palautuksen jälkeen oman maalin takaa kiekon paineettomasti vain ränniin katsomatta yhtään, että Dorofeyev olikin jo karannut keskialueelle. Pelin käännyttyä kahdella syötöllä Cooley pääsi lataamaan kiekon slotista ohi Hillin. Pietrangelon piikkiinhän osuma meni, koska joko hänen olisi pitänyt saada juoksukiekko perille keskialueelle laitureille tai sitten nostaa rauhassa jalalla kiekko omista pois. Minuutin päästä Vegasin kakkosketju puski keskeltä väkisin läpi ja Roy voitti jatkokamppailun kiekosta vasemmassa laidassa tullen sieltä esiin ja luoden oman vetopaikkansa keskustaan, mutta Vejmelka vangitsi laukauksen syliinsä. 13. minuutilla Howden ei pelannut minimiä, vaan yritti ihmeellistä neppaussyöttöä keskelle Karlssonille, vaikkei tällä ollut saumaa siihen yltää. Niinpä paine jäi omiin vielä ylimääräiseksi 40 sekunniksi ja Hill joutui työntämään patjansa etualakulmaan Kesselringin rannarin tielle.

Minuutin päästä Utah käänsi pelin keskialueelta 3v3-vastaiskuksi. Maccelli levitti oikeaan laitaan ja Lamoureux tykitti syliin b-pisteeltä. 18. minuutilla ykköspakkipari sai minulta positiivista palautetta, kun he puolustivat jämäkästi maalille eristetyn 2v2-tilanteen Kesselringin lauottua siniviivasta. Hanifin fronttasi oman miehensä blokaten kiekon tämän etupuolelta siis. Ajassa 18:30 puolestaan Määttä oli noussut syvyyteen ja syötti oikeasta kulmasta poikittain Stenlundille, joka laukoi yli maalin suoraan syötöstä. Avauserän vedot kohti maalia 17-8 mairittelevat vieraita. Utah laukoi nimittäin seinille jonkun verran. Vaaralliset maalipaikat 6-0 ovat lähempänä totuutta. Hyökkäysalueaikaa kotijoukkueella oli 3:47 vs. 0:47. Vegas suojasi keskustaa liian passiivisesti antaen isäntien väsyttää itseään ulkokehäkiekottelulla eikä virtaa ollut enää hyökätä.

2. erä

Toisen erän alussa Whitecloud puolusti hienosti 3v2-vastaiskun. Hän tietysti lukitsi keskikaistalla maalille ajaneen pelaajan, mutta kun Utah pelasi poikittaissyötön painottomaan laitaan vapaaksi jääneelle Schmaltzille, hän ehti vielä liikkumaan tätä kohden ja mailablokkaamaan kaistakudin päätyverkkoon. Puolen minuutin päästä Vegas loi siihen asti parhaan mestansa. Barbashev haki poikittaissyötöllään Dorofeyevia takakulmalta, mutta kiekko ei ihan mennyt perille täydellisesti ja pomppasikin Eichelin lapaan maalin eteen. Tämä ei saanut avopaikasta kiekkoa Vejmelkan patjan yli. 23. minuutilla Korczakin viivatoimitus oli puuroa. Hän tosiaan siirtyi McNabbin pariksi ja Theodore Pietrangelon rinnalle. Hutton nähtiin Hanifinin rinnalla, joten Whitecloud joutui hetkeksi osin penkitetyksi jostain syystä, vaikka pelasikin lopulta päälle 16 minuuttia ja Korczak 12:15.

26. minuutilla Carcone livahti vasemman laidan puolelta sisään alueelle ohi Huttonin, mutta nousu maalille oli tulokseton, kun hän ajautui liian lähelle Hilliä. Minuutin päästä Sergachev toimitti tilauksen siniviivasta maalin eteen. Hanifin oli taas jämpti ja kirjaimellisesti veti Haytonia lättyyn boksatessaan tätä, joten tuomiona oli jäähy. Rangaistus ei kauaa vanhentunut, kun Karlsson ja Eichel päästivät Sergachevin käsittämättömästi kuljettamaan kiekon heidän väliinsä ja laukomaan todella läheltä maalia parhaasta sektorista lukemiksi 2-0. Kumpikaan ei prässännyt, vaan he ennakoivat syöttöä siipiin liikaa. Puoli minuuttia myöhemmin Carcone karkasi läpi, kun Hertl ei varmistanut loppuun asti hyökkäyssiniviivassa Theodoren nousua ja Pietrangelokin vähän jäi telineisiin keskialueella. Mutta Hill piti Vegasin elossa. 29. minuutilla oli Vegasin vuoro päästä ylivoimalle, kun Lamoureux kamppasi Schwindtin, mutta Vegas ei luonut mitään.

Isien reissun taika käynnistyi matsin toisella puolikkaalla. 32. minuutilla Vegas sai uuden ylivoiman, kun Kesselring roikkui Kolesarissa. Ylivoiman aluksi Stenlund pääsi laukomaan oikeasta laidasta toiseen päätyyn tuloksetta. Sisäänviennin jälkeen Karlsson puolestaan alusti vasemmasta laidasta tekopaikan Barbasheville keskelle, mutta tämä laukoi logoon. Ykkösylivoiman tultua askiin peli kaventui 2-1:een. Utah ei saanut katkoa aikaan oikeassa laidassa ja Vegas hyödynsi repalaisen nelikon kahdella poikittaissyötöllä Eichelin ja Royn kautta keskelle Hertlille, joka nosti tyhjästä tilasta rystyltä kiekon verkkoon tarkasti. Viisi minuuttia ennen toista taukoa VGK sai pari paikkaa keskialueen käännöistä. Ensin Eichel vapautti Holtzin puoliksi karkuun, mutta tämä laukoi logoon pienestä kulmasta ja Hertl puolestaan vasemmasta laidasta räpylään suoraluistelusta. Erän lopussa Hill oli alivoimalukkona, kun Kesselringin kuti ohitti heittäytyneen Schwindtin.

3. erä

Päätöserän alussa Howden karvasi kiekon maalin takana itselleen Vejmelkan avustamana ja yritti sitten heti kääntää kiekon etukulmasta sisään, mutta maali nousi samassa pois paikoiltaan Bjugstadin myötä ja Howden liu'utti kiekon sisään sivuraudan alta, joten osumaa ei hyväksytty. Minuutti myöhemmin Barbashev yritti pelata lyhytsyöttöpeliä hyökkäykseenlähdössä aiheuttaen pelin kääntymisen vielä omiin päin ja Maccelli laukoi paikan saatuaan ohi maalin. Seuraavaksi Hertl sai kaverisyötön keskialueelle jalkoihinsa ja samassa Cole ajoi vastaan hirvittävän pommin. Roy pudotti tumput puolustaakseen tshekkiä. Vegas selvitti oman alivoimansa ja hyödynsi sitten seuraavan ylivoimansa, kun Royn ollessa boksissa Karlsson korvasi hänet päätylautana ja ruokki Hertlia Määtän läpi. Tomas ei lähietäisyydeltä erehtynyt. Peli oli 2-2.

Päätöskympillä peli aaltoili päästä päähän. 52. minuutilla Schmaltz lensi vauhdilla sisään oikeasta laidasta, mutta Hill sai kilpensä taka-alakulman eteen terävää rannelaukausta vastaan. Toisessa päässä Pearson laukoi patjaan vasemmasta laidasta suoraluistelusta. 56. minuutilla Theodoren ristipisto meni perille Kolesarille, joka mursi siniviivan oikeasta laidasta ja syötti sitten takamies-Pearsonille, jonka yhden kosketuksen väärän puolen one-timer osui Vejmelkan ylävartaloon. Golden Knights ryösti voiton, kun toiseksi viimeisellä minuutilla se siirtyi 2-3 johtoon. Hyvän matsin pelannut ja pari ylivoimaa hankkinut Schwindt pysyi kiekossa kiinni vietyään sen hyökkäysalueelle oikeasta laidasta. Takapaineesta huolimatta hän sai pudotettua kiekon viivaan Korczakille, jonka jäänuoliaisen Karlsson ohjasi ylämummoon slotista. Sama mies paketoi vielä pelin tyhjiin. Golden Knights löysi täten tiet ja keinot voittaa Delta Centerissä ensimmäisellä visiitillään oltuaan purjeessa ottelun ensimmäisen puolikkaan. 11-0-1 ja maaliero +30 on nyt seurahistorian saldo, kun isähenkilöt ovat olleet läsnä.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1857639963459817578?t=DHRGePDouC_8V6Fokx_gAQ&s=19

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1857650484393169403?t=HGjopb7E6sygnLSH7a1cdg&s=19

Hill torjui 32 kertaa ja piti vieraat pelissä 40 minuutin ajan. Plussa on siksi ansaittu. Hertl kirjaa plussan YV-tehokkuudestaan (jaettu sarjakärki kuudella YV-pussilla), Schwindt hankkimistaan ylivoimista ja irtokiekkosinnikkyydestä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä (toinen ja kolmas effortti olivat priimaa voittomaalissakin) ja Karlsson päätöserän tehoilustaan. Hanifinin puolestaan palkitsen nyt jämäkkyydestä oman maalin edessä eristetyissä 2v2-hetkissä, kun vastapainona olen aiemmin antanut hänelle siitä miinusta. Ei vain siis keppiä, vaan myös porkkanaa, kun sen aika on. Pietrangelo saa miinuksen avausmaalista ja telineisiin jäämisestä keskialueella Carconen läpiajossa.

Lopuksi on mainittava on se, että Kärki siirtyy loppukaudeksi Ässiin lainalle, koska Tapparassa ei vastuuta ollut enää tulossa. Tuo on kaiketi hyvä juttu, kun hän oletettavasti pääsee pelaamaan isoja minuutteja ja pyörittämään ehkä ylivoimaakin, vaikkakin tänään Kiekko-Espoota vastaan hän on näemmä seiskapakkina. Toisaalta sitten arkiympäristö on väkisin heikkolaatuisempi, kun hän ei ole enää Suomen laadukkaimmassa organisaatiossa. Mutta jääaikaa hän ennen muuta nyt tarvitsee, joten päätös on ymmärrettävä.

 

[Amerikanihme]

Takapaineesta huolimatta hän sai pudotettua kiekon viivaan Korczakille, jonka jäänuoliaisen Karlsson ohjasi ylämummoon slotista.

Vegasin X-kanavan hidastetusta video clipistä näkee, että kiekko oli jonkin verran jäänpinnan yläpuolella, ja siitä Wild Bill ohjaa sen ylämummon seutuville. On se ihme mies.

 

[Salming]

18/82 Vegas vs. Washington - Thompsonin paluu

Maverickin yksivuotisbileiden ohjelmassa oli kiekkopeli kesän 2018 finalistien kesken. Samsonov aloitti uunissa kohdaten SC-voittaja L. Thompsonin, joka palasi kotiin ensi kertaa sitten kesän pelaajakauppansa. Tämä näytti hieman herkistyvän tribuuttivideonsa äärellä. Vegas jatkoi samalla miehistöllä, mutta nyt Korczak oli alusta asti pakistossa McNabbin rinnalla ja Hanifinia kokeiltiin Whitecloudin kanssa. Hutton aloitti nelosketjun laiturina.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1858307689706815850?t=S3HF5QWVX3Qz9LZITWecHA&s=19

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1858320437471576258?t=2ZSQPLITIBy_6O4BLgy11A&s=19

Arvosanataulukko
++
+ Howden, Hertl, Roy
+/- Samsonov, Pearson, Eichel, Kolesar, Dorofeyev, Barbashev, Karlsson, Schwindt, Hutton, Korczak, Whitecloud, Theodore, Pietrangelo, Hanifin, McNabb
- Holtz
--

Vegas haki alussa ongelmitta selustakiekot ja pääsi omista ulos puhtaasti (sama toki päti toisinkin päin), mutta Hertlin jäähy kostautui kuudennella minuutilla. Ovechkin haki siivestä ohjuria maalin eteen, mutta kiekko kimposi Pietrangelon mailasta ohi Samsonovin. Ajassa 12:26 Caps meni 0-2 edelle. Holtz yritti ylittää keskialueen jalalla tai ainakin päästä punaviivalle asti dumppaamaan kiekon syvään, mutta häneltä riisuttiin kiekko tylysti pois sitä ennen. Keskialueen nopeasta käännöstä Chychrunille pedattiin vetopaikka toiseen aaltoon. Holtzilla oli vielä paikka paikata erheensä, mutta peittokin oli puolivillainen ja laukaus meni hänen lävitseen Samsonovin hanskakäden kulmaan. Rangaistuksena mokastaan Holtz pudotettiin nelosketjuun ja Pearson nousi kolmoseen. Uusittu kolmonen kavensikin avauserän loppuhetkillä. Ensin Pearson voitti luistelukisassa Chychrunin ja jatkokarvasi Pietrangelon päätykiekon Vegasille. Lyhyt kulmaralli ei tuottanut maalipaikkaa ja Capitals purki kiekon melkein pitkänä toiseen päätyyn. Theodore käynnisti pitkällä avauksellaan keskialueelle vastaiskun. Pearson mursi siniviivan vasemmasta laidasta hakien sitten poikittaissyötöllään Karlssonia, mutta se ei mennyt perille. Takamies Pietrangelo kuitenkin sai kiekon lapaansa, laukoi ohi maalin ja maalille ajanut Howden huitaisi paluukiekon etukulmasta sisään.

Huttoninkin hyökkääjäkokeilu jäi yhteen erään, kun hän kärsi ylävartalovamman. Capitals lisäsi löylyä toisen erän alussa. Sandin mursi siniviivan vasemmasta laidasta, kun Karlsson piti pistelinjan kiinni ennakoiden syöttöä keskustaan ja alimmassa tasossa Korczak peruutti liiaksi. Sandin siirsi kiekon maalin taakse ennen kuin Kaeden kiilasi häneen kiinni. Protas ehti sinne ennen McNabbia. Pearson täytti sentterin paikan, mutta valui liian alas ja Vrana uiskenteli keskustaan vetopaikkaan. Protas syötti päädystä lapaan ja Vrana naulasi kiekon takakulmaan Pearsonin jäätyä peittämään vetoa liian etäälle. Vegas kavensi siirretyn jäähyn aikana, kun Eichel harhautti siniviivassa upeasti McMichaelin ja loi itselleen vetopaikan. Hertl torjui matalan vedon, mutta ohjasi samalla onnekkaasti kropallaan kiekon Kolesarin lapaan ja tämä lapioi sen tyhjiin maalin kulmalta. Kolmossyöttäjä Roykin toki pysyi kiekossa kiinni taitavasti ahdistettuna laidassa ennen passiaan Jaskalle. Tämä oli antisankari 2-4 maalissa, kun M. Roy katkaisi hänen poikittaissyöttönsä kohti Theodorea ja 2v1-vastaiskusta Ovechkin naulasi kiekon takakulmaan. Noita huonoja kiekollisia valintoja hyökkäyssiniviivan ylittämisen jälkeen on sattunut turhan paljon Eichelille viime peleissä.

Päätöserässä Vegasin kiri jäi tylpäksi, vaikka se laukoi kohti maalia 25 kertaa ja Ovie viimeisteli hattutempun tyhjiin. Minusta tuo laukausmäärä mairitteli isäntiä. Siirtoa pyytänyt Thompson lakaisi Vegasin kumoon tämän kauden osalta puhtaasti, vaikka ottelu itsessään oli hitusen sekava ja löperö. Syöttötarkkuus jätti esimerkiksi toivomisen varaa molemmilla joukkueilla. Viisikkotasolla Vegas ei saanut hyökkäystään rullaamaan tarpeeksi hyvin ja hyökkäysalueelle päästyään se siirteli vastuuta vähän liikaa kahdessa ensimmäisessä erässä. Molemmat maalit tulivat, kun kiekkoa lauottiin kohti maalia ja sen Cassidykin totesi pressissä.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1858336803448840536

Kakkosketju oli Vegasin paras ja sai Eichelin avulla palkinnon SR:n aikana. Roy roikkui kiekossa kiinni useasti taidokkaasti eikä vuotanut keskialueen ylityksissä. 47. minuutilla hän loi itselleen hyvän vetopaikan hyökkäysalueen riistosta, mutta laukaus slotista ei mennyt maalille asti. Hertl oli väkevä kulmissa ja maalin edessä saaden hänkin plussan mm. osallisuudestaan Kolesarin kihaukseen. Kyseessä oli yksi Tomasin parhaista peleistä tasaviisikoin tällä sesongilla. Syöttöpisteensä lisäksi hän pääsi itse kokeilemaan viimeistelyä toisen erän alussa, mutta Thompson nollasi hänet maalinedusreboundista. Howden saa kolmantena yksilönä plussan maalistaan.

Pearsonin ja Eichelin iltapuhteissa oli sekä hyvää että huonoa, joten he jäivät neutraaleiksi ja Holtz nappaa miinuksen toisesta takaiskusta tietysti. Jo kolmannella minuutilla Eichel ohitti vastaiskussa vasemman laidan puolelta puoliksi van Riemsdykin ja laukoi vihaisesti rystyltä pienestä kulmasta kohti etuylämummpa eli Thompsonin heikkoa kohtaa, mutta tämä oli hereillä ja tukki kropallaan raon. Ylivoimallakin LT liukui ajoissa poikittain nollaamaan Jackin rannelaukauksen. 28. minuutilla ylivoimavastaiskussa Barbashev antoi lätyn Eichelille, joka malttoi liu'uttaa Thompsonin ulos maaliltaan ja syöttää sitten takaisin Barbasheville maalin eteen, mutta Ovechkin pelasti varman maalin iskettyään mailallaan kiekon pois Barbashevin lavasta viime hetkellä, kun tämä oli lapioimassa sitä tyhjiin. Pearsonista jäi mieleen Vegasin avausmaalin alustuksen lisäksi se, että Hutton lähetti hänelle ristipiston viidennellä minuutilla, mutta Chychrun puolusti hyvin ison jään 1v1-tilanteen blokkaamalla mailallaan rannelaukauksen suoraluistelusta. Tuo oli Huttonin kohokohta vasempana laiturina. Päätöserässä neutraaleista yksilöistä Schwindt laukoi keskeltä kilpeen viisi minuuttia ennen loppua osana Karlssonin ketjua ja Pietrangelo puolestaan kilautti tolppaan Royn aloitusvoiton jälkeen ranteella.

Samsonov oli neutraali minusta. En syyttäisi häntä takaiskuista, mutta yhtään huipputorjuntaakaan hän ei ottanut. Capitalsin maaleihin johtaneet rannelaukaukset olivat laadukkaita osumissa numero 2-4. Kahdeksannella minuutilla Whitecloud pelasti yhden 2v1-tilanteen katkomalla poikittaislätyn sen jälkeen, kun Karlsson oli sutinut kiekosta ohi toisessa päässä 4v3-vastaiskun lopuksi. Avauserän loppupuolella Hanifin puolestaan puolusti taas jämäkästi maalin edessä pitäen Wilsonin irti reboundista Carlsonin laukauksen jälkeen, joten Samsonov sai sikäli apuja puolustajilta jonkin verran. Toisessa erässä hän tuli aika paljon vastaan peittämään kaistakuteja ja sai mm. pakotettua McMichaelin laukomaan puolittaisesta läpiajosta yli takakulman, kun tämä joutui hakemaan riskillä extratarkkaa laukausta kulmien ollessa muutoin peitossa. Ovechkinin laukaustaito riitti vuorostaan myöhemmin vastaavassa tekopaikassa Samsonovin pieksemiseen.

 

[Salming]

12/72 HSK vs. Roadrunners

Rondbjerg ja Denisenko palasivat rosteriin ja Schmid kakkosveskaksi, kun Vikman starttasi. Uudet ketjut olivat Rondbjerg-Laczynski-Brisson, Burke-Sapovaliv-Lavoie, Morelli-Brabenec-Denisenko ja McLain-Uchacz-Bowman, joten Bowman putosi kakkosesta neloseen, kun Burke nousi Sapovalivin vitjaan ja Denisenko korvasi Burken kolmosessa. Pakistossa Fleming palasi kolmospariin Bischoffin rinnalle ja Johansen nousi Hickeyn tilalle kakkospariin Geertsenin vierelle.

Chayka muuten lähetettiin Tahoeen, joten eiköhän hänen kohdallaan ole tosiaan luovutettu NHL-uran suhteen ja tämä on lupausrankingissani häntäpäähän valuneen Daniilin viimeinen kausi organisaatiossa.

Plussat ja miinukset
++
+ Vikman, McLain, Johansen, Denisenko, Burke, Brisson, Brabenec, Laczynski, Bowman
+/- Bischoff, Hägg, Addison, Fleming, Geertsen, Rondbjerg, Sapovaliv, Lavoie, Morelli, Uchacz
-
--

- Johansenin kulmikas siniviivatanssi tuotti ylivoiman avauserässä, kun vihulaisen laituri kampitti hänet ja kakkosviisikko onnistui maalinteossa. Burken lämäri epäonnistui, mutta päätyi jäitä pitkin maalin kulmalle Brabenecille, joka ohjasi tolppaan ja Denisenko siivosi karat sisään. Johansen muuten oli osa kakkosviisikkoa saaden ensikasteen ylivoimavastuusta. Toisen erän avausvaihdossa Villalta hörppäsi etukulmasta McLainin laukauksen kaukaa vasemmasta laidasta pistelinjan ulkopuolelta. McLain ehti avauserässä hukata keskialueen käännön jälkeisen 2v1-tilanteen laukomalla kilpeen, mutta toistamiseen Villalta ei vetänyt pidempää kortta. Puolivälissä iltaa ykkönen lisäsi johdon 3-0:aan. Laczynski vei hyökkäyksen pohjaan kuljettamalla ja ruokki maalille ajanutta Rondbjergia. Villalta pysäytti tämän, muttei enää Brissonin laukausta parista metristä
- Vieraiden kavennus päätöserän alussa syntyi hyökkäysalueen aloitusvoitosta. Sapovaliv hävisi aloituksen, mutta pysyi mukana miehensä liikkeessä kohti maalia boksaten tämän. Sen sijaan McCartneyta ei kukaan merkannut, kun hän liikkui ovelasti vähän ylemmäs keskustaan auki ja sai syötön kulmasta Yamamotolta lapaansa. One-timer meni Vikmanin paketin läpi. Viimeisiin kahteen minuuttiin verkko pöllysi vielä neljästi roska-ajalla. Ensin Denisenko iski kiekon tyhjiin Brabenecin tehtyä katkon omalla sinisellä. Tucson otti uudelleen veskarin vielä pois ja Rondbjerg sijoitti kiekon tyhjiin omalta alueelta Geertsenin blokin jälkeen. Sen jälkeen Villalta palasi maaliin, mutta se ei auttanut. Bowman kärkikarvaajana ahdisti Szuberin hätäiseen siirtoon maalin takana ja Sapovaliv luki sen. Tämä suojasi kiekkoa liikkuessaan kohti siniviivaa ja käänsi sen nurkasta pelivälineen kohti maalia. Onyebuchi pääsi väliin, mutta kiekonkäsittelyerheen myötä limppu lipui slottiin liikkuneen Bowmanin lapaan ja tämän nopea kuti yllätti maalivahdin. Osuma oli Bowmanin ensimmäinen AHL:ssä. Toisessakin päässä vielä tapahtui viime hetkillä, kun Lipkinin rannari oikeasta ympyrästä livahti takatolpan juureen
- Burke oli ihan pirteä rakentaen mm. toisen erän alussa päädystä tekopaikan slottiin Lavoielle. Brisson puolestaan alusti huikeasti Lavoielle maalipaikan 28. minuutilla tämän suorittamasta keskialueen katkosta. HSK pääsi 2v2-vastaiskuun ja BB harhautti vastaanajaneen puolustajan, minkä jälkeen hän käänsi pyörähtämällä kiekon rystyltä suoraan Lavoien lapaan, mutta Villalta torjuu rystynoston lähietäisyydeltä. Denisenko puolestaan loi itselleen maalipaikan 1v2-vastaiskusta kolmoserässä, kun hän harhautti Yamamoton niin ikään pyörähtämällä ja pääsi nokikkain veskarin kanssa onnistumatta viimeistelyssä. Grigorin itseluottamus oli vaihteeksi katossa kiekollisena keskialueen ylityksissä
- Vikman herätti luottamusta maalillaan ja koppasi laukauksia varmaotteisesti pienen ruuhkankin takaa. Viisikkokin edessä pelasi tiiviisti eikä Tucson päässyt lentämään varsinkaan keskialueen ylitse, vaan HSK oli sen herra saaden mukavasti kääntösaumoja. Päätöserässä Vikman otti arvokkaan pysäytyksen 2v1-vastaiskussa, jottei Tucson saanut alivoimamaalia aikaan ja siten hurmosta päälle

Linkki: https://x.com/HSKnights/status/1857881192043000191

13/72 HSK vs. Tucson

Schmid oli torjuntavuorossa. Sedoff korvasi kolmosparissa Flemingin tehden paluun peleihin vammansa jälkeen. Laczynski oli sivussa yläkerrasta, joten Burke siirrettiin ykkösen keskelle, Bowman takaisin nelosesta kakkosen laitaan ja McKay tuli katsomosta nelosvitjaan.

Linkki: https://x.com/HSKnights/status/1857963120804901086

Plussat ja miinukset
++
+ Schmid, Morelli, Sedoff, Geertsen
+/- Rondbjerg, Brisson, Brabenec. Denisenko, Sapovaliv, Lavoie, Bowman, McLain, McKay, Uchacz, Bischoff, Addison, Johansen
- Hägg, Burke
--

- Tucson sai revanssin maalein 1-2. Isäntien ainoa maali syntyi jo ajassa 1:05, kun Morelli haki kiekon alhaalta vauhtiin ja pelasi keskialueella seinän Denisenkon kanssa. SIniviivan murtamisen jälkeen Morelli kiersi röyhkeästi Diliberatoren oikean laidan puolelta ja viimeisteli kämmeneltä kiekon reppuun lähietäisyydeltä. Uusittu kolmonen klikkasi kyllä ihan kivasti näissä parissa matsissa, kun pian maalin jälkeen Morelli loi poikittaissyötöllään tekopaikan vuorostaan Denisenkolle, joka laukoi logoon oikeasta ympyrästä. Tucson tasoitti vielä avauskympillä suorahyökkäyksestä, kun Yamamoton rannelaukaus Häggin jaloista painui patjan yli verkkoon. Pienen miinuksen voi antaa Burkellekin siitä, että H3:na keskialueella hän ei saanut katki jatkosyöttöä laidasta pistelinjalle vauhtiin Yamamotolle oltuaan hitusen myöhässä eteenpäin puolustamisessaan. Voittomaalissa päätöskympin ylivoimalla Sokolovin one-timer siniviivasta Russon levityksestä suuntautui tarkasti takatolpalle Yamamoton lapaan, kun Hägg seisoi tikkusuorana toinen käsi naaman edessä sitä suojaamassa tehden itsestään pienen ja samalla skriinaten Schmidin. Ylempänä hyökkääjänäkään Rondbjerg ei ihan ennättänyt blokkaamaan hänkään vetoa pitkällä mailallaan, vaikka ennakoi aika hyvin levityssyötön
- Lavoiella on apina selässä. Paikoille hän sentään pääsee, mikä on positiivista. Tässäkin pelissä avauserässä Bowman karvasi hetkeksi hukkaamansa kiekon Poganskilta takaisin ja ruokki sitten poikittaissyötöllään Lavoien nokikkain veskarin kanssa, mutta viimeistely sakkasi. Stauber pelasi vieraiden uunissa hyvin, mutta jossiteltavaa kotijoukkueelle kyllä jää hukatuista paikoista varsinkin, kun kyseessä oli ns. neljän pisteen peli yhtä päävastustajaa vastaan. Nyt tilanne on se, että 13 pelin jälkeen HSK on divisioonajumbo kahdeksalla pisteellä. Kahdeksantena oleva Roadrunners on samalla ottelumäärällä neljän pisteen päässä, kun voitolla tästä joukkueet olisivat olleet tasoissa, pirskatti sentään
- Steady Sedin liike näytti olevan entisellään ja avauserässäkin hän tuli kertaalleen paineen alta pois ongelmitta jalalla siirtäen rystyltä kiekon lopulta eteenpäin kahden kärkikarvaajan ohitse kerralla. Kakkoserän puolivälissä hän paini miehekkäästi omissa jakaen poikittaista mailaa Lipkinille maalin edessä pariin otteeseen ja irroten sitten oikea-aikaisesti ja jalkavasti irtokiekon perään kulmaan syöttäen sen onnistuneesti keskialueelle. 38. minuutilla suorahyökkäyksen katkaisukin hoitui, kun NHL-tähti Doan yritti harhautta häntä siinä onnistumatta. Sedoffin lisäksi palkitsen plussalla vakaasta puolustustyöskentelystä Geertsenin, joka mm. katkoi yhden 3v2-vasturin kakkoserän lopussa ulottuvuudellaan ja sai kiekkoja kohti maalia lauottua hyökkäyssiniviivasta. Hägg sen sijaan saa miinuksen 1-1 maalin lisäksi siksi, että hän oli pari kertaa ongelmissa paineen alla omissa eikä liikuttanut kiekkoa tarpeeksi nopeasti
- Schmid oli plussan arvoinen eikä jäänyt veskaritaistossa pekkaa pahemmaksi irtokiekkokontrollin oltua laadukasta. Kakkoserän loppupuolella hän mm. esti Doanin maalinteon takatolpalta patjallaan ja hetken päästä McCartneykaan ei saanut käännettyä kiekkoa kämmeneltä veiviensä päätteeksi sisään läpiajosta, kun Akiran nälkäinen maila oli vastassa. Päätöskympillä ennen voittomaalia hän puolestaan nollasi Sokolovin one-timerin, kun tämä oli yksin maalin edessä 2v2-vastaiskun päätteeksi McCartneyn imettyä molemmat ritarit itseensä

 

[Salming]

19/82 Toronto vs. Vegas

Hutton siirrettiin LTIR:lle eikä hän täten palaa askiin ainakaan ennen joulukuun 12:tta päivää. Stonea tarkkaillaan yhä päivittäin. Hän on kuitenkin luistellut jo yksikseen. Olofsson lähetettiin Hendersoniin kuntoutumaan. Farmista ylös kutsuttiin Morelli ja Burke. Jälkimmäinen teki Vegas-debyyttinsä nelosen oikeassa laidassa korvaten loukkaantuneen Huttonin. Alakerrassa Hanifin nousi ykköspariin ja Theodore valui Whitecloudin rinnalle. Hill aloitti maalissa.

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Korczak, Whitecloud, Hertl, Kolesar
+/- Theodore, McNabb, Eichel, Barbashev, Dorofeyev, Howden, Burke, Holtz, Karlsson, Pearson, Roy
- Schwindt, Hanifin, Pietrangelo
--

Avauskympillä Vegas riplaili vähän liikaa keskialueella ja peli kääntyi omiin kiekonmenetyksistä/harhasyötöistä, mutta onneksi transitiopuolustaminen oli laadukasta aktiivisilla mailoilla. Osansa oli toki isäntien tiiviillä viisikollakin. Avausmaali näki iltavalon yhdeksän minuutin kohdalla. Nylander taiteili hyökkäyssinisen päällä murtaen siniviivan Vegasin 1-4 trapin alanelikkoa vastaan. Hän käänsi sitten vasemmalta puolelta pohjaan viedyn hyökkäyksen päätteeksi kiekon painottomaan laitaan ja Minten maalasi ensi kertaa NHL:ssä suoraan syötöstä, kun tämä jäi kokonaan merkkaamatta. Hanifin tuijotti vain kiekkoa ja Schwindt ei olisi saanut päästää syöttöä lävitseen hänkään. Oman alueen täyttö oli silti se isoin ongelma tuossa. Kakkoserässä Vegas oli pelin päällä vieden vedot 6-16, mutta maali jäi tekemättä. Keskialueen puolustuspeli oli jopa erinomaista ajoittain.

Päätöserässä sarjan eniten maaleja kolmoserässä tehnyt lauma eli VGK jäi tällä kertaa maaleitta eikä kyennyt nousemaan takaa ohi työnnön jäätyä olemattomaksi. Whitecloud roikkui erän alussa maalin takana Tavaresissa ja Maple Leafs iski ylivoimalla. Sitä ennen toki Vegas tuhlasi 2v1-vastaiskun, kun Howden käänsi kiekon takatolpalle Kolesarille Riellyn läpi, mutta Keegan ajautui liian pieneen kulmaan. Vastaiskun vastaiskusta sitten Toronto sai 2v1-tilanteen, kun Pietrangelo ylihyökkäsi rumasti.Hanifin peitti syötön Marnerille takaisin, joten Nylander otti ohjat omiin käsiin piesten Hillin suoralla laukauksella. Loppuluvut nakutti tyhjiin Holmberg ajassa 56:41.

Hill oli maalissa pätevä ukko. Vartin kohdalla Nylander ui keskustaan hyökkäysalueen hyökkäyspelissä ja laukoi ranteella napakasti. Hill torjui kilvellään vaikeannäköisesti. Tilannetta edelsi Hanifinin puolikas purku, kun hän tuuppasi kiekon takaisin vastustajan lapaan. Kuudennella minuutilla Hanifin teki illan parhaan suoritteensa katkoen 2v1-hyökkäyksen ruotsalaisia Nylanderia ja Holmbergia vastaan, mutta sitten alkoi laskusuhdanne, josta kohta lisää. 16. minuutilla puolestaan nähtiin avausmaalin kaltainen tilanne, kun Marner mursi sinisen Vegasin alanelikon kynsistä ja puski röyhkeästi keskeltä maalille asti, mutta sillä kertaa miesylivoima esti McCabea laukomasta irtokiekkoa sisään Hillin edestä. Marnerhan loi uhkaa jo kolmannella minuutilla, mutta nosti kiekon pienestä kulmasta yli maalin alivoimavastaiskun lopuksi, kun Theodore hukkasi kiekon siniviivassa. Palatakseni Hanifiin, avauserän lopussa tämä sortui taas kiekonkäsittelyvirheeseen omissa. Hän ei saanut painottoman puolen rännissä kiekkoa haltuunsa ja viiden sekunnin päästä Rielly pääsi vapaaseen vetopaikkaan vasemmasta ympyrästä laukoen onneksi ohi takakulman. Minuutti myöhemmin Hill puolestaan venyi 2v1-tilanteessa Robertsonin one-timerin tielle. Tilanne aiheutui keskialueen sekavan kasan myötä, kun Grebenkin taklasi Theodoren selästä laitaan ja tämän otsa aukesi.

Kakkoserän puolivälissä ykkösparin ongelmat jatkuivat ja Nylander tarjoili Tavaresille vetopaikan maalin eteen. Tämä osui ylärimaan. 39. minuutilla Pietrangelo sai kiekon naamaansa maalin kulmalla ja jäi kitumaan, jonka johdosta Leafs-peluri pystyi syöttämään irtokiekon vapaasti takatolpalle hiipineelle Nylanderille. Hanifin tuijotti taas lähinnä kiekkoa ja syöttö meni hänen lävitseen, mutta Adinin patja oli alakulman edessä. 45. minuutilla Hill puolestaan oli viimeinen lukko vastaiskun puolustamisessa, kun McCabe laukoi takamiehenä keskikaistalta, mutta Adin heitti patjat päällekkäin ottaen tyylikkään pysäytyksen. Parin minuutin päästä vielä Grebenkin pääsi nokikkain hänen kanssaan, mutta Hill pysyi isona ottaen eleettömän lähitorjunnan.

Summa summarum, Hill oli uunissa plussan arvoinen, mutta ykköspari todella heikko jopa omalla alueella ja siksi nämä saavat miinusta Schwindtin tapaan. Hanifinin ja Pietrangelon ollessa jäällä Vegas ei juuri luonut mitään ylöspäin ja vastaanotti maaliodottamaa maalin verran. Alakerrasta plussat menevät rightin kavereille. Whitecloud puolusti elegantisti eteenpäin ja tukki keskialueen monesti. Hän ei vuotanut. 21. minuutilla esimerkiksi hän pintsaamisellaan esti vastaiskuaikeet heti ja kuudennella minuutilla puolestaan hoiti ison jään 1v1-puolustamisen mallikkaasti Marneria vastaan nälkäisellä mailallaan. 28. minuutilla Whitecloud puolestaan ajoi punaviivalla Kniesin tuusan nuuskaksi. Benoitilla meni se tunteisiin ja Vegas sai palkinnoksi ylivoiman, heh. Osin Whitecloudin selviämiseen jäähyttä saattoi vaikuttaa se, ettei Theodoren telomisestakaan annettua jäähyä avauserässä. Pieni tahra Whitecloudin iltapuhteessa oli päätöserän jäähy, joka kostautui, mutta isossa kuvassa hän piti viisikon tiiviinä ja gäpit kunnossa.

Hyökkäyssuuntaan Vegasin paras ketju oli kakkonen ja se oli ainoa, jota ei rikottu kakkoserän ketjulotossa. Kuudennella minuutilla ketju lähti omista loistavasti ykkösparin avustamana. Roy jatkoi kiekon laidasta pistelinjalle ja Hertl mursi sinisen keskeltä. Kolesar laukoi pienestä siirrosta tolppaan suorahyökkäyksen päätteeksi. 10, minuutilla vitja pelasi pitkän kulmarallin ja loi maalinedusruuhkaa Whitecloudin viivakutiin tuloksetta. Hetken päästä puolestaan rouhiminen syvällä tuotti Pietrangelolle vetopaikan oikeaan ympyrään, mutta tämä laukoi railakkaasti yli kehikon. 25. minuutilla puolestaan Hertl oli sitkeä omissa laidan lähellä ja sai pakotettua vihulaisen luopumaan kiekosta. Toisella puolella kenttää omat suorittivat lopullisen stopin ja vasturissa Kolesar haki voimanousua maalille laukoen kämmeneltä lopulta ohi maalin. 44. minuutilla puolestaan vielä Roy syötti päädystä slottiin ja Hertl löydettyään tyhjän tilan kiskaisi kiekon Wollin torsoon. Hertl ja Kolesar erottuivat vielä hitusen Royta enemmän saaden siksi plussat.

Muut ketjut tosiaan rikottiin kakkoserään. Uudet ketjut olivat Pearson-Eichel-Dorofeyev, Barbashev-Karlsson-Burke ja Howden-Schwindt-Holt. Alkuperäinen ykkösketju oli avausvartilla pulassa ja joutui kolmessa eri vaihdossa puolustamaan omissa ihan liian kauan eikä energiaa jäänyt hyökkäämiseen. Eichel ja Dorofeyev olivat esillä lähinnä ylivoimalla, mutta kummankin ruuti oli märkää siivistä. Muista neutraaleista pelureista uusittu kolmonen oli ajoittain pirteä toisessa erässä. Eräässä vaihdossa McNabb laukoi tyhjät pois otettuaan yläkaarelta pienestä sivuveivistä takapatjaan kulmarallin lopuksi. Eniten Vegas loi juuri uhkaa kaaoskiekoista, mutta Maple Leafs siivosi maalinedustan hyvin reboundeista läpi illan. Laukausvolyymi toki tuotti 11-21 johdon laukauksissa matsin puoliväliin mennessä, mutta se oli laiha lohtu. Palatakseni kolmosketjuun, 34. minuutilla sekä Karlsson että Barbashev karistivat syvyydessä omat alakolmiovartioijansa ja Timmins heitti Barbashevin jopa judo-otteella tatamiin jäähyn arvoisesti. Tuo oli harvinainen PAPP-vuoto kotijoukkueella. Muutoin torontolaiset tuntuivat hoitavan 1v1-puolustamisen b-pisteiden alapuolella tarkasti ja siksikin Vegas haki viivatoimituksia, kun se ei saanut luotua etua päädyssä. Sikäli mieleeni tulivat Vegasin pari viimeistä visiittiä Washingtonissa, jossa kotijoukkueen puolustusalueen puolustuspelaamisen kurinalaisuus on ollut liikaa kultaisille ritareille.

Miten sitten Burken debyytti sujui? Ensimmäinen vaihto oli viiden minuutin kohdalla. Se oli Korczakin dominointia ja syy nuoren miehen plussaan. Korczak oli kolmesti ohittamaton keskialueella. Ensimmäisessä suoritteessa hän iski oikea-aikaisesti iholle puolustussinisellä ja jälkimmäisen katkon jälkeen käänsi pelin heti pystyyn keskialueen uudelleenryhmittymisessä Schwindtille keskikaistalle. Tämä levitti oikeaan laitaan ja Burke laukoi matalan vedon Wollin patjaan. Jatkotilanteessa Burke kurvasi sinisen kulmaan, mutta ei pystynyt roikkumaan kiekossa ja paine purkaantui keskialueelle, jossa Korczak vielä pysäytti 1v1-transition hurmosvaihdossaan mailapuolustamalla. Vaihdon lopussakin keskialueella Burkella oli vähän kiire kiekollisena etsiä syöttösuuntaa, mutta hän niukasti väisti sivupaineen ja yritti sitten jalalla ehtiä punaviivalle siinä epäonnistuen. Schwindt avusti onneksi dumppauksessa lopulta.

18. minuutilta jäi mieleen se, että saippuamainen Burke pääsi HAHP:ssa miehensä sisäpuolelle ja liikkui takatolpalle, mutta McNabbin syöttö siniviivasta ei ihan napsunut lapaan. 27. minuutilla puolestaan Burke takapaineisti hyvin keskialueella ja sai pakotettua vastustajan paitsioon. Mutta samassa vaihdossa kiekollisena hän puski vähän laput silmillä taas eteenpäin ja rääpälemäinen fysiikka vahvisti vaikutelmaa kiireestä. Toisen maalipaikkansa hän sai kakkoserän loppupuolella laukoen slotista yhdellä kosketuksella logoon. Jääaikaa tuli 9:39, laukauksia oli kaksi ja teholukema jäi maalin pakkaselle. Kiekossa pysyminen oli sen verran puutteellista, etten ennusta pitkää uraa parrasvaloissa.

 

[Salming]

14/72 HSK vs. Reign

Jones ja Pinard kutsuttiin Tahoesta ylös tuuraamaan mm. Morellia ja Burkea. Laczynski, Lavoie ja McLainkin (kaikki päivittäistarkkailussa) olivat sivussa, joten yläkerrassa nähtiin Hickey ja Fleming. Eihän tuo taaskaan hyvältä näytä, kun jo tässä vaiheessa kautta puolustajat joutuvat vetämään laitureina. GM Spelz, on pystyttävä parempaan joukkueen kokoamiseen.

Rondbjerg - Sapovaliv - Brisson
Bowman - Brabenec - Denisenko
Hickey - Uchacz - Pinard
McKay - Jones - Fleming

Hägg - Addison
Geertsen - Johansen
Sedoff - Bischoff

Schmid
Vikman

Plussat ja miinukset
++
+ Pinard, Jones
+/- Hägg, Addison, Brisson, Rondbjerg, Sapovaliv, Brabenec, Bowman, Denisenko, Hickey, McKay, Fleming, Bischoff, Sedoff, Geertsen, Johansen, Schmid
- Uchacz
--

- Craig ja Bischoff olivat sitä mieltä, että asenne oli kunnossa eivätkä he antaneet liikaa paikkoja vieraille tukkien keskustan kohtalaisesti. Reign voitti silti aika "ruman" jääkiekkomatsin 2-4. Mitään maailmanluokan syöttöketjuja ei nähty kummaltakaan joukkueelta, vaan paljon pitkiä kiekkoja yms. Avausmaalissa Uchaczin harhasyöttö kohti takamiestä Johansenia johti vastaiskun vastaiskuun ritarien alivoiman lopuksi. Sedoff jäi yksin kahta vastaan jättäen Fagemon Schmidin vastuulle. Rannelaukaus livahti paketin läpi ja lirui hitaasti yli maaliviivan. Sedoff olisi ehkä vähän enemmän voinut haastaa vetoa, kun nyt hän liian myöhään yritti blokata sitä heittäytymällä. Toisessa maalissa Sapovaliv menetti kiekon maalin takana tuplattuna. Muutaman sekunnin päästä Element laukoi slotista patjaan ja maalinedustan 2v2-tilanteessa Addisonin ja Häggin pelaajavaihto epäonnistui, jolloin Lawrence pääsi nostamaan reboundin verkkoon. Kavennus 1-2:een oli komea, kun Brisson loi korkealle siniviivaan 3v3-tilanteen ja lähti sitten hyökkäämään alamäkeen yhtä aikaa Häggin kanssa. Addison syötti tälle ja Hägg jakoi esteettömän poikkarin tyhjiin Brissonille, kun Reignin hyökkääjät jäivät seisomaan kuin tikku hiekkaan ja HSK:n muut hyökkääjät sitoivat vieraiden puolustajat itseensä maalin edessä. Vain pari minuuttia myöhemmin Hudon laukoi ylivoimalla taukolukemiksi 1-3 ennen päätöskaksikymppistä. Schmid hörppäsi tuon maalin lähes nollakulmasta. Loput osumat tehtiin roska-ajalla. Gawdin osui tyhjiin Johansenin hukattua kiekon ja päätösminuutilla Bowman kuljetti hyökkäyksen pohjaan, syötti maalin takaa luukulle, Sedoff lakaisi kohti siniviivaa valuneen kiekon takaisin kohti maalia ja Jones väänsi reboundin sisään Rowea vastaan
- Fleming oli esillä avauserässä. Ensin hän katkaisi avauksen sinisen alla ja haki avausmaaliaan terävällä rannarilla slotista. 13. minuutilla Jones nosti vastaiskun jalalla komeasti väistäen sivupaineen keskialueella. Sitten hän levitti laitaan Flemingille, joka haki vielä lätyllä takatolpalta McKayta, mutta Hicketts liukui väliin. Päätösvitosella puolestaan Addison vapautti Flemingin karkuun pystysyötöllä takasiniselle, mutta Copley oli muuri. Ehkäpä Joelle on jatkossakin käyttöä tuuraajalaiturina
- Pinardin ECHL:ssä marinoitunut itseluottamus näkyi yhtenä jalkamiinana ja voimanousuna sen perään kulmasta röyhkeästi maalille, mutta Copley torjui kämmenkäännön kohti takakulmaa patjoillaan. Kakkosylivoimassa hän loi vasemmasta siivestä tekopaikan keskelle Sappylle, joka paukutti ohi maalin. Jones oli maskissa. Tasaviisikoinkin jäi mieleen yksi alustus laidasta slottiin Kaitsulle, joka veti ohi maalista. En keksinyt oikein muitakaan kuin Pinard, jolle antaa plussa. Toki Jonesin palkitsin maalista, siitä yhdestä keskialueen ylityksestä ja kiekkojen varmasta purkamisesta lasin kautta ulos laitureiden perään luisteltavaksi
- Tshekkisenttereistä Brabenec ei oikein vieläkään ole ottanut toivottua askelta "play-driverina", jollainen hän oli junioreissa. Osasyynä on se, että luistelu on keskinkertaista eikä hän siksi pääse murtamaan siniviivaa niin toistuvasti kuin junnupeleissä. Ja keskialueen ylityksissä syöttötarkkuus ruuhkabussissa laitureillekin voisi olla parempaa, kun tuota osa-aluetta erityisesti avauserässä seurasin. Sapovalivin aura keskikaistalla puolestaan huokuu sellaista ammattimaisuutta ja tulevaisuuden NHL-sentteriyttä. Kunhan hän vain saa jumpattua luisteluaan Heleniuksen malliin. Tässä matsissa hän taisi pelata ensi kertaa ykkösalivoimaa parinaan tietysti Rondbjerg
- Sedoff loukkasi lopussa vasenta kättään, kun Pinelli tarjosi hänelle poikittaista mailaa maalin takana karvatessaan. Mutta hän palasi vielä kehiin tosiaan syöttämään Jonesin maalin, joten ehkäpä suomalainen selvisi säikähdyksellä. Se selviää jo ensi yönä, kun vieraaksi tulee Canucks

20/82 Ottawa vs. Vegas

Samsonov starttasi Ullmarkia vastaan kuten pitikin. Edessä oli kiihkeä veskaritaisto. Pietrangelo otti osumaa ylävartaloonsa Torontossa eikä pystynyt pelaamaan, joten Hägg kutsuttiin pikahälytyksellä ylös. Tämä solahti kolmospariin Korczakin rinnalle. Whitecloud otti Pietrangelon tontin Hanifinin rinnalta ja Theodore palasi McNabbin kaveriksi. Jos joku muu menisi vielä rikki, olisikohan sitten jo Sedoffin vuoro päästä debytoimaan? Hyökkäysketjutkin oli sotkettu pl. kakkonen:

Barbashev-Eichel-Holtz
Hertl-Roy-Kolesar
Howden-Karlsson-Dorofeyev
Pearson-Schwindt-Burke

McNabb-Theodore
Hanifin-Whitecloud
Hägg-Korczak

Samsonov

Arvosanataulukko
++
+ Samsonov, Barbashev, Howden, Dorofeyev, Karlsson, Holtz, Hanifin
+/- Eichel, Hägg, Korczak, Whitecloud, McNabb, Theodore, Pearson, Schwindt, Burke, Hertl, Roy, Kolesar
-
--

Avauserässä hyvää oli se, että VGK vei mukavan määrän hyökkäyksiä loppuun saakka hukkaamatta kiekkoa keskialueella, vaan se pääsi läpi pelaamalla. Sikäli avausmaali oli harvinaisuus, että kulmaralli käynnistyi selustaan pelaamisen kautta. Holt kiiruhti kärkikarvaajana dumppauksen perään ja jätti kiekon Eichelille oikeassa laidassa. Tämä käytti limpun Theodorella ennen kuin alkoi tekemään taikojaan. Aadawa ehti jotenkin organisoitua puolustamaan, mutta sekä Bernard-Docker että Gaudette yrittivät tuplata Eichelin, jolloin kommunikaation petettyä Barbashev jäi auki takatolpalle. Ullmark ryösti hänet Eichelin poikittaissyötön päätteeksi, mutta Ivan siirsi reboundin Eichelille, joka namutteli kiekon tyhjiin, kun Gaudette ja JBD eivät saaneet hippaa Jackista. Kotimatsissakin kuukausi sitten Ottawaa vastaan vastustajan alakolmion kommunikointi petti ja sama kävi nyt.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1859757168460759529?t=9uHn7bdN2kPUrepojg5Bdg&s=19

Toisessa erässä isännillä oli vaihto kesken, kun Hanifin käänsi pelin nopeasti pystyyn omalta alueelta. Barbashev pääsi ilmaiseksi sisään hyökkäysalueelle ja hänen jätöstään Howden naulasi kiekon sisään Ullmarkin käsivarren alta. Päätöserässä Ottawa kiri ja hyödynsi ylivoimansa viimeiset sekunnit, kun Greig käänsi poikittaissyötön maalialueen halki Gaudettelle eikä Samsonovilla ollut palaakaan torjua one-timeria. Alivoimasysteemissä vastuu tuon poikittaissyötön katkomisessa on maalin edessä olevalla puolustajalla. Whitecloud meni salamannopeasti kyllä polvipeittoon, mutta Greigin syöttö oli vain supertarkka lusikkapuolelta, joten annan tälle krediitit ennemmin osumasta. Tovin päästä kolmosketju iski voittomaalin rutiinilähdöllä omista. Hanifin harhautti ensin kärkikarvaajan pyörähtämällä pois paineen alta ennen rännisiirtoa Holtzille, joka ei vuotanut Klevenin pintsausta vastaan, vaan sai jatkettua kiekon pistelinjalle Karlssonille. Tämä tarjoili 2v1-tilanteessa lätyn Dorofeyeville, joka pääsi nokikkain veskarin kanssa viimeistellen pehmeillä tassuillaan kiekon koteloon, kun Aadawan H3 ei varmistanut ajoissa. Kotijoukkue kavensi vielä, kun Eichel yritti palauttaa kiekon omiin keskialueelta, mutta Stützle oli välissä ja tarjoili poikittaissyötön Sandersonille, jonka laukauksen Samsonov torjui suoraan Bathersonin lapaan maalin kulmalle. Tuon lähemmäs Senators ei tullut ja keskinäisten pelien historia on nyt 12-1-1 Vegasin eduksi. Viisikkopuolustaminen oli erottava tekijä mielestäni.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1859785391437463568

Samsonov lienee laittanut rahaa pöydälle tähän matsiin ja 38 torjunnallaan hän loisti painetestissä verivihollistaan vastaan. Hän aloitti vahvasti. Eichelin aloitusvoiton jälkeen Hanifin sohi tyhjää ja Tkachuk napattuaan kiekon pääsi nokikkain yllättäen Ilyan kanssa. Rystyuitto ei tepsinyt. Heti perään Pinto haastoi 1v1-vastaiskussa Häggin käyttäen kiekon tämän jaloissa ennen laukausta syliin siniviivan murtamisen jälkeen. Hägg joutui siis heti ensivaihdossaan hitusen kylvetetyksi. Viidennellä minuutilla Senators testasi taas kolmosparia, kun heitä kohti nepattiin norsukiekko ja Hägg-Korczak kaksikko hävisikin irtokiekkosohimisen Perronia ja Amadiota vastaan omalla alueella. Takamies Pinto laukoi tuon nelikon takaa, mutta Samsonov pysäytti laukauksen.

17. minuutilla Bernard-Dockerin viivakudin Samsonov torjui maalin taakse. Norris haki irtopalan yrittäen vanhanaikaista, mutta Hägg pelasti ehkä maalin saaden lapansa etukulman tielle. Reenipelien tapaan muuten Häggin perussyöttöjen laatu oli riittävää eikä häntä voi moittia jalkoihin jäämisestä paineen alla. Sen sijaan 22. minuutilla hän puolusti myöhässä eteenpäin keskialueella ja omiin tuli 2v1-tilanne, kun Roy ei ehtinyt varmistaa. Pinto tarjoili poikkarin Perronille vasemmalle takatolpalle, mutta tämä laukoi onneksi avopaikasta yli maalin. Toki Fantasy-joukkueeni olisi maalista kiittänyt. Parin minuutin päästä Ilyakin sai varusteitaan väliin seuraavassa 2v1-hyökkäyksessä, kun Hanifin pelasi vähän löysästi aitioiden edessä häviten mailamiekkailun ja Senators käänsi pelin suunnan. Tkachukin rystylätty putosi Stütlen lapaan ohi Whitecloudin, mutta Samsonov liukui sivuttain nollaamaan saksalaisen. Sen jälkeen hän olikin ilman torjuntoja jopa kahdeksan minuutin ajan. Päätöserän lopussa Samsonov kruunasi iltansa ryöstämällä Perronin, kun tämä sai Chabotilta vuorostaan poikittaissyötön oikeaan laitaan. Palatakseni lyhyesti Häggiin, tämä pelasi vain 8:59, blokkasi kahdesti ja taklasi jopa viidesti. Korczakkin pelasi ainoastaan reilut 12 minuuttia hänen parinaan, kun oletettavasti kahta muuta paria ei haluttu hajottaa. Minusta kolmosparia olisi voinut peluuttaa vähän enemmänkin, vaikka pari huonompaa vaihtoa tuohon yhdeksään minuuttiin mahtuikin. McNabb ja Theodore puursivat hurjat 33 vaihtoa.

Kolmosketju esiintyi mallikkaasti ja ansaitsi saada palkinnon voittomaalina. Jo kolmannella minuutilla Karlsson syötti kulmasta keskustaan ja Howden laukoi päin Ullmarkia. Hetken päästä Hanifin liikkui maalin taakse aloituksesta ja ruokki maalin edustan Karlssonia. 12. minuutilla 4v3-vastaiskun päätteeksi Karlsson pelasi seinän takamies Dorofeyevin kanssa, mutta lakaisi sitten ohi paluusyötöstä oikeassa laidassa. 16. minuutilla Karlsson laukoi vastaiskusta patjaan ja Howden nosti reboundin sivuttaisliikkeestä yli puolityhjän kehikon pienestä kulmasta. Kakkoserässä puolestaan Dorofeyev petasi Karlsssonille tekopaikan luukulle transitiossa, mutta tämä ohjasi läheltä päin maanmiestään. Summa summarum, kolmonen saa plussat kokonaisuudessaan. Samoin ykkösketjun laituripari, koska Holtz oli rakentamassa kahta eri maalia ja Barbashev merkkautti 0+2 tehot.

Hanifinin illassa oli sekä hyvää että huonoa, mutta hyökkäyssuuntaan hän oli sen verran aktiivinen, että palkitsin miehen plussalla, vaikka pari tilannetta huolimattomuudellaan hän aiheutti omaankin päähän. Esimerkiksi 13. minuutilla kuitenkin hän tuki nelosketjun suorahyökkäystä, vaikka sen lopuksi laukaus maalin kulmalta oli epätarkka. Puolivälin jälkeen hän liikkui vaihteeksi maalin taakse ja kiersi hyökkäysaluetta. Palattuaan viivaan hän levitti Whitecloudille, jonka one-timerissa oli mukavasti ruuhkaa sillä kertaa. Muutoin sitten Whitecloud laukoi kyllä ahkerasti ranteella veskarin kilpeen, kun tukitoimet eivät ehtineet valmistua ajoissa maalin edessä. Suoraviivaisuutta lienee silti painotettu ennen ottelua.

Nelosketju oli ajoittain pirteä. Seitsemännellä minuutilla Schwindt loi parhaan paikan takatolpalle Burkelle, joka ohjasi kiekon läheltä syliin. Kakkosketjusta Roy oli tuhlaajapoika. Avausvartilla Hertl vei kiekon kertaalleen hienosti sisään keskeltä ruuhkabussissa ja jätti sen sitten Häggille, joka nousi oikeaa laitaa pitkin ennen palautusta Hertlille maalin taakse. Tämä ruokki keskustassa ollutta Royta, jonka veto nousi ilmaan mailoista. Hertl otti kiekon alas maalin kulmalla yrittäen juntata sen rystyltä etukulmasta sisään tuloksetta. Kakkoserässä Roy puolestaan 2v0-hyökkäyksessä Kolesarin kanssa osui kyllä ilmassa tämän lättyyn, mutta Ullmark torjui. Ylivoimalla Roy pyörähti kertaalleen maalin eteen sijoittaen kiekon räpylän pohjalle.

Cassidy muuten valmensi 400. voittonsa NHL:ssä. Vähintään 600 matsin koutseista hänen pisteprosenttinsa on kolmanneksi paras liigan historiassa. Jättihattu siihen suuntaan.

Linkki: https://x.com/VGK_PR/status/1859807296853020764?t=EmIPiHfplk-UdcBCVHqDOA&s=19

KHL:ssä Pavel Moisevich torjui eilen SKA:n maalilla 4-1 voitossa peräti 43 kertaa. Hänen kauden alkunsa viivästyi vamman takia, mutta nyt alla on jo muutama KHL-matsi. Kärki on puolestaan Ässissä alustanut yhden osuman kolmeen matsiin. Se oli kakkossyöttö YV-osumaan ollen peruslevitys takakolmiossa toiseen siipeen. Jääaikaa on tullut 15-17 minuuttia illassa. Sedoffin kohdalla mediapaine teki tehtävänsä ja hänet valittiin Urheilukouluun palvelukseen 14. huhtikuuta alkaen.

 

[Salming]

Brett Howdenin viisivuotinen jatkopahvi 2,5 miljoonalla taalalla per sesonki ei ollut bingolapussani, mutta otan sen vastaan melko hyvillä mielin nousevan palkkakaton ajassa. Hän pystyy pelaamaan kakkosketjusta neloseen joko laidassa tai keskellä sekä on muodostanut Royn kanssa luotettavan alivoimaparin jo parin vuoden ajan, joten siihen peilaten sopimus vaikuttaa hyvältä. Hän myös tekee laiturina pienet asiat huolellisesti omissa ja kurinalaisesti maalinteon tukitoimia hyökkäysalueella Vegasin Artturi Lehkosena. Whitecloudin ja Royn samantyyppiset sopimukset ovat toistaiseksi ikääntyneet hyvin, joten toivottavasti seurajohto on oikeassa myös Howdenin kohdalla. Ja kun farmijoukkueen taso on mitä se on, kyllähän Howdenin kaltaisen hyökkääjän kiinnitys on tärkeä asia, kun eipä hopearitareista ole laatulaatureita tulossa ylös.

15/72 HSK vs. Abbotsford

Vikman pääsi maaliin. Bischoff korvasi ykkösparissa Häggin nousten Addisonin rinnalle, Sedoff otti Geertsenin paikan kakkosparista ja tämä oli kolmosparissa Hickeyn kanssa. Stanick ja Hughes kutsuttiin ylös Tahoesta, joten vain Flemingin piti pelata väärällä pelipaikalla enää. Tahoessakin yhdessä pelanneet Stanick, Hughes ja Pinard muodostivat kolmosketjun. Brabenecin pudottua seuraavaksi sivuun Uchacz nousi kakkosen keskelle ja nelonen oli ennallaan.

Plussat ja miinukset
++
+ McKay
+/- Vikman, Bischoff, Addison, Hickey, Johansen, Hughes, Stanick, Jones, Fleming, Denisenko, Sapovaliv, Brisson
- Uchacz, Sedoff, Pinard, Geertsen, Bowman, Rondbjerg
--

- Murheellinen 1-7 kotitappio oli tulos. Alku oli toki pirteän tasapäinen ja mm. Addisonin viivatoimituksessa oli vaaraa, kun Jones ja McKay olivat tekemässä tukitoimia Youngin edessä. Muutoinkin siniviivan kautta laukomalla pikkuritarit saivat puolittaisia paikkoja aikaiseksi. Avauskympin jälkeen kuitenkin Nielsenin rannelaukaus vasemmasta laidasta livahti takakulmaan Uchaczin peiton ohitse. Tämä ei saanut stoppia aikaan sitäkään ennen kulmassa Åmania vastaan, joten sentterinä tilannekovuus laitojen lähellä vaatii Kaitsulta petraamista. Toisessa maalissa ylivoimalla Muellerin laatukuti siivestä ei olisi saanut mennä Sedoffin peiton läpi puolestaan. Tämä ennakoi kyllä ajoissa levityksen ja pääsi lähelle paineistamaan, mutta puolustuksellinen lopputuote oli vajavainen. Vikmanille tuokin veto oli minusta haastava, kun se tuli oman pelaajan läpi, mutta toisaalta voittava veskari olisi laukauksen torjunut. 1-2 kavennus oli McKayn kauden kohokohta toistaiseksi. Hän kärkikarvaajana riisti ensin kiekon itse isännille dumppauksen jälkeen Kudryavtsevilta painavalla niitillä ja laukoi sen sitten oikeasta laidasta Walkerin lavan kautta roikkuna yli Youngin. Canucks osui kuitenkin ennen taukoa vielä uusiksi ylivoimalla. Sedoff ennakoi taas ajoissa siipilevityksen eikä Åman haastanut häntä laukomalla, vaan päättikin syöttää maalin kulmalle auki jääneelle Nielsenille, joka jatkoi ykkösellä slottiin Woutersille. Alempi hyökkääjä Pinard ei sulkenut mailaa. Vikman torjui one-timerin, muttei enää Nielsenin reboundia. Sedoff ei ennättänyt millään palata takaisin maalin eteen ajoissa. Hienosti sahattu ja miinuksen takaiskusta saa kontolleen Pinard, jonka kokemattomuus AV-pelistä näkyi. Woutersin tikku olisi pitänyt sitoa pois
- Peliminuuteilla 28-45 Abbotsford teki loput neljä maaliaan. Ensin HSK:lla oli vaihto kesken ja pakit jäivät 2v3-alakynteen omalla sinisellä. Geertsen yritti riskillä katkoa, mutta luisteli kiekosta ohi eikä Johansen saanut estettyä poikkaria 2v1-tilanteessa, vaan Glover naulasi kiekon varmasti reppuun Stevensin tarjoilusta. 36. minuutilla Woo vapautui jäähyltä 2v2-vastaiskuun, mutta Bowman hävisi luistelukisan Stevensille ja täten tämä päätti 2v1-tilanteen takakulmalta viidenteen maaliin. Kuudes maali tasavajaalla meni Rondbjergin piikkiin, kun hän menetti ensin kiekon puolustussinisellä ja sitten hukkasi vielä Klimovichin kontrollistaan maalin edessä. Viimeisessä maalissa Uchacz hävisi aloituksen omissa ja parin sekunnin päästä takatolpalle aktivoitunut Kudryavtsev siivosi patjareboundin sisään Hickeyn vierestä
- Vikmanin paras torjunta tuli heti alussa, kun hän nollasi Åmanin lähietäisyydeltä tämän saatua päätypassin lapaansa luukulle. Kahdeksannella minuutilla Sedoffin siirtokiekko keskialueella oli vajaa ja peli kääntyi omiin. Johansen nukkui 3v3-käännössä päästäen Nielsenin selustaansa ja Lekkerimäki poimi hänet puhkovalla syötöllä, mutta Vikman piti luukut kiinni vielä tuolloinkin. Eipä tätä voi tappiosta syyttää
- Brissonilta toivoisi johtajuutta poissaolosumassa, muttei hänestä vieläkään näytä olevan ketjunsa pelilliseksi moottoriksi. Olemus oli ajoittain todella löysä. Kun optimihyökkäyksestä puuttuu tasan puolet eli kuusi palasta, ohi-iltoihin ei hänellä olisi varaa. Sama pätee toki osin Rondbjergiin, joka tuhlasi päätöserässä puolittaisen läpiajon. Denisenko väläytteli parissa vaihdossa toisessa erässä, mutta oli muutoin pimennossa. Lämäri korkealta siniviivasta pakkien välistä osui vain päätypleksiin ottelun puolivälissä
- Tahoe-trio sai kakkoserässä painetta vieraiden päätyyn, muttei luonut mitään huippupaikkoja. Stanickin AHL-debyytistä jäi mieleen lähinnä se, että hän palasi usein viimeisenä omalle alueelle suunnanmuutoksissa hitusen selkä suorana. Hyökkäysalueella sinänsä hän pystyi liikuttamaan kiekkoa laitaa pitkin rystypuolella sitä suojaten, mutta ytimeen ei asiaa ollut
- Geertsen teki eilen paljastuksen, että hän pelasi viime kaudella syövän kanssa. Siihen nähden 58 matsia oli kova saavutus. Marras-joulukuussahan häneltä jäi väliin yhdeksän peliä (nyt selvisi, että hoidoista johtuen) ja tammikuussa jokunen ottelu pelikiellon takia

Linkki: https://x.com/HSKnights/status/1860020545909326175?t=M8wOxO4hLCY4e0H8QLwyYw&s=19

 

[Salming]

Kärki on virallisesti maalintekijä Suomen jääkiekon pääsarjassa:

Linkki: https://x.com/PorinAssat/status/1860689794419798133?t=jyWcyJInLIJnmzzJfxv3YA&s=19

21/82 Montreal vs. Vegas

Hague palasi kehiin korvaten Häggin kolmosparissa. Hill sai torjuntavuoron.

Arvosanataulukko
++
+ McNabb, Theodore, Hanifin, Hertl, Barbashev, Eichel, Burke, Pearson, Kolesar
+/- Hill, Holtz, Schwindt, Karlsson, Howden, Roy, Hague, Korczak, Whitecloud
- Dorofeyev
--

Avauserä oli vielä maaliton. Vegas pelasi paljon ylempiä viivelähtöjä/keskialueen uudelleenryhmittymisisiä. Sentterin lapa löytyi kivasti puolustajien yläpuolelta vastustajan H2:n takaa tyhjästä tilasta Habsien 1-1-3:ta vastaan ja tilaa aukeni luistella hyökkäyssiniselle, mutta murtautumisissa ahtaan tilan seinäpelit laiturien kanssa eivät menneet ihan nappiin mm. Eichelilta ja Karlssonilta. Silti toki laukaukset olivat 6-12.

Kolmatta kertaa seurahistoriassa VGK mätti viisi maalia erään, kun se tuhosi sitten Montrealin toisessa erässä. Avausmaali oli McNabbin näytöstä. Hän tunnisti väylän kuljettaa itse läpi keskialueen uudelleenryhmittymisessä ja siniviivan murtamisen jälkeen laukoi ohi maalin. Paine pysyi alueella, kun kakkosketju voitti kulmaväännön. Theodore levitti viivassa McNabbille, joka jäädytti edestä heittäytyneen Gallagherin pois tieltä ennen loppuun asti salattua poikittaissyöttöä Hertlille, joka irtosi tarvittavat pari askelta Dvorakista poispäin. Ajassa 28:18 ykköseen Holtzin tilalle vaihdettu Burke teki uransa avausmaalin, kun Eichel katkaisi Dachin syöttöyrityksen eikä Montreal päässyt karvauksen alta pois. Jack siirsi kiekon syvyydessä poikittain Barbasheville, jonka tarkka passi maalin takaa löysi H3:n Burken tyhjästä tilasta slotista. Palomies Slafkovsky ei vain laskeutunut tarpeeksi keskelle tukkimaan tilaa siksi aikaa, että Dach olisi laidan vierestä ehtinyt vartioimaan Burkea. Sama ketju oli asialla heti perään. Slafkovsky pupelsi vuorostaan kiekollisena hyökkäyssinisellä McNabbin mailapuolustusta vastaan. 2v1-vastaiskusta Barbashev ja Eichel namuttelivat kiekon tyhjiin.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1860497951375917157?t=MctX2rXtF-qSSZCRKvz8sA&s=19

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1860498277071733211?t=A5PsSj83WERM1v3ATq2fpw&s=19

Nelosketju löi pelin 0-4:ään illan puolivälissä. Sekin oli transitiomaali oman sinisen katkon jälkeen. Pearson takakarvasi loistavasti lyöden kiekon pois Newhookilta. Schwindt käynnisti vastaiskun siirrolla viereen Hanifinille, joka kuljetti oikeasta laidasta sisään ja poimi toisesta aallosta mukaan ehtineen Pearsonin, joka viimeisteli keskeltä vuorenvarmasti, kun Hanifin imi kaksi pelaajaa itseensä eikä Caufield ymmärtänyt vaihtaa ajoissa Noahista Tanneriin, kun Hutson lähti paineistamaan Hanifinia. Kolme minuuttia ennen taukoa Montembeault pudotti eteensä Whitecloudin laukauksen eikä Xhekaj saanut Kolesaria kuriin reboundissa. Hanifin sai toisen syöttöpisteensä ja Hertl luki sitä ennen hyvin siirtokiekon suunnan estäen purun.

Päätöserän alussa ylivoimalla Armia puhkoi Kolesarin kohdalta alivoimanelikon ja Heineman paukutti kavennuksen suoraan syötöstä. 53. minuutilla kolmonen ei päässyt omista ulos. Kaaoskiekon löysi vapaaksi jäänyt Gallagher, kun Dorofeyev ei seurannut tätä loppuun asti stuntattuaan sentterinä. Korczak ja Hague kyllä sitoivat omat miehensä maalin edessä. Gallagher kiersi heidät punnertaen maalille. Kämmenuitossa kiekko karkasi sopivasti takatolpalle hiipineelle Strublelle, josta Howden oli potkun perässä. Loppuhetkillä Vegas iski vielä kolmannen suunnanmuutosmaalin. Theodore pysäytti Hutsonin omalla sinisellä ja 2v1-käännöstä oli Eichelin vuoro naulata kiekko sisään Barbin tarjoilusta.

Eichel ja Barbashev kuittaavat luonnollisesti plussat kolmen pisteen iltapuhteistaan ja Burke avausmaalistaan. Hertlkin oli mukana kahdessa maalissa ja lisäksi pamautti kertaalleen ylivoimalla keskustasta patjaan Eichelin lätystä. Sanoisin kyllä, että tasaviisikoin Hertlille parempi paikka on laiturina ainakin tällä hetkellä. Pearson saa itseoikeutetun plussan neljännestä maalista ja Kolesar voitetusta maalineduskamppailusta viidennessä maalissa. Alakerrasta onnistuivat McNabb, Theodore ja Hanifin plussan arvoisesti oltuaan mukana värkkäämässä osumia. Theodore myös puolusti kahdeksannella minuutilla eteenpäin erinomaisesti keskialueella. Montreal lähti viiveellä tolppatrapia vastaan ja Savard yritti järjettömästi seisovilta jaloilta oman maalin takaa lävistää keskialueen, muttei tosiaan löytänyt Dvorakin lapaa. Hänen olisi pitänyt laittaa jalat liikkeelle ilman muuta. Noh, 3v2-käännöstä sitten Burke laukoi syliin oikeasta laidasta. Neutraaleista puolustajista Whitecloud oli saada toisenkin syöttöpisteen viivatoimituksistaan, kun 14. minuutilla Montembeault sylki eteensä hänen laukauksen ja Pearson käänsi rystyltä reboundin kohti maalia, mutta veskarin oikea patja ilmestyi tyhjästä kiekon tielle. Dorofeyevin miinukseen vaikuttaa 2-5 maalin lisäksi se, että kakkoserässä hän tuhlasi hyvän paikan, kun kolmosketju kamppaili norsukiekon itselleen keskialueella ja sitten Howden petasi vetopaikan Pavelille takaviistoon.

Hill torjui vain viitisentoista kertaa. Avauserässä uhkaavimmat tilanteet syntyivät Hutsonin lavasta. Puolivälissä erää hän syötti päädyn kautta takatolpalle Suzukille, mutta Hill liikkui ajoissa tolpalta toiselle. 16. minuutilla Howden rynni vastaan ja Hutson huijasi hänet tylysti vartaloharhautuksella siniviivassa. Sitä seurasi levitys Evansille, jonka laukaus suoraan syötöstä pysähtyi ponttooneihin. Jatkotilanteessa Hague sai jäähyn poikkarista maalin edessä. 25. minuutilla Hague yritti blokata viivavedon Caufieldin etupuolelta siinä epäonnistuen, mutta Hill nollasi Colen reboundrääpäisyn Haguen selän takana. Päätöserässä takaiskujen lisäksi mieleen jäi Armian läpiajo alivoimalla, mutta hän laukoi onneksi yli maalin. Vegas piti aika hyvin keskustan tukossa omissa eikä Habs luonut liiemmin uhkaa ulkokehältä. Puolustusalueen puolustuspeli ja hyökkäysvarmuus erottivat joukkueet toisistaan.

16/72 HSK vs. Canucks

Schmid oli maalissa. Puolustuksessa Johansen ja Bischoff vaihtoivat paikkoja. Yläkerrassa Bowman nousi ykköseen Brissonin tilalle. Jones sentteröi kakkosessa Brissonia ja Denisenkoa. Kolmonen oli ennallaan ja nelonen McKay-Uchacz-Fleming.

Plussat ja miinukset
++
+ Schmid, Sedoff
+/- Johansen, Bischoff, Addison, Hickey, Geertsen, Sapovaliv, Pinard, Hughes, Stanick, McKay, Fleming, Jones, Uchacz, Denisenko, Bowman
- Brisson, Rondbjerg
--

- Kotijoukkue ryhdistäytyi häviten vain 0-2. Kahdeksan pistettä 16 pelistä on surullinen tulema siltikin. Ottelun maalit syntyivät toisessa erässä. Avauserä puuttui tallenteesta, mutta maalit kuitenkin siis olivat tallessa. Voittomaalissa Brisson kuskasi keskialueella umpikujaan ja Lekkerimäki riisuttuaan BB:n kiekosta uitti läpiajosta kämmeneltä kiekon längistä tyylikkäästi sisään. Erän lopussa Canucks osui ylivoimalla. Rondbjerg alempana hyökkääjänä oli mailanmitan liian kaukana slottipelaajasta Nielsenista, joka paukutti yhdellä kosketuksella kiekon ohi Schmidin Woutersin päätypassista. Jonas yritti kurkottaa mailallaan turhaan
- Matsi oli rikkonainen ja jäähyjä oli paljon puolin ja toisin. HSK:n ykkösylivoima oli kakkoserässä muodossa Johansen-Denisenko-Addison-Rondbjerg-Sapovaliv. Addisonin paikka oikeassa siivessä oli vähän outo. Toisessa viisikossa Bischoff oli viivassa, Pinard ja Bowman siivissä, Hughes keskellä ja päätöserässä Sapovaliv maskissa, kun Brisson nousi tämän tilalle ykkösviisikkoon juurikin oikeaan siipeen. Alkukauden kaltainen mielikuvituksettomuus tuota YV-pelaamista leimasi
- Pinard pääsi keskialueen käännöstä puolittaiseen läpiajoon kakkoserän puolivälissä, mutta rystylaukaus suoraluistelusta osui logoon eikä Hugheskaan saanut riparia sudittua ohi Tolopilon. 56. minuutilla Sapovaliv tuli kulmasta ulos kiekon kanssa, leikkasi keskelle ja kilautti ylärimaan napakasti. Samainen herra pääsi myös käsiksi reboundiin maalin edessä toiseksi viimeisellä minuutilla ilman veskaria pelatessa, mutta Tolopilo söi hänen sutaisunsa mahaansa. Tuossapa nuo kolme parasta maalipaikkaa minusta olivat viimeisen 40 minuutin aikana
- Sedoff kuskasi luotettavasti kiekkoa jalalla pois omista ja jopa toisinaan vastustajan siniselle asti, mutta sitten keinot loppuivat kesken. Muut puolustajat avasivat paljon enemmän pidempiä avauksia alhaalta keskialueelle laitureille, jotka olivat seisovin jaloin tyytyen vain ohjaamaan kiekon vieraiden päätyyn. Siirtokiekkojen jälkeen jatkokarvaamalla HSK ei ihan hirveän usein saanut enää kiekkoa karvattua takaisin itselleen, vaan Abbotsford tuli paineen alta pois ajoissa. Siksi varmaankin vedot olivat kahden erän jälkeen 10-27. Canucks karvasi 1-1-3/2-3 formaatilla ja vaikka HSK:n sentteri tuki lähellä puolustajia, eivät nämä tosiaan löytäneet keskeltä sitä vapaata lapaa kahden kärkikarvaajan takaa, vaan puukäsinä tyytyivät tosiaan noihin pitkiin avauksiin keskialueelle, jossa oli usein 2v3-alivoima eikä kiekkoa kyetty ritarilaitureiden toimesta pudottamaan takaa tulleelle sentterille täyteen vauhtiin
- Schmid saa plussan 29 kopista. Kyllähän hän oli viimeinen lukko, kun vastaiskupuolustaminen oli vaihteeksi vähän puolivillaista. Esim. päätöserän alussa Addison rynni keskialueella vastaan myöhässä jättäen Johansenin 2v1-tilanteeseen. Tämä ei saanut katki lättyä, mutta Schmid torjui Muellerin laukauksen tämän päästyä nokikkain Akiran kanssa. Muutaman muunkin vapaan kaistalaukauksen Schmid torjui hyvillä vastaantuloillaan peittäen kulmat
- Jos tallenne täydentyy avauserässä jossain vaiheessa, se saattaa muuttaa vielä arvioita, mutta toistaiseksi plussat ja miinukset ovat ylläolevan kaltaiset

 

[Amerikanihme]

Vegasilla on kyllä paha tapa antaa pari kolme maalia vastustajalle eteen ja sitten ruveta pelaamaan. Joskus se takaa tulo onnistuu, mutta useimmiten ei. Muuttaisin kyllä tuota taktiikkaa.

 

[Salming]

22/82 Flyers vs. Golden Knights

Samsonov oli uunissa. Whitecloud sai Montrealissa ylävartalovamman, jota seurataan päivittäin. Niinpä Hägg palasi askiin kolmospariin. Korczak otti Whitecloudin ruudun Hanifinin vierestä. Karlsson oli sivussa henkilökohtaisen syyn vuoksi, joten Howden oli kolmossentteri laidoillaan Pearson ja Dorofeyev. Morelli kausidebytoi nelosen laidassa. Burke jatkoi ykkösessä, johon hänet nostettiin kesken viime pelin ja Holtz oli täten nelosketjun oikea laita.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Barbashev, Dorofeyev, Pearson, McNabb, Samsonov
+/- Hertl, Burke, Howden, Morelli, Holtz, Hägg, Hanifin, Theodore
- Korczak, Schwindt, Kolesar, Hague, Roy
--

Suomalaissyntyinen Rasmus Ristolainen syötti Philadelphia Flyersin ja Vegas Golden Knightsin välisen jääkiekkosarja NHL:n runkosarjaottelun ensimmäisen maalin ajassa kahdeksan minuuttia ja 51 sekuntia. Flyers tuli Vegasin ykkösketjun karvauksesta läpi osittain. Hanifin kuitenkin ajoi vastaan punaviivalla pysäyttäen vastustajan etenemisen, mutta Korczak epäonnistui voittamaan hänen selustassaan siirtokiekkotaiston laidassa Tippettia vastaan ja niinpä Flyers eteni hyökkäysalueelle. Tippett kiersi maalin, kurvasi viivaan ja jätti kiekon vastaliikkeen tehneelle Ristolaiselle. Vegasin oman alueen täyttö sinällään onnistui ja se sai oikeat roolit käyntiin, kun Eichel irtosi keskustasta paineistamaan laitaan Tippettia ennen tämän jättöä. Mutta suunnanmuutoksessa Eichel jäi ratkaisevasti jälkeen koukattuaan takaisin kohti omaa maalia keskustan eikä laidan kautta, jolloin RR55 sai lavan auki tarkalle vedolle takakulmaan. Maali meni siis kenttäpelaajista hitusen Korczakin ja Eichelin piikkiin. Frost sai vielä hipaistua kiekkoa Samsonovin edessä ohjaten sen hanskan alta sisään. 2-0 maalissa hetken päästä nelosketju dumppasi kiekon syvään ja Morelli kärkikarvaajana sai pelin pysähtymään Flyersin maalin taakse. Mutta isännät voittivat osin mailakamppailun vyöryttäen kiekon ränniin. Korczak pintsasi siniviivasta vastaan mennen samaan kiekkoon Schwindtin kanssa. Tämä yritti palauttaa limpun syvyyteen, mutta syötti Konecnyn lapaan. Samalla Couturier spurttasi Kaedenin selustaan karkuun iskien läpiajosta kiekon nuottaan.

Peli oli 3-0 ajassa 20:28. Samsonov löi ränniin pysäyttämänsä päätykiekon, mutta Laughton piti siniviivan kiinni ja siirsi kiekon takaisin maalin taakse. Kolesar oli unessa palomiehenä, kun Hathaway sai välittömästi syötön päädystä maalin eteen tuhlaten avopaikan laukomalla patjaan, mutta Andrae naulasi reboundin sisään Kolesarin jättämästä tilasta. Samalla Cassidy hajotti kakkosparin ja Hague tuli Korczakin tilalle. Vegasin kiri käynnistyi 27. minuutilla. Osuma oli kopio Flyersin maalista melkeinpä. McNabb vuorostaan piti rännin kiinni, kun Fedotov yritti purkaa paineen omista. Barbashev siirsi irtopalan laidasta keskustaan ja Eichel laukoi lyhyellä virityksellä kiekon alakulmaan. Sama kaksikko vastasi 3-2 kavennuksesta. Eichel teki useita katkoja omalla alueella pitämällä vain lapansa jäässä ja niin tuollakin kertaa, kun Laughton yritti kuljettaa ytimeen hänen lävitseen. Riistonsa jälkeen Eichel käynnisti voimaluistelullaan 2v2-vastaiskun ja laukoi lopuksi itse päin Sanheimia. Hän löysi irtokiekon tämän jaloista ja samalla Barbashev vapautui Seelerin pihdeistä auki oikealle takatolpalle. Fedotov oli voimaton, kun Ivan lapioi kiekon tyhjiin. Tosiaankin, tuota avausmaalin pientä nukahdusta lukuun ottamatta Eichel oli rautaa omalla alueella ja pelasi kirjaimellisesti eliittitason kahden suunnan peliä. Tämä maali oli siitä bravuuriosoitus. Tein samalla ottelun aikana päätöksen, että hankin kultaisen pelipaidan hänen nimellään. Varsinkin, jos ja kun hän rikkoo ensimmäisenä seurahistoriassa 100 tehopisteen rajan. Tahti näyttää toistaiseksi lupaavalta. Silloin mestaruuskesänä en keksinyt, että kenen nimellä erityisesti haluaisin tuon uusimman paidan hankkia, mutta nyt on vahvistunut tunne siitä, että väärästä kätisyydestä huolimatta sen on oltava Eichel.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1861222887996199413?t=glMUXh9ZyjzNcCwJ8B3dwQ&s=19

Flyers kuittasi vahingon parin minuutin päästä, kun Hague ja Roy kamppailivat pehmeästi niin kulmassa kuin oman maalin edessä. Frost nosti muun muassa Royn mailan ilmaan ja Michkov pääsi siksi laukomaan irtokiekon maalin edestä sisään. Kakkosketju oli heikko omalla alueella tässä matsissa ikävä kyllä. Kolesarin ja Royn virheiden lisäksi Hertlkin nukahti 23. minuutilla palomiehenä rumasti, mutta Hathaway laukoi onneksi vain tolppaan Royn jättämästä tilasta keskustasta. Golden Knights tuli uudelleen maalin päähän pari minuuttia ennen toista taukoa. Ylivoimaa kului viisi sekuntia, kun Dorofeyev iski jo 11. maalinsa tähän kauteen. Hertl voitti aloituksen, Theodore levitti ja Pavel tykitti etukulmaan hanskan alta. Hathaway peitti takakulman, joten osuma meni veskarin piikkiin.

Päätöserässä vedot olivat 14-6, mutta Vegas tasoitti yhdestä harvoista tekopaikoistaan. Se yksinkertaisesti voitti perätysten kaksi 1v1-tilannetta. Hanifin haastoi laitureista Konecnyn päästen tästä ohi laidan puolelta. Samalla Pearson peruutti irti vartioijastaan Catesista saaden lavan auki slotissa. Hanifin poimi hänet ja Pearson paukutti pelivälineen sisään suoraan syötöstä. Jatkoaika oli maaliton. Rankkareissa Samsonov oli ohittamaton. Konecnylta kiekko karkasi rystyltä ja Michkov laukoi kämmeneltä tolppaan. Vegasin ensimmäiset laukojat toistivat Flyersin pelaajien ratkaisut laadukkaampina. Dorofeyev sai rystyltä laukauksen aikaan, mutta se osui patjaan. Eichel sen sijaan laukoi tolpan juureen ja sen kautta kiekon sisään toisin kuin Michkov. Tippett yritti viimeistelyä längistä tuloksetta ja niinpä ritarit ryöstivät kaksi pistettä mukaansa. Kyseessä oli seurahistorian neljäs voitto kolmen maalin takaa-ajosta.

Iso Vegasin maalipaikoista tuli suunnanmuutoksista, koska paineen alta lähdöissä joukkue oli epäsynkassa ja syöttötyöskentely oli sotkuista. Cassidy sanoi, etteivät he oikein ole päässeet harjoittelemaan matkustamisen ja poissaolojen takia, joten joskus peli näyttää siksi tuollaiselta kuin se näytti, mutta ottelun edetessä tekeminen parani. Yhtä kaikki, jo pelin alussa ykkösketju oli esillä transitiopelaamisessa. Toisella minuutilla 3v2-käännöstä Barbashev liu'utti kiekon vasemmasta laidasta keskelle Burkelle, joka laukoi takapatjaan. Parin minuutin päästä Eichelin oman alueen stopista seurasi niin ikään 3v2-vastahyökkäys. Eichel neppasi kiekon oikeaan laitaan Burkelle, joka päätti jälleen hyökkäyksen laukaukseen kohti maalia. Se oli positiivista ja tämän suoraluistelunopeus riitti myös pysymään ketjukaverien temmossa juuri ja juuri. Kuudennella minuutilla puolestaan alivoimalla Eichel lätytti kiekon takakulmalle Pearsonille, mutta Fedotov venyi kiekon tielle. Ja jälleen pari minuuttia myöhemmin jäällä oli sekaketju jäähyn jälkeen. Dorofeyev löysi poikittaissyötöllään takakulmalta Barbashevin, joka kuitenkin ajautui miinuskulmaan eikä onnistunut kimmottamaan kiekkoa sisään veskarin kautta.

Dorofeyevin plussaan vaikutti maalin lisäksi se, että hän pysyi kiekossa hienosti ruuhkabussissa keskialueella ja antoi pari maukasta viimeistä syöttöä. Ylemmän tilanteen lisäksi 32. minuutilla hän petasi Howdenille maalipaikan takatolpalle vastaiskun lopuksi, mutta tämä ei saanut putattua kiekkoa sisään. Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä ytimeen Vegas ei oikein päässyt kuin Pearsonin ollessa osallisena. 39. minuutilla hän syötti kulmasta keskustaan ja Howdenille aukeni parikin perättäistä vetopaikkaa, mutta ruuti oli märkää tänään. Siniviivatoimitukset lisääntyivät toisessa erässä ja niistä paras oli 24. minuutilla, kun Burke pääsi käsiksi Haguen laukauksen paluukiekkoon, mutta Fedotov otti tuplatorjunnan. Neutraaleista hyökkääjistä Morellista jäi kausidebyytissään mieleen lähinnä luotettavuus laitojen lähellä niin keskialueella kuin karvatessa. Hän pystyi kaivamaan kiekkoja omille kohtalaisesti.

Samsonov uurasti toisen vahvan matsin putkeen. Hän torjui puolen tusinaa läpiajoa/nokikkaistilannetta. Toisella minuutilla Hanifin avasi kulmasta suoraan keskelle Tippettille, mutta Ilya reagoi patjatorjunnalla illan alkajaisiksi. Minuutin päästä Theodorea vastaan pelattiin pienen tilan 2v1 ja Farabee punnersi maalille, mutta Samsonov pysyi mukana sivuttaisliikkeessä estäen rystyuiton. 38. minuutilla puolestaan Theodore yritti alimpana pelaajana hidastaa Farabeeta keskialueella, mutta tämä sai syötettyä hänen lävitsee Sanheimille, joka pääsi läpiajoon, kun kukaan ei varmistanut McNabbin pintsausta. Samsonov oli viimeinen lukko ja minuutin päästä Tippett vuorostaan oli puolittaisessa läpiajossa yrittäen laukoa hanska-alakulmaan tuloksetta. 45. minuutilla Eichel tuplattiin siniviivan murtamisen jälkeen ja hän menetti kiekon oikeassa laidassa. Tilanne muuttui vaaralliseksi lähinnä siksi, että Hague ylihyökkäsi samalla ja Michkov pääsi karkuun hänen selustaansa, mutta Samsonov piti längit kiinni. 52. minuutilla Michkov pysyi myös taskussa, kun hän naulasi kiekon poikittaissyötöstä räpylään. Hetkeä aiemmin Konecny petasi vetopaikan Farabeelle maalin oikealle kulmalle, mutta siihenkin Ilya ehti liukua eteen. Jatkoajalla hän vielä kruunasi matsin tuulimyllytorjunnalla, kun Sanheim laukoi 4v3-ylivoimalla Michkovin poikittaissyötöstä hanskaan. Summa summarum, läpiajoissa Samsonov antoi hyökkääjän tehdä aloitteen ja sitten lisäksi sivuttaisliikkuminen oli ehjää eikä paketti rakoillut. Alakerrasta plussan saa McNabb osallisuudestaan 3-1 kavennukseen ja hän myös oli ratkaisuhetkillä alivoimalla tärkeä lenkki. Hague oli hänen parinaan, kun Hanifin ja Korczak muodostivat sitten toisen AV-parin Pietrangelon ja Whitecloudin oltua sivussa.

 

[Amerikanihme]

Tein samalla ottelun aikana päätöksen, että hankin kultaisen pelipaidan hänen nimellään. Varsinkin, jos ja kun hän rikkoo ensimmäisenä seurahistoriassa 100 tehopisteen rajan. Tahti näyttää toistaiseksi lupaavalta. Silloin mestaruuskesänä en keksinyt, että kenen nimellä erityisesti haluaisin tuon uusimman paidan hankkia, mutta nyt on vahvistunut tunne siitä, että väärästä kätisyydestä huolimatta sen on oltava Eichel.

Hieno päätös. Eichel on paras ritari.

Mutta on kai monella ritarilla jo 100 tehopistettä? Tarkoititko ehkä 1000 tehopistettä? Siihen on Eichelilla vielä matkaa, mutta jos pysyy terveenä, niin voihan tuo raja rikkoutua.

 

[Noppa10]

Hieno päätös. Eichel on paras ritari.

Mutta on kai monella ritarilla jo 100 tehopistettä? Tarkoititko ehkä 1000 tehopistettä? Siihen on Eichelilla vielä matkaa, mutta jos pysyy terveenä, niin voihan tuo raja rikkoutua.

Varmaan kyseessä yhden kauden pistemäärä.. Korkein on toistaiseksi William Karlssonin ensimmäisellä kaudella nakuttama 78...

 

[Salming]

Hieno päätös. Eichel on paras ritari.

Mutta on kai monella ritarilla jo 100 tehopistettä? Tarkoititko ehkä 1000 tehopistettä? Siihen on Eichelilla vielä matkaa, mutta jos pysyy terveenä, niin voihan tuo raja rikkoutua.

Yhden kauden pistemäärää tosiaan tarkoitin. Sitten pitäisi vielä pohtia, että tilaisinko tämänvuotisen Fanaticsin uuden paitamallin vai koittaisinko kalastaa internetin syvästä päädystä mestaruuskauden Adidaksen valmistamaa paitaa, jossa olisi mahdollisesti Stanley Cupin finaalien logo mukana rinnassa. Toisaalta omistan jo Haulan (koti, harmaa), Karlssonin (vieras, valkoinen) ja Whitecloudin (RR, punainen) Adidas-paidat, joten sikäli tuo uudempi malli houkuttaisi, vaikkei niillä ulkonäöllisesti juuri eroa olekaan. Mutta jos hän nyt sen 100 pisteen rajan rikkoo, sitten pelipaita olisi ainakin siltä kyseiseltä kaudelta tallessa. Lisäksi Fanaticsin pahvi kattaa näemmä seuraavat 10 vuotta.

Tutustuin eilen tarkemmin männä kesän seitsemännen kierroksen hakuun Lucas Van Vlietiin #197 katsomalla hänen vaihtojaan Dubuquen nutussa USHL:ssä. Aiemmat huomionihan hänestä olivat sellaisia, että hän on fysiikaltaan raakile ja hujoppina vasta kasvamassa raameihinsa kuten Sapovaliv. Mutta U18-finaalissa pehmeä kosketus kiekkoon jäi mieleen livenä ja joissain yhteyksissä laukaustakin on kehuttu. Van Vliet itsekin kuvaili itseään kahden suunnan pelaajaksi, jolla on hywä kuti, taitoa hyökkäysalueella ja karvauskykyjä. Kehitysleirillä Van Vlietilla kuitenkin tuntui olevan vähän kiire ja hän huitoi siirtokiekkoja vain johonkin suuntaan, joten kirjoitin silloin, että hän kaipaa fysiikan lisäksi kehitystä pelinopeuteensa aivojen osalta, jotta hän kykenee havainnoimaan ympäristöään paremmin ja luopumaan kiekosta ajoissa.

Alla ovat tuoreet kommenttini hänestä. Katsoin pelin, jonka Dubuque Fighting Saints voitti jatkoajalla 3-4 Cedar Rapidsia vastaan. Van Vliet #26 pelasi tuossa matsissa ykkössentterinä laidoillaan Michael Barron #13 ja Colin Frank #22, mutta peluutuksessa ketju oli vuorossa toisena, kun kolmosketju aloitti pelin. Varsinkin Barron oli rightin pieni vipeltäjä, joka hädin tuskin oli 160 senttiä sulka päässä. Päätöserään Van Vliet siirrettiin Charlie Arendin kakkosketjun vasempaan laitaan, mutta peluutuksessa tuo vitja tuli askiin vasta kolmantena.

Avausvaihdossa Van Vliet voitti aloituksen hyökkäysalueella. Transitiopuolustamisessa (3v3) hän tunnisti oman pelaajan, mutta häirintä mailalla oli puolittaista. Se toki riitti siihen, että vastustajan poikittaissyöttö oli epätarkka. Paineen alta lähdössä hän tuki lähellä keskellä. Painoton laituri ylijuoksi samaan laitaan painolliseen laiturin kanssa eli ainakin hän sai toistoja vegasmaisesta avauspelaamisesta. Ylemmissä viivelähdöissä/uudelleenryhmittymisissä laiturit saattoivat karata/jäädä keskialueelle kaistoilleen, mutta sentterin tehtävä systeemissä oli aina hakea kiekkoa alhaalta vauhtiin eikä Lucas siinä fuskannut. Punapaitojen puolustajat eivät vain löytäneet häntä keskeltä avausvaihdossa, vaan avasivat suoraan painolliselle laiturille vaikeaan asentoon.

Viidennellä minuutilla paineen alta lähdössä painollinen laituri Barron jatkoi kiekon laidasta pistelinjalle vauhtiin Van Vlietille. Passi jäi taakse, mutta LVV sai kiekon mukaansa taidokkaasti ja ennen hyökkäyssinistä siirrettyä vielä selustaan, vaikka vastassa oli kaksi pelaajaa. Kehitysleiriin verrattuna hän osasi nyt havainnoida paremmin ympäristöään ja luopui kiekosta ajoissa! Sitä seurasi staattinen kulmavääntö (2v2), jonka LVV ja Barron hävisivät.

Vaihdon lopuksi Van Vliet teki taas tarjonnan keskelle puolustajille ja saikin avauksen lapaansa sillä kertaa. Hän kuljetti itse yli keskialueen ja mursi vielä hyökkäyssiniviivan keskeltä. Kirjasin papereihin ison plussan, koska Vegasinkin systeemissä sentterin on kyettävä ylittämään keskialue monesti itse jalalla. Van Vlietin kiekonkäsittely ruuhkabussissa keskialueella oli lupauksia herättävää ja hän erottui kyllä raameillaan+luistelullaan muista tämän pelin junioreista. Pituudeksi on merkitty 187 senttimetriä. Toki tässä klipissä heti sinisen jälkeen olisi kannattanut syöttää oikeaan laitaan eikä yrittää itse puskea läpi, joten havainnoinnissa ja päätöksenteossa on yhä pieniä puutteita.

Yhdeksännellä minuutilla hän meni H2:na karvaamaan, mutta tuli ohitetuksi laitaa pitkin. Jotenkin kiekottomasta pelaamisesta jäi mieleen jo tässä kohden iltaa se, ettei Van Vliet mene iholle asti kontaktiin, vaan yrittää päästä vähän helpolla ja kutitella monesti vain mailalla. Ymmärrän hyvin, ettei taitopelaajalle tule luonnostaan tietynlainen aggressiivisuus tai taklauspelaaminen, mutta yleisesti pallopeleissä jos tarkoitus on karvata korkealta, suorite tulee viedä loppuun asti määrätietoisesti eli esimerkiksi jalkapallossa yrittää juosta prässi suorastaan vastustajasta läpi tai ainakin asenteen pitäisi olla sellainen. Van Vlietilla ei tuollaista asennetta minusta ole ja siksi hän ei ota vastustajalta aikaa ja tilaa pois tarpeeksi tiukasti. Onneksi tässä tilanteessa puolustajan pintsaus johti kuitenkin katkoon siniviivan alla ja Van Vliet nappasi irtokiekon mukaansa. Hän väisti vastaanajaneen pakin ja tarjoili sitten syötön takatolpalle kohti Frankia, mutta tämä ei osunut siihen. Positiivisena seikkana oli taas tuo loistava kiekonkäsittely ja parantunut havainnointi.

Vaihdon lopussa Van Vlietin ketju joutui puolustamaan pitkän aikaa omissa. Dubuque käytti vegasmaista noppavitosta, joten aluepuolustamisestakin Van Vliet saa täten seurajoukkueessaan kivasti toistoja kokemuspankkiin. Hyvää tämän puolustusalueen pelaamisessa oli se, että hän kyllä tunnisti oikein ne hetket, kun oli riistosauma, jolloin hän irtosi keskustasta päätyyn/kulmaan/laitaan puolustajien avuksi. Mutta varsinaiset katkot jäivät tekemättä. Tässäkin vaihdossa hänellä oli kaksi tilaisuutta. Ensimmäisellä kerralla liimaus päätyyn oli pehmeä ja vastustaja pääsi liikkumaan päätyä pitkin kulmaan pois Van Vlietin pihdeistä. Toisella kertaa sitten hän yritti tökätä mailalla kiekkoa pois jälleen vähän etäältä eikä tarpeeksi hanakasti. Van Vliet tarvitsee siis paljon jämäkkyyttä lisää kamppailupelaamiseen, mutta ainakin peliäly toimi ja hän yritti iskeä oikea-aikaisesti iholle. Vaikka Lucas näkee itsensä kahden suunnan pelaajana, epäilen, että saako hän kehitettyä puolustusominaisuuksiaan ja kiekotonta aggressiivisuutta tarpeeksi, jotta hän pystyisi pelaamaan sentterinä AHL:ssä saatika NHL:ssä. Sen sijaan Dorofeyevin tyyppisenä artistilaiturina käyttöä voisi ollakin ja vielä vähän enemmän Van Vlietista tuli itse asiassa Brisson-viboja, mutta raamikkaampana ja hieman paremmin luistelevana versiona tästä. Oman alueen täytöissä merkkasin miinusta scouttipapereihin siitä, että hän halusi väkisin pudottaa sentteriksi eikä jäädä laituriksi. Esim. tässä vaihdossa Barron oli ensimmäisenä omissa ottaen sentterin paikan, mutta väkisin Van Vlietkin pudotti oman maalin eteen, joten noissa hetkissä hän voisi tunnistaa paremmin sen, mikä rooli on jätetty hänen vastuulleen.

14. minuutilla Van Vliet hävisi aloituksen ja omalla alueella sitten irrotessaan keskustasta laitaan yritti päästä helpolla luistellen vähän laiskasti kohti kiekollista pelaajaa eikä isku ollut terävä, joten riistoa ei syntynyt. Niinpä paine omissa venyi. Ajassa 17:30 hän sen sijaan suoritti erän parhaan tekonsa kiekottomana kammeten kiekon vastustajan maalin takana itselleen toisena karvaajana. Jatkotilanteesta ei sen kummempaa seurannut, mutta tuo oli melkeinpä ainoa kerta, kun tilannekovuus oli riittävän tomeraa.


Avauserän viime sekunneilla Van Vliet esitteli vaihteeksi huikeaa kiekollista taitoaa. Hän hassutti hyökkäyssiniviivassa rohkeasti häntä seuranneen vartioijasentterin käyttäen kiekon tämän längeissä ja luoden sitten itselleen oman tekopaikan keskustaan parhaalle sektorille. Laukaus vain suuntautui suoraan maalivahdin torsoon. En allekirjoita Van Vlietin väitettä siitä, että hän olisi erityisen hyvä karvaaja, mutta sen sijaan taidokkuus hyökkäysalueella kyllä pitää paikkansa. Cataford/Connelly-akselille hän ei kalpene kyllä yhtään tuolla osa-alueella.

21. minuutilla Van Vliet mursi siniviivan, mutta sillä kertaa puolustajan haasto päättyi menetykseen ja pari sekuntia myöhemmin kotijoukkueen pelaaja karkasi läpi puolustajien selustaan, joten hyökkäysvarmuudessa oli kuitenkin yhä pientä viilattavaa. Toki en nyt häntä moiti siitä, että hän yritti harhauttaa puolustajaa eikä siinä onnistunut, koska ei hän ole mikään robotti, jonka onnistumisprosentti olisi sata. Puolustajien olisi pitänyt olla ennemmin paremmin hereillä keskialueella. Myöhemmin vaihdossa transitiopuolustamisessa LVV taas vähän liikaa liukui selkä suorana mailalla kutitellen sen sijaan, että hän olisi pitänyt jalat liikkeessä ja antanut sivupainetta toden teolla, äsh. 25. minuutilla puolestaan hän teki taas tarjonnan avauspelaamisessa, mutta puolustaja avasi luistimiin. Tuollakin kertaa silti LVV pystyi paikkaamaan huonon syötön kuten kertaalleen avauserässä keskialueen ylityksessä ja taisteli kiekon keskialueelle.

Ylivoimalla Dubuque käytti samaa hakua kuin Vegas eli pari hyökkääjää haki vauhtia pohjasta ja puolustaja jätti heille kiekon punaviivaa ennen. Van Vliet oli toinen ylöstuontivastuussa olleista hyökkääjistä eikä se yllättänyt näkemäni perusteella. Ensimmäisellä kerralla hän älysi antaa pienen poikittaissyötön keskialueella viereen ja toinen vauhtia hakenut hyökkääjä mursi siniviivan ja kuvio tuli kuntoon. Toisella kertaa LVV itse vei kiekon sisään keskeltä, mutta menetti sen lopulta ruuhkabussissa, joten sanoisin, että vaikka kiekosta luopuminen ajoissa on mennyt eteenpäin, yhä sillä osa-alueella on parannettavaa. Pakkopelissä LVV:n paikka oli vasemmassa siivessä, josta hän rakensi peliä. Hänellä oli kolme leftin syöttösuuntaa (viiva, slotti, oikea siipi) ja maalin kulmalla vielä right eli kätisyydet olivat kunnossa. LVV ei kuitenkaan luonut mitään merkittävää tuolla ylivoimalla, vaan lähinnä syötteli viivapakin kanssa kahdestaan.

Ajassa 32:45 kirjasin ylös sen, että hyökkäysalueella H3:na hän on hyvä haistelemaan irtokiekkoja ja lukemaan peliä. Pariinkiin otteeseen paine pysyi siksi vastustajan alueella, kun LVV ehti ensin laitaan ja palautti kiekon sywään. Vaihto päättyi 2-2 tasoitukseen, jonka aikana LVV oli siis jäällä. Veskari hörppäsi vanhanaikaisen längistään, mutta sitä ennen LVV vähän aikaili purun kanssa. Sentteripelissä ongelmana on tosiaankin se, että puolustusjaksot venyivät tässäkin matsissa liian pitkiksi, kun kykyä jämpteihin pysäytyksiin laitojen lähellä ei ollut.

Päätöserän alussa tuli sitten siirto vasempaan laitaan. Bruinsin varaus Cole Spicer Van Vlietin tontin ykkössentterinä. Heti avausvaihdossa Van Vliet suoriutui paremmin omissa hänelle paremmin sopineessa roolissa, kun hän puolusti aluettaan lapa jäässä ja katkaisi syötön kulmasta siniviivaan kohti puolustajaa. Vastaiskussa hän pelasi seinäpelin keskialueella, mutta umpikuja tuli vastaan siniviivan ylityksen jälkeen.

Dubuque meni 2-3 johtoon 51. minuutilla vastaiskusta ja sekin käynnistyi siten, että Van Vliet teki hommansa laiturina PAPP:ssa ihan jees kamppaillen kiekon omille jään pinnasta siniviivan kulmassa. 3v2-transitiossa hän pelasi oikeaoppisen pienen tilan 2v1-tilanteen lähestynyttä puolustajaa vastaan Arendin kanssa ja tämä vielä toteutti saman toista puolustajaa vastaan Cornforthin kanssa, joka viimeisteli maltillisesti keskeltä takakulmaan.

Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä Van Vliet ei oikeastaan ollenkaan mennyt tekemään maskia, vaan viihtyi joko ulkokehällä tai sentterinä huolehti kenttätasapainosta b-pisteiden välissä kelluen. 59. minuutillakin kun hän meni hetkeksi lähelle maalia, hän ei seissyt veskarin edessä, vaan piti tähän kolme metriä etäisyyttä eikä maskia siten käytännössä ollut, joten maalinteon tukitoimia Van Vlietilta on ehkä turha odottaa ja ne ovat muiden vastuulla hänen ketjussaan jatkossakin.

Alivoimavastuuta Van Vliet ei saanut yhtään. Periaatteessa se ei yllättänyt, kun hän ei omalla alueella varsinkaan sentterinä loistanut. Alivoimalla Dubuque käytti Vegasin tapaan 1-3 trapia ja omissa 1-1-2:ta.

Jatkoajalla Van Vliet teki voittomaalin Desiderion syötöstä. Hän kiskaisi one-timerin etuyläkulmaan pienestä kulmasta ja osoitti, että onhan miehellä ihan hyvä laukaus. Kuten todettua, minusta Van Vliet on raamikkaampi ja hieman paremmin luisteleva versio Brissonista, jossa on kuitenkin myös mukana Dorofeyevin kaltaista artistisuutta. Tulevaisuus ei ole keskellä, vaan hyökkäysorientoituneena laiturina. Toki kiekottoman pelaamisen on otettava harppauksia eteenpäin, jotta valmennus voi luottaa häneen ammattilaispeleissä.

Linkki: https://x.com/fightingsaints/status/1860181182924939464

Yhteenveto:

+ Kiekonkäsittely. Taito hyökkäysalueella riittää kevyesti oman maalipaikan luontiin eikä itseluottamusta puutu harhauttaessa. Ruuhkabussissa keskialueellakin hän pystyy pysymään kiekossa kiinni vahvasti ja ottamaan sen haltuun hankalissakin asennoissa
+ Ylempään liittyen luistelu on sillä tasolla, että hän pystyy ylittämään keskialueen itse jalkavasti, mikä on varsinkin Vegasin senttereille kriittistäkin. Keskialueen ylityskyvyn myötä häntä voi käyttää myös ylivoimalla ylöstuontivastuussa
+ Laukaus suoraan syötöstä oli laadukas voittomaalissa. Sen sijaan suoraluistelusta laukominen vaatii tarkkuutta lisää
+ Hyökkäysalueella hän on H3:na hyvä haistelemaan irtokiekkoja lukemalla peliä ja pitämään siten paineen hyökkäysalueella. Hän myös pitää kenttätasapainon kunnossa sentterinä pelatessaan eikä ylihyökkää syvyyteen kolmanneksi pelaajaksi kuin silloin, jos oikea hetki siihen todella on
+ Puolustusalueen puolustuspelissä Van Vliet tunnistaa riistosaumat ja irtoaa oikea-aikaisesti keskustasta kohti laitaa/päätyä/kulmaa
+ Puolustusalueen puolustuspelissä laiturina hän hoiti hommansa jees siniviivan kulmassa voittaen kiekkoja joukkueelleen/keskialueelle ja käynnistäen pari vastaiskua, joista yksi johti maaliin. Hän puolusti laiturina ollessaan hyvin lapa jäässä katkoen eräänkin syötön kulmasta kohti siniviivaa ja ylipäätään mailakovuus oli jostain syystä parempaa kuin sentterinä
+ Paineen alta lähdöissä Van Vliet ei fuskannut, vaan kurinalaisesti tarjosi syöttösuunnan keskelle puolustajien lähellä
+/- Ympäristön havainnointi ja kiekosta luopuminen ajoissa on parantunut kehitysleiristä, mutta yhä edelleen hän kuljettaa välillä liian pitkään ajautuen umpikujaan esim. siniviivan murtamisen jälkeen. Ripaus lisää hyökkäysvarmuutta kiekonmenetyksiä vähentämällä, kiitos
+/- Hyökkäysalueen hyökkäyspelissä hän viihtyy ulkokehällä tai b-pisteiden välissä, muttei ollenkaan maskissa. Sinällään se ei ole ongelma, jos joku muu hänen ketjussaan tekee maalinteon tukitoimia mieluummin, mutta Lucasinkin olisi ehkä opeteltava menemään ytimeen vielä hanakammin ottamaan iskuja vastaan
- Transitiopuolustamisessa Van Vliet liukui liikaa selkä suorana ja tyytyi lähinnä kutittelemaan mailalla sen sijaan, että olisi pitänyt jalat liikkeessä ja antanut kunnolla sivupainetta. Ammattilaispeleissä tuollainen löperyys ei ole suotavaa. Junioritasolla se menee vielä läpi ja saattaa riittää siihen, että vastustaja luopuu kiekosta hätäisesti
- Puolustusalueen puolustuspelissä jämäkkyys ei vain riitä tekemään stoppeja, vaikka hän tunnistaa oikeat hetket. Fyysisen raakilemaisuuden takia lopputuote jää tekemättä, muttei hänellä oikein ole sellaista asennettakaan, että hän todella yrittäisi ottaa vastustajalta tilan ja ajan pois aggressiivisesti, vaan esim. mailapuolustaminen on sentterin roolissa näennäistä ja staattinen kamppaileminen pehmeää. Siksi puolustusjaksot venyivät omalla alueella useammassa vaihdossa ihan liian pitkiksi enkä siksi usko tulevaisuuteen keskikaistalla
- Karvauspelaamiseen pätee sama eli Van Vliet yrittää päästä vähän helpolla eikä ns. luistele vastustajasta läpi
- Oman alueen täytöissä Van Vliet halusi väkisin pudottaa sentteriksi eikä jäädä laituriksi, vaikka sentterin rooli oli jo hoidettu toisen laiturin toimesta. Hän voisi siis tunnistaa paremmin sen, mikä rooli on jätetty hänen vastuulleen ja tyytyä siihen

Lupausrankingissani Van Vliet löytyi aiemmin sijalta 17. Päivitetyllä listalla hän on 12:s. Pudotin Mayeria pari pykälää alaspäin, kun tämä ei päässytkään aloittamaan kautta AHL:ssä ja täyttää keväällä kuitenkin "jo" 22 vuotta. Flemingin nostin alimmasta kategoriasta kolmanteen lokeroon alkukauden perusteella. Hemmerling ja Gustafson ovat mysteereitä. Ilmeisesti molemmat ovat rikki Demekin ja Cormierin tapaan, koska heitä ei ole jäällä nähty AHL:ssä tai ECHL:ssä. Listan kolmen kärkinimen NHL-uriin uskon vankasti.

1. Trevor Connelly
2. Matyas Sapovaliv
3. Mathieu Cataford
4. Lukas Cormier

5. Jakub Brabenec
6. Jakub Demek
7. Ben Hemmerling
8. Arttu Kärki
9. Christoffer Sedoff

10. Jackson Hallum
11. Tuomas Uronen
12. Lucas Van Vliet
13. Viliam Kmec
14. Samuel Mayer
15. Joe Fleming
16. Jordan Gustafson

17. Trent Swick
18. Abram Wiebe
19. Braeden Bowman
20. Artur Cholach
21. Daniil Chayka
22. Noah Ellis

 

[Amerikanihme]

Ennen vieraskiertueen alkua ajattelin, että Ottawa, Montreal ja Philly pitäisi voittaa, koska ne tuntuivat huonommilta joukkueilta. Torontolle ja Coloradolle voidaan hävitä, koska ne ovat hyviä joukkueita. Sehän meni sitten juuri niin kuin piti. Hyvän joukkueen merkki, että voittaa etukäteen huonommiksi arvioidut joukkueet, ja häviää sitten hyville joukkueille.

Tänään Vegas oli kyllä ihan puhki ottelun jälkipuoliskon. Täysin oltiin Hillin varassa, joka olikin sitten Mountain. Vegasin rankkariyritykset olivat täysin ponnettomia, ja eikö Theodorelta tosiaan löydy muuta kuin tuo sama patenttimuuvi.

Hyvää Kiitospäivää Vegasin faneille Amerikoista!

 

[Salming]

23/82 Colorado vs. Vegas

Karlsson ja Pietrangelo palasivat kokoonpanoon. Tilaa tekivät Morelli ja Hägg. Alakerrassa Hanifin asetettiin Pietrangelon viereen ja Hague-Korczak oli kolmospari. Yläkerrassa Pearson palasi neloseen ja Howden kolmosen keskeltä laitaan. Hill oli torjuntavuorossa.

Arvosanataulukko
++
+ Hill, Hertl, Dorofeyev, Pietrangelo
+/- Barbashev, Eichel, Burke, Holtz, Pearson, Schwindt, Howden, Karlsson, Kolesar, Roy, McNabb, Theodore, Hanifin, Korczak, Hague
-
--

Kakkoserässä Dorofeyev nousi ykköseen, Holtz kolmoseen ja Burke putosi neloseen. Uusittu ykkösketju vei Vegasin johtoon. Pietrangelo liittyi mukaan vastahyökkäykseen ja pelasi kahdesti seinän Barbashevin kanssa, kunnes tämä löysi toisesta aallosta Dorofeyevin, joka ohitti maltillisesti aikaisin jäähän pudottaneen Georgievin. Heti seuraavassa vaihdossa tuli tasoitus. Karlsson varmisti hyvin Theodoren pintsauksen ja katkaisi 2v2-vastaiskussa MacKinnonin syötön kohti Lehkosta, mutta purki sitten irtokiekon jaloistaan suoraan Nichushkinin lapaan ja tämä viimeisteli ohi Hillin. Enempää maaleja ei nähty kuin vasta rankkarikisan viidennessä parissa, jossa voittomaalin nakutti sama mies Nichushkin. Avausparissa Dorofeyev kokeili samaa viime hetken kääntöä rystyltä kämmenelle kuin aikoinaan Wildia vastaan vieraissa yhdessä hänen ensimmäisistä Vegas-peleistään, mutta Georgiev pysyi mukana sivuttaisliikkeessä. Hill puolestaan koppasi Rantasen rystyvipin. Eichel haki suoraa laukausta kuten Philadelphiassa, mutta Georgievin hanska heilahti tolpan juuressa. MacKinnon laukoi napakasti patjaan keskeltä. Theodoren tavaramerkkiliike ei tosiaan tepsinyt kuten @Amerikanihme raportoi. Kiekko karkasi liiaksi eteen. Makar sijoitti kiekon ohi etualakulman pitkän rystyviennin päätteeksi. Roy laukoi kilpeen. Mittelstadt sai Hillin jäihin ajautuen liian pieneen kulmaan. Holtzinkaan matala kuti ei uponnut, vaikka hän on kuulemma ollut treeneissä hywä pilkuissa. Nichushkin sen sijaan löysi raon hanskapuolelta. 7/10 pistettä vieraskiertueelta tyydyttää kuitenkin.

Hill päästi viidennessä startissaan putkeen korkeintaan kaksi maalia torjuen nyt 33 kertaa. Avauserässä tosin torjuntoja oli vain kuusi. Pahin tilanne oli vartin kohdalla, kun Hague vuoti sinisen puolustamisessa ja Kiviranta livahti hänen ohi, mutta Hill torjui kaistakudin. Yhdeksännellä minuutilla puolestaan Lehkonen syötti kulmasta keskustaan Eichelin jättämään tilaan. Barbashev luotti, että toinen maalineduspakeista olisi noussut ylemmäs tukkimaan hänen puolestaan slotin, mutta niin ei käynyt. Onneksi Nichushkin laukoi yli maalin. Keskustan Vegas puolusti muutoin tiiviisti ja blokkasi ulkokehälaukauksia mukavan määrän. Toisen erän alussa tolppa oli apuna, kun MacKinnon kilautti rautaan 2v1-hyökkäyksestä, mutta Hill sai varusteitaan vähän väliin. Tovin päästä tämä kitui hetken, kun Kovalenko ajoi hänen päälleen epäonnistuneen 1v1-haaston lopuksi. Päätöserässä Hill oli Vegasin turva. Alkuun hän nollasi toistamiseen Kivirannan, kun tämä laukoi patjaan keskeltä Korczakin päästettyä lävitseen poikittaissyötön. Alivoimalla Hill otti reaktiotorjunnan Mittelstadtin ohjaukseen slotista ja ylärima pelasti MacKinnonin rystylaukauksen pienestä kulmasta. Varsinaisen peliajan viime sekunneilla Hill ryösti Nichushkinin, kun tämä tälläsi poikkarista kiekon hanskan pohjalle. Jatkoajalla hän pysäytti MacKinnonin tulisen rannelaukauksen takaviistopassista. Hän tuli toisteisesti riittävästi vastaan haastamaan laukojaa ja niin tuossakin tilanteessa.

Kakkosketju oli Vegasin parasta antia pelaten useita pitkiä hyökkäyksiä kahdessa ensimmäisessä erässä. Varsinkin Hertl oli monsteri suojaamaan kiekkoa ja rakentamaan paikkoja päädystä. Edunluonti hyökkäyspäässä oli muutoin hankalaa ja laukauksia kertyikin vain 19. Seitsemännellä minuutilla Hertl käänsi päädystä kiekon maalille, mutta se ei ihan löytänyt Kolesarin lapaa. 11. minuutilla hän laukoi itse laidasta logoon Kolesarin tehtyä laadukkaan maskin. Sama toistui päätöserän alussa, kun Hertl pysyi kiekossa vasemmassa laidassa ja kääntyi sinisen kulmassa takaisin kohti maalia ennen laukaustaan varjostajan jaloista päin veskaria. Vartin kohdalla puolestaan ruuhkabussissa Hertl taiteili kiekon eteenpäin Hanifinille, joka hyökkäsi laidasta pakkien selustaan, mutta rystyuitto pysähtyi Georgievin patjoihin. Toisessa erässä Hertl itse tuhlasi 2v1-tilanteen keskialueen käännöstä, kun Malinski heittäytyi blokkaamaan hänen laukauksensa upeasti.

Hillin, Hertlin ja Dorofeyevin lisäksi plussan saa ainoaa maalia rakentamassa ollut Pietrangelo, joka myös avasi paineen alla peliä hyvin hyökkääjien lapoihin, kun hän malttoi viime hetkeen asti imeä karvaajan itseensä ennen syöttöä tyhjään tilaan. Paluupeli oli väkevä ja laitojen lähellä hän oli minusta voitokas. Neutraaleista pelaajista Holtzilla oli 2-3 puolittaista maalipaikkaa. Hän laukoi kolmannella minuutilla nollakulmasta kypärään ja kolme minuuttia ennen avaustaukoa suti Pearsonin kaukovedon riparin sivuverkkoon. Burken revanssipelistä jäi käteen neljännen minuutin kesy laukaus laidasta takapatjaan suoraluistelusta. Hanifin oli aika aktiivinen tukemaan hyökkäysalueen hyökkäyspelissä käväisten syvyydessä useamman kerran tuloksetta. Kolmosketjun ehkä paras tontti tuli kahdeksannella minuutilla, kun Karlsson petasi vastaiskussa vetopaikan keskelle Howdenille, mutta tämä kiskaisi kiekon ohi maalista.

 

[Salming]

24/82 Vegas vs. Winnipeg

Kokoonpano oli sama kuin Coloradossa, mutta hyökkäysketjut olivat ne, joihin Vegas siirtyi silloin kesken pelin eli Barbashev-Eichel-Dorofeyev, Hertl-Roy-Kolesar, Howden-Karlsson-Holtz ja Pearson-Schwindt-Burke. Olofsson on lähellä paluuta ja Stone luistelee yhä itsekseen.

Arvosanataulukko
++
+ Howden, Eichel, Barbashev, McNabb
+/- Hill, Pietrangelo, Theodore, Hague, Korczak, Karlsson, Dorofeyev, Hertl, Roy, Kolesar, Holtz, Pearson, Schwindt, Burke
- Hanifin
--

Jets meni edelle seitsemännellä minuutilla ensimmäisestä maalipaikastaan. Ehlers loi itselleen vetopaikan transitiossa haastaen Pietrangelon, mutta Hill pysäytti rystykudin. Jatkotilanteessa Morrissey laukoi ulkokehältä kohti maalia eikä Hanifin onnistunut sitomaan Perfettin lapaa, vaan tämä ohjasi kiekon pussiin. Vegas tasoitti pari minuuttia ennen taukoa. Howden tuli jäähyltä tuoreilla jaloilla, aavisti Barronin pudotuksen viivaan kohti Stanleyta, katkaisi sen, polki tämän ohi läpiajoon ja viimeisteli voimanousunsa kämmeneltä ohi Comrien. Samalla Howden sivusi yhdeksännellä maalillaan yhden kauden maali-ennätystään. Päätösminuutilla puolestaan Pietrangelo ahdisti Niederreiterin harhasiirtoon kulmassa ja Hanifin käynnisti vastaiskun katkaistuaan palautuksen maalin taakse. 3v3-vastaiskun päätteeksi Eichel petasi vetopaikan slottiin Dorofeyeville. Comrie sylki vedon eteensä ja poikittaissyöttönsä jälkeen liikettään maalille jatkanut Barbashev lapioi reboundin sisään Fleuryn vierestä. Avauserän vedot olivat 15-6, joten eipä johto vääryys ollut.

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1862682703130501444?t=aQyqr5WQ6mMne_x6vIMlCQ&s=19

Toisen erän ainokaisesta vastasi Jets. Kakkosketjun hyökkäysalueen aloitus kääntyi omiin 3v2-vastaiskuksi, kun Roy hävisi kamppailun H3:na Morrisseylle, joka kuljetuksen päätteeksi laukoi takapatjaan ja tutusti painottomalle puolelle vapaaksi jätetty pelaaja eli Perfetti sattui saamaan reboundin suoraan lapaansa eikä Pietrangelo ennättänyt blokkaamaan seurattuaan maalille ajaneen pelaajan keskikaistalla. Tuo oli sikäli huonosti puolustettu, että Hanifinkin jäi keskelle kontrolloimaan keskikaista-ajoa eikä paineistanut Morrisseyn laukausta, koska hän oletti, että Roy olisi ehtinyt takakarvaamaan tätä, mutta niin ei tapahtunut. Siksi tähänkin osumaan isoin syyllinen mielestäni oli Hanifin, jonka olisi pitänyt vain jättää keskikaista-ajo Pietrangelolle ja sulkea väli Morrisseyhin.

Päätöserän avausvitosella ykkösketju osui toistamiseen kulmarallin päätteeksi. Barbashevin syöttö viivaan katkesi lapoihin, mutta Eichel löysi irtokiekon ja käänsi sen kulmasta slottiin, josta Barbashev ohitti Comrien. Alakolmion 1v1-puolustamisessa niin Fleury kuin Kupari olivat potkun perässä, joten varsinkin ensin mainitun puolustuspelissä oli puutteita. Jets tasoitti 49. minuutilla, kun Vilardin Howdenia vastaan kaapiman aloituksen jälkeen Pionkin laukaus painui ruuhkan läpi yläkulmaan. Eichel ei aivan ehtinyt sulkemaan avointa lapaa aloituksen jälkimainingeissa. Vegas sai kuitenkin viimeisen sanan neljä minuuttia ennen loppua, kun Howden teki toisensa ja uuden maaliennätyksensä (10). Kotijoukkue lähti omista puolinopeasti. Karlsson teki sentterihaun puolustajien lähelle saaden kiekon vauhtiin. Hän mursi siniviivan viistokuljetuksella ja imi itseensä sekä paikaltaan pois lähteneen DeMelon että Connorin. Holtz sitoi keskikaista-ajollaan toisen puolustajan, joten Howden jäi auki takatolpalle, kun Namestnikovia ei napannut puolustaa loppuun asti. Karlssonin rystypassi poikki kentän oli huumaava. Kyseessä oli seitsemäs voitto putkeen runkosarjassa ja ylipäätään kahdeksas pleijarit mukaan lukien Winnipegistä, joten seura on tukevasti Vegasin rintataskussa. Samalla Golden Knights siirtyi tilastokärkeen nousuissa voittoon tappioasemasta (9).

Linkki: https://x.com/GoldenKnights/status/1862702991297716691?t=bPwICGvXyudnzoWkkrUptw&s=19

Linkki: https://x.com/SinBinVegas/status/1862712455761469936?t=7QDtraWJdiSf-vi6W5pbtw&s=19

Hill torjui ensi kertaa vasta viiden minuutin kohdalla vangiten syliinsä ex-ritari Coghlanin rannelaukauksen siniviivasta maskitta. Viisikko edessä teki hyvää työtä omissa katkoen aktiivisilla mailoilla monta pakotettua syöttöä keskustaan. Jets hidasti 1-1 ja 2-1 maaleja ennen vastaiskuaihiot esimerkiksi paljon Flyersia paremmin, joten ajattelin, että se siksi pystyikin hakemaan vähän riskilläkin passeja ytimeen, mutta kun Vegasille antoi tarpeeksi transitiosaumoja, lopulta omissa kolisi. Vartin kohdalla vierailla oli silti vasta neljä vetoa eikä se ylivoimallakaan saanut laukauksia perille, kun mm. McNabb blokkasi kivuliaasti Connorin rannarin oikeasta siivestä. Alivoima toimi loppupelinkin loistavasti sarjan parasta ylivoimaa vastaan, kun paine kiekolle oli yhtenäistä omissa. Hill puolestaan nollasi patjallaan 32. minuutilla Vilardin punnerruksen ohi McNabbin maalille. Myös niinä hetkinä, kun Jetsillä oli kiekko ulkokehällä, Vegas sai painetta annettua kiekolle nopeasti eivätkä puolustusjaksot olleet pitkiä, vaan vieraat joutuivat roiskimaan kiekkoa maalille huonoista sektoreista tai hakemaan niitä epätarkkoja syöttöjä keskustaan. Siksi Adin selvisi maalissa melko vähällä.

Avauskympillä joka vaihdossa ykkösketju pääsi Winnipegin alueelle ja Connor roikkui kahdesti Eichelissa jäähyn arvoisesti. Dorofeyev missasi välissä yhden avopaikan maalin edestä Eichelin kulmapassista. Palkinto tuli kuitenkin erän viime sekunneilla johtomaalina vahvan jakson päätteeksi. Dorofeyevin jätin plussatta, kun hänen ruuti oli märkää ja syöttöpisteet peruskauraa. Viisi minuuttia ennen loppuakin hän tuhlasi 2v1-tilanteen laukomalla logoon, mutta toisaalta loi itse paikan voitettuaan keskialueella irtokiekon itselleen Scheifelea vastaan. Eichel oli kaukalon kuninkaita ja Barbashev tutun laadukas tukipelaaja. Ykkösketjun syöttötyöskentely vakuutti ja myös Sinbin.Vegasin Ken mainitsi, että kotipeleissä Golden Knights on kyllä sahannut vastustajia nippuun ajoittain upeasti.

Howden oli yksi hahmoista. Maalinsa lisäksi hän petasi Wiljamille pari laatupaikkaa. Kahdeksannella minuutilla Holtz katkaisi sinisen tuntumassa Kuparin syötön ja käänsi pelin heti maalin eteen, jossa oli 2v1-tilanne. Howden jatkoi kiekon viereen Coghlanin läpi Karlssonille, mutta 700. peliään änärissä tahkonnut ruotsalaistähti missasi tyhjän repun Dylanin saatua lapansa vielä jotenkin laukauksen eteen. Toisen erän lopussa puolestaan Holtz ja Howden lähettivät perättäiset keskilinjan puhkoneet poikittaissyötöt ja Karlsson ohjasi maalin edestä ohi maalin. Ilman voittomaalin alustusta Karlsson olisi saanut miinuksen uskomattomasta tuhlailustaan, koska hän myös 32. minuutilla pääsi nokikkain Comrien kanssa rystypunnerruksen jälkeen. Neutraaleista yksilöistä Schwindt sähisi ihan hyvin ja tarjoili kakkoserässä oikeasta laidasta syötön maalille, josta Pearson ohjasi kiekon yli kehikon. Kakkosketjun paras paikka taisi olla matsin puolivälissä Hertlin laukaus suoraluistelusta vasemmasta laidasta, mutta sekin oli ponneton. Alakerrasta harkitsin plussaa alivoimasoturi McNabbille ja lopulta sen annoinkin. Haguen tilannekovuus laitojen lähellä oli myös positiivinen asia.