Vegas Golden Knights 2023–2024

  • 63 006
  • 320

Mihin asti Golden Knights yltää kaudella 2023–2024?

  • Mestaruuteen

    Ääniä: 11 23,4%
  • Finaaliin

    Ääniä: 3 6,4%
  • Konferenssifinaaliin

    Ääniä: 15 31,9%
  • Konferenssivälieriin

    Ääniä: 11 23,4%
  • Pudotuspelien avauskierrokselle

    Ääniä: 4 8,5%
  • Pudotuspelien ulkopuolelle

    Ääniä: 3 6,4%

  • Äänestäjiä
    47
  • Poll closed .

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
69/72 Barracuda vs. Silver Knights 6-5

Juniorikautensa päättänyt Mathieu Cataford kutsuttiin Silver Knightsin matkaan ottamaan tuntumaa AHL:ään, vaikka ensi kausi meneekin vielä junnupeleissä. Haastattelussa hän sanoi, että menestyksekkään kauden taustalla oli se, että hän kehittyi nopeammaksi viime kesän aikana ja ylipäätään fysiikka parani. Hän debytoi kolmosketjun vasemmassa laidassa, kun Dzingelin sentterikokeilu jatkui ja toinen veteraani Cracknell oli oikeassa laidassa. Cataford oli lentänyt paikalle maanantaina ja ehti vetää yhdet treenit joukkueen mukana ennen tositoimia. Hänhän missasi syksyllä tulokasturnauksen pelit olkapäävamman vuoksi, joten kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun hän pelasi Craigin alaisuudessa ja ylipäätään organisaatio näki hänet merkityksellisessä pelissä ritaripaidassa, koska kehitysleirin sisäiset matsit eivät sellaisia ole. Puolustuksessa parit oli sotkettu alkukauden kaltaisiksi, mutta toki Korczak oli Cormierin paikalla. Tämä missasi toisen pelin putkeen ja häntä seurataan päivittäin.

Morelli - Brabenec - Denisenko
Rondbjerg - Froese - Rempal
Cataford - Dzingel - Cracknell
Geertsen - Jones - D'Amato

Ahac - Korczak
Bischoff - Sedoff
Chayka - Mayo

Vikman
Saville



Plussat ja miinukset
++
+ Rondbjerg, Froese, Brabenec, Morelli, Cataford, Cracknell, Sedoff, Chayka
+/- Bischoff, Ahac, Korcak, Geertsen, Mayo, Jones, Geertsen, D'Amato, Rempal, Denisenko
- Dzingel, Vikman
--

- Vuoristoratamainen ottelu päättyi 6-5 kotijoukkueelle. Thompson avasi maalihanat ylivoimalla, kun lämäri painui ohi Jonesin myöhässä olleen peiton. Maalin edessä Sassels sai lapansa vielä väliin Mayon selän takana. 14. minuutilla Barracuda oli tehdä toisen YV-pöntön, mutta Vikman vangitsi syliinsä Bystedtin kudin slotista. Ja puoli minuuttia myöhemmin Rondbjerg osui alivoimalla 2v2-vastaiskusta Froesen takaviistosyötöstä. Rannelaukaus Bystedtin jaloista yläkulmaan oli tarkka. Toisessa erässä ylivoimalla heti sisäänviennin jälkeen Morelli yritti syöttää maalille, mutta Thompson oli välissä. Tämä työnsi kiekon kuitenkin suoraan keskustaan Brabenecille, jonka nopea laukaus yllätti Chronan. Pelin puolivälissä SJ osui uudelleen ylivoimalla. Gushchin salasi syöttönsä hienosti vasemmasta siivestä. Mayo oli vetolinjan edessä, joten venäläinen löysi raon hänen ja Rondbjergin välistä poimia takakulmalle hiipineen Toddin avoin lapa. Vikman oli voimaton. Hetken päästä transitiopuolustus epäonnistui, kun Dzingel kompuroi 2v2-tilanteessa ja Robins pääsi vapaasti etenemään maalille Toddin syötöstä. Kisutus kainalosta upposi sisään. 4-2 maali päätösminuutilla kakkoserässä oli lähes toisinto. 2v2-vastaiskusta Cardwellin laukaus oikeasta laidasta upposi helposti Vikmanin ohi. Bischoff häiritsi mielestäni vetoa riittämiin roikkumalla sääntöjen rajamailla miehessään kiinni. Gushchinin lätty lapaan oli muuten taas supertarkka
- Päätöserässä HSK kiri rinnalle ja ohi kuudessa minuutissa. Ensin Cracknell karvasi kiekon päädyssä takaisin, Cataford suti lumet kiekon päältä maalin edessä ja Chayka viimeisteli tälle asti valuneen syötön verkon perukoille. Seuraavassa vaihdossa Jones karvasi puolestaan kiekon Kleelta ja tarjoili Morellille maalipaikan luukulle eikä tämä erehtynyt. Johto-osumasta vastasi vanhanaikaisella Morelli. Brabenec kaapi aloituksen, Sedoff laukoi ohi maalin, Denisenko siirsi irtopalan päätyyn ja Mo iski illan toisensa. Päätöskympillä kuitenkin SJ teki kolmannen transitiomaalin, kun Vikman hörppäsi taas laukauksen oikeasta laidasta. Gushchin ampui etukulmaan eikä ruotsalaisveskari ollut hereillä. Kaistalaukaus pistelinjan ulkopuolelta maskitta ei vain saisi mennä sisään. Voittomaali syntyi puolestaan alivoimalla. 2v2-vastaiskusta Vikman potkaisi Cardwellin laukauksen pakin jaloista takaisin tämän lapaan ja toinen laukaus ohitti ruotsalaisen. Ei tuokaan nyt Vikmanilta nappiin mennyt valitettavasti. Halvalla tavalla vieraat lahjoittivat voiton kotijoukkueelle
- Korczak loukkaantui avauserässä ja Geertsen pelasi pakkina toisesta erästä alkaen. Alakerran onnistujat olivat Chayka ja Sedoff. Jälkimmäinen katkaisi tukun vastaiskuja eteenpäin puolustamalla ja nappasi syöttöpisteen päätöserässä. Chayka maalinsa lisäksi puolusti myös vahvasti eteenpäin, rouhi kulmissa voitokkaasti ja ennen kaikkea oli kiekollisena paineen alla todella varma toisin kuin joskus toisinaan tällä kaudella. Hän jopa uskalsi tulla jalalla ohi karvaajan pari kertaa. Yläkerrasta plussaa saavat tehoilijat ja miinusta Dzingel, joka kompuroi yhdessä takaiskumaalissa kohtalokkaasti eikä jalkanopeus edelleenkään vakuuta varsinkaan alaspäin tultaessa. Vikmanin miinus on selviö parin hörpyn myötä

Catafordin ainoa tilastomerkintä oli yksi syöttöpiste. Teholukema ja laukauslaskuri jäivät nolliin. Jääaikoja ei puolestaan virallisesti ole saatavilla. Tutusti tein huomioita vaihto vaihdolta, kun kyseessä oli debytantti ja vertasin havaintoja helmikuun lopun nostoihin junioripelistä:

Yhteenveto

+ PAPP:ssa Cataford toimi systeemin mukaisesti. Hän valui luomaan 5v3-ylivoimaa b-pisteiden alapuolelle, jos kiekko oli siellä sekä tuplasi paikan saadessaan. Hän myös tunnisti hetket, kun piti olla palomies ja paikata Vidicekia keskustassa
+ Omalla alueella hän ei vuotanut siniviivan kulmassa, vaan jatkoi kiekot ulos kuten laiturin pitääkin ansaitakseen valmentajan luoton. Toki varsinaisesti häntä ei noissa hetkissä testattu, vaan aikaa purkuihin oli aika hyvin, kun vastustajan puolustajat perääntyivät ajoissa. Yhtä kaikki, puolustusalueen hyökkäyspelaaminen oli plussan arvoista
+ Keskialueen puolustuspelaamisessa kiekko ei mennyt trapissa seisoessa (2-3 kertaa) hänen lävitseen kertaakaan, vaan tuloksena oli jopa kaksi itse tehtyä katkoa, joista jälkimmäinen oli siis ottelun lopussa johtoa suojatessa
+ Keskialueen uudelleenryhmittymisissä laiturina Cataford hoiti roolinsa niin ikään hyvin ja pystyi siniviivan kulmaan ankkuroituneena jatkamaan kiekkoja joko syvään tai pelaamaan laidasta seinäsyötön pistelinjalle vauhtiin sentteri Vidicekille. Kyky ahtaan tilan peleihin oli siis kunnossa ja se on tärkeää änäriäkin ajatellen, koska siellä ei ole aikaa riplailuun, vaan syöttötaito korostuu. Kesän kehitysleirilläkin Cataford vakuutti minut noilla yksinkertaisilla, mutta tehokkailla peliteoillaan keskialueen ylityksissä. Hän osaa hyödyntää ketjutovereitaan, mikä sekin tuli jo kesällä oikeastaan ilmi. Suomalaislupaus Urosellakin nuo osa-alueet ovat kuosissa
+ Catafordin hyökkäysvarmuus oli hyvää. Hän ei hukannut kiekkoja keskialueella kertaakaan, joten kiekollinen suoritusvarmuus oli äärettömän hyvää kriittisellä alueella
+ Transitioissa Cataford ymmärsi ikään kuin barbashevmaisesti sen, että hänen ei kannata kuljettaa kiekkoa, koska vierellä on vikkelämpiä pelaajia. Niinpä hän luopui kiekosta ajoissa melkein aina ja liikutti sen eteenpäin simppelillä syötöllä teipistä teippiin kuten Barbashev aina luovuttaa kiekon Eichelin haltuun
+ Hyökkäysalueen puolustuspelaaminen oli mallikasta ja mailankäyttö paljon jämptimpää kuin omissa. Hän riisui parikin kertaa vastustajan kiekosta ja heti niiden jälkeen joko laukoi itse tai alusti tekopaikan ketjukaverille. Kilpailullisuus, loppuun asti pelaaminen ja takakarvauskyvyt ilmenivät noissa tilanteissa
+ H3-rooli hyökkäysalueella sujui luontevimmin. Hän varmisti, kun piti eikä pelannut itseään pihalle. Hän osasi myös lukea sen, mihin vastustaja kiekon seuraavaksi siirtää ja ehti tukkimaan 3-4 kertaa pelin puolen laidan eikä Remparts päässyt omista ulos. H3:na Cataford myös osasi hiipiä tyhjiin tiloihin vastustajan viisikon sisään maalin eteen/slottiin pari kertaa oikea-aikaisesti, mutta kiekko ei vain tullut lapaan niinä kertoina. Cataford myös mielellään kiertää korkealle puolustajien väliin laukomaan ranteella kääntölaukauksia kahden kerroksen maskin läpi
+ Rannelaukaus 1-1 tasoituksessa oli Marchessault-tasoa. Viisi laukausta kohti maalia oli joukkueesta eniten ja niistä kolme luokiteltiin vaarallisiksi. Ylivoiman lakaisulaukaus suoraan syötöstä oli ihan potentiaalinen, vaikka Filion veti pidemmän korren tällä erää
+ Kiekonkäsittely täydessä vauhdissa oli sulavaa ja tuli ilmi päätöserän loistavassa sisäänviennissä oikeaa laitaa pitkin. Kädet olivat mainostetun pehmeät
+ Kiekon suojaaminen oli ihan hyvää. Pidin siitä, että Cataford käytti kroppaansa mainiosti hyödykseen ja ennen kaikkea esim. vastustajan maalin takana otti ensimmäisiä kosketuksia jalkapallotermein "tyhjään tilaan", jottei puolustaja päässyt hänen iholleen tökkäämään kiekkoa pois. Tuo taito on elintärkeä, jos raamit eivät ole Jagrin kaltaiset
+ Cataford oli saippuamainen pideltävä parhaimmillaan ja hankki pari ylivoimaa, joista tuloksena oli kaksi välitöntä maalia

+/- Ollessaan toinen syvyyshyökkääjä 2-1-2/2-3 hyökkäysaluemallissa Cataford voisi vähän useammin mennä mielestäni ottamaan iskuja vastaan vastustajan viisikon sisään/maalin eteen. Etukäteismainostus halukkuudesta mennä maalille ei täysin kyllä toteutunut. Esimerkiksi vasemmasta kulmasta on hankala tehdä maalinteon tukitoimia eikä yksi maskimies ole aina riittävästi. Mutta jos luonteena on ennemmin rakentaa eichelmaisesti peliä ulkokehältä, identiteettiä ei tietysti kannata radikaalisti muuttaa, vaan vahvistaa minäkuvaa pelaajana. Aikuisveskareita ei kuitenkaan pienistä kulmista yllätetä ja jos syöttötarkkuus keskustaan on yhtä huonoa kuin tässä matsissa, sitten Catafordista ei välttämättä ole paljoa hyötyä hyökkäysalueen hyökkäyspelissä. Ytimeen on mentävä aiheuttamaan kaaosta, kun oma "vuoro" on
+/- Erikoistilannepelaaminen oli neutraalia. Alivoimia oli vain kaksi ja niistä ensimmäinen päättyi heti takaiskuun. Jälkimmäisellä kerralla Cataford sitoi kertaalleen vastustajan hyvin irti kiekosta maalin edessä, mutta varsinaisesti peittopelaamisen tasoa ei esimerkiksi testattu. Ylivoimilla kiekkokosketuksia oli aika vähän ja Cataford oli ennemmin marchessaultmainen snaipperi kuin pelintekijä
+/- Suoraluistelunopeus täydessä vauhdissa oli vertailukelpoista. Kyse on vain siitä, miten nopeasti hän pystyy kiihdyttämään siihen vauhtiin
+/- Laitojen lähellä pelaaminen ja tilannekovuus oli keskinkertaista. Se oli pieni pettymys etukäteistietoon nähden. Hän tarvitsee lisää voimaa niin staattisiin vääntöihin kuin oveluutta mailamiekkailuihin

- HAHP:ssa hän pakotti muutamia rystysyöttöjä turhan ahtaaseen rakoon keskustaan eivätkä ne menneet perille. Varmaankin ohjeistuksena on ollut vegasmaisesti se, että syöttöjä parhaaseen sektoriin saa ja pitää hakea menetyksienkin uhalla, mutta ehkä vähän tarkemmin syöttöhetket Mathieu voisi vielä valita
- PAPP:ssa mailapuolustaminen oli puolivillaista ja hän hieman kellui minusta liikaa. Intensiteetin pitää parantua aikuisia vastaan pelatessa. On vain oltava päättäväisempi esim. tuplaustilanteissa
- Tasapaino luistimilla kamppailutilanteissa ei jättänyt avauserässä hyvää kuvaa, vaan Cataford kompuroi pariinkin otteeseen. Lisäksi ensimmäiset potkut kaipaavat vielä vähän terävyyttä lisää, jotta hän ehtii omalla alueella ajoissa vetolinjoille tai tekemään stoppeja laitoihin
- Aloitukset 2/7. Laiturisentterinä hän otti oikean puolen aloituksia, mutta voittoprosentti jäi kehnoksi


Avausvaihto alkoi ajassa 1:35 lentävänä. Cataford pääsi heti karvauspuuhiin. Frisch ehti liikuttaa kiekon eteenpäin oikeasta kulmasta, mutta Mathieu vei taklauksensa loppuun asti, joten AHL-ura alkoi rymisten. Barracudan hyökkäys pysäytettiin keskialueella muiden voimin ja Mayo haki päätykiekon. Tämä liikutti sen ykkösellä ränniin ja siniviivan oikeasta kulmasta Cracknell yritti jatkaa kiekon pistelinjalle, jonne tarjonnan teki Cataford, mutta syöttö ei tullut perille, kun Frisch puolusti sen verran hyvin selkäpuolelta. Paine jäi Hendersonin alueelle ja kun yhä jäällä ollut Froese meni kulmaan painimaan, Cataford otti kurinalaisen palomiehen roolin tukkien slotin. Kiekko juuttui pelaajien jalkoihin niin pitkäksi aikaa, että peli oli vihellettävä poikki.

Dzingel hyppäsi kehiin Froesen paikalle ja kolmosketju jäi jäälle puolustuspään aloitukseen. Dzingel hävisi sen, mutta Vikman torjui Robinsin kaarilaukauksen. Jatkotilanteessa Dzingel irtosi oikeaan kulmaan kamppailemaan puolustajan avuksi ja tuli voittajana ulos. Hän sai tuupattua kiekon laitaa pitkin Catafordille, joka ei jatkanut sitä ulos, vaan rauhoitti alaspäin Bischoffille. Tämä syötti kiekon takaisin Catafordille punaviivalle. Puolustaja Buchelerin välitön sivupaine oli kuitenkin liikaa ja Cataford menetti kiekon, kun helmikuun junnumatsissa hän ei vuotanut kertaakaan kiekollisena keskialueella, vaan onnistui aina joko dumppaamaan kiekon syvään tai pelaamaan sen omille viereen. Sedoff kuitenkin puolusti eteenpäin ja nappasi kiekon Toddilta takaisin vaihtoaitioiden edessä. Samalla Cataford älykkäästi alimpana hyökkääjänä putosi varmistamaan Sedoffin nousun. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Cracknell otti sentteriposition ja mursi viistokuljetuksella siniviivan, kun Cataford oli yhä toisena pakkina hetkellisesti. Hän vei kiekon aina pohjaan asti ja sillä aikaa Cataford ehti tulla taustalta apuun alapuolelle. Tämän pudotussyöttö siniviivaan Bischoffille meni perille ohi laiturin. Bischoff levitti ja Sedoff kiskaisi one-timerin, jonka Chrona sylki eteensä. Cataford ehti reboundiin ennen Bucheleria, mutta tämä liimasi miehensä jämptisti oikeaan kulmaan, kun Chrona oli sinne irtokiekon huitaissut. Cracknell tuli apuun, mutta Barracuda voitti laitakahinan päästen purkamaan kiekon, joten Mathieukin kurvasi vaihtoon 80-sekuntisen uurastuksen päätteeksi.

Ajassa 5:30 Cataford tuli suoraan vaihdosta hakemaan päätykiekkoa, mutta vuoti heppoisenkin paineen alla. Reverse-passi Sedoffille ei onnistunut, kun Carroll karvasi kiekon. Tämä haki ilmaveiviä, mutta Sedoff löi kiekon lavasta pois. Jatkotilanteessa Thompson laukoi siniviivasta ohi maalin. Cataford ja Klee rynnistivät oikeaan laitaan irtokiekon perään. Cataford oli hitaampi ja Klee sai pidettyä paineen vieraiden alueella, kunnes räpelsi kiekon itse keskialueen puolelle. Kuten junnupeleissä, ensimmäisten potkujen hitaus esti Catafordia tekemästä stoppia laidan lähellä, joten luistelu vaatii yhä paljon jumppaamista. Barracuda haki uutta vauhtia omista ja tarkka avaus 1-2-2:n keskimmäisen tason väliin johti sisäänvientiin. Cataford oli tukkimassa vasenta puolta ja kieltämättä hänen ja Dzingelin välissä oli iso tila, johon avata. Ja kun Sedoff vielä kompuroi siniviivalla, Robins pääsi vapaasti nousemaan maalille asti. Tämä ei kuitenkaan laukonut, vaan haki vielä turhaan syöttöä takatolpalle, mutta Sedoff ehti siihen väliin ja maalinedusruuhkasta Cracknell poimi irtokiekon siirtäen painopisteen toiseen päätyyn, kun Cataford kurvasi penkille.


Yhdeksännellä minuutilla Cataford operoi hyvin ruuhkabussissa keskialueella. Dzingel liikutti hänelle kiekon eteenpäin ja Cataford väisti yhden pelaajan sivupaineen jatkaen sitten kiekon oikeaan laitaan Cracknellille. Käsien pehmeys kävi tuossa ilmi eikä Mathieuta huimaa kovassakaan vauhdissa, vaan kiekonkäsittely on sulavaa. Jatkotilanteessa hyökkäysalueella hän teki korkean maskin Mayon kutiin, joka meni ohi maalin. Cracknell haki irtokiekon vasemmasta kulmasta ja syötti sen takaisin ristiin Mayolle. Cataford ei maalin takaa ehtinyt maskiin kunnolla sillä kertaa ja vastustaja muutoinkin sitoi hänet hyvin irti mahdollisesta reboundista, joten 1v1-kovuutta on vain parannettava fysiikkatreeneillä, jotta Cataford pystyisi luomaan etua 1v1-tilanteita voittamalla hyökkäysalueen hyökkäyspelissä tulevaisuudessa vastustajan alakolmion miesvartiointia vastaan. Toisaalta hanakkuus mennä ytimeen oli suurempaa kuin helmikuussa.

Koska Cataford ei pelannut erikoistilanteissa, hän palasi kaukaloon vasta neljä minuuttia ennen taukoa osana sekaketjua Jonesin ja Denisenkon kanssa, mutta tuo vaihto kesti vain kymmenisen sekuntia ja mainosten jälkeen kakkosketju palasi kehiin. Catafordin mailahäirintä keskialueella kuitenkin pakotti vastustajan luistelemaan poikittain. Enempää vaihtoja avauserän toisella puoliskolla ei tullut, kun HSK pääsi taas lopussa ylivoimalle.

Toiseen erään ylivoimaa jäi 27 sekuntia ja Dzingelin ketju komennettiin jäälle takanaan Bischoff ja Sedoff, joten Cataford sai sitä kautta hieman YV-kokemusta, muttei osana varsinaisia YV-viisikkoja. Bischoff avasi oikeaa laitaa pitkin Catafordille, joka yritti jatkaa kiekon ykkösellä poikittain Sedoffille. Syöttö meni lopulta perille vastuksen lavan kautta onnekkaasti. Dzingelin seuraava poikittaissyöttö siniviivan päällä niin ikään puoliksi katkottiin eikä Cracknell-Cataford kaksikko ehtinyt jatkokarvaamaan kiekkoa takaisin, mutta MC vei taas taklauksensa loppuun saakka puolustajaan. Barracuda purki ja joukkueet tulivat täysilukuisiksi.


Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Cracknell haki taas sentterimäisesti kiekkoa puolustajien välistä ja Cataford toisena laiturina ankkuroitui siniviivan kulmaan kuten pitikin. Cracknell mursi keskeltä siniviivan, mutta hänet liimattiin kulmaan. Cataford tuli apuun 2v2-tilanteeseen, mutta Coe voitti häntä vastaan mailamiekkailun helposti nostaen kiekon lasin kautta ulos. Sedoff oli kuitenkin hyvin vastassa punaviivalla ja Catafordkin tuli alaspäin lujaa napaten irtokiekon haltuunsa, joten työmoraali oli kunnossa. Coe oli karvata kiekon uudestaan takaisin, mutta MC sai palautettua kiekon alas. Vaikka alla oli jo 50-sekuntinen vaihto, ketju ryhmittyi vielä kertaalleen uusiksi keskialueella ja Cracknell mursi taas siniviivan, kun Cataford liikkui omalle paikalleen siniviivan vasempaan kulmaan. Cracknell vieritti kiekon ränniä pitkin painottomalle puolelle ja pakki palautti kiekon vasempaan kulmaan, jossa 2v4-alivoimaisina Cataford ja Dzingel vain hävisivät jo väsyneinä kamppailutilanteen nopeasti.

24. minuutilla Cataford stunttasi Geertseniä nelosketjussa. Hän varmisti taas Sedoffin eteenpäin puolustamisen ja sitten keskialueen käännöstä neppasi kiekon selustaan menettämättä sitä, mutta jatkokarvaus Pullia vastaan ei onnistunut, vaan suomalaispakki liikutti kiekon ränniin ajoissa. Toisessa päässä Sedoffia rikottiin jäähyn arvoisesti. Siirretyn jäähyn aikana Cataford sai avauksen Bischoffilta oikeaan laitaan ja mursi siniviivan, mutta jättösyöttö meni vihulaiselle ja tuomio pantiin täytäntöön.

Seuraavassa vaihdossa Cataford aavisti hyvin H3:na Frischin rännisiirron suunnan ja esti purun oikeassa laidassa. Sapovalivmainen pelinluku vastustajan siirtokiekoissa vakuutti jo viime näkemällä. Jatkokarvaus Jonesin kanssa oli kuitenkin jälleen pehmeää eivätkä he saaneet kiekkoa takaisin itselleen maalin takana. 28. minuutilla Dzingel pysäytti transition keskialueella ja Cataford nappasi irtokiekon kääntäen pelin suunnan. Laukaus vasemmasta laidasta epäonnistui, kun maila pamahti rikki. Vaihdon lopussa ennen isäntien pitkää kiekkoa Cataford oli täyttämässä omaa aluetta oikein eli ottamassa sentteripositiota ensimmäisenä alas ehtineenä hyökkääjänä.

31. minuutilla Cataford pelasi Brabenecin ja Morellin kanssa. Keskialueen aloitustappion jälkeen hän ei ihan ehtinyt liikkua ajoissa oikeaan laitaan peittämään puolustajan pystysyöttöä, mutta Ahac puolusti eteenpäin pakottaen vastustajan laiturin päätytippaukseen, jonka haki Chayka ja HSK pääsi pois omista, mutta Cataford ei ennättänyt luistella purun perään eikä lähtenyt karvaamaan maalin taakse, vaan vieraat asettuivat 1-2-2 trapiin viivelähtöä vastaan. SJ ei ylittänyt keskialuetta Catafordin puolelta, vaan toiselta laidalta, jossa vastassa oli Chayka. Vastaiskuaihio tyrehtyi heti, kun tämä hukkasi kiekon ja SJ sai dumppauksellaan painopisteen siirretyksi. Vikman kuitenkin koppasi Houlen kääntölaukauksen kaukaa vasemmasta laidasta.


Cataford ehti juuri hypätä vaihdosta kehiin, kun omissa soi 3-2 maalin merkiksi, joten hän sai ansaitsemattoman miinuksen tehotilastoon. Hän jäi jäälle tietysti maalinjälkeiseen vaihtoon ja toimi taas palomiehenä, kun Dzingel oli kulmassa Sedoffin kanssa painimassa. Bischoff peruutti heitä ennen maalin eteen ja samalla Cataford lähti palaamaan kohti laiturin paikkaa, mutta se oli virhe, koska hän jätti Bischoffin 1v2-tilanteeseen maalin eteen Barracudan kaivettua kiekon laidasta maalin kulmalle. Bischoff ei saanut katki poikittaissyöttöä tolpalta toiselle, mutta onneksi Graingerkaan ei osunut Kaspickin syöttöön, joten Catafordin illan ainoa isompi erhe ei kostautunut. Tämä noukki irtokiekon laidasta ja tyytyi minimiin eli parin potkun jälkeen hän vain purki kiekon laidan kautta punaviivalle kohti Cracknellia, joka ei syöttöön ehtinyt. Cataford pääsi heti perään kokeilemaan uutta purkua toiselta puolelta ja jatkoikin kiekon oikeaa laitaa pitkin sillä kertaa onnistuneesti Cracknellin lapaan negatiivisesta peliasennosta huolimatta. Suorahyökkäyksen vienti pohjaan ei onnistunut, kun Dzingelin seinäsyöttö katkesi SJ-mailoihin. Transitiopuolustamisessa Cataford oli hyvä ja taklasi Sasselsin irti kiekosta, kun Sedoff ensin hidasti tätä ja ohjasi 3v1-miinaan.

Kaksi minuuttia ennen toista taukoa Sedoff pysäytti vastaiskun keskialueella ja Dzingel vei kiekon takaisin sisään hyökkäysalueelle. Cataford liukui maskiin ja paini miehekkäästi puolustajaa vastaan, mutta Sedoff ei laukonut, vaan siirsi vastuun Dzingelille oikeaan laitaan. Tämäkään ei ampunut, vaan odotti vielä Cracknellin takakierron. Sillä aikaa Bucheler ehti siirtää MC:n pois Chronan näkökentästä. Cracknell kilautti siitä huolimatta rannelaukauksen tolppaan.

Päätöserän avausvaihdossaan Cataford pääsi tehoille. Ensin toki hän karvasi taas myöhässä, mutta jysäytti silti taklauksensa loppuun Pulliin. Keskialueen käännöstä Cataford vippasi rystyltä kiekon takaisin Barracudan alueelle ja kiiruhti itse perään. Pulli oli paikalla ensin ja syötti viereen, mutta taas kerran Cataford taklasi silti pelaten tilanteen loppuun asti. Cracknell katkaisi rännisiirron oikeassa laidassa ja Ahac palautti hänelle kiekon ränniä pitkin maalin taakse. Cataford liikkui maskista pois pelattavaksi päätyyn, mutta Cracknell syötti rystyltä slottiin Dzingelille, joka oli pidettynä mailaviidakossa. Nämä kuitenkin karvasivat kiekon takaisin Barracudan maalin takana, kun Kaspick ei purkanut lasin kautta ulos, vaan jostain syystä kuljetti pelivälineen sinne. Tehtyään riiston Cracknell syötti heti maalin eteen jääneelle Catafordille, joka pyyhki pölyt kiekosta hakiessaan one-timeria. Kiekko valui hipaisun jälkeen Chaykalle, joka kiskaisi sen yläkulmaan. Syöttöpiste ei ollut maailman kaunein, mutta tilastoista sitä ei kukaan vie.

45. minuutilla Cataford otti opiksi palomiehenä ja pysyi slotissa niin kauan, että Chayka voitti varmasti kiekon itselleen maalin takana pyörähtäen vastustajan alta pois. Keskialueen irtokiekkotaistossa Cataford puolestaan kiilasi kiinni Toddiin ja riisti kiekon. Cracknell jatkoi sen syvään ja H2:na jatkokarvasi takaisin vasemmassa laidassa. Ristipudotus viivaan löysi Ahacin, jonka veto blokattiin päätyverkkoon. Seuraavassa vaihdossa Cataford puolestaan liukui vähän laiskasti omiin eikä siksi ehtinyt voittaa luistelukisaa Bystedtia vastaan selustakiekkoon, joka tuli ränniä pitkin hänen painottoman puolen laidalleen. Bystedtin jättö ei kuitenkaan mennyt omille ahdistettuna, joten HSK voitti kyllä kiekon heti omille. Sitä seuraavassa vaihdossa MC puolestaan vain kellui siniviivan kulmassa, kun muut kamppailivat kiekosta alapuolella. Kiekkokosketuksia ei tullut.

Päätöskympillä Geertsen avasi pystyyn laitaa pitkin ja Cataford ohjasi kiekon syvään, vaikka puolustaja oli selässä. Noissa hän loisti junnuissakin. Cracknell ei ehtinyt jatkokarvaamaan, mutta Cataford luki taas siirtokiekon ja esti purun vasemmassa laidassa. Dzingel laukoi irtokiekon keskustasta heti kohti maalia. Se blokattiin ja peli kääntyi, mutta HSK hidasti hyvin 3v4-vastaiskun ylivoiman turvin. Cataford jatkoi sinisen kulmasta voitetun kiekon keskialueen puolelle Cracknellille, jolta vedettiin jalat alta. Mayo heitti kiekon maalille oikeasta laidasta ja Cataford spurttasi reboundiin, mutta Frisch ehti lyödä sen kauemmas. Mayon uusi laukaus siniviivasta paukkui pleksiin. Cracknell haki maalin takaa syöttöä H3:lle Catafordille, joka etsi tyhjää jäätä slotista, mutta puolustajan lapa oli välissä ja paine purkaantui.

Viimeisen vaihtonsa Mathieu pelasi kolmisen minuuttia ennen loppua. Hän täytti oman alueen hyökkääjistä ensimmäisenä suunnanmuutospuolustamisessa ottaen siis sentterin paikan ja meni päätyyn painimaan Sedoffin avuksi. Hän onnistuikin voittamaan suurin piirtein pelin ensimmäisen staattisen vääntönsä Gushchinin kustannuksella, kun Bystedt liimasi Sedoffin päätyyn. Siirtokiekko ränniin maalin takaa ei kuitenkaan mennyt omille. Laukaus laidasta kuitenkin kimposi päätyverkkoon ja sen koommin Catafordia ei askissa enää nähty, kun isot pojat hakivat tasoitusta.

Yhteenveto

+ Cataford oli omaksunut systeemin vaatimukset nopeasti tai olivathan ne toki kehitysleiriltä tuttuja. PAPP:ssa hän toimi mm. palomiehenä, kun piti, mutta fuskasi kertaalleen toki ylöspäin kakkoserässä jättäen Bischoffin yksin maalin eteen kahta pelaajaa vastaan. Opiksi hän otti heti seuraavalla kerralla pysyen slotissa siihen asti, että kiekko oli todella omilla. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Cataford varmisti puolustajan nousun heti avausvaihdossa, kun Sedoff oli puolustanut eteenpäin ja myöhemmin ankkuroitui siniviivan kulmaan ollessaan laituri. Kurinalaisuus oli tiedossa junnumatsinkin perusteella eikä sitä tuo yksi virhe poistanut
+ Sulava kiekonkäsittely kovassa vauhdissa ja ruuhkabussissa pehmeiden käsien ansiosta. Ne mahdollistavat Catafordille simppeleiden ja peliä edistävien pelitekojen tekemisen keskialueella, mikä on hänen yksi vahvuuksistaan. Hän ei haudo kiekkoa, vaan kunnioittaa siniviivojen välistä aluetta
+ Hanakkuus mennä ytimeen/maskiin tekemään maalinteon tukitoimia ja ottamaan iskuja vastaan vastustajan viisikon sisässä oli junnupeliä parempaa, mutta reboundeihin ehtimiseen reagointi- ja irtiottokyky ei riittänyt
+ 1-2-2 trapissa seisoessa kiekko ei mennyt Catafordin lävitse tässäkään pelissä ja keskialueen mailahäirintä oli aktiivista kuten junnuissa, mutta hänen ja Dzingelin välissä oli kyllä turhan iso tila kertaalleen. Laskisin keskialueen puolustuspelaamisen silti Catafordin vahvuudeksi tämänkin pelin perusteella, kun hän taklasi kertaalleen Toddin irti kiekosta
+ PAPP:ssa laiturina Cataford ei hukannut kiekkoja, vaan jatkoi ne keskialueelle ongelmitta ja usein myös Cracknellin lapaan, joten aiemmin nähdyn mukaisesti puolustusalueen hyökkäyspelaaminen oli plussan arvoista
+ H3-roolissa Cataford luki vastustajan siirtokiekon suunnan ja piti paineen kahdesti sen ansiosta Barracudan alueella, joten helmikuinen huomio pelinlukukyvystä noissa tilanteissa päti AHL:ssäkin
+ Transitiopuolustaminen oli hyvää ja motivaatio alaspäin pääosin kuosissa. Catafordin yhteistyö eritoten Sedoffin kanssa toimi ja kun tämä ajoi vastaan, Cataford varmisti selustan ja nappasi joko irtokiekon tai taklasi Sedoffin hidastaman pelaajan lopullisesti irti kiekosta lukumääräisen ylivoiman turvin
+ Taklausten loppuunvienti (ainakin 5 kpl) ja korkealta karvatessa sijoittuminen niin, että puolustaja ei voinut avata keskustaan, vaan ainoa reitti oli samaa kaistaa pitkin pystyyn tai ränniin
+ Cataford ei pakottanut peliä hyökkäysalueella kuten viimeksi, vaan sai harvat syötöt tarkemmin omille, mutta toki kiekkokosketuksia ei yhtä paljon tullut, kun hänen roolinsa oli olla enemmän maskissa kuin ulkokehällä. Siksi saippuamaisuudestakaan ei saanut juuri osviittaa
+/- Keskialueen kiekollinen suoritusvarmuus ei ollut ihan niin rautaista kuin helmikuussa, jolloin hän ei menettänyt kiekkoa kertaakaan. Avausvaihdossa Cataford nimittäin heti menetti limpun ja toisenkin erän alussa harhasyöttö oli lähellä YV-haussa, mutta silti sanoisin, että häneen voi keskialueen ylityksissä luottaa myös AHL:ssä ja muut tilanteet tässäkin pelissä hän hoiti kunnialla dumpaten suosiolla kiekon selustaan, jos väylää murtaa siniviiva hallitusti ei ollut. Eikä neg. asennoissa operointi ole ongelma, vaan hän osaa tipata kiekkoja syvään vastustajan puolustaja selässäänkin
- Kärkikarvaajana riistot jäivät tekemättä, kun hän oli aina myöhässä tai kamppaili muuten pehmeästi, joten Cataford sopii ennemmin H3-rooliin lukemaan siirtokiekkojen suuntia
- Ensimmäiset luistelupotkut kaipaavat yhä räjähtävyyttä, jotta Cataford ehtii esim. omissa 50-50 kiekkoihin ennen vastustajaa painottoman puolen laidassa ja saa tehtyä stoppeja. Lisäksi luistelunopeuden kasvatus mahdollistaisi sen, että Cataford ehtisi kärkikarvaajana joskus puolustajan iholle ajoissa jatkokarvaamaan kiekon takaisin. Tässä debyytissä se ei onnistunut kertaakaan
- Tilanne- ja kamppailukovuus oli junnuja vastaan keskivertoa, mutta aikuisia vastaan heikkous. Erilaisissa kiilaus- ja boksaustilanteissa kylki kylkeä vasten Cataford oli vielä kovin heiveröinen ja häntä riepoteltiin kuin kuuluisanväristä lakanaa. Avausvaihdossa Bucheler liimasi hänet kulmaan ja riisti pelivälineen selkäpuolelta. Kolmosvaihdossa puolestaan vastustajan sidonnasta ei ollut saumaa päästä mahdolliseen reboundiin millään. Kakkoserän alussa Coeta vastaan hän hävisi mailakamppailun kulmassa ja oli vaikeuksissa keskialueellakin kiekkoa suojatessaan, joten Catafordilla on vielä pitkä matka siihen, että hyökkäysalueen hyökkäyspelissä hän kykenisi voittamaan 1v1-tilanteita ja luomaan siten etua, jos ja kun vastustaja puolustaa alakolmion miesvartioinnilla kuten Barracuda teki
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights


Noah Hanifin, sinä olet kultainen ritari seuraavat kahdeksankin kautta. Olen tyytyväinen siihen, että vuotuinen palkka pysyi melko lähellä seitsemää miljoonaa taalaa ($7,35M). Kuten Cassidykin tässä viikon sisään jossain haastattelussa sanoi, että Hanifin on yksi sarjan parhaista puolustajista puolustamaan omaa siniviivaa. Tuo vahvuus pisti minullekin silmään heti hänen Vegas-debyytissään. Mainio luistelutaito tietysti auttaa tiukan etäisyyden pitämisessä vastustajan hyökkääjään eikä ison jään 1v1-puolustaminen ole Hanifinille sellainen heikkous kuin vaikkapa Pietrangelolle, joten eiköhän hänen sopimuksensa ikäänny mukavasti. Tarvittaessa kahdella viimeisellä kaudella hänet voi kaupata muualle.

Hanifin on kuitenkin sopeutunut yllättävän hyvin ritarilaumaan tehoin 16gp 2+7=9, +7. Jääaikakeskiarvo on 23:02. Hän on pelannut alusta asti kaikkia tilanteita ja viime matseissa syrjäyttänyt jopa Theodoren ykkösylivoimasta. Sen jälkeen syntyivätkin nuo molemmat osumat. Alivoimalla hän aloitti Pietrangelon kanssa ykkösnelikossa, mutta siirryttyään Haguen pariksi McNabb nousi takaisin ykkösalivoimaan Pietrangelon rinnalle, koska Hague ei ole pysyvästi ykkösalivoimakamaa ja oli järkevää pitää hänet yhdessä Hanifinin kanssa, kun he kerran ovat partreneita tasaviisikoinkin. Toki nyt kun Pietrangelo on sivussa, Hanifin ja Hague ovat olleet ykkösalivoimassa ja McNabb-Whitecloud kaksikko toisessa viisikossa. Yhtä kaikki, tuollaisesta monipuolisuudestakin mieluusti Hanifinille maksaa, vaikkei hän ihan eliittiä YV- tai AV-puolustajana ole, mutta eipä kukaan puolustaja ole koskaan seurahistoriassa tehopisteillä hurjastellut, joten olen tyytyväinen, jos Hanifinkin latoo tauluun noin 50 tehopistettä per runkosarja ja pelaa siinä ohessa laadukasta 5v5-kiekkoa ja alivoimaa.

Mainitaan lopuksi vielä se, että Lindbom valittiin Ruotsin ensimmäiseen MM-leiriryhmään, joka saapuu ensi viikolla Suomeen pelaamaan harjoitusmatsit Jyväskylässä ja Mikkelissä. Luulisin, että hän olisi vahvoilla ainakin kolmosveskarin rooliin Tshekin kisakoneeseen, vaikka Karjala-turnaus ei putkeen mennytkään.
 
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights
Nyt on pudotuspelipaikka vihdoin varma. Ei se mitään riemumarssia ollut lupaavan kauden alun jälkeen, mutta minimitavoite saavutettiin ja nyt on hyvä lähteä haastamaan ketä tahansa jatkopeleissä. Materiaali sinänsä riittää ketä vastaan vain.

Joukkue on iso ja vahva. Ainakin fyysisesti ja toivottavasti myös henkisesti, kun viime kauden menestyksen takia liiallista voittamisen pakkoa ei pitäisi olla.

Hertl on tullut mukaan kokoonpanoon ja on härkämäisenä pelaajana hyvä lisä pudotuspelivääntöihin. Stone myös siis taas odotetusti parsittiin sopivasti kuntoon, kun tosipelit alkaa. Aika luottavaisena ainakin itse olen, että pystytään laittamaan lujille muut mestaruuskandidaatit, eikä voiton uusiminenkaan ole mahdotonta.
 
Viimeksi muokattu:

tinkezione

Jäsen
Suosikkijoukkue
Pens, Ipa, Rod Weery
Hieman tuo Tampan viitoittama tie kyllä närästää Mark Stonen ihmeparantumisen myötä, mutta eihän se Stonen vika ole, eikä oikein organisaationkaan, että systeemiä pystyy tällä tavoin pelaamaan.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
79/82 Vegas vs. Minnesota

Hutton korvasi Martinezin ja Stephenson-Roy kaksikko palasi kehiin, joten Brisson lähti takaisin farmiin ja Amadio vilttiin. Hertl sai laidoilleen Stephensonin ja Dorofeyevin, kun puolestaan kolmonen oli Howden-Karlsson-Mantha ja nelonen Cotter-Roy-Kolesar. Tärkein ja huojentavin tieto aamujäiltä oli kuitenkin tosiaankin se, että kapteeni Mark Stone oli toipunut vakavasta loukkaantumisestaan osallistuakseen joukkueharjoituksiin tasan kahdeksan päivää ennen pudotuspelien alkua aivan kuten viime kaudellakin. Millintarkkaa kuntouttamista siis jälleen häneltä:



Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Roy, Hanifin, Dorofeyev, Theodore, Marchessault, Stephenson, Hertl, Whitecloud, Kolesar, Cotter
+/- Thompson, McNabb, Hague, Hutton, Barbashev, Karlsson, Mantha, Howden
-
--

Playoffpaikan betonointi alkoi ajassa 2:57. Thompson torjui kilvellään Kaprizovin laukauksen keskeltä kulmaan. Eichel haki reboundin ja kuljetti kiekon toiseen kenttäpäätyyn. Roy spurttasi takakulmalle viimeistelemään alivoimamaalin toisella yrittämällä Faberin edestä. Jotenkin ironista, että Karlsson ei ole koko kautena saanut tehtyä AV-maalia vastaavista Eichelin vastaiskutarjoiluista, mutta nyt Roy onnistui siinä heti. Kuuden minuutin jälkeen uusittu kakkosketju onnistui, kun Wild sössi kahdesti purkupaikan siniviivan kulmasta. McNabb ja Theodore pitivät perätysten siniviivan hyvin tukossa. Jälkimmäinen syötti katkonsa jälkeen poikittain ja maalintekijä Jumalan armosta Dorofeyev kiskaisi limpun etuyläkulmaan. AV- ja tasakenttämaalin kylkeen kelpasi tehdä vielä YV-maali. Takakolmion jäsenet Stephenson ja Hanifin saivat syöttöpisteet, kun Eichel laukoi suoraan syötöstä takakulmaan ohi Brodinin myöhässä olleen peiton. Fleury oli voimaton tuliselle lämärille. Osuma oli Jackin kauden kolmaskymmenes.



Wild kavensi ylivoimalla 28. minuutilla. Stephenson paineisti takakolmiota, mutta Johansson sai syötettyä hänen lävitseen takaisin siniviivaan Faberille. Howden irtosi alemman hyökkääjän roolista yh:ksi, muttei ehtinyt tarpeeksi lähelle blokkaamaan vetoa, jonka ohjasi McNabbin ja Whitecloudin selän takaa sisään Khusnutdinov. Tuo maskimies jää väkisin vapaaksi noissa hetkissä, kun toinen pakki vasta palaa siipipelaajan vetolinjalta maalin eteen ja toinen nousee kiinni lähemmäs slottipelaajaa siksi aikaa, että toinen hyökkääjä (Stephenson) ehtii palaamaan alemmaksi hyökkääjäksi. Vegaskin osui ylivoimalla samassa erässä, kun Joonatan nousi maalin päähän Karlssonin yhden kauden seuraennätyksestä. Kiekko kävi jokaisen YV-viisikon pelurin lavassa ja lopuksi Wildin nelikko oli revitty niin hajalle, että Marchy pääsi tinttaamaan slotista kiekon ohi Fleuryn. Yksi kauden komeimpia ritarimaaleja ja Stephensonkin nousi 50 pisteen kerhoon.



Päätöserän alussa Hertl osui kotidebyytissään. Hän suojasi ensin kiekkoa kulmassa ja syötti maalin taakse Stephensonille, joka pudotti sen viivaan Whitecloudille. Samalla Hertl liukui maskiin ja maalille eristettiin 2v2-tilanne, kun Chandler jatkoi liikettään korkealle. Fleury sylki eteensä lämärin. Hertl reagoi maalin edessä reboundiin vartioijaansa Öhgreniä terävämmin ja käänsi kiekon kämmeneltä sisään. Nuori ruotsalainen maksoi oppirahoja NHL-debyytissään. Hertlin vahvuuksista tässä vaihdossa puolestaan saatiin taas oivaa osviittaa, kun hän ensin dominoi eristettynä kulmassa ja sitten maskimiehenä. Wild kavensi siirretyn jäähyn aikana, kun Hartman tuli vaihdosta ylimääräisenä miehenä jäälle, ui tyhjään tilaan yläkaarelle eikä Roy ennättänyt keskustasta liikkua blokkaamaan vetoa. Päätöskympillä sekaketjun kulmaralli toi tulosta, kun Cotter imi itseensä sekä Faberin että Middletonin, jolloin Karlsson jäi yksin luukulle maalintekoon. Manthan kamppailuvoitto vasemmassa laidassa oli myös merkittävä juttu maalin syntymiselle. Loppuluvuista vastasi nelosketju. Kolesar kierähti kulmassa ohi Hartmanin ja syötti kiekon Roylle, joka laukoi vasemmasta ympyrästä ohi Merrillin päin Fleurya. Kolesar ehti kulmasta maalin eteen reboundiin ja karistettuaan vartioijansa, hän sai hertlmaisesti kääntää rauhassa kakkoskiekon maalin perukoille kämmeneltä.



Golden Knights ei varsinaisesti dominoinut, mutta maalinteon tehokkuus oli nyt kunnossa ja se riitti playoffpaikan varmistamiseen. Kaksinkamppailujen voittaminen oli myös useamman osuman taustatekijänä. Wildin alakolmion miesvartiointi petti vain liian usein, jotta se olisi saanut pisteitä mukaansa. Varmaankin panoksettomuus näkyi lepsuutena omissa.

Hertlin ketju klikkasi kivasti yhteen ja vihdoin tshekkikin sai asioita aikaan tasaviisikoin kolmannessa VGK-pelissään. Kun Tomas viihtyy syvyydessä, Stephenson on hänelle aika ideaalilaituri, kun tämä kiertää mieluusti hyökkäysaluetta kiekko lavassaan ulkokehällä ja pysyessään liikkeessä pystyt helposti samoilla vauhdilla spurttaamaan omiin hidastamaan vastaiskuja ja ottamaan aina hetkellisesti sentterin roolin noina hetkinä. Saman asian Hertlkin mainitsi haastattelussa pelin jälkeen. Dorofeyev puolestaan osaa hakeutua laukauspaikoille b-pisteiden väliin Hertlin päätypasseille.

Uusittu kolmospari suoritti vahvasti voittaen maaliodottaman 0.9-0.01. Hutton ja Whitecloud siis kontrolloivat virtausta lähes satapinnaisesti, joten Martinez saa pysyä katsomossa jatkossakin. Zach saa plussan syöttöpisteestään Hertlin osumaan. Myös Royn ketjun edistyneet tilastot olivat lähes samanlaista maukasta katsottavaa, joten se saa plussan roska-ajan maalistaan toisin kuin Karlsson ja Mantha.


 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Hienoa, että playoffs-paikka tuli varmistettua jo nyt, eikä se jäänyt viimeisten pelien varaan.

Odotukset pleijareissa ovat kyllä kohdallani aika matalalla tai nollissa. Sellaista vuoristorataa on tämä kausi ollut, ja sama tuntuu jatkuvan. Playoffseissa pitää olla tasaista suorittamista. Tai tulihan siellä pari ohi peliä viime kaudellakin, esim. Winnipegiä vastaan ensimmäinen peli kotona, sitten Dallasille parin pelin antaminen 3-0 ottelujohdon jälkeen. Mutta siihen ne taisivat jäädäkin.

Stonen paluu pleijaripeleihin voisi olla se piristävä ruisku, vaan ei se peli tällä kaudella kapteenin askissa ollessakaan mitään tasaista suorittamista ollut, joten tuskin hän mikään ihmetekijä on, vaikka viime vuoden playoffseissa hyvin pelasikin.

Jännä nähdä tosiaan, ketkä siellä playoffseissa sitten pelaavat. Carrier on tulossa takaisin kai pian, ja on härkämäisenä aika hyvä playoffs-pelaaja. Entäpä sitten Cotter-Amadio-Dorofeyev? Uskoisin, että noista ainakin Dorofeyev putoaa pois. Stonen paluun myötä joku toinenkin. Howden olisi yksi mahdollisuus myös putoajaksi. Aika näkymätön hän on viime aikoina käsittääkseni ollut, vaikka pelasi ajoittain hyvin playoffseissa viime kaudella. Toivon Cotterille mahdollisuutta.

Puolustuksessa kai Pietrangelo palaa kehiin, joten Hutton tipahtanee pois. Saas nähdä, pidetäänkö Martinez tosiaan poissa kehistä jatkossa, vai annetaanko hänelle vielä yksi mahdollisuus, ennen kuin Vegas-ura (tai koko NHL-ura/kiekkoura) on paketissa, vai lähetetäänkö Whitecloud-Hague akselilta jompikumpi vilttiin. Maalissakin on mielenkiintoinen tilanne. Molemmat molket ovat pelanneet ailahtelevaisesti ja ovat loukkaantumisherkkiä. Tunteella menisin Thompsonin kanssa, mutta järjen mukaan ehkä sitten Mäki saisi aloittaa ja kasvaa taas Vuoreksi pelien myötä, heh!

Vastustajaksi toivoisin Vancouveria. Edmontonin tai Dallasin myötä kesälomakausi alkanee aikaisin.
 

SirKepola

Jäsen
Suosikkijoukkue
AS Roma
Loistavaa cap-tilan maksimointia Vegasilta. Oikeastaan ihmetyttää miksei muutkin seurat paremmin käytä hyväksi tuota. Siellä kuitenkin varmasti melkein kaikista kärkipään jengeistä löytyy noita veteraanipelaajia kenellä paikkoja kolottaa reilustikin vuosien ja pitkien kausien jäljiltä. Täydellinen win-win-win tilanne ottaa tuolloin muutaman kuukauden palkallinen loma ja parannella pikkuvammoja sekä keräillä voimia kevääseen.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
80/82 Vegas vs. Colorado

Hill palasi rysän suulle. Muuten miehistö oli ennallaan. Karlsson ja McNabb liittyivät Marchessaultin seuraan 500 matsin klubiin.



Arvosanataulukko
++
+ Hertl, Barbashev, Eichel, Karlsson, Howden
+/- Roy, Kolesar, Hanifin, Theodore, Whitecloud, Hutton, Hague, McNabb, Marchessault, Dorofeyev, Stephenson, Cotter, Mantha
- Hill
--

Hill hörppäsi avausmaalin ennen mainostaukoa. Karlsson takakarvasi Woodia niin, että tämä tuli hidastetuksi vasempaan laitaan, mutta jättösyötöstä Colton kiskaisi kiekon etukulmasta sisään aivan liian helposti. Erän puolivälissä Roy irtosi noppavitosen keskeltä kulmaan, muttei saanut riistettyä kiekkoa MacKinnonilta, joka pyöri hurjan ketterästi. Sitten tämä poimi painottomalta puolelta Makarin, joka oli auki, kun Kolesar oli pudonnut palomieheksi. Niinpä tämän olisi pitänyt saada pokkari katki, mutta siinä KK ei onnistunut ja omissa soi. Lehkonen kirjasi kakkospassin voitettuaan oman päätykamppailunsa Hanifinia vastaan.

Kakkosketju melkein kavensi kakkoserässä. Hertl kaapi aloituksen, Dorofeyev kamppaili kiekon viivaan, Hutton laukoi ja Hertlin ohjaus meni Georgievin hanskan kautta sisään, kun Tomas teki maalinteon tukitoimia maskimiehenä häiriten torjuntatyöskentelyä pienellä kontaktilla oikeaan patjaan. Videoiden kelailun jälkeen maali hylättiin. Rantasen ohjurimaalia maalin kulmalta ei sen sijaan hylätty. Mittelstadtin sisäänviennin jälkeen Colorado eristi maalille 2v2-tilanteen. Mansonin syöttö korkealta 3v3-tilanteesta meni Cotterin blokin ohi ja maalin edessä Theodore sitoi väärää pelaajaa, johon McNabb oli jo palaamassa kiinni kulmasta, joten Mikko jäi ypöyksin.

Silmät lupsuivat kahden erän jälkeen, joten jätin päätöserän kelaamisen aamuun. En uskonut näkeväni tuolloin seurahistorian kolmatta voittoa kolmen maalin takaa-ajoasemasta. Kirin aloitti nelosketjuun pudotettu Barbashev, jonka vanhanaikainen rystyltä yllätti Georgievin. Roy ja Kolesar paikkasivat kamppailupelaamisellaan oikeassa laidassa 0-2 osuman "mokansa". Kolesarille kolmen pelin pisteputki on elämän pisin. Sen perään Manson rikkoi maalin edessä Hertlia ja kakkosylivoima hyödynsi sen. Barbashev piti viivan kiinni ja levitti poikittain Dorofeyev-Theodore kaksikolle. Nämä jatkoivat kiekon oikeaan ympyrään Karlssonille, jonka laser viuhui tolpan kautta verkkoon. Sama mies tasoitti neljä minuuttia ennen loppua kauden 30. maalillaan. Whitecloud avasi pystyyn 2v2-tilanteeseen takasiniselle. Howden löysi vierestä Wiljamin, jonka perässä MacKinnon ei pysynyt, vaan ruotsalainen sivalsi kiekon ohi Georgievin. Howdenille tehopiste oli uran sadas. Jatkoaikasankari 4v3-ylivoimalla oli Hertl, joka ohjasi Eichelin laukauksen takakulmaan. Sitä ennen Hanifin ehti lämätä tolppaan.







Avauserässä Vegasin paikat tulivat vastaiskuista, kun Avs pakotti varsinkin alussa kiekkoja Vegas-pelaajien lapoihin ja niistä seurasi kääntöpaikkoja. Toisella minuutilla ensin Barbashev löysi poikkarillaan Theodoren, joka laukoi syliin oikeasta laidasta suoraluistelusta. Seuraavassa vaihdossa Hertl ja Stephenson pelasivat nopean seinän, mutta ensin mainitun laukaus maalin kulmalta pienestä kulmasta osui kilpeen. Kolme minuuttia ennen taukoa ykköspari purki kiekon oman maalin takaa lasin kautta ulos ja Stephenson jätti sen keskialueella Hertlille, joka mursi jalalla siniviivan livahtaen pakkien välistä jopa nokikkain Georgievin kanssa, mutta viimeistely sakkasi taas. Hertlin luistelu näytti silti raikkaalta avauserässä ja debyytissä tehty havainto siitä, että hän kyllä kykenee siniviivan murtamiseen jalalla Vegasin sentterivaatimuksen mukaisesti, vain vahvistui tämän matsin myötä. Laukauksia kohti maalia oli erässä vain kuusi, kun karvaamisessa ajoitukset eivät toimineet ja Colorado pääsi helposti paineen alta pois. Ainoa jatkokarvaus takaisin oli 10. minuutilla, mutta Barbashevin laukaus slotista päätyi veskarin syliin hänen itsensä pakottaman stopin jälkeen.

Toisessa erässä Vegas loi enemmän pitkiä hyökkäyksiä, mutta huippupaikat uupuivat, kunnes 38. minuutilla ensin Eichelin laukauksen reboundin Cotter nosti yli maalin ja perään Theodore käveli slottiin saakka virittäen ranteet lukkoon, mutta Georgiev sai varusteitaan kiekon tielle. Päätössekunneilla Hertl loi puolestaan vastaiskusta tekopaikan Dorofeyeville, joka ohjasi ilmasta lättysyötön päin maanmiestään. Päätöserän paras paikka maalien ohella oli 44. minuutilla, kun Eichel mursi siniviivan itse ja laukoi suoraluistelusta pienen harhautuksen jälkeen tolppaan.

Hertlin 19 aloitusvoittoa sivusivat miehen uraennätystä. Kuusi YV-maalia on sarjan eniten siitä asti, kun Hertl liittyi kokoonpanoon. Yhden miehen vaikutus on ollut iso ja olisin antanut hänelle plussan tästä matsista jo kahden ensimmäisen erän perusteella, kun hän oli ehkä se näkyvin ritariyksilö. Jatkoajan voittomaali oli komea kruunu makealle matsille eikä Stephensonia pitäisi ensi kaudella ikävä tulla keskikaistalla. Eichel ansaitsee plussan viimeisen 25 minuutin osalta ja Karlsson tietysti parista maalista. Howdenin targetpelaaminen keskialueella 3-3 tasoituksessa oli maailmanluokkaa ja luistin kulki muutoinkin kivasti. Barbashevin pudottamista neloseen en oikein ymmärtänyt, kun minusta hän oli ihan hyvä avauserässäkin. Päätöserässä mies olikin sitten mukana kahdessa ensimmäisessä osumassa.

Keskialueen puolustuspelaaminen oli alussa hyvää. Sivupaineet 1-2-2:n keskimmäisestä tasosta estivät sisäänviennit ja puolustajat hakivat päätykiekot. Mutta avauserän edetessä toteuttamisen taso putosi ja Avalanche sai aikaan kulmaralleja, kun se oli edellispäivän nöyryytyksen jäljiltä epätoivoisempi joukkue ja voitti siksi kaksinkamppailuita hiljalleen entistä enemmän laitojen lähellä. Kuudennella minuutilla Hill liukui eteen Drouinin ulkokehälämäriin MacKinnonin levityksestä. Kaksi minuuttia myöhemmin Whitecloud sekoili kahdesti. Ensin hän ei saanut haltuun päätykiekkoa ja sitten jatkotilanteessa antoi maalin takaa sokkosyötön Coglianon paineen alla suoraan maalin eteen Treninin lapaan, mutta Hill oli pelastusrengas. 14. minuutilla Hill otti erän parhaan torjuntansa kopaten hanskaansa Mansonin vapaan rannarin keskikaistalta vastaiskusta. Toisen erän avauskymppi oli toimeton, kun mm. ykkösparin osapuolet pysäyttivät hienosti perätysten MacKinnonin ison jään haastot tasavajaalla. Hague sai lapansa väliin lättyyn kohti Makaria. Toisella puolikkaalla Hill nollasi Woodin takakulmalta patjallaan Avsin nopean vastaiskun päätteeksi. Päätöserässä vedot olivat 11-2, joten aggressiivisen työnnön myötä Adin selvisi jälleen vähällä. Voitosta huolimatta annan miinuksen avausmaalin takia. Thompson on tällä hetkellä kiinni aloittavan playoffveskarin paikassa.



William Karlssonin tuuletusbarometri oli tapissa.

Odotukset pleijareissa ovat kyllä kohdallani aika matalalla tai nollissa. Sellaista vuoristorataa on tämä kausi ollut, ja sama tuntuu jatkuvan. Playoffseissa pitää olla tasaista suorittamista. Tai tulihan siellä pari ohi peliä viime kaudellakin, esim. Winnipegiä vastaan ensimmäinen peli kotona, sitten Dallasille parin pelin antaminen 3-0 ottelujohdon jälkeen. Mutta siihen ne taisivat jäädäkin.

Jännä nähdä tosiaan, ketkä siellä playoffseissa sitten pelaavat. Carrier on tulossa takaisin kai pian, ja on härkämäisenä aika hyvä playoffs-pelaaja. Entäpä sitten Cotter-Amadio-Dorofeyev? Uskoisin, että noista ainakin Dorofeyev putoaa pois. Stonen paluun myötä joku toinenkin. Howden olisi yksi mahdollisuus myös putoajaksi. Aika näkymätön hän on viime aikoina käsittääkseni ollut, vaikka pelasi ajoittain hyvin playoffseissa viime kaudella. Toivon Cotterille mahdollisuutta.

Puolustuksessa kai Pietrangelo palaa kehiin, joten Hutton tipahtanee pois. Saas nähdä, pidetäänkö Martinez tosiaan poissa kehistä jatkossa, vai annetaanko hänelle vielä yksi mahdollisuus, ennen kuin Vegas-ura (tai koko NHL-ura/kiekkoura) on paketissa, vai lähetetäänkö Whitecloud-Hague akselilta jompikumpi vilttiin. Maalissakin on mielenkiintoinen tilanne. Molemmat molket ovat pelanneet ailahtelevaisesti ja ovat loukkaantumisherkkiä. Tunteella menisin Thompsonin kanssa, mutta järjen mukaan ehkä sitten Mäki saisi aloittaa ja kasvaa taas Vuoreksi pelien myötä, heh!

Vastustajaksi toivoisin Vancouveria. Edmontonin tai Dallasin myötä kesälomakausi alkanee aikaisin.
SinBin.Vegasin tuoreessa podcastissa oli hyvää pohdintaa siitä, että välttämättä Dallasin kohtaaminen ei olisi ongelma avauskierroksella, mutta kun sitten toisella kierroksella vastaan tulisi Colorado tai Winnipeg, tuohon kaavion osaan joutuminen olisi pirun raastavaa verrattuna Tyynenmeren kaavioneljännekseen. Jos tästä matsista olisi tappio tullut, joutuminen Keskisen divisioonan joukkueiden sekaan olisi ollut melko varmaa. Olen luottavaisempi pitkähköön kevääseen Tyynenmeren kaaviosta, koska Keskisen divarin pelaaminen ns. läpi tulee olemaan iso haaste, jos Kingsin tai Predatorsin ohitus sarjataulukossa ei onnistu. Eroa noihin seuroihin on yksi ja kolme pistettä, mutta Nashvillellä on toki enää jäljellä visiitti Penguinsin luo, kun Los Angeles ja Vegas pelaavat vielä kahdesti.

Mitä tulee playoffkokoonpanoon, lienee aika selvää, että Stone tulee ottamaan paikan Hertlin oikeasta laidasta. Ennen tätä peliä en innostunut ajatuksesta, että Dorofeyev putoaisi poppareille, mutta kieltämättä hän oli ehkä vähän pehmeä kulmissa, kun intensiteetti oli tapissa, joten hyödyllisyys playoffien vaatimustasossa on arvoitus. Cotter ja Dorofeyev ansaitsivat pelata tällä kaudella edes joitain playoffmatseja, kun niitä ei viime vuonna tullut yhtäkään. Ensin mainitun nyt ainakin uskon kokoonpanossa joissain peleissä olevan, kun Carrier ei välttämättä pysy kasassa. Howdenia ollaan selkeästi puolestaan istuttamassa Karlssonin laitaan parin viime pelin perusteella ja luulen, että Wiljamin ympärille kasataan taas ketju, jonka voi heittää askiin vastustajan parhaita vastaan. Siksikään Dorofeyev ei siihen välttämättä sovi ja Manthakin on pieni kysymysmerkki, joten Amadio voi hyvinkin olla se kolmas lenkki sitten kolmosketjussa.

Puolustuksessa McNabb-Theodore on ainoa lukittu kaksikko. Hanifin-Hague kaksikko pysynee ainakin alkuun yhdessä, kun Pietrangelon jaksavuus voi olla koetuksella sairasteluiden jäljiltä. Martinez on tietysti pelannut paljon Alexin kanssa, joten hän olisi luonteva valinta kokoonpanoon, mutta enpä tiedä, että haluanko nähdä hänen koomailujaan, kun niitä tuli alakerrasta eniten jo viime keväänä. Hutton pelasi joitain matseja Pietrangelon kanssa aiemmin tällä kaudella ja heidän edistyneet tilastonsa näyttivät hyviltä (maaliodottama 56,8%, joka on kolmanneksi paras lukema 100 minuuttia yhdessä pelanneista Vegasin pakkipareista). Ehkä ykkösmatsin kokoonpano on tällainen:

Barbashev-Eichel-Marchessault
Stephenson-Hertl-Stone
Howden-Karlsson-Amadio/Mantha
Carrier/Cotter-Roy-Kolesar

Hanifin-Hague
McNabb-Theodore
Hutton-Pietrangelo

Thompson
Hill

Loistavaa cap-tilan maksimointia Vegasilta. Oikeastaan ihmetyttää miksei muutkin seurat paremmin käytä hyväksi tuota. Siellä kuitenkin varmasti melkein kaikista kärkipään jengeistä löytyy noita veteraanipelaajia kenellä paikkoja kolottaa reilustikin vuosien ja pitkien kausien jäljiltä. Täydellinen win-win-win tilanne ottaa tuolloin muutaman kuukauden palkallinen loma ja parannella pikkuvammoja sekä keräillä voimia kevääseen.
En usko, että kukaan vapaaehtoisesti haluaa olla sivussa, koska jääkiekon pelaaminen ja urheileminen itse on hauskempaa kuin sen seuraaminen vierestä. Lisäksi niitä kärkipelaajia tarvitaan ylipäätään playoffpaikan varmistamiseen eikä Golden Knightskaan huvikseen pitänyt kapteeniaan poissa kokoonpanosta. Mutta sikäli toimisto reagoi hyvin, että he veivät Hertl-kaupan maaliin, kun se Stonen loukkaantumisen myötä oli mahdollista. Tuskin ilman sitä Tomáš olisi nyt kultainen ritari.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
70/72 Henderson vs. Ontario 4-5

Edellismatsissa loukkaantunut Korczak oli sivussa, joten Geertsen oli alusta asti pakistossa mukana ja Guay nousi nelosketjuun. Saville oli torjuntavuorossa.

Morelli - Brabenec - Denisenko
Rondbjerg - Froese - Rempal
Cataford - Dzingel - Cracknell
Guay - Jones - D'Amato

Bischoff - Sedoff
Geertsen - Mayo
Chayka - Ahac

Saville
Vikman

Plussat ja miinukset
++
+ D'Amato, Jones, Denisenko, Vikman, Mayo, Froese, Rempal
+/- Rondbjerg, Guay, Cataford, Dzingel, Brabenec, Sedoff, Bischoff, Ahac, Geertsen
- Saville, Cracknell, Chayka, Morelli
--

- Craig pääsi taas pelin jälkeen valittelemaan sitä, että takaa-ajoasemasta on hankala nousta voittoon tässä liigassa. Reign johti jo 1-4 kahdeksan minuutin jälkeen. Avausmaalin iski ensimmäisen AHL-pelinsä neljään vuoteen pelannut Grundström, jonka rannelaukaus vasemmasta laidasta aika pienestä kulmasta livahti turhan helposti Savillen läpi YV-hyökkäyksen päätteeksi. 0-2 maalikin oli vastaiskun tulos. Ahac puolusti keskialueella eteenpäin irtokiekkotaistoon punaviivalle. Cracknell putosi varmistamaan, mutta kompuroi siniviivan tuntumassa ja niinpä Helenius pääsi vapaasti antamaan lätyn toiselle puolelle Dotylle, joka pääsi nokikkain Savillen kanssa, kun Chayka jäi ei-kenenkään-maalle. Tämä irtosi myöhässä kohti Heleniusta eikä saanut sitten edes syöttöäkään katkaistuksi. Dotyn viimeistely oli tarkka. Koko kauden ongelmana ollut transitiopuolustus jatkoi vuotamistaan 0-3 maalissa kuuden minuutin kohdalla. Brabenec menetti kiekon Reignin maalin takana. Morellin "vastaprässi" H3-roolissa oli myöhässä ja samoin Chayka yritti melko seisovin jaloin pysäyttää vastaiskua siniviivassa todella naiivisti. Kumpikaan ei siinä onnistunut, vaan Turcotte tökkäsi kiekon eteenpäin Clarkelle, joka päätti 2v1-vastaiskun omaan laukaukseen takakulmaan, kun Ahac piti vain syötön kiinni. Savillekin tietysti olisi voinut tulla vähän aggressiivisemmin vielä vastaan peittämään kulmia. Lohtua toi alivoimalla Jones, joka laukoi 2v2-vastaiskusta D'Amaton upean riiston ja jätön jälkeen kiekon Clarken jaloista maaliin Portillon kainalosta. Juuri kun joukkueet tulivat täysilukuisiksi, Morelli menetti kiekon oman siniviivan alla ja Grundströmin poikittaissyötöstä Hodgson latasi kiekon ranteella ohi Savillen, kun Geertsen ei ehtinyt peittämään, mutta lähtihän laukaus sen verran kaukaa, että senkin voi maalivahdin piikkiin laittaa, joten Vikman vaihdettiin maaliin
- Toinen erä oli hopearitarien ja he nousivat 4-4:ään kolmella maalilla. Ensin Denisenko vastahyökkäsi yksin neljää miestä vastaan ja terävä laukaus vasemmasta laidasta jälleen Clarken jaloista livahti toistamiseen Portillon paketin läpi, merkillistä. 35. minuutilla kakkosylivoima osui. Cataford oli mukana viisikossa oikeassa siivessä. Takakolmion täydensivät Mayo ja Dzingel. Morelli oli slotissa ja Cracknell tutusti maskimies. Cataford kirjasi kakkossyötön takakolmiokierrätyksestä, kun Mayo levitti vasemmalle ja alamäkeen hyökännyt Dzingel lukitsi ranteensa. Tarkka laser sujahti takakulmaan ohi kenenkään muunkaan Clarken peiton. Eipä siis tarvitse ihmetellä, miksei Clarke ole vielä lunastanut pysyvää paikkaa NHL:ssä, kun hänen jaloistaan lauottiin kolme maalia tässä pelissä. Kaksi minuuttia ennen taukoa puolestaan vihdoin paikkoja tuhlaillut Froese onnistui maalinteossa. Krygier kompuroi itsekseen oikeassa kulmassa ja D'Amaton karvaus johti kiekonriistoon. Froesen rystylaukaus maalin edestä upposi ohi Portillon
- Päätöserän voittomaali oli vahvaa tekemistä Leelta, joka dumppasi kiekon syvään ja ehti itse perään ensimmäisenä. Geertsen ei pärjännyt staattisessa väännössä ja kiekko kierrätettiin siniviivaan Heleniuksen kautta. Tämä jatkoi liikettään kulmasta keskustaan eikä Dzingel saanut roikalemaista suomalaista sidotuksi. Wylien syöttö siniviivan kulmasta keskustassa olleeseen tilaan tavoitti Heleniuksen lavan ja tämä ohjasi kiekon kohti maalia. Maskissa ollut Lee sai vielä lapansa matkalla väliin ja kiekko livahti Vikmanin patjan alta sisään. Yksinkertaisesti Reignin ketju oli kaksinkamppailuissa vahvempi ja yleensä silloin pääsee maalipaikoille
- Vikman oli uunissa erinomainen tultuaan sisään. Hän torjui heti kypärällään slottikudin ja myöhemmin avauserässä Chromiak pääsi ylivoimalla nokikkain hänen kanssaan onnistumatta viimeistelyssä. Toisen erän alkupuolella Vikman otti parhaan koppinsa, kun vastaiskupuolustus oli taas repaleista. Fagemo vapautti Grundstromin nokikkain Vikmanin kanssa keskikaistalle, mutta Jesper otti todella hienon hanskavenytyksen yläkulmasta
- Froesella riitti paikkoja tosiaan matsissa. Viidennellä minuutilla Rempal syötti päädystä slottiin, mutta Froese laukoi kilpeen. 34. minuutilla puolestaan Rempalin poikittaissyötöstä vasemman laidan kuti osui sekin Portilloon. Rempal oli sen verran näkyvä, että palkitsen hänetkin plussalla. Paras paikka hänellä oli avauserässä Sedoffin keskialueen katkon jälkeen, mutta laukaus oikeasta laidasta suoraluistelusta ei uponnut. Jones puolestaan AV-maalinsa lisäksi toisen erän alussa katkaisi keskialueella Grundströmin poikittaissyötön ja tuosta käännöstä Denisenko petasi Rondbjergille maalipaikan toiseen aaltoon keskikaistalle. Portillo veti pidemmän korren. D'Amato oli mukana värkkäämässä kahta maalia saaden siksi ansaitun plussan. Dzingelin plussa suli voittomaaliin, jossa Helenius alisti häntä. Takaiskuissa mokanneet yksilöt saavat miinusta sen kummemmin lisäperustelematta

Yön NHL-tulokset olivat suotuisia Keskisen divisioonan välttämisen kannalta, jos vain Vegas hoitaa kaksi vastaantulevaa heittopussia Chicagon ja Anaheimin ilman kompastelua. Toki Oilers on tällöin se todennäköisin vastus ja he ovat kaiketi sarjan paras nippu valmentajanvaihdon jälkeen tai ainakin hyvin lähellä sitä, mutta toisaalta mahdollisen toisen kierroksen vastus olisi sitten inhimillisempi. Paras skenaario olisi se, että Edmonton vielä kipuaisi ohi Vancouverin divisioonavoittoon, mutten pidätä hengitystäni sen suhteen.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
81/82 Vegas vs. Chicago

Thompson oli maalissa. Hutton, Stephenson ja Mantha vaihtuivat Martineziin, Amadioon ja Rondbjergiin. Amadio otti kolmosesta Manthan paikan. Rondbjerg tuli neloseen ja Cotter nousi kakkosketjuun. Stephensonin ja Manthan vammoja tarkkaillaan päivittäin.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, McNabb, Dorofeyev, Hertl, Amadio
+/- Karlsson, Howden, Eichel, Barbashev, Marchessault, Rondbjerg, Roy, Kolesar, Cotter, Theodore, Hanifin, Hague, Martinez, Whitecloud
-
--

Toisen erän lopussa Dorofeyev mursi siniviivan ja pelasi seinän vasemmassa laidassa McNabbin kanssa. Tämä jatkoi matkaansa maalin kulmalle ja Mrazek sylki Pavelin lämärin eteensä. Hertl siirsi sen maalin edestä ovelasti McNabbin lapaan ja tämä sai putata kiekon tyhjiin. 47. minuutilla Amadio koulutti Nazaria blokaten ensin tämän vedon keskialueelle ja riisuen sitten vielä samaisen nuorukaisen kiekosta aitioiden edessä. Tarkka laukaus suoraluistelusta ohitti Mrazekin puolittaisesta läpiajosta. Blackhawks tuhosi Thompsonin nollapelin neljä minuuttia ennen loppua, kun Bedardin päätypassi löysi Dickinsonin maalin edestä ja tämä ohitti kontaktin kera Loganin noppavitosen keskeltä. Howden oli kyllä pudonnut painottomana laiturina tukkimaan keskustaa, mutta Bedardin syöttö meni tarpeeksi sivuun hänestä. Royn osuma tyhjiin paketoi kuitenkin pelin.

Aika lailla pikaisesti kelasin matsin läpi, koska melkoista pelailun makua kummankin joukkueen otteissa oli. Vegas teki tarvittavan saadakseen kaksi pistettä. Thompson oli maalissa rutiininomainen. Hän otti enimmäkseen perustorjuntoja ja Golden Knightsin viimeisen kuukauden tavaramerkki eli kurinalainen suunnanmuutospuolustaminen esti Blackhawksilta ylivoimahyökkäykset melko tehokkaasti. Kavennusmaalia lukuun ottamatta Chicago ei myöskään ihan hirveästi päässyt ytimeen Vegasin alueella. Yhdeksännellä minuutilla toki Athanasiou punnersi voimalla oikeasta kulmasta maalin eteen, mutta laukoi läheltä patjaan terävästi. Eichel puolestaan pelasti alivoimalla yhden mahdollisen takaiskun, kun ensin Nazar puhkoi keskilinjan syöttäen oikeasta siivestä vasempaan ja sieltä Bedard jatkoi ykkösellä kiekon kohti oikeaa takakulmaa Reichelille, mutta Jackin lapa oli välissä. Päätöserän alussa Thompson puolestaan torjui jään pinnastakin maalinedusruuhkasta Donaton kääntökudin.

McNabb oli paras kenttäpeluri. Maalinsa lisäksi hän aktivoitui jo toisella peliminuutilla laukomaan Theodoren poikittaissyötöstä oikeasta ympyrästä päin Mrazekia. Kakkoserästä jäi mieleen puolestaan loistava takakarvaus, joka esti Nazaria laukomasta läpiajosta. Amadio kuittaa plussan voittomaalistaan. Kakkosketjun kaksikko Hertl-Dorofeyev oli sekin näkyvä. Dorofeyev kilautti päätöserässä rystyltä ylärimaan pistelinjakuljetuksesta. Sitä ennen toisessa erässä hän pääsi karkuun, mutta veivasi kerran liikaa ja takaa tullut Chicago-pelaaja sai irrotettua hänet kiekosta taklaamalla ennen laukauksen aikaansaantia. Dorofeyevin plussana oli kuitenkin se, että jalka kulki ja hän karvasi pari kertaa onnistuneesti kiekon omille hyökkäysalueella.

Avauserässä Vegasin paineen alta lähdöt toimivat toisella puolikkaalla hyvin ja toteutus johti useaan 2v1-hyökkäykseen, kun Blackhawksin puolustajat haukkailivat eteenpäin myöhässä eikä H3:n varmistus pelannut. Mrazek kuitenkin torjui kaikki oikealta puolelta tulleet laukaukset vastaantuloillaan. Ensin Theodore pääsi laukomaan suoraluistelusta Karlssonin vapauttavasta syötöstä syliin. Hetken päästä oli Cotterin ja sen perään vielä Kolesarin vuoro, mutta näidenkään tarkkuus ei riittänyt ohittamaan aggressiivisesti vastaan tullutta tshekkivahtia. Mrazek vangitsi syliinsä toisessa erässä myös Marchessaultin laukauksen Vlasicin jaloista, kun Joonatan hassutti 1v1-tilanteessa nuorta puolustajaa käyttäen kiekkoa tämän lavan vieressä.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Carl Lindbom aloitti MM-leirin eilen Jyväskylässä. Katsoin matsin tällä kertaa vain televisiosta, kun marraskuussa kuitenkin näin hänet livenä lämmittelyssä Suomi-matsissa eikä varmuutta ollut siitä, että pelaisiko Carl tässä pelissä vai seuraavana päivänä Mikkelissä. Seurasin sitä, että vieläkö hän vuotaisi yläkulmista eritoten hanskakäden puolelta ja toisaalta vangitsisiko hän yhä sivuttaisliikkeessä ongelmitta vetoja syliinsä, koska paketin koossa pitäminen ja tasapainoisen torjunta-asennon säilyttäminen on hänen vahvuutensa vikkelien jalkojen ja kilpitorjuntojen lisäksi. Mitä tulee paljaisiin yläkulmiin, kyllähän lyhytkasvuisen Lindbomin kohdalla vielä korostui tässäkin pelissä se, että kun veskarit nykyään tykkäävät halata etutolppaa nojaamalla siihen kropallaan ja peittäen siten suurimman osan etukulmasta, etuyläkulmissa oli aika paljonkin tilaa noina hetkinä esim. kääntölaukauksille. Tuo voi olla Lindbomille melko isokin lisäheikkous aikanaan änärissä, jos tekniikka pysyy samana.

Avausminuutilla Saarijärvi laukoi siniviivasta ranteella maalille, mutta Lindbom näki vedon hyvin torjuen sen kilvellään. Ajassa 2:30 Winbergin toimitus viivasta puolestaan osui ylärimaan Lindbomin torjunnan kautta. Tuossa tilanteessa maalin edessä oli pienoista ruuhkaa ja se teki heti Carlin torjumisesta jotenkin epävarmempaa. Kolmaskin laukaus kohti maalia oli haastava, kun Björninen latasi jättösyötöstä matalan lämärin vasemmasta laidasta kohti takakulmaa, mutta Lindbom poimi tulisen laukauksen hanskaansa vaivoin. Avausrän toisella puolikkaalla alivoimalla Lindbom liimasi hyvin Pajuniemen one-timerin Kasken levityksestä, kun torjunta-asento pysyi tutusti kasassa kivasti. Kasken kudit puolestaan menivät blokkiin tai ohi. Seuraavaksi puolestaan Lindbom osoitti lähitorjuntakykyjään, kun Ranta alusti päädystä tekopaikan luukulle Heleniukselle, mutta Carl ryösti hänet antamatta tuollakaan kertaa reboundia. Irtokiekkokontrollikin oli hänen vahvuutensa aikoinaan U20-skaboissa.

Toisen erän alussa alivoimalla Lindbom sylki hanskastaan eteensä Pajuniemen lujan rannarin siivestä, mutta vangitsi sitten Revon kakkoskiekon ongelmitta. Kyky palautua nopeasti torjuntavalmiuteen oli sekin ennallaan. 31. minuutilla Mattilan rannelaukauksen puolittaisesta läpiajosta kohti etukulmaa Lindbom selvitti puolestaan helponlaisesti kilvellään. 40 minuutin jälkeen koppeja oli 14 kappaletta ja aavistelin A-maajoukkueuran ensimmäisen nollapelin tulevan tässä pelissä.

44. minuutilla Lindbom torjui kilvellään vaivatta kulmaan Pakarisen laukauksen oikeasta laidasta. Puolivälissä erää Pakarinen liihotti 2v1-vastaiskuun erinomaisen paineen alta lähdön tuloksena, mutta laukaus suoraluistelusta pistelinjalta meni ohi takakulman ilman, että Lindbomin piti torjua. Tämä aavisteli hieman poikittaissyöttöä kuten avauserän vastaavassa tilanteessa, jossa Heleniuskaan ei saanut aikaan vetoa kohti maalia. Kuusi minuuttia ennen loppua viivatoimitus oli livahtaa alakulmaan, mutta Lindbom venytti patjansa viime hetkellä jäänuoliaisen tielle. Selkeästi kuitenkin pelin alun tapainen pienikin ruuhka maalin edessä aiheutti torjuntahaasteita, joten sekin vähän mietityttää änäriä ajatellen. Kolmen minuutin päästä Kaski puolestaan laukoi siniviivan kulmasta patjaan ja sitä seuranneen vanhanaikaisen Lindbom sulki hanskansa alle. Heti seuraavasta aloituksesta Pajuniemi lukitsi ranteet, mutta Carl työnsi kilven etukulman tielle. Minuutti ennen loppua Ranta yritti vielä jalkojensa välistä viimeistellä takakulmaan pienestä kulmasta, mutta liru osui takapatjaan.

Nollapeliin riitti 25 torjuntaa ja se toi valinnan myös länsinaapurin parhaaksi pelaajaksi. Ruotsin viisikkopuolustaminen oli jämäkkää ja alivoima hyvää, joten se edesauttoi sitä, että mitään maagisia pelastuksia Lindbomilta ei vaadittu. Tutut vahvuudet silti näkyivät pelissä eli kilpitorjunnat, reboundkontrolli, tasapaino sivuttaisliikkeessä ja ketteryys palautua torjuntavalmiuteen. Hanskakäden pitävyyttä Suomi ei koetellut oikeastaan yhtään, mikä yllätti. Negatiivisena asiana oli pieni epävarmuus ruuhkan läpi tulleiden siniviivakutien torjumisessa, mutta nekin kiekot jäivät hänen haltuunsa lopulta, joten sama kai se on, millä tyylillä torjunnat tekee, kunhan kiekko ei mene maaliin.

Justus Annusen urapolku Pohjois-Anerikassa olisi minusta Lindbomille oiva esimerkki. Annunen pelasi kaksi täyttä kautta Eaglesin ykkösveskarina ja nyt kolmannella sesongillaan hän on hiljalleen valmis pelaamaan NHL:ssä. Jos Silver Knights haluaa petrata kahdesta viime kaudesta, minusta Lindbomin tulee saada olla ykkösvahti ja uurastaa 50 matsia. Tällä kaudella vamman takia pelimäärä jäi Ruotsissa 30 peliin, joten totutteleminen isompaan kuormaankin vaatii vuosia. Tekisin siksi sisäänajon maltilla ja alkaisin pohtia mahdollista kakkosveskariutta vasta kaudella 26-27. Kaudella 25-26 Lindbom toki voisi jo saada joitain NHL-matseja organisaation kolmosveskarina. Ensi kauden rauhoittaisin kokonaan ja antaisin Savillen/Vikmanin mennä ylös avaamaan luukkua tarpeen vaatiessa. Yhtä lailla Annusen lisäksi pelaajapolkumallina voisi käyttää Wolfia, joka on 2,5 AHL-kauden jälkeen lunastamassa roolin Flamesin miehistöstä. Ja ensi kaudella on Askarovin vuoro siirtyä NHL:ään kahden AHL-vuoden jälkeen.

82/82 Vegas vs. Anaheim

Hanifin lepäsi, joten Hutton korvasi hänet ykkösparissa. Hill aloitti maalissa. Yläkerrassa vasemmat laiturit vaihtoivat paikkoja. Howdenia kokeiltiin ykkösketjussa, Barbashevia Hertlin ja Dorofeyevin kanssa, Rondbjergia Karlssonin johtamassa jarruketjussa ja Cotter valui neloseen.

Arvosanataulukko
++
+ Eichel, Theodore
+/- Howden, Marchessault, Karlsson, Rondbjerg, Amadio, Hertl, Dorofeyev, Barbashev, Cotter, Roy, Kolesar, Hutton, McNabb, Martinez, Whitecloud
- Hill, Hague
--

Ducks siirtyi edelle ylivoimalla toisessa erässä. Vatranon lämäri poikittaissyötöstä painui etukulmaan Hillin räpylän reunan kautta. Voi olla, että tuo osittainen hörppäys entisestään vahvisti Thompsonin asemaa tämänhetkisenä ykkösenä. Toisen erän lopussa ylivoimalla Eichelin jäänuoliainen livahti takakulmaan. Näytti aluksi reaktioiden perusteella siltä, että Marchessault olisi ohjannut kiekon sisään AV-neliön keskeltä ja noussut tasoihin jakamaan seurahistorian maaliennätystä (43), mutta ei hänen lapansa ollut lähelläkään kiekkoa. Päätöserän avausminuutilla Hill päästi toisen kyseenalaisen maalin, kun LaComben vastalämäri b-pisteen yläkaarelta livahti kainalosta sisään debytantti Gauthierin päätypassin jälkeen. Muodon ulkopuolelta tulevat laukaukset ovat veskarin heiniä, vaikka Ducks saikin painettua Vegasin viisikon todella pieneksi. Heti seuraavassa vaihdossa Hague pelasi pehmeästi keskialueella ja Ducks pääsi norsukiekosta ilmaiseksi 2v1-tilanteeseen. Martinez piti syötön kiinni, joten Vatrano laukoi itse kiekon puhtaasti ohi Hillin. Hattutempun sama mies nautiskeli tyhjiin, kun Vegasille ei 6v4-ylivoima maistunut ottelun lopussa.

Vaikka Vegas teki maalinteon tukitoimia hyvin ja viivatoimituksissa oli järjestäen jopa parikin maskimiestä, Dostal vei veskaritaiston selvästi ja pohjusti vieraiden kolmannen perättäisen voiton keskinäisistä kohtaamisista. Se on historiallista. Eichel saa hyökkääjistä ainoana plussan maalistaan. Hänen ketjunsa yritti saada Marchessaultille sen 43. maalin siinä onnistumatta. Joonatan laukoi avauserässä pari kertaa päätypleksiin. Lisäksi 12. minuutilla Eichelin poikittaissyöttö löysi hänet, mutta Dostal liukui eteen pienen kulman laukaukseen. Vartin kohdalla Marchessault laukoi suoraluistelusta oikeasta laidasta päin veskaria ehtien omaan reboundiinsa, muttei sekään pomppinut sisään. Toisen erän alussa oli paras paikka, mutta Dostal ryösti hänet patjallaan etualakulmasta Eichelin salatun syötön jälkeen. Ylivoimalla Marchessault kiskaisi kertaalleen yli maalin keskustasta pienestä poikittaisliikkeestä Theodoren löydettyä syöttölinjan. Koska tämä alusti myös mm. Eichelin osuman, Shea saa pakistosta kehut. Päätöserän alussa Howden oli hyvin reboundissa Theodoren vedon jälkeen, muttei saanut pamautettua limppua kehikon sisään.

Nelosketjun mestat olivat avauskympillä. Cotter oli vahva vasemman laidan lähellä ja alusti sieltä tekopaikat Roylle ja Kolesarille keskustaan, mutta Roy laukoi yli ja Kolesar kilpeen. Karlssonin ketjun anti oli olematonta. Hertlin vitja loi aika tasaisesti paikkoja joka erässä. Kuudennella minuutilla Dorofeyev tippasi korkeasta maskista Theodoren kudin Dostalin varusteisiin. 11. minuutilla Hertlin päätypassista Barbashev laukoi syliin keskeltä. 23. minuutilla Dorofeyev poimi hidastuksen jälkeen Whitecloudin mukaan toisesta aallosta, mutta tämä laukoi seinille avopaikasta slotista. Viisi minuuttia ennen loppua Whitecloud aktivoitui painottomalta puolelta aina maalille asti ja varmistamaan pudonnut Barbashev lähetti hänelle poikittaislätyn, mutta Dostal otti hienon kilpimailapelastuksen.

Vegasin viisikkopuolustus rajoitti Anaheimin avauserän laukaukset neljään. Puolet niistä oli debytantti Gauthierin laukomia. Kaukolaukauksen puolustajan jaloista Hill pysäytti vaivatta. 14. minuutilla Gauthier päätti suorahyökkäyksen laukaukseen pistelinjalta pienestä kulmasta kohti etukulmaa Carlssonin petauksesta oikeasta laidasta, mutta Adin peitti kulman varmasti. Avauserän paras torjunta tuli Carlssonin kutiin keskikaistalta kaksi minuuttia ennen taukoa. 28. minuutilla Karlsson päästi Ducks-pelaajan pyörähtämään vasemmasta laidasta syöttöpaikkaan. Colangelo oli auki slotissa Wiljamin jättämässä tilassa, mutta Hill vangitsi one-timerin. Viisi minuuttia myöhemmin Marchessault menetti kiekon hyökkäyssiniviivassa pakkien välissä. Strome polki läpi laukoen patjaan. Kolme minuuttia ennen toista taukoa Hill vielä nollasi komean vastaiskusahauksen päätteeksi Lundeströmin avopaikan keskeltä. Vaikka Hill siis ottikin myös 3-4 kiitettävää pelastusta, kaksi helpohkoa maalia johtaa miinusmerkkiseen arvioon.

Tappio tiesi sitä, että Vegas matkustaa Dallasiin. Tarkemmin mutusteltuna se maistuu ihan hyvältä, koska keskinäisistä kohtaamisista on hyviä kokemuksia (luuta lakaisi runkosarjassa) ja Oilersin välttäminen kelpaa mainiosti. 100 runkosarjapistettä olisi toki ollut komea tasaluku saavutettavaksi. Mainittakoot sekin, että McNabb valittiin fanien äänestyksissä kauden ylisuorittajaksi. Äänestin myös häntä, joten tuo oli oikein palkittu.




 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Koska runkosarja on puolivälissä, on hyvä hetki koostaa talteen tämänhetkinen arvosanataulukon tilanne:

Arvosanataulukko runkosarja 2023-2024, 41/82 ottelua

Karlsson 38gp +++++++++++++++++-++ = +18
Eichel 41gp +++++++++++++++++-+-+ = +17
Stone 41gp +++++++++++++++ = +15
Marchessault 41gp ++++++++++++-++ = +13
Cotter 41gp ++++++-++++++- = +10
Roy 32gp +++++++++-++- = +9
Barbashev 41gp ++++-+++++ = +8
Amadio 39gp ++++++++-+ = +8
Howden 39gp +++++++-++- = +7
Dorofeyev 21gp ++++++ = +6
Carrier 33gp -+++++++ = +6
Kolesar 38gp +++++--+- = +3
Stephenson 37gp +++++---+++-- = +3
Rondbjerg 6gp ++ = +2
Denisenko 3gp = +0

McNabb 41gp +++++++-++-+ = +8
Theodore 20gp +++++++ = +7
Hutton 31gp +-++++++ = +6
Whitecloud 26gp -++++++-+ = +5
Korczak 15gp +++++ = +5
Pietrangelo 36gp +-++++-+-+ = +4
Martinez 24gp +++-++ = +4
Hague 33gp +-+--+-+++- = +1
Cormier 2gp + = +1
Björnfot 2gp + = +1
Pachal 17gp -+--- = -3

Hill 15gp ++++-+ = +4
Thompson 24gp ++++----+ = +1
Patera 5gp -- = -2

Plussat per ottelu -tilasto

Cormier +0,50
Björnfot +0,50
Karlsson +0,47
Eichel +0,41
Stone +0,37
Theodore +0,35
Korczak +0,33
Rondbjerg +0,33
Marchessault +0,32
Dorofeyev +0,29
Roy +0,28
Hill +0,27
Cotter +0,24
Barbashev +0,20
Amadio +0,20
McNabb +0,20
Whitecloud +0,19
Hutton +0,19
Carrier +0,18
Howden +0,18
Martinez +0,17
Pietrangelo +0,11
Stephenson +0,08
Kolesar +0,08
Thompson +0,04
Hague +0,03
Denisenko +0,00
Pachal -0,18
Patera -0,40

Sekalaisia huomioita:

- Plussatilaston kärkikaksikko ei yllätä. Karlsson ja Eichel saivat syyskauden ainoat miinuksensa samassa matsissa Carolinassa, jossa he vuotivat alivoimalla. Muutoin ei ole paljoa valittamista ollut. Yleensä mallini parhaat hyökkääjät keräävät plussaa noin 0,40 yksikköä per matsi ja tuo kaksikko on ylittänyt sen tahdin
- Stone on ainoana saanut kahdesta eri matsista tuplaplussat. Varsinaisia ohipelejä, joissa hän olisi ollut selkeästi negatiivinen omalle joukkueelleen ei ole ollut tai sitten hän on paikannut joitain virheitä muilla tavoin
- Stephensonille ei tällä hetkellä tekisi mieli tehdä jatkosopimusta, vaikka hän on 20 pelin kuivan kauden jälkeen saanutkin taas osittain pelistä kiinni paremmin viimeisen kuukauden aikana. Viime kauden puolivälissä hänen plussalukemansa ottelua kohden oli jo mainittu +0,40, mutta nyt se on suorastaan romahtanut +0,03:een
- Barbashev on puolestaan elänyt Eichelin ja Stonen kanssa pelaamisesta. Muutoin tuotanto on jäänyt vähiin. Toki viime runkosarjaan peilaten taso ei ole juuri laskenut, kun kevään peleistä keskiarvo oli +0,26 ja nyt se on +0,20
- Cotter on vakioinut tasonsa saaden plussaa joka neljännestä pelistä kuten viime kaudellakin. Royn syyskausi on puolestaan ollut hieman viime vuotta parempi. Dorofeyevin keskiarvo peliä kohden on puolestaan pudonnut vain kymmenyksen tulikuumasta keväästä. Sekin on hyvä suoritus
- Viime kaudella tähän aikaan kokoonpanossa oli käynyt 10 eri puolustajaa ja nyt niitä on yksi enemmän, joten sikäli tilanne ei hirveästi eroa viime kaudesta. Pachal on ollut heikoin lenkki silmätestissä eikä se yllätä
- Puolustajista Theodore ja McNabb ovat olleet onnistujia ja se näkyy taulukossakin. Theodorea on ikävä tällä hetkellä, kun peli sakkaa. Hän on matkalla henkilökohtaiseen plussat per ottelu -ennätykseensä, kun yleensä lukema on seilannut +0,20-0,30 välissä ja nyt se on +0,35
- McNabb on puolestaan jaellut ylöspäin mukavia peliä avaavia passeja ja ollut yksi joulukuun puoliväliin saakka toimineen alivoiman luottohevosista. Hän on yleensä saanut plussan noin joka kymmenennestä pelistä, mutta nyt tahti on tuplaantunut (+0,20)! Sisäisen pörssin yhdeksäs sija (2+14=16) tietysti auttaa, kun hän on käytännössä sivunnut ritariuransa piste-ennätystä jo puolivälissä sesonkia
- Hague on hyvän pudotuspelikevään jälkeen palannut runkosarjamoodiinsa eli otteet yhä ailahtelevat turhan paljon. Joitain erinomaisia pelejä seuraa matseja, joissa tulee yksilölepsuksia. Whitecloud on sentään saanut hiljalleen koneet käyntiin viimeisen reilun kuukauden aikana
- Martinez on ollut yllättävän solidi verrattuna playoffeihin, joissa hän teki henkilökohtaisia virheitä ja sai minulta rapaa. Korczakin tasaisuus ja virheettömyys on ollut myös positiivinen juttu ja Huttonkin on stuntannut kiitettävästi
- Pateralla ei vain riitä. Thompson aloitti hyvin, mutta viimeinen kuukausi on ollut hankala. Hillille ei ole katastrofimatseja sattunut kuin yksi, mutta terveenä pitäisi pysyä. Hassua, että viime kauden puolivälissä hänellä oli tismallaan sama määrä pelattuja matseja eli 15 kappaletta kuin nyt. Silloinen plussalukema oli +2 eli eteenpäin on menty parin plussan verran
Arvosanataulukko runkosarja 2023-2024

Marchessault 82gp ++++++++++++-+++++++++++++++++++++ = +32
Karlsson 70gp +++++++++++++++++-++++++++++++++-+ = +30
Eichel 63gp +++++++++++++++++-+-++++++++++++-+++ = +30
Barbashev 82gp ++++-++++++++++++++++-+++++++ = +25
Stone 56gp ++++++++++++++++++++++++ = +24
Roy 70gp +++++++++-++-+++++++++++-+ = +20
Dorofeyev 47gp +++++++++++++++++ = +17
Cotter 76gp ++++++-++++++---++++-+++++ = +16
Stephenson 75gp +++++---+++--+++++++++++++ = +16
Amadio 73gp ++++++++-++++++ = +13
Howden 72gp +++++++-++-++-+++++-+ = +13
Kolesar 79gp +++++--+-++++++-+++ = +11
Carrier 39gp -++++++++ = +7
Mantha 18gp +++++- = +4
Brisson 15gp +++ = +3
Hertl 6gp +-+++ = +3
Rondbjerg 20gp +++- = +2
Rempal 9gp ++ = +2
Froese 16gp ++- = +1
Morelli 9gp +-++- = +1
Denisenko 6gp = +0

Theodore 47gp +++++++++++++++-++++ = +18
McNabb 82gp +++++++-++-++---+++++++ = +13
Pietrangelo 64gp +-++++-+-+++++++++-+ = +12
Martinez 55gp +++-+++++++-++--++- = +9
Whitecloud 61gp -++++++-+-++-+--+++ = +7
Hutton 41gp +-+++++++ = +7
Hanifin 19gp +++++-++ = +6
Korczak 26gp ++++++- = +5
Hague 73gp +-+--+-+++-+-+--+++----- = -2
Cormier 2gp + = +1
Björnfot 2gp + = +1
Miromanov 4gp -+ = +0
Pachal 17gp -+--- = -3

Thompson 46gp ++++----++++-+-+++++-+ = +8
Hill 35gp ++++-+++------ = +0
Patera 6gp --+ = -1

Plussat per ottelu -tilasto

Hertl +0,50
Cormier +0,50
Björnfot +0,50
Eichel +0,47
Karlsson +0,43
Stone +0,43
Marchessault +0,39
Theodore +0,38
Dorofeyev +0,36
Hanifin +0,32
Barbashev +0,30
Roy +0,29
Mantha +0,22
Rempal +0,22
Stephenson +0,21
Cotter +0,21
Brisson +0,20
Pietrangelo +0,19
Korczak +0,19
Howden +0,18
Amadio +0,18
Carrier +0,18
Thompson +0,17
Hutton +0,17
McNabb +0,16
Martinez +0,16
Kolesar +0,14
Whitecloud +0,11
Morelli +0,11
Rondbjerg +0,10
Froese +0,06
Hill +0,00
Denisenko +0,00
Miromanov +0,00
Hague -0,03
Patera -0,17
Pachal -0,18

Sekalaisia huomioita:

- Kevätkaudella uusia pelaajia oli kahden hyökkäysketjun ja yhden pakkiparin verran. Marchessault, Barbashev ja McNabb olivat teräsmiehet
- Jestas miten hirveältä Hillin tilastorivi näyttää kevään osalta. Ensimmäisestä vammasta paluu tapahtui sujuvasti ja hän jatkoi siitä, mihin syksyllä jäi, mutta sitten rytmi jotenkin ihmeellisesti katosi ja viimeiset puolitoista kuukautta ovat olleet karmeaa tarpomista. Tähdistötauon jälkeen hänellä on vain viisi voittoa 16 startista ja torjuntaprosentti on 87,5%. Thompson on samalla ajanjaksolla voittanut 9/13 starttiaan torjuntaprosentin ollessa 91,4%. Aloittavasta veskarista Dallas-sarjassa ei pitäisi olla epäselvyyttä. Silti viime kauteen peilattuna Thompsonin keskiarvo runkosarjassa putosi puolella (+0,35 -> +0,17), vaikka pelejä oli vain seitsemän enemmän, joten ei hällekään puhtaita papereita täysin voi antaa ja erityisesti se joulukuu oli hankala kuukausi
- Theodore todella pelasi elämänsä runkosarjan iskien 42 pistettä 47 otteluun. Pistekeskiarvo 0.89 oli kolmanneksi paras. Seurahistorian pakkien piste-ennätys olisi murskaantunut ilman olkapäävammaa. Pelikohtainen keskiarvo oli hulppea +0,38, kun yleensä hän on tosiaan seilannut +0,20:n ja +0,30:n välimaastossa. McNabbin tahti puolestaan hieman hiipui syksystä (+0,20 -> +0,16), mutta silti hänkin kellotti parhaan lukemansa ulkomuistista heitettynä
- Pietrangelo nosti hieman tasoaan kevätkaudella, vaikka sairastelu onkin hänet pitänyt poissa kokoonpanosta viime viikot. Whitecloud puolestaan vaihtoi rooleja Pietrangelon kanssa, kun syksyllä ensin mainitun lukema oli +0,19 ja jälkimmäisen +0,11, mutta nyt ne olivat toisin päin. Whitecloudin ajoittainen viltitys oli täten oikein. Martinez piti yllättävän hyvin tasonsa, jos mittarina on pelikohtainen plussa-arvo, koska se putosi vain sadasosan syksystä. Haguen ailahtelu puolestaan jatkui yhä. Korczakin kohdalla erityisen hyvät matsit vähenivät, mutta huonoja matseja ei silti tullut kuin yksi
- Hanifin sisääntulo oli huima (+0,32). Voisi sanoa, että mallissani eliittipakin raja on +0,30 ja sen hän komeasti ylitti lyhyellä otannalla (19gp 2+10=12, +6)
- Pachal ja Patera olivat silmätestin perusteella runkosarjan heikoimmat lenkit, joten heidän kuuluukin olla pelikohtaisen plussalistauksen pohjasakkaa
- Syvyyshyökkääjistä yksikään ei pahemmin vuotanut ja jäänyt miinukselle, mikä oli hyvä juttu. AHL-avut hoitivat tonttinsa vähintään tasapaksusti. Brisson oli plussamäärään nähden yllättävän tehokas (15gp 2+6=8), mutta sitä hän on oikeastaan ollut AHL:ssäkin. Rempal ja Morelli olivat pieniä piristysruiskeita niin ikään. Rondbjerg puolestaan ei vuoda omiin, mutta kun tuotantoa ylöspäin ei ole (20gp 1+2=3), niin plussatkin jäivät vähiin
- Hertlin ja Manthan sisääntulot olivat Hanifinin tavoin positiivissävytteiset. Otannat ovat niin pieniä, ettei heistä sen enempää. Mantha rupesi keräämään plussia Karlssonin laidalle päästyään. Hertl vaikuttaisi pystyvän paremmin kantamaan oman vetensä kaivosta kattilaan
- Cotter, Howden, Amadio, Carrier ja Kolesar olivat aika tasaveroisia alaketjujen laitureita/senttereitä. Jokaisella oli hyviä pelejä putkissa ja myös hiljaisempia ajanjaksoja. Carrierin keskiarvo putosi viime kaudesta (+0,27) kymmenyksen
- Stephenson oli yksi kevätkauden onnistujista hilaten keskiarvonsa käytännössä nollista +0,21:een ja rikkoen 50 pisteen rajapyykin. Ei se silti riittäne jatkopahviin, kun Hertl on talossa
- Dorofeyevin lukema +0,36 on iloinen yllätys. Se selittyy pitkälti maalinteon tehokkuudella. Täydellä kaudella hän olisi ollut noin 25 maalin mies. Kun hän kaudella 21-22 voitti Silver Knightsin pistepörssin 52 pisteellä, keskiarvolukema oli +0,38. Nyt hän ylsi siihen samaan pykälän kovemmassa sarjassa. Kehitys on hyvällä mallilla! Toki jo viime kaudella pienellä otannalla keskiarvo oli +0,39, mutta kun hän sen pystyi vakiinnuttamaan suuremmallakin otannalla, tulevaisuus on valoisa. Ensi kauden tavoite on pelata kokonainen kausi ja pitää edelleen sama keskiarvo. Se tarkoittaisi 50 tehopisteen tai juurikin 25 maalin kautta
- Roy keräsi rutkasti plussia keväällä stuntaten Eichelia ykkösen keskellä. Sen ansiosta viime kauden lukema +0,23 parani kuudella sadasosalla. Toki jo syksyllä Roy oli tuolla tasolla, mutta silloin nelosketjun suorittamisensa ansiosta
- Barbashevin keskiarvo viime kaudella oli +0,26 kevään osalta runkosarjassa. Nyt täydellä kaudella hän pystyi petraamaan siitä vielä neljä sadaosaa. Kärkiketjun täydentävälle palaselle +0,30 on mainio tulos
- Stone otti vielä pienen loikan niissä kevätkauden peleissä, joissa hän pystyi pelaamaan ja nosti keskiarvonsa päälle +0,40:n, jota pidän siis mallissani eliittihyökkääjän rajana ja siihen yltää usein 2-3 miestä per kausi. Tällä kaudella niitä oli periaatteessa neljä, kun Marchessault jäi sadasosan päähän. Tämä jatkoi siitä, mihin jäi playoffeissa ollen joukkueen paras maalintekijä. Viime kauden lukema +0,26 parani 13 sadasosaa. Ja kyky olla läsnä oli taas erinomainen, kun missattuja pelejä ei ollut. Niinpä Joonatan voitti sekä yhteisplussatilaston (+32) että sisäisen pistepörssin 69 tehopisteellä (42+27), kivaa. Stonen pistekeskiarvo 0.95 oli toiseksi paras
- Eichel ja Karlsson pitivät keväälläkin itsensä iskussa ja keskiarvon päälle +0,40:n reippaasti. Keskiarvolla mitattuna Eichel oli runkosarjan paras pelaaja ja olihan hänen pistekeskiarvonsa ainoana yli yhden pisteen per peli (1.08). Lukemana +0,47 on kyllä todella huima ja hän paransi viime kaudesta vielä kahdeksan sadasosaa. Tuolloin voittaja oli muuten Stone (+0,44), mutta kapteenihan missasi silloinkin kevätkauden. Karlsson nosti viime kaudesta tasoaain 13 sadasosaa (+0,30 -> +0,43)
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
71/72 HSK vs. Condors 3-2 ja.

Quinney palasi kehiin pitkästä aikaa. Samoin Pinard. Fleming teki pakistossa AHL-debyyttinsä.

Morelli - Quinney - Denisenko
Brisson - Froese - Rempal
Pinard - Cracknell - Cataford
Geertsen - Jones - D'Amato

Sedoff - Korczak
Chayka - Mayo
Bischoff - Fleming

Patera
Vikman



Plussat ja miinukset
++
+ Rempal, Froese, Quinney, Sedoff, Korczak, Mayo
+/- Patera, Chayka, Bischoff, Fleming, Denisenko, Morelli, Brisson, Pinard, Cracknell, Cataford, Geertsen, Jones, D'Amato
-
--

- Viimeisestä kotipelistä irtosi voitto. Rempal avasi hanat avauserässä Froesen voitettua aloituksen eteenpäin. Sheldonin nopea kuti puolustajien välistä ohitti Rodriguen. Hän sivusi yhden kauden seurahistorian maaliennätystä 27. kihauksellaan. Viitisen minuuttia ennen toista taukoa Condors osui kahdesti minuuttiin. Ensin Patera hörppäsi Kambeitzin maskittoman kudin suoraluistelusta sisään vastaiskun päätteeksi. Tämä pääsi livahtamaan Rempalin ja Chaykan välistä vetopaikkaan, kun Chayka tuli blokatuksi siniviivan tuntumassa. Sen perään transitiopuolustamisessa oli uudestaan haasteita. Fleming laukoi hyökkäysalueella ohi takakulman oikeasta laidasta. Kiekko palautui viivaan Bischoffille, jonka toinen poikittaissyöttö katkottiin. Fleming hidasti Lavoien vasempaan laitaan, mutta tämä sai ujutettua kiekon pistelinjalle Tulliolle, joka päätti 2v1-tilanteen Bischoffia vastaan tarkkaan syöttöön takatolpalle Grubben lapaan. H3 Denisenko olisi ehtinyt alas ajoissa auttamaan, jos hän olisi heti katkon jälkeen spurtannut lujaa, mutta venäläistähteä se ei kiinnostanut. Päätöskympillä Rempal antoi komean poikittaissyötön ylivoimalla siivestä siipeen ja paluun tehnyt Quinney jatkoi kiekon vasemmalta puolelta maalin eteen Froeselle, joka ohjasi tasoituksen. Jatkoajalla Denisenko paikkasi aiemman löysäilynsä voittomaalilla. Mayo teki hyvän liikkuvan skriinin koristermein ja Grubbe jäi jälkeen Denisenkosta, joka käytti auenneen tilan laukomalla kiekon reppuun alamäkeen hyökkäämällä slotista.
- Sedoff-Korczak kaksikon anti hyökkäyssuuntaan miellytti, vaikkei tehoja tullut. Avauserän vime sekunneilla Sedoffin poikittaissyötöstä Brissonille oli tarjolla tyhjä maali, mutta Leason sai jalkansa one-timerin tielle viime hetkellä blokaten laukauksen. Mayo oli jämpti ja kirjasi syötön voittomaaliin, joten se on hänen plussansa peruste
- Froese venytti pisteputkensa kuuteen peliin. Kauden lopussa on löytynyt hyvä yhteys Rempalin kanssa. Quinney nappasi paluussaan syöttöpisteen, mutta sen lisäksi jäi mieleen päätöserässä hankittu ylivoima. Sedoff-Korczak kaksikon pakki-pakkisyötön jälkeen keskialueen uudelleenryhmittymisessä Korczak avasi sentterihaun tehneen Quinneyn lapaan, joka haastoi röyhkeästi keskeltä ja siniviivan murrettuaan hänet kampattiin jäähyn arvoisesti
- Flemingin jalka oli debyytissä kohtalaisen raikas eikä päätykiekkojen haku ollut ongelma. Hän liikutti kiekkoa myös ajoissa jäämättä karvauksen alle pulaan. Hyökkäysalueella hän aktivoitui pari kertaa ja tosiaan laukoi ohi takakulman ennen 1-2 maalia. Ensimmäinen tehopiste oli päätöserässä lähellä, mutta Cataford ohjasi selkeästi korkealla mailalla viivatoimituksen sisään. Tuo olisi toki ollut Catafordillekin ensimmäinen AHL-maali. Transitiopuolustamisesta annan puhtaat paperit Flemingille, jonka etäisyyskontrolli oli kohtalaista, koska takaperinluistelu oli sulavan näköistä. Toki Lavoie pääsi syöttämään hänen ohitseen 1-2 maalissa, mutta se oli enemmän vastustajan hyvyyttä. Maalineduspuolustamisessa voima riitti hyökkääjän boksaamiseen, mutta seisovilta jaloilta reagointi reboundeihin oli hidasta pariin otteeseen. Laitojen lähellä puolestaan mailakamppaileminen kaipaa pientä jämäkkyyttä lisää
- HSK:ltä hylättiin toinenkin maali, kun kakkoserässä Brisson karkasi läpi laukoen päin Rodrigueta. Rempal huitaisi paluukiekon kädellään alakulmaan
- Vaikka Patera hörppäsi yhden maalin, oli hän muutoin hyvä ja pysäytti pari YV-hyökkäystä sekä venyi takatolpalle kertaalleen atleettisesti
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
72/72 Condors vs. Silver Knights 5-3

Vikman oli torjuntavuorossa. Quinney ei perättäisenä päivänä pelannut, mutta Demek teki paluun. Hän sai laidoilleen Brissonin ja Denisenkon, joten Cataford nousi kakkoseen Froesen ja Rempalin rinnalle. Kolmonen oli Geertsen-Guay-Cracknell ja nelonen Pinard-Primeau-D'Amato.

Plussat ja miinukset
++
+ Denisenko, Brisson, Cracknell
+/- Bischoff, Ahac, Sedoff, Chayka, Mayo, Demek, Froese, Rempal, Guay, Geertsen, Pinard, Primeau, D'Amato
- Cataford, Korczak, Vikman
--

- Kausi päättyi tappioon. Avausmaali oli Vikmanin. Fleming laukoi siniviivan kulmasta maalille, mutta veto jäi matkalle. Fleming ehti silti pelin alle puolustamaan 2v2-vastaiskua ja piti Bourgaultin kurissa. Bischoff kavensi kiekolliseen Savoieen, joka laukoi lopuksi vasemmasta laidasta Bischoffin jaloista etuyläkulmaan, jonka Vikman oli jättänyt auki aavisteltuaan liikaa poikittaissyöttöä. Tasoitus syntyi vartin jälkeen. Denisenko mursi siniviivan taidokkaasti keskeltä yksin neljää pelaajaa vastaan ja levitti sitten laitaan. Bischoff pinchasi poikittaissyöttöön ja jatkoi kiekon syvyyteen maalin kulmalle ehtineelle Denisenkolle, jonka poikittaissyötöstä Brisson tykitti kiekon reppuun one-timerilla. Parin minuutin päästä kolmosketju osui. Bischoff työnsi kiekon jälleen syvyyteen vasenta ränniä pitkin. Cracknell syötti päädystä luukulle ja Geertsen lapioi öljymiesten keskeltä pelivälineen ohi Campbellin. Avauserässä Condors voitti kudit, mutta HSK:kin sai kyllä mukavasti luotua pitkiä hyökkäyksiä
- Toisen erän alussa Cataford stunttasi vaihdon sisällä sentterinä omissa. Hän irtosi kahdesti laitaan kamppailemaan, mutta oli myöhässä kummallakin kertaa pahoin, joten tuttu heikkous eli räjähtävyyden puute vaivasi taas, jotta hän saisi stoppeja tehtyä. Niinpä Condorsin pyöritys vain jatkui ja lopulta Broberg aktivoitui vasemmasta laidasta. Tarkka syöttö ulkokehältä takatolpalle löysi Bourgaultin lavan, jota Bischoff ei saanut kuriin eikä Flemingkaan tuota passia peitettyä. Tasan pelin puolivälissä Condors teki kolmannen. Fleming tökkäsi kahdesti maalin takaa kiekon ränniin laiturien huoleksi, mutta sekä Guay että Geertsen eivät onnistuneet jatkamaan kiekkoa pihalle. Paine jäi omiin ja Wannerin rannelaukaus ruuhkan läpi yllätti Vikmanin. Tuo olisi pitänyt minusta kopata. Onneksi 43 sekunnin päästä nähtiin 3-3 tasoitus ja samalla kauden viimeinen hopearitarimaali. Suorahyökkäyksen jatkopeleissä Denisenko oli terävä karvaten kiekon takaisin vieraille, jonka jälkeen Brisson sai taas lämätä kiekon puolityhjään pesään oikealta puolelta. Osuma oli pelinumeron mukaisesti sesongin 19. Campbell oli tuollekin maalille voimaton
- Toisen erän lopussa alivoimalla Bakersfield iski sitten voittomaalin. Broberg purki kiekon toiseen päätyyn ja McKegg karvasi sen takaisin, kun Korczak pelasi lepsusti. Hän pyörähti päädyssä ja ruokki keskustassa ollutta Kambeitzia, jonka rannari ohitti Vikmanin. Olihan tuokin kuti torjuttavissa ilman muuta. Päätöserässä Bakersfieldin pelottava ykkösylivoima kaunisteli loppuluvut 5-3:een. Malone ohjasi luukulta Griffithin leivoksen sisään. Tämä syötti oikeasta siivestä ohi Ahacin peiton eikä Korczak ennättänyt palata maalille sitomaan vapaata pelaajaa oltuaan peittämässä sekunteja aiemmin mahdollista vasemman siiven kutia. Nopea takakolmiokierrätys siis teki tehtävänsä. Cataford oli se, joka otti turhan hyökkäyspään jäähyn, joten sekin puolsi hänen miinusmerkintäänsä tästä matsista
- Denisenko-Brisson kaksikko löysi toisensa kuten läpi kauden. He olivat tämän kauden Quinney ja Rempal, jotka muodostivat tehoduon viime kaudella. Jo heti matsin alussa Denisenkon jätöstä Brisson laukoi logoon vasemmalta b-pisteeltä. 12. minuutilla pitkän hyökkäyksen aikana puolestaan Denisenko syötti laidalta keskustaan ja BB jatkoi kiekon maalin kulmalle, mutta Demek ei saanut nostettua kiekkoa läheltä ylös. Muista tekopaikoista maalien ulkopuolelta voisi mainita matsin alun suorahyökkäyksen, jossa Pinard antoi hidastetun syötön pakkien taakse Ahacille, mutta Campbell torjui laukauksen pienestä kulmasta ja Guay painoi reboundin ohi maalin. D'Amato puolestaan teki alivoimalla katkon siniviivassa ja loi 2v1-tilanteen, mutta laukauksen sijaan syötti turhaan Froeselle, joka ei saanut lapaa auki vedolle. Cracknell saa plussan esityöstään Geertsenin osumaan ja muita erityisiä onnistujia ei ollut, mutta Ahac tuon yhden paikkansa lisäksi oli kyllä ihan jees puolustussuuntaan omalla sinisellä eikä peruuttanut liiaksi
- HSK oli divisioonansa kahdeksas. Se keräsi 72 matsista 64 pistettä. Maaliero oli -53. Sentään Barracuda jäi taakse kahdella pisteellä laihana lohtuna ja Gulls 1-3 pisteellä riippuen sen viimeisen pelin tuloksesta. Vielä jouluna näytti kohtalaisen hyvältä playoffien suhteen, mutta kevät oli floppi materiaalivajeen takia. Ei silti valmennus tai pelaajisto sen taakse kokonaan voi mennä, kun se jäi yli 10 kertaa nollille kauden aikana. Silloin on vaikea voittaa jääkiekkopelejä. Olen kirjoittanut tasaisesti läpi kauden pelaaja-arvioita, joten palataan niihin ja sesongin tarkempaan purkuun ensi viikolla





Golden Knights harjoitteli puolestaan tänään näillä ketjuilla:

Barbashev-Eichel-Marchessault
Stephenson-Hertl-Stone
Howden-Karlsson-Mantha
Carrier-Roy-Kolesar

Hanifin-Pietrangelo
McNabb-Theodore
Hague-Whitecloud

Thompson
Hill

Extrat: Dorofeyev, Cotter, Amadio, Hutton ja Martinez

Marchessault ja Hutton pitivät eilen kehonhuoltopäivät, joten Amadio stunttasi ensin mainittua ykkösketjussa, mutta parhaillaan Joonatan on taas treeneissä mukana. Stone ja Carrier saivat luvan osallistua täysipäiväisesti harjoituksiin ja Pietrangelo oli tervehtynyt umpilisäkkeen poistosta. Mantha harjoitteli ilman kontaktia eilen, mutta on tänään normaalisti mukana.

Hyökkäysketjuissa ei sinällään ole mitään ihmeellistä. Ainoa kysymysmerkki etukäteen oli kolmosen toinen laituri ja se, onko Carrier terve vai aloittaako Cotter nelosessa. Eilisten treenien perusteella vaikutti vielä siltä, että Dorofeyev ansaitsisi pitää paikkansa pelaavassa ryhmässä, mikä olisi ollut hienoa. Mutta Cassidy ei näemmä sittenkään uskaltane peluuttaa häntä vastustajan parhaita vastaan osana pimennysketjua Karlssonin ja Howdenin rinnalla, vaan kolmas lenkki on alkuun Mantha. Jos homma ei olisi sujunut, varmasti toista laituria olisi voinut kierrättää pelien sisällä, mutta siihen leikkiin Bruce ei lähtenyt. Puolustusparit olivat isompi arvoitus kakkosparia lukuun ottamatta. Kun Pietrangelon poissaolo ei johtunut varsinaisesti mistään taudista, fyysinen kunto mahdollistaa näemmä heti ykkösparin minuuttien pelaamisen. Hanifin on tällöin luonteva pari, koska alivoimallekaan ei tarvitse sotkea joka paria, vaan Hague tai Whitecloud pelaa McNabbin kanssa kakkosalivoimaa.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
1/7 Dallas Stars vs. Vegas Golden Knights

Stars:

Robertson - Hintz - Pavelski
Marchment - Duchene - Seguin
Benn - Johnston - Stankoven
Steel - Faksa - Dadonov

Harley - Heiskanen
Lindell - Tanev
Suter - Lundkvist

Oettinger
Wedgewood

Golden Knights:

Barbashev - Eichel - Marchessault
Stephenson - Hertl - Stone
Howden - Karlsson - Mantha
Carrier - Roy - Kolesar

Hanifin - Pietrangelo
McNabb - Theodore
Hague - Whitecloud

Thompson
Hill

YV

Hertl
Eichel Stone Stephenson
Hanifin

(Roy
Karlsson Barbashev Marchessault
Theodore)

AV

Eichel - Karlsson
McNabb - Pietrangelo

Stephenson - Stone
Hanifin - Hague

Howden - Roy

Hertl

Thompson teki maalissa playoffdebyyttinsä. Stone, Stephenson, Mantha, Carrier, Hanifin ja Pietrangelo palasivat kokoonpanoon syrjäyttäen Dorofeyevin, Cotterin, Amadion, Rondbjergin, Huttonin ja Martinezin. Vasta kolmatta kertaa tällä kaudella Vegasin puolustuksessa olivat käytettävissä parhaat saatavilla olevat nimet yhtä aikaa. Hyökkäyksessä odotetusti Hertl sai laidoilleen Stephensonin ja Stonen sekä Karlssonin ja Howden ympärille kasattiin pimennysketju, jonka kolmas jäsen oli Mantha. Marchessault putosi kakkosylivoimaan varmasti eritoten siksi, ettei Hertlin ketjua tarvitsisi särkeä ylivoimallakaan. Aiempi historia sarjojen ykköspeleistä oli 9-6, mutta vieraista 0-3. Hallitsevat SC-voittajat hakivat siis ensimmäistä ykköspelin vierasvoittoaan koskaan.

Arvosanataulukko
++
+ Hertl, Stephenson, Marchessault, Barbashev, Eichel, Mantha, Karlsson, Hanifin, Pietrangelo, McNabb
+/- Thompson, Hague, Whitecloud, Stone, Howden, Kolesar, Roy
- Carrier, Theodore
--

1. erä

Ottelusarjan aloittivat nelosketjut takanaan Lindell-Tanev ja Hanifin-Pietrangelo parit. Faksa kaapi aloituksen, mutta Tanevin pystysyöttö kimposi keskialueelta omaan päätyyn. Kolesar liimasi Lindellin kulmaan aavistaen tämän harhautussuunnan paineen alla oikein. Roy jatkoi vahvaa jatkokarvausta maalin edessä/päädyssä ja hankki ylivoiman, kun Steelin maila nousi kasvoihin.

Ensimmäinen sisäänvienti ylivoimalla epäonnistui, kun Stonen seinäsyöttö siniviivan kulmasta karkasi liian eteen Stephensonille. Toisella kertaa Eichelin poikittaissyöttö sinisen päällä kohti Hertlia meni liian eteen myös, mutta Vegas sai karvattua kiekon takaisin, kun Stone katkaisi rännissä Lindellin purun maalin takaa. Ja heti kun kuvio oli kunnossa, Eichelin pudotuksesta Hanifin laukoi kohti maalia. Stone oli ehtinyt paikalleen slottiin ohjaten kiekon ohi Oettingerin taitavasti 1-0:aan. Hertl teki syvän maskin maalin edessä. NHL:n tehokkain ylivoima viimeisen kahden viikon ajalta jatkoi hehkumistaan. Cassidy sanoin pelin jälkeen, että yleensä Dallasin alivoimaa vastaan kannattaa laukoa heti, kun väylä on tai ainakin niin he olivat scoutanneet, koska toista saumaa ei välttämättä tule.



Toisessa vaihdossa tasaviisikoin vastakkain olivat Hintzin ja Karlssonin ketjut. Pitkän kiekon jälkeen Vegas otti aloitusvoiton ja McNabb laukoi vasemmasta laidasta ohi takakulman. Kiekko kiersi Vegasin päätyyn. Theodore voitti luistelukisan ja pyörähti hyvin Robertsonin paineen alla. Sitten hän avasi pystyyn ohi myös H2:n, kun Dallas tutusti karvasi 1-1-3:lla. Karlssonin jatko laidasta pistelinjalle Manthalle meni kuitenkin lavan ohi. Dallasilla oli niin ikään tutusti kolme pelaajaa pelin alla keskialueella. Uudessa hyökkäysyrityksessä puolustaja avasi pystyyn ohi kärkikarvaajien ja Howden jatkoi kiekon syvään keskialueen 3v3-tilanteesta. Vegas ei ainakaan alussa siis lähtenyt puskemaan väkisin sumppuun, vaan pelasi nöyrästi päädyn kautta. Manthan jatkokarvaus oli kuitenkin myöhässä hitusen ja Harley siirsi kiekon omille.

Kahden minuutin jälkeen vastinpari oli Duchene vs. Eichel. Aloitustappion jälkeen Barbashev sai estettyä purun laidassa ja haki poikittaissyötöllään Whitecloudia vasemmasta laidasta, kun Dallasin RW Seguin varasti ollen lähdössä jo vastaiskuun. Tämä ehti kuitenkin palasi ajoissa takaisin ja katkomaan tuon poikittaissyötön. Tuossa oli silti heti ritareilla sauma hyödyntää painotonta puolta Dallasin painollisen puolen ylimiehitystä vastaan. Toisesta päädystä kenttää Hague purki lasin kautta kiekon ulos luistelukisan voittamisen jälkeen. Dallasin päädyssä seuraavaksi Marchessault jatkokarvasi myöhässä eikä Barbashevkaan ennättänyt kiinni Taneviin, mutta jysäytti tähän painavan niitin. Vegas katkaisi seuraavan hyökkäyksen keskialueella. Kolmospari rytmitti peliä ylemmällä viivelähdöllä aivan kuten niin monesti vuosi sitten samaista vastustajaa vastaan ja jälleen pakki-pakkikiekottelun jälkeen kun kärkikarvaaja oli pihalla, Whitecloud otti tyhjät pois nousten punaviivalle ja lyöden kiekon rumpuun vapaasti. Dumppaus ei vain mennyt päätyyn, vaan peli kääntyi, kun kiekko osui Barbashevin kantapäihin. Pietrangelo haki Dallasin seuraavan siirtokiekon oman maalin takaa ja liikutti kiekon ränniin, mutta se meni ohi Whitecloudin lavan suoraan Johnstonille. Vegas ei ehtinyt organisoida noppavitosta, joten Benn hyökkäsi slotissa olleeseen tilaan ja Royn oli rikottava, jottei vetopaikkaa syntynyt.

Vegasin ykkösalivoimassa Pietrangelon kaverina oli McNabb, joten hän ja Hanifin eivät pysyneet yhdessä miesvajaalla kuten tapahtui siirtotakarajan jälkeisissä peleissä, vaan Hanifin jatkoi AV-puurtamista Haguen kanssa kakkosnelikossa. Ennakoin kyllä sitä, että kun Pietrangelo palaa, Hanifinin kuorman vähentämiseksi tämä palaisi kakkosalivoimaan, mutta silloin oletuksenani oli se, että tasaviisikoin Hanifin olisi jatkanut Haguen kanssa eikä pareja olisi niin paljoa tarvinnut sotkea erikoistilanteisiin. Vegasin alivoimassa erona viime vuoteen Dallasia vastaan oli se, että sen 1-3 trapista mentiin heittämällä tällä kertaa läpi. Oikea puoli vuoti varsinkin. Ensimmäistä sisäänvientiä vastaan Pietrangeloa valui liikaa ja Hintz laukoi Robertsin jätöstä ohi takakulman räväkästi. Heiskanen laukoi puolestaan siniviivasta Thompsonin hanskaan ohi Eichelin peiton. Heiskasen olisi pitänyt laukoa paljon nopeammin eikä odotuttaa sitä, että Eichel ehtii alempana hyökkääjänä 1-1-2:ssa nousta peittämään kutia lähemmäs. Golden Knightsin 1-1-2 systeemissä tosiaan vastustajan viivapakille jää tilaa laukoa sillä aikaa, kun ylempi ja alempi hyökkääjät vaihtavat lennosta rooleja niin, että AH nousee paineistamaan takakolmiota ja alkuperäinen YH palaa siipimiehen paineistamisen jälkeen tukkimaan slottia AH:ksi. Tuossa tilanteessa Karlsson päästi lävitseen pudotussyötön oikeasta siivestä siniviivaan, mutta Miro onneksi asetteli laukaustaan kauan, mikä mahdollisti Eichelin ehtimisen melko lähelle. Toki tällä kertaa veto meni silti läpi, muttei ehkä jatkossa niin ei ole. Tuollaiset pienet yksityiskohdat erottavat Heiskasen maailman huipuista ylivoimapelissä. Parin viikon takaisessa Canucks-matsissa Hughes laukoi heti siniviivasta pudotussyötön saatuaan ja Vancouver teki kaksi YV-maalia sillä kaavalla.

Heiskanen otti kuitenkin opiksi nopeasti seuraavan aloituksen jälkeen. Hintzin pudotuksesta hän pommitti one-timerin seinille ennen kuin Stone oli peitolla. Duchene mursi sitten siniviivan vasemmalta puolelta Hagueta vastaan, joten tuo laita on tukittava paremmin jatkossa. Liian helposti Dallas sai kuvion toistamiseen kuntoon. Duchenen poikkari Seguinille katkesi kuitenkin alempaan hyökkääjään Stephensoniin. Hertl tuurasi Royta kolmoshyökkääjäparissa, kun tämä oli jäähyllä.


Ylivoiman lopussa Dallas tuli vielä kerran samasta raosta taas sisään ajassa 4:30. Ensin puolustaja Harley teki perusjätön ja sitten Dallas loi 2v1-tilanteen kärkikarvaaja Howdenia (VGK 1-3 alivoimatrap) vastaan. Samaa YV-hakua käyttää Golden Knights. 2v1-tilanteessa Dallas kuitenkin toistaisesti antoi rohkean poikittaissyötön kärkikarvaajan editse toisin kuin Vegas, joka mieluummin pelaa seinän siniviivan kulmassa olevan ja vauhdissa olevan miehen kesken. Jos Vegasin kärkikarvaaja jatkossa saa lyötyä lättysyötön ilmasta katki, ritarit voivat saada alivoimaläpiajoja. Muutoin se joutuneen tyytymään siihen, että Dallas vyöryy sisään hyökkäysalueelle. Tässäkin Johnston onnistui syötössään ja Duchenen vauhtiero oli iso alakolmikkoa vastaan. Sisäänviennit sujuivat, kun sitten Vegasin oikean pakin piti kontrolloida sekä laidan vieressä ollutta ankkuripelaajaa että vauhdilla siniviivan murtanutta pelaajaa. Vegas kuitenkin teki nopean purun ja AV oli taputeltu.


Ajassa 5:30 jäi mieleen painelähtö. Hanifinin siirto ränniin ohitti karvaajat (H1 ja H2) kerralla. Marchessaultin vapaa jatko laidasta pistelinjalle meni ohi Eichelin lavan, mutta Theodore paikkasi hypäten mukaan hyökkäykseen. Koska Dallasin puolustajat eivät viime vuodesta poiketen lähteneetkään pinchailemaan riskillä, vaan DeBoer olikin ohjeistanut heidät peruuttamaan ajoissa pelin alle, Dallasin viisikon sisään jäi iso tila, johon Vegas pystyi pelaamaan puolustajien ja hyökkääjien väliin. Theodore kiersi ohi kurottaneen H3:n ja sitten oli latu auki suojaamatonta pakkiparia vastaan 3v2-hyökkäyksessä. Theodore loi pienen tilan 2v1-tilanteen Heiskasta vastaan, mutta tämä katkoi hienosti siirron laitaan Marchylle. Kirjoitin ennakossa siitä, että suuria yllätyksiä tuskin joukkueet tarjoilevat, kun systeemit ovat tutut. Yllätyin kyllä silti vähän tuosta, että kotipelissä sarja-avauksessa DeBoer oli valinnut passiivisemman ja konservatiivisemman lähestymistavan tähän kiekkojännäriin. Se helpotti tietysti Vegasin paineen alta lähtöjä, kun Dallasin viisikko venyi paljon. Kotijoukkueen painopiste oli siinä, ettei Vegas saisi YV-hyökkäyksiä ja sen tasavoimaiset suorahyökkäykset katkottaisiin puolustussiniviivalla tai heti sen jälkeen kuten Heiskanen teki H3:n vuodettua ylempänä.

Sinällään passiivisemman 1-1-3:n kohtaaminen ei ollut Golden Knightsille uusi asia, koska kauden alussa mm. Colorado kokeili sitä häviten 7-0. Okei, Colorado toteutti tuota pelisuunnitelmaa silti paljon paremmin ja sen alakolmikko oli keskialueella oikeasti tiivis toisin kuin Dallasilla ja sai poikki Vegasin suorahyökkäykset hyvällä prosentilla.

12/82 Vegas vs. Colorado

1. erä

Kiinnitin jo toisella minuutilla huomiota siihen, että Avsin puolustajat eivät haukkailleet kiekottomina vastaan tukkimaan pelin puolen laitaa, vaan peruuttivat ajoissa keskialueelle pysyäkseen pelin alapuolella, joten Vegas sai avata peliä haluamallaan tavalla painollista laitaa hyödyntäen siten, että laituri tutusti jatkoi puolustajan rännisiirron vauhtiin sentterille pistelinjalle. Tuolloin toisella peliminuutilla kuitenkin Martinezin tehtyä stopin omalla sinisellä, Pietrangelon avaussyöttö oman maalin takaa ränniin karkasi aina keskialueelle asti, kun laituri ei ollut omalla paikallaan.


Seuraavassa vastaiskussa Hutton puolestaan tökkäsi omalla sinisellä kiekon irti Rantaselta ja peli puuroutui Vegasin maalin taakse, mutta kolmospakkipari hoiti 2v2-tilanteen siellä voitokkkaasti. Hutton lähetti kiekon ränniin, jossa Vegasin laituri sai rauhassa vastaanottaa kiekon, kun Toews ja Makar vuorostaan peruuttivat ajoissa pelin alle. Avalanche ei halunnut missään nimessä siis antaa YV-hyökkäyksiä Vegasille, vaan 1-1-3/1-2-2 karvauksellaan piti kolmekin pelaajaa pelin alla kurinalaisesti ja luotti saavansa sillä itse hyviä transitiosaumoja, kun se keskittyi katkaisemaan VGK:n hyökkäykset siniviivojen välissä. Tämäkin 3v3-hyökkäysaihio päättyi Kolesarin siirtokiekkoon päätyyn, jossa ensimmäisenä oli Toews. Lehkonen ja MacKinnon vaihtoivat hienosti lennosta roolit eli kun Lehkonen pumppasi syvään Rantasen seuraksi karvaamaan, MacKinnon pudotti H3:ksi estäen YV-hyökkäyksen. Vastaavissa hetkissä VGK toisinaan pakotti syöttöjä lavasta lapaan ja se johti tosiaan suunnanmuutoksiin.

Ajassa 9:30 toistui tuttu juttu eli Drouin kärkikarvaajana liimasi Huttonin päätyyn, mutta Pachal tuli hyvin auttamaan viereen ja jatkoi kiekon ränniin Carrierille, joka pääsi rauhassa kääntymään Avsin puolustajien peruutettua keskialueelle. Nämä keskittyivät sen seuraavan syötön katkomiseen ja onnistuivatkin siinä jälleen, kun Carrierin passi eteenpäin oli epätarkka. Coloradon 1-1-3 peruuttelu siis tepsi jossain määrin kieltämättä kotijoukkueeseen eikä se päässyt pelaamalla keskialueen läpi, mutta sama päti toiseenkin suuntaan.

Pari minuuttia myöhemmin vastaava pidempi syöttö suoraan keskialueelle 3v3-tilanteeseen tuotti 2-0 osuman. Pietrangelo avasi oman alueen kulmasta ristipiston Marchessaultille ohi Coloradon kahden ylimmän karvaajan. Keskialueen 3v3-tilanteessa Marchy onnistui syöttämään vuorostaan laidasta kiekon ohi Girardin keskikaistalle vauhtiin Eichelille. Nichushkin lopetti puolustamisen kesken, jäi pari ratkaisevaa piirtoa jälkeen ja Jack naulasi kiekon tarkasti yläkulmaan. Sillä hän juhlisti Vegas-treidinsä kaksivuotispäivää mitä parhaimmalla tavalla. Tuohon asti Avs oli katkonut suorahyökkäykset toisteisesti omalle siniselleen viimeistään, joten ehkä vastalääke voisi olla suosiolla se, että tavanomaisemman lyhytsyöttölähdön sijaan kaikki hyökkääjät karkaisivat ajoissa keskialueelle ja puolustajat avaisivat sinne pitkiä passeja, jonka jälkeen takasinisellä sitten pyrittäisiin voittamaan 3v3-tilanteita. Kiekonmenetyksen sattuessa toki viisikon etäisyydet olisivat hurjat, mutta toisaalta se venyttäisi yhtä lailla vastustajan viisikkoa:



Kuuden minuutin kohdalla Whitecloud puolusti jämptisti omaa siniviivaa ottaen ajan ja tilan pois. Dallasilla oli vaihto kesken, joten Vegas pääsi ilmaiseksi keskialueen yli. Stone leikkasi keskemmäs viivakynällä ja laukoi maalille. Oettinger nollasi Hertlin rystyohjurin. Whitecloudin pinchaus piti paineen alueella. Hague toimitti seuraavaksi kiekkoa maalille, mutta Hertl käänsi sen korkeasta maskista ohi maalin. Transitiopuolustaminen oli sitten vahvaa eikä Harleyn passi löytänyt omia hyökkäyssiniviivan päällä. Johnston ja Benn pelasivat muuten todella lyhyen vaihdon.

Minuutin päästä asetelma oli Duchene vs. Roy. McNabb siirsi päätykiekon ohi Marchmentin karvauksen ränniin, mutta siellä oli vastassa Seguin eikä Carrier. Carrier ja McNabb saivat kuitenkin pelin katki kulmaan ja tehtyä riiston tuplaamalla. Roy tunnisti tilanteen ja otti Carrierin paikan laiturina. Kolesar putosi palomieheksi slottiin, kun Carrier oli kerran lennosta sentteri. Carrier antoi riistonsa jälkeen karmean sokkosyötön suoraan Suterille, jonka vaaraton kuti muutti suuntaa Theodoresta. Kolesar oli tosiaan pudonnut slottiin eikä ollut siksi peittämässä puolustajan laukausta. Mutta Vegasin onneksi tilannetta edelsi paitsio ja maali hylättiin. Siltikin ennakossa esiin nostamani asia siitä, että pelin puolen tukkiminen on tapa estää Vegasin lähdöt paineen alta ja saada riistoja hyökkäysalueella toteutui. Tuo oli toinen epäpuhdas lähtö ja heti omissa käytännössä kolisi. Ja siitä ensimmäisestä Dallas sai ylivoiman, joten siksikin sen puolustajien peruuttaminen ajoissa pelin alle ei käynyt järkeeni. DeBoer saa ottaa piikkiinsä ison osan Dallasin tappiosta pelisuunnitelmansa johdosta, koska pelaajistoa ei selkeästikään oltu valmistettu riittävän hyvin toteuttamaan sitä vrt. Coloradoon.

Seuraavassa vaihdossa asetelma oli Faksa vs. Karlsson. Pietrangelo työnsi kiekon sumppuun pelin puolen laitaan oman maalin takaa. Karlsson ja Mantha kamppailivat sen omille palauttaen kiekon alas. Painotonta laitaa pitkin lähtö omista sujui, mutta Karlssonin haltuunotto karkasi. Uusi dumppaus keskialueelta nähtiin Esalta. Hanifin oli päätykiekossa ensimmäisenä. Karlssonin jatko rännistä meni ohi Manthan lavan ja Lindell palautti siniviivasta kiekon syvään. Pidin Vegasin puolustusalueen puolustuspelin intensiteetistä ja aggressiivisuudesta. Se muistutti viime playoffeja parhaimillaan. Vegas haki nopeita stoppeja, jotta virtaa jäisi hyökätäkin. Viime kaudellahan se oli tärkeä asia varsinkin Oilers-sarjassa, kun öljymiehet tuppasivat roikkumaan kiekossa pitkiäkin jaksoja hyökkäysalueella. Nytkin nähtiin aika nopea katko, kun Stankovenin päätypassi Bennille maalin eteen meni liian ahtaaseen väliin. Karlsson taklasi irti vastuksen irti kiekosta ja palomies Mantha kuljetti pelivälineen ulos alueelta.
 
Viimeksi muokattu:

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Ajassa 8:30 Vegas siirtyi 0-2 edelle. Johnston vs. Eichel oli vastinpari. 1-2-2 karvaus toimi. Heiskanen-Harley kiekotteli kärkikarvaajan vipuun, mutta sitten Harleyn avaus pystyyn keskialueelle 3v4-tilanteeseen epäonnistui. Vegasin keskimmäisessä tasossa Barbashev oli lapoineen välissä punaviivalla. Peli kääntyi, Barbashev mursi itse sinisen, syötti keskelle ohi Harleyn ja Marchessault naulasi kiekon ykkösellä ohi Oettingerin. Tällä kaudella ensimmäistä Joonatanin playoffmaalia ei tarvinnut odottaa toiselle kierrokselle. Hän venytti pisteputkensa playoffeissa 11 otteluun. Ennen Harleyn harha-avausta Heiskaselta nähtiin muuten samanlainen epätarkka pystysyöttö, mutta sen jälkeen Dallasin hyökkääjät saivat vielä palautettua kiekon takaisin alas. Kirjoitin ennakossa Dallasin hyökkäysvarmuudesta. Tuossa se petti aivan kuten joulukuun kohtaamisessa, jossa Vegas teki kolme kääntömaalia avauserässä. Vegas pääsi hyökkäämään organisoimatonta alakertaa vastaan ja käytti sen tehokkaasti kuten joulukuussa.



Eichelit jäivät askiin maalin jälkeen. Dallasilta sisään tuli Hintzin ketju. Mitä tulee peluutukseen, Vegas pyöritti tasaista neljän ketjun rotaatiota järjestyksellä Roy-Karlsson-Eichel-Hertl, joten kaava oli sama kuin viime kaudella vieraspelien osalta. Cassidy ei niissä jahdannut tiettyä ketjuja pelaamaan vastakkain, vaan luotti miehistönsä osaamiseen. Jokaisen tuli pärjätä jokaista vastaan. Isännätkin kuitenkin vaikuttivat menevän rotaatiolla tasaisesti järjestyksessä Faksa-Johnston-Hintz-Duchene ainakin avauskympillä. Sen pidempään en vaihtoja ottanut ylös. Golden Knights oli rankoa isäntiä heti uudestaan, kun Tanev huitaisi kiekkoa puolihuolimattomasti keskialueella eteenpäin, mutta peli kääntyi nopeasti takaisin McNabbin katkon myötä. Ritarit saivat 3v2-hyökkäyksen ja Eichel syötti poikittain Marchessaultille, joka naulasi kiekon Oettingerin syliin oikeasta laidasta, kun Barbashev paahtoi keskeltä maalille vieden hieman Harleyn huomiota. Vegas vaihtoi sisään tuoreen ketjun eli Hertlit, mutta Hintzit jäivät askiin tukien teoriaa siitä, ettei vastinpareja jahdattu avauskympillä.

Avauskympin peluutus:

Faksa vs. Roy
-- jäähy
Hintz vs. Karlsson
Duchene vs. Eichel
--
Faksa vs. Eichel
Johnston/Hintz vs. Hertl
Duchene vs. Roy
Faksa vs. Karlsson
Johnston vs. Eichel
-- maali
Hintz vs. Eichel


Yhdeksän minuutin tienoilta klippi keskialueen rautaisesta puolustuspelaamisesta. Tässä oli samanlaista tiiviyttä alanelikon osalta kuin mestarinipussa ja yhden maalinhan ritarit ehtivät jo keskialueen käännöstä tehdä. Dallas joutui vain 3v4-tilanteesta siirtämään kiekon syvään. Katkon jälkeinen paineen alta lähtö sujui vaivatta, kun Dallas jätti taas puolustajansa kauas hyökkääjistä. Hague ohitti kerralla kaksi karvaajaa ja kun Stonen selässä ei ollut puolustajaa (Tanev), hän pystyi antamaan vapaan ristipiston Hertlille, joka mursi siniviivan. Jättö Haguelle meni vain lopuksi vihkoon. Tiivistetysti siis vielä viime kauteen verrattuna Dallas haluaa tehdä enemmän katkoja omalla puolustussinisellään hyökkäyssinviivan sijaan. Nähtäväksi jää se, että muuttaako DeBoer tappion jälkeen pelisuunnitelman takaisin aggressiivisempaan suuntaan ja yrittääkö Stars siis pitää paineen pidempään Vegasin alueella.

Avauserän puolivälissä Stone roikkui kiekossa sen aikaa, että Carrier ehti tulla vaihdosta sisään ja rynnätä loistoajoituksella päätykiekkoon ensimmäisenä. Viivapudotus meni harakoille syvyydestä. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Carrier suoritti sentterihaun ja vaikeuksien kautta jatkoi kiekon syvyyteen. Oettinger löi kiekon ränniin maalin takaa, mutta Carrier luki sen ja pysäytti pelin laitaan H3:na. Dallas kuitenkin ryöväsi kiekon heti takaisin. Toisessa päädyssä Hanifin antoi harhasiirron, mutta Dallas-pelurin syöttö karkasi keskialueella. Heiskanen siirsi kiekon hidastetusti punaviivalta vasempaan kulmaan. Marchment alisti Hanifinia, jolla on toisinaan ongelmia päätykiekkojen noudossa tai oli ainakin Flamesissa. Olen itse ollut pääosin tyytyväinen hänen suorittamiseensa ritareissa. Karlssonin tuki oli myöhässä. Niinpä Marchment kaivoi kiekon viivaan, josta Heiskanen veti hanskaan ohi Manthan peiton.

11. minuutilla Stankoven luki theodoren siirtokiekon ränniin. Nopea kääntökuti vasemmasta laidasta pelin puolen tukkimisen jälkeen päätyi Thompsonin syliin. Seuraavassa vaihdossa Thompson hieman pomputti kiekkoa, kun Dallasin seuraava dumppaus tuli suoraan häntä kohden. Vegasin tiivis keskialueen puolustuspelaaminen pakotti taas Starsin hyökkäämään vain selustaan. Toisessa päässä Stephenson katkaisi sinisen alla Robertsonin heikon purun. Terävä kuti meni keskeltä ohi takakulman. Seuraavaksi Vegasin ykköspari suojasi sinistä hyvin eikä Dallas taaskaan päässyt kontrolloidusti yli keskialueen. Pietrangelo haki siirtokiekon päädystä ja avasi suoraan pystyyn keskialueelle 3v3-asetelmaan. Tuota avausmalliahan näkyi paljon mm. niin Colorado-matsissa kuin viimeksi Dallas-sarjassa reagointina pelin puolen tukossa olemiseen ja Cassidy oli taas sen kaivanut naftaliinista esiin. Sisäänvienti keskialueen 3v3-tilanteesta ei onnistunut aktiivisia mailoja vastaan. 13. minuutilla Mantha päätti vastaiskun yhden käden laukaukseen oikeasta laidasta. Howden ehti kakkoskiekolle laukoen sen ohi avopaikasta. Hyökkäysvarmuus Dallas, missä pelaa?


14. minuutilla kolmospari selvitti Hintzin ketjun painekarvauksen hyvin. Whitecloud ei vuotanut Hintzia vastaan ja Hague jatkoi jättösyötön ränniin ennen kuin Robertson H2:na oli iholla. Barbashev ronkki kiekon keskialueelle ohi Pavelskin, mutta seinä tuli vastaan 2v3-tilanteessa, kun Hint ehti puolustajien avuksi ja täten Suter uskalsi puolustaa eteenpäin rohkeammin. Itseäni toistaen Dallasin puolustajat olivat konservatiivisempia vrt. viime vuoteen ja priorisoivat pelin alla pysymistä ja Vegasin suorahyökkäyksien pysäyttämistä kolmella pelaajalla. Viisikon sisään jää vain täten isoja tiloja, jotka tulee hyödyntää! Tässä Eichel ei vain pystynyt pysymään kiekossa.

Vartin kohdalla Stephenson siirsi keskialueelta kiekon selustaan suosiolla. Jatkokarvausaihio oli hyvä, vaikkei riistoa tehtykään. Ajoitukset vaikuttivat olevan aika hyvällä tolalla, vaikkei yhteisiä kokemuksia hirveästi tällä rosterilla ole tältä kaudelta. Sekin lupaa minusta hyvää jatkoon, kun viime vuonnakin peli kehittyi tuolla osa-alueella nopeasti pudotuspelien edetessä. Seuraavaksi taas keskialue oli tukossa Royn toimesta, kun hän varmisti Pietrangelon nousun. Peli kääntyi uudestaan vielä omiin nopeasti. Kolesar ei hämmentynyt Duchenen kevätjuhlaliikkeistä alimpana pelaajana, vaan suunnanmuutospuolustaminen oli edelleen tarkkaa ja hyökkääjät auttoivat hyvin alaspäin.

Seuraava lähtö paineen alta oli taas moitteeton. McNabbin syöttöä oli vastassa Howden, joka rännistä jatkoi kiekon poikittain Theodorelle, joka lähti taas tukemaan hyökkäystä, kun kerran tilaa viisikon sisässä oli. Hän syötti eteenpäin Manthalle, joka mursi siniviivan, mutta sitten syöttöyritys maalille ajaneelle Howdenille katkesi Lundkvistin mailaan kimmoten yleisöön. Dallas teki yhden katkon lisää omalla sinisellään tai heti sen jälkeen.

16. minuutilla Dallas kavensi 1-2:een puskista. Eichelin jatkokarvaus Taneviin oli myöhässä. Mcnabb pinchasi kuitenkin vasenta laitaa pitkin saaden hetkeksi kosketuksen kiekkoon, mutta Johnston voitti lopulta kaksinkamppailun ja syötti sitten heti pystyyn. Theodore nukahti alimpana pelaajana päästäen Bennin selustaansa. Längilirutus meni sisään. Täysin hallussa ollut erä sai turhan käänteen.

Kolme minuuttia ennen taukoa Pietrangelon laukauksessa oli tuplamaski, mutta Hertl ja Stephenson eivät osuneet kiekkoon. Vegas pääsi ylivoimalle, kun keskialueella Marchment kärkikarvaajana löi Theodorea hölmösti käsille dumppaustilanteessa. Ylivoimaa kului vain kolme sekuntia. Hertl kaivoi aloitusvoiton, Hanifin laukoi heti, kun paikka taas oli ja Hertl ohjasi Lindellin selän takaa kihauksen. Tällä on ollut uskomaton vaikutus ykkösylivoimaan. Dallas yksi, Vegas kolme.



Maalinjälkeinen vaihto oli huono ja Dallas kavensi 2-3:een. Stone teki sentterihaun puolustajien väliin, mutta menetti kiekon Stankovenille. Hanifin vastaprässäsi ohi nuorukaisesta. Pietrangelo jäi 2v1-tilanteeseen eikä saanut katki syöttöä Robertsonille, jolta nähtiin laser alakulmaan. Juuri kun kehuin transitiopuolustamista, niin omiin meni kaksi kiekkoa, mutta nuo olivat hetkiä, joissa hyökkääjät eivät olisi millään voineet ehtiä takakarvaamaan. Dallasin syvemmältä lähteneet käännöt Golden Knights hidasti hyvin.
Reilu minuutti ennen taukoa Vegas tuli taas paineen alta ongelmitta. 2v2-hyökkäyksessä Eichel laukoi Marchessaultin jätöstä yli etukulman. Toisessa päässä Duchene laukoi oikeasta laidasta kohti etuyläkulmassa ollutta koloa. Thompson kuitenkin torjui haparoiden. Whitecloudin norsukiekkopurku epäonnistui, kun Marchment oli käsineen välissä ja laukoi räpylään viime sekunneilla.

Kauttaaltaan Golden Knightsilta nähtiin hyvä vieraserä kahta turhaa lapsusta lukuun ottamatta. Johto oli ansaittu pelin kerrottua kaiken. Keskialueen puolustuspelaaminen toimi tuottaen kääntöjä ja yhden maalin. Jatkokarvatessa ajoitukset olivat kohtalaisen hyviä huolimatta vähistä yhteisistä toistoista. Se oli positiivinen yllätys, kun runkosarjassa ajoitukset ovat olleet hukassa ja karvauspelaaminen alavireistä, mutta nyt tuossa osa-alueessa oli nähtävillä samoja aihioita kuin viime keväänä, nam. PAPP:n aggressiivisuus oli plussan arvoista. Dallasin kulmarallit jäivät lyhyiksi. Paineen alta lähdöt olivat melko puhtaita johtuen Dallasin puolustajien konservatiivisuudesta. Kärkikarvaajien ohittaminen yhdellä syötöllä onnistui useimmiten ja tiloja löydettiin venyneen viisikon sisästä, mutta suorahyökkäysten vienti pohjaan olisi saanut olla vielä tehokkaampaa. Kaipasin vielä ripauksen laatua siis hyökkäyssinisen ylityksiin. Maalinteon tehokkuus oli läsnä. Viimevuotinen voittoreseptihän oli tiivis viisikkopuolustus + maalinteon tehokkuus. Aika lailla avauserässä nähtiin minusta samaa voittavaa identiteettiä kuin viime playoffeissa.

2. erä


Toisen erän alussa nelosketju jatkokarvasi loistavasti. Roy katkaisi Duchenen siirron laidasta keskustaan. Pietrangelo teki vastaliikkeen siniviivasta ja vartaloharhautuksen jälkeen kilautti maalirautaan oikeasta ympyrästä! Cassidy sanoi ennen sarjaa, että nelosketju loisti Dallas-sarjassa viimeksi ja hyökkäyssuuntaan otteet olivat hyviä nytkin, kun identiteettiketju löysi "painavan jääkiekon" vaihteensa. Erän toisessa vaihdossa McNabb lisäsi johtoa, kun Eichelin hieman epätarkkaan poikittaissyöttöön hän ehti ensin ja kiskaisi kiekon vain kohti maalia vasemmasta laidasta ennen Dallasin ylimiehitystä. Peliväline taisi hipaista matkalla johonkin ja painui yläriman alle Heiskasen vielä tehtyä ehkä osin maskia Oettingerille.

22. minuutilla Robertson laukoi tulisesti ulkokehältä kohti etuyläkulmaa, mutta LT tukki raon. Heiskasen kaaoskiekkokin siniviivasta oli tulokseton, kun McNabb oli lapoineen välissä. Tutuilla keinoilla Dallas yritti Vegasin bussin murtaa. Minuutin päästä Stankoven oli päätykiekossa ensin omassa päädyssä lyöden sen ränniin, mutta Karlssonin ketju tukki oikean laidan ja karvasi kiekon takaisin. Whitecloud laukoi heti päätypleksiin. Karlsson haki irtokiekon vasemmasta laidasta ja löysi keskeltä Howdenin, joka kiskaisi niukasti ohi takakulman. Johnson jäi sentterinä maalin eteen puolustamaan ei-ketään ja täten Howden oli auki. Bennin ja Stankovenin kesken oli myös pieni kommunikaatiokatkos eikä kumpikaan heistäkään lopulta Howdenia sulkenut. Ohilaukauksen jälkeen Karlsson vielä tuhosi Heiskasen kulmaan taklaten tämän irti kiekosta, mutta viivapudotus karkasi keskialueelle ennen kuin tuore pakki ehti ylittää siniviivan, joten tilanne oli paitsio.

24. minuutilla keskialueen uudelleenryhmittymisessä Eichel roikkui kiekossa pitkään sisäänvientinsä jälkeen. Kääntökuti korkealta jäi matkalle. Dallas oli yllättävän löyhä kuten viime vuoden sarjassakin ja Vegas tosiaan löysi tiloja mennä pelaamalla sisään dumppausten sijaan. Varsinkin nyt, kun Dallasin puolustajat vielä peruuttivat ajoissa, se oli valetiivis nippu ja muistutti vähän vuodenvaihteen U20-leijonia. Tuolloinhan Ikakin antoi selostamossa palautetta siitä, että puolustajien pitäisi puolustaa välit kiinni liikkumalla eteenpäin eikä valumalla alas.

25. minuutilla Mantha kuitenkin joutui turvautumaan siirtokiekkoon ja vaikka Karlsson tuli apuun rouhimaan vasempaan kulmaan, Johnston-Heiskanen kaksikko selvisi painetestistä. Seuraavat vaihdot olivat puolin ja toisin tiukempaa keskialueen puolustuspelaamista ja kiekko vaihtoi omistajaa tiuhaan. 27. minuutilla Dallas avasi pystyyn Faksalle. Hague puolusti hänet iholta päätyyn asti. Sieltä Faksa haki syöttöä toiseen aaltoon, mutta taas Vegasin hyökkääjät tulivat kurinalaisesti alas katkoen syötön. Tuon jälkeen Whitecloud lähti istunnolle. Hän antoi aitioiden edestä huonon syötön eteenpäin ja seurauksena oli 2v2-vasturi omiin. Hän puolusti maalille ajanutta Seguinia, mutta roikkui tässä aivan liikaa. Boksi oli selviö. Kuten jo Stonen kiekonmenetys 2-3 maalissa osoitti, myöskään Golden Knightsin hyökkäysvarmuus ei priimaa ollut. Isoin kehityskohde jatkoon tästä pelistä onkin se, että noita turhia kiekonmenetyksiä siniviivojen välissä on vain karsittava minimiin. Virheitä toki tulee, kun on pelirohkea eikä vain roiski, joten se on ymmärrettävää jossain määrin.

Ylivoimalla Heiskanen älysi ampua toistamiseen yhdellä kosketuksella, mutta McNabb blokkasi vedon ja purki. Laadukkaat suoritukset puolin ja toisin. Ylivoiman edetessä Hanifin blokkasi Duchenen siipikudin ja sitten Stephenson katkoi toistamiseen tämän poikittaissyötön. Annan tuosta kehut Chandlerille. He eivät vaikuta Stone kanssa heikoimmalta AV-parilta kuten viime keväänä, vaan uurastivat todella hyvin tässä pelissä miesvajaalla. Kolmoshyökkääjäpari oli Howden-Roy eli Hertl on hierarkiassa seitsemäs AV-hyökkääjä, joka saa vaihtoja alivoimalla silloin, kun vakikuusikosta joku on boksissa. On ihan hyvä asia, jos hänen jalkojaan säästetään ylivoimalle ja 5v5-peliin. Ylivoiman lopussa Harleyn laukaukseen Benn työnsi lapansa väliin ja siitä aiheutui pienoiskaaos maalin eteen, mutta LT vangitsi reboundin.

29. minuutilla transitiossa Hertl poimi takamies Pietrangelon syötöllään vasemmasta laidasta, mutta tämä laukoi ohi maalin keskeltä. Alexinkin jalka vaikutti olevan raikas pelitauon jäljiltä ja hän oli minusta ytimessä. Matsin puolivälissä Eichel mursi siniviivan taas keskeltä, kun tilaa oli. Hän vieritti kiekon Barbasheville vasempaan laitaan. Tämä imi Tanevin iholleen ja poimi sitten keskelle liikkuneen Eichelin, jonka laukauksen Oettinger torjui patjallaan. Sanoisin, että sarjasta tulee pitkä Dallasille, jos he eivät aktivoi puolustajieen puolustamaan enemmän eteenpäin.

31. minuutilla Robertson laukoi vuorostaan jopa miinuskulmasta kohti scoutattua heikkoutta etukulmaa, mutta kiekko ei sisään mennyt LT:n kypärästäkään. Sitten tuli paineen alta pois jalalla ja Hertl oli auki keskellä. Tämä siirsi jalalla painopisteen toiseen päätyyn, mutta tasavoimahyökkäys puuroutui vasempaan laitaan. Vegasille toki kelpasi johtoasemassa pelkästään tuo painopisteen siirto, mutta jatkossa tosiaan hyökkäyksiä tulee päättää vielä vähän paremmin kiekonmenetysten karsimisen lisäksi. Tuossa ne kaksi isointa kehityskohdetta ovat kakkospeliin. Seuraavassa vastaiskussa Stone puolestaan antoi siniviivan ylityksen jälkeen epätarkan syötön oikeaan laitaan. Dallasin pakki purki kiekon lasin kautta ulos ja kun Vegasilla oli vaihto kesken, tuloksena oli 2v1-tilanne. Pietrangelo kuitenkin pelasti sen heittäytymällä Duchenen lätyn väliin. Tämän syöttötarkkuus oli kehnoa matsin ensimmäisellä puoliskolla.

32. minuutilla Theodore siirsi kiekon maalin takaa ränniin. Barbashev tuli vastaan Heiskanen selässään, joten Mirolle lienee annettu lisenssi puolustaa eteenpäin jalkavimpana puolustajana? Yhtä kaikki, Barbashev pystyi neg. peliasennostakin jatkamaan kiekon viereen Eichelille. Benn kuitenkin varmisti oikeaoppisesti Miron jättämän tilan ja 2v2-hyökkäys päättyi siihen, että Marchessault laukoi Eichelin jätöstä päin Harleyn mailablokkia. Minuutti myöhemmin Faksa latasi syliin lämärin suorahyökkäyksestä. 33. minuutilla Dallas haki kaaoskiekkoa, mutta Hague blokkasi kiekon Bennin etupuolelta onnistunnesti. Sen perään Suter laukoi vasemmalta puolelta maalille, mutta Thompson näki kiekon hyvin, kun vuorostaan Whitecloud boksasi Bennin.

34. minuutilla transitiopuolustaminen toimi, kun Roy luisteli aina maalin eteen saakka katkomaan viimeisen syötön Lundkvistilta kohti takatolppaa. Seuraavat minuutit Vegas tyytyi pelaamaan minimiä. 36. minuutilla Dallas sai 3v2-tilanteen, kun kaksi ritaria luisteli ohi kiekosta aitioiden edessä. Johnston laukoi terävästi oikealta puolelta McNabbin lavan ohi kohti takakulmaa, mutta Thompson torjui niukasti. Huolimattomuus siniviivojen välissä oli tuossakin esillä. Mainosten jälkeen Stars haavoitti ensi kertaa Vegasin noppavitosen keskelle auennutta tilaa, kun Benn imi Eichelin laitaan kamppailemaan eikä Marchessault ennättänyt pudota tukkimaan slottia, joten Johnston laukoi suoraan Bennin syötöstä yli maalin. Kuten monesti todettua, yksi tapa murtaa noppavitonen on käyttää hyväksi nuo lyhyet hetket, kun sentteri on poissa paikaltaan. Viime vuoden sarjassa kuitenkin Dallas teki sillä tavoin vain yhden rysän eikä tässäkään pelissä slottiin juuri tilaa auennut tätä tilannetta lukuun ottamatta.

Kaksi minuuttia ennen taukoa ykköspari siirsi kiekon ongelmitta ränniin Kolesarille, joka tuli jalalla omista ulos, kun Dallasin pakit taas vetäytyivät. Vastaisku päättyi Carrierin ohilaukaukseen oikeasta laidasta. Minuuttia ennen taukoa Stephenson karvasi kiekon Lindellilta oikeassa kulmassa, mutta vetopaikkaa ei syntynyt. Karlssonin ketjun takana pelannut Hanifin sen sijaan laukoi sivuttaisliikkeestä patjaan siniviivasta päätösminuutilla toisessa erässä. Toisessa päässä Tanevin toimitus maalinedusruuhkaan meni ohi etukulman. Idea oli oikea. Vielä viime sekunneilla puolestaan Vegasin pitkän kiekon jälkeen Karlsson hävisi aloituksen tylysti ja Heiskanen pääsi painamaan vastalämärin Bennin aloitusvoitosta Thompsonin patjoihin.

Maalia kohti Vegas ei saanut kuteja toka erässä. Niitä oli yhteensä vain kolme. Viime vuoden sarjassakin kakkoserissä Vegas oli yleensä jyrän alla laukauksissa vieraissa, mutta sieti "vaikeat" hetket kuten nytkin. Epätäydellinen ryhmä uhmasi tilastopoikia tehokkuudellaan.

3. erä

41. minuutilla Johnston osoitti taas miehistyneensä vuodessa. Eichel yritt kulmassa päästä vapaaksi, mutta Johnston puolusti vahvasti 1v1-tilanteen osana alakolmion miesvartiointia tökäten lopuksi kiekon irti SC-voittajan lavasta. Johnstonin puolustusalueen puolustuspelaaminen oli Starsin positiivisinta antia näin vastaleirin näkökulmasta. Ykkösketjulla oli kuitenkin maalipaikka vaihdon lopussa. Theodore ohitti jalalla kärkikarvaajan ja avasi ristiin Barbasheville, joka mursi sinisen ja vei hyökkäyksen pohjaan. Päädyssä hän kyykytti Heiskasta taklauksellaan ja tarjoili tekopaikan luukulle Eichelille, mutta syöttö jäi vähän taakse. Dallasin 3v2-vastaisku kuoli Pavelskin luistinsyöttöön. Minuutin päästä Stonelta nähtiin taas hieman löysä ratkaisu kiekollisena, kun pehmeä syöttö oli kääntyä omiin siniviivan alla. Muuta valittamista kapteenin paluussa ei ollut kuin liiallinen itseluottamus kiekollisena. 43. minuutilla keskialueen uudelleenryhmittymisestä Vegas mursi siniviivan. Theodoren laukauksessa oli Howden korkeassa maskissa ohjaten vedon ohi takakulman. 44. minuutilla Vegasin trap vuoti, koska Dallasin ajoitukset toimivat. Whitecloud puolusti eteenpäin keskialueella osana alinta tasoa, mutta joku Stars-hyökkääjä jatkoi ykkösellä pystysyötön Dadonovin lapaan Whitecloudin jättämään tilaan. Daddy mursi siniviivan vasemmasta laidasta ja kiersi maalin, mutta vanhanaikainen ei uponnut. Noin laadukas "seinä kolmannelle" -kuvio vaadittiin, jotta Stars pääsi pelaamalla yli keskialueen organisoitua puolustusta vastaan, jos pieni kärjistys sallitaan.

Päätöserän avauskympillä pelin kuva oli selkeähkö. Vegas pelasi minimiä ja löi kiekkoa syvään. Se ei halunnut antaa kakkoserän kaltaisia kääntösaumoja enää Dallasille. Se luovutti kiekkokontrollin mieluusti Dallasille ja toki niin pallopeleissä muutoinkin tuppaa käymään, kun johdat ottelua. Vegas keskittyi pitämään alanelikon tiiviinä omalla sinisellä ja 4v3-ylivoiman turvin ehtimään päätykiekkoihin ensimmäisenä sekä tulemaan paineen alta huolellisesti pois. Siinä vieraslauma onnistui minusta hyvin ja Cassidykin totesi, että hänestä he puolustivat päätöserässä hyvin ja pysyivät suunnitelmassa kiinni. Dallasin jatkokarvaus ei oikein tehonnut millään eli sillä oli hitusen samoja ongelmia kuin siinä viime vuoden sarjassa vrt. Oilersin karvauspelaamiseen, joka tosiaan oli viime keväänä se isoin testi Vegasille. Thompson avusti mailapelillään päätykiekkojen purkamista nopeasti takaisin keskialueelle. 48. minuutilla Theodoren harhasyöttö oli kääntyä siniviivan alla pahaksi paikaksi, mutta Stars hieman hukkasi pelivälineen hallinnan. 49. minuutilla Hanifinin siirtokiekko maalin takaa valui siniviivaan Heiskaselle asti. Kaaoskiekko luukulle meni niukasti maalin ohi. Muutoin avauskymppi päätöserästä oli aika tapahtymäköyhä, kun Vegas löi entistä enemmän luukut kiinni valuen lähemmäs 1-4 trapia kuin 1-2-2:ta. Tuttu juttu tuokin viime vuodesta.

Päätöskympin alussa kolmosketju karvasi kiekon Dallasin päädyssä itselleen, mutta syöttö siniviivaan johti 4v2-tilanteeseen omiin. Vastaisku pysähtyi paitsiovihellykseen. Minuutin päästä Barbashev osti hyvin aikaa Dallasin päädyssä muille liittyä mukaan hyökkäykseen. Eichel tuli päätytueksi ja haki 2-1-2 hyökkäysaluerakenteen mukaisesti H3-roolin Marchessaultia b-pisteiden välistä, mutta Lundkvist löi syötön ilmasta alas tylysti.

Ajassa 51:46 3-4 kavennus oli Thompsonin lahja. Vegas tukki oman sinisen taas 4v3-ylivoiman turvin ja Pietrangelo otti ihan hyvin ajan ja tilan pois Marchmentin sisäänvienniltä ohjaten tämän laitaan, mutta niin vain harmiton rannelaukaus livahti etukulmasta räpylän reunan kautta sisään. Mitään hätää tuossakaan tilanteessa ei ollut. Viimeisten kahdeksan minuutin seuraaminen oli tuon jälkeen piinaavaa ja vatsanpohjasta suorastaan kouri, koska jännitys oli tapissa, mutta luotin toki siihen, että sapluunassa pysyminen takaisi voiton. 53. minuutila 3v3-vastaiskussa Stephensonin jätöstä Hanifin laukoi päin Tanevia keskeltä. Minuutin päästä paineen alta lähtö oli huolimaton ykkösketjun toimesta, mutta LT torjui laukauksen kohti ruuhkaa laidasta. Sitä seurasi 2v1-hyökkäys toiseen suuntaan, mutta Tanev katkaisi Barbashevin lätyn kohti Marchya takatolpalle.

Päätösvitosella Stone katkaisi purun siniviivan alla ja käveli vasemmasta laidasta keskelle saamatta kuitenkaan kunnon vetoa aikaan. Neljä minuuttia ennen loppua Harley laukoi ulkokehältä kohti maalia ja Thompsonilla oli taas hieman vaikeuksia sulkea etukulma. Hän sylki kiekon eteen, mutta Karlsson hoiti sen lasin kautta ulos. Mantha karvasi toisessa päässä kiekon Lindelliltä itselleen ja ruokki maalille ajanutta Howdenia. Tämä pääsi nokikkain Oettingerin kanssa, joka kuitenkin piti kotijoukkueen elossa torjunnallaan. Hieman Lindellin kohdalla mietityttää se, että riittääkö hänen suoritustasonsa taaskaan playofftemmossa, kun 4-5 kertaa hän menetti kiekon paineen alla tässäkin pelissä. Manthan asenne ja karvauspelaaminen tekivät vaikutuksen sen sijaan, jos joku ensin mainittua ominaisuutta epäili. Hän rouhi hyvin osana kolmosketjua ja ansaitsee pitää paikkansa Howdenin ja Karlssonin vierellä.

Dallas otti veskarin pois kaksi minuuttia ennen loppua. Hertlin viisikko takanaan ykköspari kesti hyvin alun 5v6-tilanteen. Kakkospari ja ykkösketju vahvistettuna Karlssonilla jatkoivat siitä. Karlsson blokkasi mailallaan Robertsonin kudin, kun tämä hakeutui korkealle. Kaaoskiekkoa ei päästetty läpi. Tällä kaudellahan Vegas varsinkin syyskaudella oli huono 5v6-tilanteissa puolustamaan johtoa, joten oli hyvä saada kunnon testi playoffavauksessa tuon osa-alueen toimivuudesta. Mielestäni ritarit selvisivät testistä hyvin. Stonella oli päätösminuutilla kaksi paikkaa laittaa kiekkoa tyhjiin. Pietrangelon purun jälkeen Karlsson siirsi kiekon viereen Stonelle, mutta sijoitus punaviivan väärältä puolelta karkasi pitkäksi. 20 sekuntia ennen loppua Heiskanen puolestaan oli mailoineen välissä. Dallasin viimeinen rynnistys käynnistyi siirtokiekolla, jonka Hanifin haki ensimmäisenä ongelmitta. Ehkä hän olisi voinut sulkea kiekon laitaa vasten ja kuluttaa viimeiset 10 sekuntia pois sillä tavoin, koska Dallas loi yhden puolittaisen vetopaikan viime hetkillä.

Seurahistorian ensimmäinen vierasvoitto pudotuspelisarjan avauksessa toteutui siis 3-4 ryöstöllä. Kahteen viimeiseen erään Vegas laukoi seitsemästi ja blokkasi 20 laukausta. Kun saatavilla olivat pitkästä aikaa kaikki parhaat pelaajat, se löysi viimevuotisen voittavan identiteettinsä ja siksi olen luottavainen jatkon suhteen. Cassidykaan ei ollut huolissaan laukausten vähyydestä, koska eivät he ole joukkue, joka kerää laukauksia tilastoihin eniten ja lisäksi johtoasemassa on luontevaa ajatella puolustuspää edellä.

Kuten tekstiryppäästäkin voi lukea, pelissä oli paljon samoja toimivia elementtejä kuin viime vuoden mestaruusjunassa. Viisikkopuolustaminen oli tiivistä niin omissa kuin keskialueella. Lisäksi hyökkäysalueen puolustuspelaaminen eli suomeksi karvaaminen toimi odotuksiani paremmin ja oli jo lähes viime kevään veroista. En odottanut, että ritarit saisivat noin paljon riistoja aikaan Dallasin päädyssä siirtokiekkojen jälkeen. Ja ajoitukset kaiketi vielä hieman hioutuvat pudotuspelien edetessä, jos viime vuoteen on luottaminen. Puolustusalueen hyökkäyspelaaminen oli sekin mallikasta ja lähdöt paineen alta pääosin puhtaita, kun Dallas karvasi oikeastaan vain kahdella pelaajalla suurimmaksi osin ja sen alakolmikko vetäytyi ajoissa pelin alle. Heikon karvauspelin takia Dallas ei myöskään juuri saanut kulmaralleja käyntiin ja sitä kautta Vegasin kykyä selviytyä kaaoskiekoista ei oikeastaan edes testattu. Toki niissä harvoissa tilanteissa maalineduspuolustaminen oli minusta jämäkkää. Erikoistilannepelaamisessa ainoa vuotokohta oli alivoimalla sisäänvientien häirintä, joka ei ollut ainakaan vielä viime vuoden tasolla. YV-tehokkuus oli briljanttia. Tasaviisikoin kehityskohteina ovat 1) hyökkäysvarmuus ja kiekonmenetysten ehkäisy siniviivojen välissä ja 2) suorahyökkäysten laadukkaampi päättäminen / hyökkäyksien vienti edes pohjaan, jotta ne eivät katkea Dallasin puolustussinisellä tai heti sen jälkeen.

Stone olisi saanut miinuksen ilman avausmaalia. Theodore sen sijaan ei paikannut harhasyöttöjään ja Bennin maalin uinumistaan tehopisteillä, joten annoin hänelle miinuksen kuten Carrierillekin, vaikka tämä olikin osa identiteettiketjua, joka oli hyökkäyssuuntaan hyvä. Puolustuksessa erottuivat positiivisesti McNabb (maali ja blokit) sekä ykköspakkipari, joka suoriutui minusta paineen alla melko ehjästi, vaikka pari kertaa Hanifinin rännisiirrot olivatkin osoitteettomia, mutta niissä oli laitureillakin osansa. Ja hän kuitenkin alusti molemmat YV-maalit. Eichelin ketju oli tehoilla kokonaisuudessaan, mutta olisi voinut tehdä enemmänkin pisteitä päättämällä hyökkäykset muun jengin tavoin hieman paremmin. Hertl oli playoffdebyytissään kultaisena ritarina tärkeä lenkki YV-maaleissa maskimiehenä. Tasaviisikoin hän väläytti ja pystyi ylittämään kuljettamalla keskialueen monesti, mutta viimeiset ratkaisut hyökkäysalueella olivat hänelläkin vielä vähän jäisiä. Stephenson kirjaa puolestaan plussan AV-katkoistaan eritoten. Kolmosketjun karvaaminen oli vahvaa ja palkitsen sieltä Manthan ja Karlssonin plussilla. Jälkimmäinen tietysti puolusti myös hyvin johtoa lopussa.

Thompson saa synninpäästön kolmannesta maalista, kun hän kuitenkin torjui voiton ja selvitti vähäiset viivatoimitukset melko hyvin eikä haparoinut reboundtorjunnoissakaan, vaan palautui nopeasti valmiuteen. Eiköhän hermostuneisuus ole jo ohi kakkospelissä, kun playoffdebyytti on nyt tehty. Kolmospakkiparin kahden suunnan pelaamisesta pidin melko kivasti, mutta jätin heidät kuitenkin niukasti neutraaleiksi. Maalineduspuolustaminen oli onnistunutta sekä Haguelta että Whitecloudilta eikä menetyksiä tullut päätykiekkojen noudoissakaan. Hague jätti pelin lopussa kesken ennenaikaisesti, joten toivottavasti kyseessä oli vain varotoimi.

Budjetoin ottelusarjaketjussa Dallasille kaksi voittoa, mutta saattaa jopa olla, että 0-1 on lähempänä realismia, jos DeBoer ei vedä jotain kaneja hatusta sarjan edetessä.


 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
2/7 Dallas vs. Vegas

Hague ei ollut pelikunnossa, joten ilo terveestä rosterista kesti taas vain yhden pelin ajan. Martinez korvasi hänet kolmosparissa ja Whitecloud kakkosalivoimassa. Ennen matsia kävi ilmi sekin, ketkä ovat mustia ässiä tänä vuonna (Vikman, Saville, Korczak, Sedoff, Mayo, Rondbjerg, Froese, Brisson, Morelli, Denisenko). Patera ei kuulu tuohon listaan kolmosveskarina. Cormier puolestaan loukkasi itseään runkosarjan lopussa, joten hän puuttuu siksi tuosta ryhmästä ainakin tällä hetkellä.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, Eichel, Marchessault, Barbashev, Kolesar, Carrier, Roy, Hanifin, Whitecloud
+/- Pietrangelo, McNabb, Theodore, Karlsson, Stone, Stephenson, Hertl, Howden, Mantha
- Martinez
--

1. erä

Vegas oli muuttanut hieman peluutusjärjestystä. Royn ketjun jälkeen toisen vaihdon pelasi Eichel, kolmannen Hertl ja neljännen Karlsson. Se palasi siis samaan kuin viime kaudella, jolloin niin ikään Karlssonin ketju oli rotaatiossa viimeisenä, jolloin oli käytännössä aika usein varmaa on se, että joko se tai Royn ketju pelaisi aina vastustajan kärkivitjaa vastaan. Toki kun Dallas aloitti nelosketjullaan myös, asetelma oli vähän eri. Stars puolestaan näytti heti avausminuutilla sen, että sen pelisuunnitelma oli nyt paljon aggressiivisempi. Harley pinchasi päätyviivan tasolle asti ja piti paineen Vegasin päädyssä. Hintz pudotti viivaan ja Heiskanen laukoi ykkösellä kohti maalia tuloksetta. Ajassa 1:30 keskialueen uudelleenryhmittymisestä Stankoven puski keskeltä röyhkeästi sisään hyökkäysalueelle, kun Vegasilla oli vaihto kesken, mutta Thompson koppasi laukauksen. Minuutin päästä kolmosketjun trap vuoti, kun Howden rynni ohi kiekosta keskimmäisessä tasossa. Seguin laukoi oikeasta laidasta ohi maalin. Whitecloud liikkui maalin taakse irtokiekkoon ja toisesta suunnasta tullut Marchment nukutti hänet hurjalla taklauksella. Saman tien Zach kuitenkin tokeni pystyyn.


Ajasta 3:10 ensimmäinen näyte. McNabb oli päätykiekossa ensimmäisenä ja löi sen tutusti ränniin aikailematta, mutta laituri ei nyt ollutkaan vapaa kääntymään rauhassa, kun Tanev pinchasi Barbashevin selkään. Riskitasoja oli siis nostettu kotiyleisön edessä kakkospelin kunniaksi ja nyt Dallas tukki pelin puolta siten kuin ennen sarjaa ennakoin pyrkien katkoihin jo Vegasin alueella eikä vasta keskialueella tai omalla sinisellä. Passiivinen 1-1-3 oli vaihdettu aggressiivisempaam versioon kuten minusta pitikin, kun avausmatsi osoitti sen, ettei joukkue osaa tukkia keskialuetta alakolmikollaan yhtä hyvin kuin esim. Colorado, vaan viisikon sisässä oli isoja tiloja hyökkääjien ja puolustajien välillä. Painottoman puolen kautta löytyi tässä tilanteessa Vegasille reitti edetä, mutta Marchy dumppasi kiekon vain syvään, kun Eichel oli liian etäällä ja Dallasin viisikko paljon tiiviimpi.

Viidennellä minuutilla vastaiskussa Stone levitti kiekon laitaan ja Stephenson laukoi yli vasemmalta puolelta. Sitä ennen Stephensonin huolimaton siirto keskialueella johti Stankovenin sisäänvientiin ja jätöstä tulleeseen puolustajan laukaukseen patjoihin. Noihin kiekonmenetyksiin siniviivojen välissä ei olisi edelleenkään Vegasilla varaa eikä niitä oltu saatu vähennettyä ykköspelistä oikeastaan yhtään. Toki kun vastassa on konferenssin ykkössijoitettu, aikaa ja tilaa on vähän. Vaade on valtava. Kuudennella peliminuutilla hyökkäysvarmuudet olivat hakusessa perätysten. Ensin Heiskanen pysäytti Marchyn sinisellä, mutta avaus pystyyn Hintzille katkesi Eicheliin. Käännön käännöstä Barbashev jätti kiekon Eichelille, jonka laukauksen keskeltä Harley blokkasi.

Mainosten jälkeen Cassidy hieman sotki peluutusta ja jo toistamiseen Royn ketju tuli askiin vasta Eichelin vitjan jälkeen, joten Cassidy halusi välttää sen, että Hintzin ketju pelaisi Eichelia vastaan ja mieluummin yritti ujuttaa nelosketjun kehiin Dallasin ykköstä vastaan. Eichelin ketju pääsikin pelaamaan ainakin avauserässä enemmän Duchenea vastaan. Ajassa 7.30 Vegas puolusti omaa siniviivaa onnistuneesti ja käännöstä Stone tarjoili laidasta lätyn luukulle, mutta Stephenson ei ihan ehtinyt kunnolla ohjaamaan.


Kahdeksan minuutin jälkeen Dallas asettui trapiin, koska täyttä 60 minuuttia harvoin kukaan jaksaa karvata korkealta. Vetäytyvämmässä ja passiivisemmassa karvausversiossa keskialueella 1-1-3 muistutti enemmän jopa 1-2-2:ta ihan kuten viime vuoden sarjassakin. Vegas ohitti sen tässä tilanteessa päätykiekolla, mutta Oettinger oli hereillä. Sama toistui 20 sekunnin päästä uudelleen. Vieraiden jatkokarvaamisen ajoitukset eivät toimineet kakkosmatsissa niin hyvin kuin avausiltana, vaan Dallas pääsi minusta paremmin paineen alta pois. Hanifin kuitenkin näytteen lopussa pysäytti Seguinin siniviivalla ja Karlsson laukoi vastaiskusta päin veskaria. Avauskympin tekopaikat tulivat puolin ja toisin keskialueen käännöistä ja molemmat halusivat nopeasti ja suoraviivaisesti hyödyntää vastustajan organisoimattomat hetket!

Avauserän puolivälin jälkeen kakkosketju sai luotua ensimmäisen pidemmän hyökkäyksen Dallasin päätyyn, mutta Hertlin päätypassi luukulle katkesi mailaviidakkoon. Taklauksia oli 11 minuuttiin yhteensä 32 kappaletta yhteensä, joka on iso luku.


Yksi pysäytyskuva vielä Dallasin korkeasta karvauksesta. Verrattuna ykköspeliin H3 on nyt paljon lähempänä tukemassa kahta kärkikarvaajaa eivätkä puolustajatkaan peruuta niin aikaisin. Vegasin ykköspari selvitti yksilötaidolla kuitenkin painekarvauksen, muttei lähtö omista puhdas suinkaan ollut. Huono haltuunotto Howdenilta keskialueella pilasi vielä suorahyökkäysaihion. Dallas ei ollut enää valetiivis, kun hyökkääjät tekivät alaspäin hommia hyvin, vaikka korkea karvaus olisi tullut ohitetuksi ja yleensä Vegasin hyökkääjät olivat 3v4-tilanteessa, vaikka Dallasin päätylautakarvaus olisi piesty (ks. ensimmäinen näyte).

14. minuutilla Pietrangelo avasi ristipiston Hertlille, mutta sisäänviennin jälkeinen ratkaisu oli epätarkka eli edelleen hyökkäysten päättämisessä oli puutteita vähän kuten alkukaudesta. Vartin kohdalla nähtiin puhdas lähtö omista. McNabb siirsi kiekon ränniin Howdenille, joka jatkoi sen ykkösellä pistelinjalle Roylle. Tämä pelasi seinän hyökkäykseen liittyneen Theodoren kanssa ja mursi sitten siniviivan viistosti. Hän käänsi kiekon takaisin Howdenille, joka oli leikannut keskemmäs, mutta laukaus puolustajan jaloista blokattiin. Tuo oli yksi avauserän harvoista hyvistä suorahyökkäyksistä Golden Knightsilta, jossa Dallasin hyökkääjätkään eivät ehtineet enää paikkaamaan korkean karvauksen vuotamista.

16. minuutilla Dallas tuli pelaamalla keskialueen yli Duchene-Seguin kombolla. Hyvillä ajoituksilla tilaa kyllä löytyi Vegasin 1-2-2:n sisästä. Harley päätti suorahyökkäyksen laukomalla pudotuksesta vastakiekkoon pahan laukauksen, jonka LT pomputti eteensä hanskastaan, mutta kakkoskiekon VGK putsasi. Seuraavassa vaihdossa Heiskasen kaaoslaukaus meni hieman ohi maalin. Noihin pitäisi saada tarkkuutta vain lisää. Turhan moni Dallasin viivatoimitus ei lopulta edes päätynyt kohti Thompsonia. Jatkotilanteessa Robertson käveli keskustaan ja Roy kamppasi jalat alta kevyesti. Yleisön avauserässä tuomareille antama jatkuva paine vaikutti alitajuntaisesti varmasti ainakin ohuesti.

Dallas hyödynsi ylivoimansa mennen 1-0 johtoon.. Robertsonin siipikuti painui matalana verkon perukoille McNabbin jalkojen vierestä pienellä kimmokkeella. Se oli mahdoton torjuttava Thompsonille. Maalin jälkeisessä vaihdossa Vegas pääsi paineen alta puhtaasti, kun Eichel sai laidasta jatkon lapaansa ja yksilötaitonsa ansiosta voimaluisteli yli keskialueen väistämällä samalla Faksan sivupainetta. Puolittaisen 2v1-hyökkäyksen päätös oli kuitenkin huono, kun laukaus jäi piippuun. Se ei haitannut, kun Barbashev polki omiin lujaa ja takakarvasi kiekon takaisin omalla sinisellä. Hän käänsi kiekon heti pystyyn ja Eichel pääsi puolittain läpi Suterin selustaan. Jack vei kiekon tarpeeksi sivuun ja tarjoili sitten Marchessaultille tyhjän maalin viereen. Dallas yksi, Vegas yksi. Tämä venytti pisteputkensa pleijareissa 12 peliin. Pysy kuumana, Joonatan. Minua ei yllättänyt vähää alusta se, että tasaviisikoin avauserän ainoa maali tuli organisoimattomasta hetkestä.



Laukaukset olivat 11-6. Dallas eliminoi hywin suorahyökkäykset eikä Vegas päässyt rullaamaan samaan tapaan kuin avausmatsissa ja niissä harvoissa hetkissä hyökkäysten päättäminen oli yhä laadutonta. Oma keskialueen puolustuspelaaminen oli myös löyhempää. Näytti siltä, että Vegas yritti vähän enemmän puolustaa eteenpäin esim. keskimmäisestä tasosta, mikä aiheutti repeilyä viisikon sisään.

2. erä

Toisen erän alussa tasavajaalla McNabb löysi keskeltä Marchessaultin, mutta Johnston blokkasi kääntölaukauksen. Minuutin päästä Harley lensi yli keskialueen ja päätti vastaiskun laukaukseen suoraluistelusta ohi takakulman. Se oli viisas valinta toisen aallon hakemisen sijaan. 23. minuutilla Lindellin harmiton laukaus pudotti Royn kitumaan polvilleen. Tämä nilkutti vaihtoon. Ennen kuin Eichel ehti penkiltä omalle alueella auttamaan, Mcnabbin rännisiirto päätyi Lindellille. Slotti oli ihan auki ja Lindell poimi Johnstonin, mutta LT otti ison torjunnan tuohon paikkaan, kun Vegas oli hetken 4v5-alivoimainen. 24. minuutilla Hintz teki maskia Heiskanen laukaukseen oikeasta laidasta, mutta ei tuokaan roiskaisu tainnut lopulta edes Loganille asti päätyä.

26. minuutilla keskialueen aloitusvoitosta Lundkvist vippasi kiekon nöyrästi päätyyn. Whitecloud ehti paikalle ensin ja siirsi viereen Roylle, mutta tämä menetti kiekon paineen alla. Duchene ei onneksi saanut vetoa aikaan maalin edestä. Jatkotilanteessa Whitecloudin siirrosta laitaa pitkin kohti Kolesaria oli vihulainen välissä. Välittömän laukauksen vasemmasta laidasta LT selvitti. Lindellin kaaoskiekko puolestaan leijaili yli maalin, vaikka ruuhkaa oli kivasti. Erän puolivälissä sama toistui. Aloitusvoitosta Lundkvist heitti kiekon päätyyn Vegasin kolmosparin selustaan empimättä. Whitecloud voitti luistelukisan ja Martinez kokemuksellaan nosti kiekon keskialueelle pelaten minimiä. Laukaukset olivat pelin puolivälissä 12-8. Ne pelasi vahe tulsa peli, joku muu sanoisi. Nautin kuitenkin shakkimittelöstä itse.

Seuraavaksi kolmosketju raastoi hyvin. Laiturit voittivat kiekon syvältä viivaan. Hanifin laukoi kohti takakulmaa. Maalille oli eristetty 2v2-tilanne, mutta Howden ohjasi ohi maalin. Sen perään kakkosketjun karvaus tehosi seuraavassa vaihdossa, mutta Theodoren viivakudissa ei maskia ollut. Vegas sai kuitenkin pientä momentumia pelistä vaikeiden hetkien sietämisen lomassa. 32. minuutilla Stephenson oli ensimmäisenä päätykiekossa, mutta johnston liimasi hänet kulmaan. Stankoven tuli ronkkimaan apuun kera Theodoren ja Hhertlin. Niin vain 2v3-tilanteesta silti junnut tulivat kiekon kanssa ulos, ei näin. Vaikutuin silti kokoaan isommin pelaamisesta tuon kaksikon osalta. Keskusta oli tyhjä, kun Stone oli myöhässä varmistamisensa kanssa. Stankoven syötti poikittain McNabbin läpi takakulmalle, mutta Robertson laukoi avopaikasta yli maalin.

Minuutin päästä Martinez menetti terän keskialueella ja peli kääntyi omiin, mutta Whitecloud pelasti 2v1-tilanteen katkollaan. 34. minuutilla Theodore kuljetti kiekon itse pohjaan asti leikkimättä voitolla. Mantha syötti päädystä viivaan. McNabbin laukaus kimposi päädystä maalin eteen, mutta Howden ei saanut survottua sitä sisään. Seuraavaksi tasavajaalla nähtiin huippupelastukset molemmissa päissä. Ensin Theodore luisteli vauhdilla sisään vasemmalta ja laukoi Heiskasen jaloista patjaan ehtien omaan reboundiinkin. Oettinger kuitenkin ryösti rystynoston jään pinnasta kellallaankin. Eichel puolestaan laukoi päin blokkia ja Dallas sai 3v2-hyökkäyksen. Harley laukoi takamiehenä keskeltä kilpeen. Sen perään sitten vielä vaihtoaitioiden edestä peli kääntyi Vegasin maalia kohden. Johnston pääsi nokikkain Thompsonin kanssa, mutta tämä pysyi mukana sivuttaisviennissä ja venytti patjansa alakulman eteen ilmiömäisesti.

Kolme minuuttia ennen taukoa Martinez vuoti pahoin päätykiekossa selviytyen siihen mennessä melko kuivin jaloin. Benn karvasi häneltä kiekon ja tarjoili luukulle Johnstonille, mutta LT piti Vegasia pystyssä lähitorjunnallaan. Hagueta alkoi olla ikävä. Toisessa päässä kenttää McNabbin laukausta oli ohjaamassa Stone korkeassa maskissa. Oettinger torjui eikä Hertlkään saanut maalin edestä käännettyä kiekon verkkoon. Jatkotilanteessa Theodoren poikittaissyöttö löysi Stonen painottomalta puolelta. Erinomaista vastustajan liikuttamista sivuttaissuunnassa. Dallasin viisikko saatiin hajalle ja Stone jatkoi ykkösellä kiekon luukulle, mutta syöttö jäi vähän luistimiin eikä Hertl saanut kunnon laukausta aikaan.

Ajassa 38:53 syntyi 1-2 voittomaali. Dallasin mies laukoi vasemmasta laidasta ohi takakulman. Kolesar haki irtokiekon ja käynnisti käännön käännön. Hän vei kiekon sisään vasemmasta laidasta ja pysyi siinä maltilla kiinni ennen jättöään Whitecloudille, joka pyörähti laidan puolelta ohi vastustajan edeten päätyyn taidokkaasti. Syöttöyritys maalin eteen meni pakan läpi oikeaan laitaan. Kolesar irtosi sinne varmistajan paikalta. Ennen kuin Dallas sai miehet haltuunsa, KK syötti keskustaan Carrierille. Nopea rystylaukaus päätyi maskimies Roylle, joka yritti saada lapansa auki vedolle. Hän ei siinä veiviensä lomassa ihan onnistunut, kun Marchment putosi auttamaan maalin eteen, kun Duchene ja Lindell eivät olleet saaneet ajoissa miehiään kontrolliin ytimessä. Kiekko lyötiin Royn lavasta irti, mutta se valui sopivasti Hanifinille, joka sijoitti laukauksensa takakulmaan, kun Marchment ei ehtinyt palata ylemmäs peittämään vetoa. Kyseessä oli Noahin ensimmäinen playoffmaali. Se tuli makoisaan paikkaan.



Erän lopussa vielä Pavelskilta takakarvattiin kiekko pois Vegasin puolustussinisellä. 3v2-kääntö ei johtanut mihinkään, kun pienen tilan 2v1-seinä toista puolustajaa vastaan ei mennyt maaliin Eichelin ja Marchessaultin toimesta, vaan kiekko lipui veskarille asti. 40 minuuttiin kirjattiin per joukkue noin 15 laukausta kohti maalia ja 40 taklausta.

3. erä

Päätöserän alussa Hintz siirsi kiekon syvään. Thompson ohjasi sen kulmaan, jossa ykkösketjuun nostettu Stankoven oli ennen Theodorea. Heiskanen sai kiekon viivaan ja laukoi oikeaoppisesti ykkösellä luukulle ennen kuin Barbashev oli peitolla. Hintzin ja Robertsonin tuplamaski meni hukkaan ohilaukauksen myötä. Vastaiskussa Marchessault laukoi oikeasta laidasta syliin pienestä kulmasta. Seuraavaksi kolmoskentällinen joutui sietämään taas kulmarallin omassa päässä. Martinezilla oli purkupaikka, mutta löysä rystypurku jäi siniviivaan Heiskaselle. Lopulta sitten Vegas sai pyörityksen miekkailtua katki oikeassa kulmassa ja Whitecloud kuljetti itse aina punaviivalle asti. 44. minuutilla keskialueen sekavasta tilanteesta Mantha nappasi pelivälineen ja laukoi laidasta puolustajan jaloista päin torsoa Karlssonin liikkuvasta maskista huolimatta. Seuraavaksi Tanev puolestaan käänsi kiekon omalla alueella keskelle suoraan Eichelille, joka pääsi esteettä laukomaan läheltä, mutta Oettinger piti längit kiinni. Hintz nosti kiekon katsomoon sen jälkeen jäähyn arvoisesti.

Vegasin ykkösylivoima oli yhä vaarallinen. Stephenson syötti oikeasta siivestä maalin kulmalle Hertlille, joka pyörähti veskarin naaman eteen. Siitä seurasi kaaos. Stone ja Eichel kavensivat lähemmäs miekkailemaan tuloksetta. Kiekko pysyi silti Vegasilla. Eichel syötti seuraavaksi vasemmasta siivestä Stonelle, joka jatkoi poikittaissyötön ohi Lindellin Stephensonille. Tämän one-timeriin Oettinger kuitenkin sai patjansa väliin puolityhjän maalin eteen. Puolentoista minuutin vaihdon lopuksi Eichel kiskaisi rannelaukauksen ohi takakulman ja paine purkautui. Minulla oli paha aavistus, että Stephensonin epätarkkuus kostautuisi.

47. minuutilla Carrier liimasi Harleyn Dallasin päätyyn. Tämä syötti sokkona keskustaan, mutta Howden löi kiekon maalin eteen Kolesarille, joka ei onnistunut hänkään ohittamaan Oettingeria avopaikasta. Toisessa päädyssä Howden ja Martinez tuplasivat Robertsonin jostain syystä. Kolesar nukkui palomiehenä ja Hintz jäi auki maalin eteen, mutta laukoi Robertsonin päätypassin jälkeen ohi takakulman. Nuo hetket, kun Vegasin sentteri on hetkeksi houkuteltu muualle, Dallasin tulisi vain käyttää tylymmin. Niitä tuli avausiltana yksi, mutta tässä pelissä 3-4 kappaletta, mikä oli epätavallisen paljon. 49. minuutilla Tanev pinchasi Stephensonin selkään estäen purun lasin kautta. Pavelski varmisti viivassa ja laukoi sieltä maskitta räpylään.

Päätöskympin alussa Roy kiekoteltiin kärkikarvaajana pihalle ja Suter kuljetti valuvaa trapia vastaan kiekon keskeltä rohkeasti sisään hyökkäysalueelle kuten viime vuoden sarjassakin, jossa Dallas pääsi sisään hyökkäysalueelle tuolla tavoin toisinaan ja tässä pelissä vieläpä turhan monesti. Seguin laukoi oikeasta laidasta seinille hyökkäyksen päätteeksi. 52. minuutilla Eichel roikkui kiekossa murtaen siniviivan ja laukoen epätoivoisesta kulmasta päin kassaria. Minuutin päästä Harley päätti tasavoimaisen hyökkäyksen kilpilaukaukseen laidasta. Vähän turhan löyhä Vegas tuossakin tilanteessa oli ja viisikon sisässä oli tilaa, jos sinne vain uskalsi kuljettaa kiekonmenetyksen pelossa. Ajassa 54:30 Lindell tukki pelin puolen. Dallas kaivoi kiekon staattisesta väännöstä itselleen ja Pavelski laukoi räväkästi pienestä kulmasta, mutta LT oli hereillä.

Päätösvitosella selviytymisvaihe oli päällä. Ykköspari kaivoi kiekon päädystä takaisin keskialueelle rutistaen samalla Stankovenin päätyä vasten. 56. minuutilla tuli vielä yksi huippupaikka. Vegasin pakkipari oli maalin takana kamppailemassa Seguinia vastaan. Martinez hukkasi kiekon jalkoihinsa ja Seguin poimi luukulta Dadonovin, mutta Stephenson sai viime hetkellä työnnettyä lapansa väliin. Kolme minuuttia ennen loppua Cassidy löi kaukaloon Karlsson-Eichel-Marchessault kolmikon, joten tuo oli toisessa pelissä putkeen erikoisketju, jonka tarkoituksena oli suojata johtoa. He kuluttivatkin kellosta puoli minuuttia Dallasin päädyssä ja Stars teki vielä pitkän kiekon. 110 sekuntia ennen loppua Oettinger otettiin pois. Johnston laukoi laserin vasemmasta laidasta niukasti ohi takakulman, huh. Päätösminuutilla Marchessault kamppaili kahdesti kiekon keskialueen puolelle siniviivan kulmassa. Jälkimmäisellä kerralla Robertson hukkasi kiekon jalkoihinsa ja Marchy syötti keskelle Eichelille, joka viimeisteli tyhjiin Heiskasen naaman edestä. Tällä oli hapan ilme vaihtopenkillä maalin jälkeen. Eichel puolestaan saavutti 30 playoffpisteen rajapyykin 24. matsissaan. Se on historian nopein suoritus jenkkipelurilta. Thompson puolestaan teki tutun "miekka tuppeen" -tuuletuksensa, kun Eichel pisti sinetin ottelulle.

Tämä voitto oli ryöstö. Avausotteluun sopi futisvertaus. Vaikka Vegasilla ei ollut kiekkokontrollia siinä pelissä eritoten viimeisten 40 minuutin aikana, silti peli oli sen hallussa. Jalkapallossakin voi peli olla puolustussuuntaan hallussa, vaikka vastustaja pitäisi palloa puolessa kentässä. Ottelua voi kontrolloida ilman vallanvälinettäkin ja sen Golden Knights teki avausmatsissa. Sen sijaan tämä matsi ei ollut läheskään niin hyvin näpeissä, mutta ritarit jaksoivat silti puolustaa kärsivällisesti ja sietää epämukavuutta. Maalinteon tehokkuus oli myös riittävää. Cassidy piti päätöserässä siitä, että ihan niin paljoa he eivät joutuneet ottamaan vain vastaan, vaan loivat vähän enemmän uhkaa Dallasinkin päätyyn kuin ykköspelin kolmoserässä. Hänen mukaansa he karvasivat paremmin ja allekirjoitan sen osin. Lisääntynyt aktiivisuus eteenpäin puolustamisessa kuitenkin sitten venytti viisikkoa ja Dallas pääsi useammin pelaamalla yli keskialueen kuin avausiltana. Avauserästä Cassidy totesi sen, että he taipuivat, mutteivat murtuneet.

Odotan, että kotimatsissa painelähtöjen pitäisi onnistua vähän helpommin Dallasin aggressiivisempaa karvausta vastaan, kun aski on tutumpi ja yhteisiä kokemuksia taas vähän enemmän. Välipäivät käytettäneen huolellisesti ajoituksien ja toteutuksen hiomiseen. Dallasina pitäytyisin kakkospelin pelisuunnitelmassa ja menisin syteen tai saveen sen kanssa. Valmennus tarjosi sille mielestäni nyt voiton avaimet toisin kuin ykköspelissä. Tässä pelissä kyse oli enemmän pelaajiston viimeistelykyvyttömyydestä ja toisaalta Vegasin boksaaminen maalin edessä jatkui tarkkana. DeBoer otti silti valmennusstaffinsa kanssa askeleen eteenpäin aktivoittamalla peliään ylhäältä karvatessa. Viisikko oli huomattavasti tiiviimpi. Nyt pallo on tosiaan minusta Cassidylla saada ajoitukset ja toteutus hiottua viime kauden tasolle painekarvausta vastaan, jotta Vegas saisi niitä puhtaita lähtöjä ja 2v1-hyökkäyksiä kiihtyvästi luotua enemmän kuin 1-2 kappaletta per erä.

Thompson oli tietysti plussan arvoinen. Helppoja ei enää uponnut ja hän otti 4-5 tärkeää lähitorjuntaa, kun keskustassa oli epätavallisen paljon tilaa aina hetkellisesti. Puolustuksesta erottuivat maalintekijä Hanifin ja Whitecloud, joka on ailahtelevan runkosarjan jälkeen palannut lähelle parasta tasoaan. Alustus voittomaaliin oli hieno, vaikkei hän tehopistettä saanut. Päätykiekkojen noudoissa ei myöskään kämmejä tullut ja mieleen jäi myös se yksi syötönkatko 2v1-tilanteessa.

Ykkös- ja nelosketjut kuittaavat puolestaan kehut yläkerrasta maaleillaan. Marchessaultin kamppailupelaaminen laitojen lähellä oli sitkeän erinomaista ja muistutti kauden aiempaa Toronto-matsia, jossa hän kyykytti Tavaresta ja Nylanderia eräässä alustamassaan maalissa vähän samaan tapaan kuin hän nyt puolusti lopussa. Barbashevin takakarvaaminen oli hienoa katsottavaa. Eichelin alustus 1-1 tasoitukseen oli maailmanluokkaa ja hän oli muutenkin ytimessä kahteen suuntaan. Nelosketjusta Kolesar oli ehkä kaikkein paras ja virheettömin yksilö, mutta palkitsin Royn ja Carrierinkin. Neutraaleista pelaajista Hertlilla oli eniten maaliodottamaa, mutta sanotaanko näin, että vaikka hän sai kiekon itselleen maalin eteen pari kertaa, ei yksikään niistä nyt mikään huippupaikka ollut. Alakerrasta Pietrangelon onnistuneet vartaloharhautukset oman maalin takana paineen alla olivat johtavan puolustajan arvoisia tekoja, joilla hän kykeni rauhoittamaan joukkueensa tekemistä. Martinez puolestaan saa ainoan miinuksen, kun hän oli viimeiset 25 minuuttia 2-3 kertaa pahoissa ongelmissa paineen alla ja Dallas sai suoraan niistä virheistä kaksi huippumestaa. Harkitsisin Huttonia hänen tilalleen kolmospeliin, koska pienellä otannalla Hutton-Whitecloud parin edistyneet tilastot näyttivät hyviltä runkosarjassa.

OHL:ssä Vegas-lupausten välinen seiskapeli päättyi 3-1 Saginawille, joten Sapovalivin kausi jatkuu, mutta Kärjen ei. Artun tehot yhteensä 66 pelissä tällä kaudella olivat komeat 23+28=51. Lindbom puolestaan pelasi taas Suomea vastaan, mutta hävisi tällä kertaa 0-3. Viimeinen maali meni tyhjiin. Björnisen osumassa hanskakäden yläkulma oli vaihteeksi auki. Toki Lindbom joutui liikkumaan samalla sivuttain. Nurmen kuti läheltä livahti puolestaan kainalosta sisään ja sen Carl varmaankin haluaisi takaisin, vaikka Markus olikin hänen kanssaan nokikkain Ruotsin parin pelaajan lepsuuden takia.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
3/7 Vegas vs. Dallas

Thompson pysyi uunissa. Karlsson missasi aamujäät, mutta kykeni pellaamaan jääkiekkoa. Keskiketjut oli rukattu uusiksi muotoon Howden-Stephenson-Stone ja Hertl-Karlsson-Mantha.

Arvosanataulukko
++
+ Thompson, McNabb
+/- Theodore, Hanifin, Pietrangelo, Martinez, Whitecloud, Eichel, Stephenson, Barbashev, Marchessault, Stone, Hertl, Karlsson, Howden, Mantha, Carrier
- Roy, Kolesar
--

1. erä

Avauskympin eluutus:

Roy vs. Hintz
Karlsson vs. Hintz
Eichel vs. Duchene
Stephenson vs. Seguin

Karlsson vs. Hintz
Roy vs. Steel
Eichel vs. Duchene
Stephenson vs. Seguin

Karlsson vs. Hintz
Eichel vs. Steel
Roy vs. Duchene
Stephenson vs. Duchene
--- mainokset

Karlsson vs. Duchene
Eichel vs. Seguin
Stephenson vs. Hintz

Karlsson vs. Seguin
Roy vs. Steel
Eichel vs. Duchene


Hyökkäysvarmuus heti avausvaihdossa oli huonoa. Peli kääntyi omiin hyökkäysalueella ja Johnston laukoi Hanifinin mailablokista katsomoon. Cassidy reagoi vaihtamalla Karlssonit askiin 15 sekunnin jälkeen Hintzin vitjaa vastaan. Hertl kuitenkin hävisi aloituksen ja Thompson ravisteli itseään Robertsonin etuyläkulmaan tähdätyn kudin kanssa. 30 sekunnin kohdalla Duchene alisti Eichelia ja aloituksen jälkeen slotti jäi hetkeksi auki. Stankoven syötti laidasta Eichelin läpi Bennille, joka latasi ykkösellä patjaan ennen kuin Barbashev ehti palomieheksi.

Dallasin trap oli yhä enemmän 1-2-2 kuin 1-1-3 muotoinen. Keskialueen uudelleenryhmittymisessä Vegas meni siitä läpi oikeaa laitaa pitkin, mutta Eichelin syöttö karkasi Dallasin pakeille. Harleyn epätarkkaan poikittaissyöttöön ehti ensin Marchessault pitäen paineen hyökkäysalueella. Eichel syötti pohjasta viivaan ja Theodore laukoi one-timerin ohi. Laiturit tekivät tuplamaskin turhaan.

Kahden minuutin kohdalla uusittu kakkonen vei hyökkäyksensä pohjaan Howdenin siirtokiekon myötä ja Stone karvasi limpun takaisin. Toistamiseen Vegas pelasi nopeasti syvyydestä tyhjään tilaan siniviivaan ja sitten kaksi pelaajaa oli tekemässä maalinteon tukitoimia Oettingerin lähellä. Kun Dallasia vastaan on linja maalille, se pitää tosiaan käyttää. Martinezin matalan vedon kakkoskiekkoon yksikään hyökkääjä ei kuitenkaan ehtinyt. Vastaiskun puolustamisessa tarvittiin Thompsonin tupla- tai triplatorjuntaa, kun Whitecloud menetti kiekon Seguinin paineen alla. Pavelski pääsi laukomaan keskeltä päin ja Seguin huitoi reboundia ilmasta sisään tuloksetta.

Toisen vaihtokierroksen alku paljasti sen, että viime kauden malliin kotipeleissä Karlssonin ketjun tehtävä oli pimentää Hintz. Ajassa 2:30 paineen alta lähtö epäonnistui vain huolimattomuuden takia. Hanifinin passi maalin takaa laitaan ohi H1:n Pietrangelolle epäonnistui jälkimmäisen huonon haltuunoton takia. Dallasin alakolmikko jäi ykköspelin tapaan etäämmäs kärkikarvaajista korkealta karvatessa ja tilaa vieraiden viisikon sisässä olisi ollut paljon, joten vaikutti siltä, että DeBoer oli palannut ykkösmatsin passiivisempaan pelisuunnitelmaan. Thompson torjui Robertsonin kimmokkeen ottaneen laukauksen laidasta ongelmitta.

Nelosketjujen avaustaistossa Harley yritti vastaiskussa kääntää kiekon laidasta luukulle, mutta Vegasilla oli tarpeeksi miehiä pelin alla, kun hyökkääjät tekivät tutun kurinalaisesti hommia alaspäin paikaten Martinezin myöhästyneen pinchauksen. Carrier oli välissä toisessa aallossa maalin edessä lapoineen.

Kaksi seuraavaa vaihtoa vahvistivat sen, että Cassidy halusi peluuttaa Eichelin ketjua Duchenea vastaan ja Stephensonin kolmikkoa Seguinia vastaan, joten viime kaudesta poiketen Eichelin ketju ei päässyt pelaamaan tulosvastuun kera helpompia minuutteja Starsin toista alaketjua (Seguin) vastaan kotipelissä. Ymmärsin tuon ratkaisun hyvin, kun Stone saattaa yhä olla keskenkuntoinen eikä Jaskan johtama ketju ole epäröinyt pelata myöskään vastustajan tähtiä vastaan vieraskaukaloissa. Lindellin dumppauksessa ohi Vegasin 1-4 trapin ajassa 3:40 vahvistui puolestaan havainto siitä, että jälleen Dallasin alakolmikko jäi melko kauas 1-1-3 päätylautakarvauksessa kahdesta ylimmästä hyökkääjästä, joten painopiste oli vaihtunut takaisin siihen, että Dallas katkaisisi Vegasin suorahyökkäykset mieluummin siniviivojen välissä kuin hakisi riistoja jo Vegasin alueella painollisessa laidassa. Se toimi tässä vaihdossa, kun McNabbin avaus kulmasta oli epätarkka kohti Eichelia ja Benn katkaisi passin siniviivan alla palauttaen kiekon syvyyteen. Theodore kuitenkin blokkasi Stankovenin kudin Eichelin jättämästä tilasta.

Seuraavassa vaihdossa puolestaan McNabbin luja siirto maalin takaa ränniin ohitti kerralla Dallasin kaikki hyökkääjät, kun siniviivan alla päivystänyt H3 Pavelski ryntäsi pelivälineestä ohi arvioiden väärin sen nopeuden. Stephenson päivysti rännissä laiturina hetkellisesti ja pääsi kuljettamaan kiekon rauhassa ulos Pavelskin sijoittumiserheen vuoksi. 3v2-hyökkäys peruuttaneita puolustajia vastaan kuitenkin kuivui kasaan huonoon poikittaissyöttöön, mutta tuossakin etäisyys puolustajista hyökkääjiin repesi todella suureksi ja Vegas pääsi hyökkäämään viisikon sisässä olleeseen tilaan Stephensonin kuljetuksella. Avausvitosen jälkeen vedot kohti maalia olivat 0-5.

Viiden minuutin jälkeen vastakkain olivat taas Karlsson ja Hintz. Theodore puolusti hyvin toisen aallon Dallasin vastaiskussa ja katkaisi Johnstonin syötön. Vegas pääsi käännön käännöstä 3v2-vastaiskuun, mutta sen päätös epäonnistui Hertlin lähdettyä Karlssonin jätöstä harhauttamaan liian ahtaaseen tilaan suoraviivaisen laukauksen sijaan ja Harley takakarvasi kiekon pois lavasta.

Täysin Eichelin ketjun tulosvastuuta ei ollut unohdettu, vaan se pääsi kuudennella minuutilla pelaamaan Dallasin nelosta vastaan, joten Royn ketjukin sai täten satunnaisia vaihtoja vieraiden kärkiketjuja vastaan. Oettingerin rännipurun dumppauksen jälkeen Barbashev onnistui pysäyttämään vasempaan laitaan, mutta jatkokarvaus ei johtanut sen pidempään hyökkäysalueen hyökkäyspeliin, kun Lindell luisteli kiekon kanssa omista ulos staattisen laitaväännön jälkeen eikä Vegas täten saanut hyödynnetyksi sille edullista vastinparia.

Nelosketjun ensimmäinen vaihto Duchenea vastaan kului alkuun omissa. Heiskanen huijasi Carrierin vipuun vetolinjalta ja lähetti kaaoskiekon maalin eteen 2v2-tilanteeseen. Kuti kimposi päädystä maalin kulmalle, mutta Whitecloud sai boksattua Stankovenin irti kakkoskiekosta. Sitten se sai siirrettyä painopisteen toiseen päätyyn ja vaihdosta tullut Pietrangelo tinttasi vastakiekkolämärin Oettingerin syliin, kun Howden-Stone kaksikko oli jatkanut nelosketjun aloittamaa rouhintaa päädyssä.

Mainosten jälkeen Vegas ei lähtenyt väkisin sekoittamaan rotaatiota, vaan Karlssonit ottivat vuorollaan hyökkäyspään aloituksen, vaikka Dallas piti askissa Duchenen ketjun. Karlssoneita seurasi taas Eichel ja Stephensonin ketju pelasi sitten pimennysvaihdon Hintzia vastaan eli Royt jätettiin tuossa kohden välistä pois.

Kahdeksannella minuutilla Pietrangelo oli päätykiekossa ensin, mutta Marchy yllättyi Lindellin pinchauksesta kuten minäkin ja Esa katkottuaan syötön Marchyn etupuolelta laukoi kohti etuyläkulmaa laidasta. Paineen alta lähtö ei ollutkaan rauhaisa. Minuutti myöhemmin Heiskanen kiilasi Theodoren laitaan taklaamalla. H3 Stone puolusti myöhässä eteenpäin ja Dallas pääsi 4v2-vastaiskuun. Kun kukaan ei ollut takakarvaamassa ja katkaisemassa toisessa aallossa poikittaissyöttöjä, Hintz antoi sellaisen Heiskaselle. Tämä lämäsi takapatjaan. Maalille ajanut Harley pääsi käsiksi reboundiin, mutta LT ryösti hänet räpyläkauhaisullaan. Ihan nappiin Stephensonin ketjun ensimmäinen vaihto Hintzia vastaan ei mennyt, joten DeBoerin peluutuskikkailu Hintzin saamiseksi pois Karlssonia vastaan oli heti toimia.




Ajassa 10:20 Hanifin syöttö keskialueella katkesi Benniin ja Stankoven mursi sinisen keskeltä. Duchene laukoi vasenmasta laidasta terävästi. Hyökkäysvarmuus ja kiekollinen suoritusvarmuus oli isoin kehityskohde edelleen selkeästi ja tässä pelissä noita kiekonmenetyksiä oli vielä aiempaa enemmän. 11. minuutilla McNabb antoi pakki-pakkisyötön Theodorelle seisoville jaloille kulmaan. Tämä menetti sen paineen alla ja Johnston laukoi keskeltä syliin. Cassidykin totesi, että heidän pitäisi päästä keskialueen yli edes kerran ja saada sitten karvauspeli käyntiin.

Dallas siirtyi 0-1 johtoon toisten mainoksien jälkeen. Roy hävisi Hintzille oman pään aloituksen. Heiskanen levitti Robertsonille, joka laukoi ohi Hanifinin peiton. LT torjui eteensä. Hintz siirsi Pietrangeloa vastaan kaaoskiekon viereen Johnstonille, joka käänsi sen maaliin Royta vastaan. Tuosta voi antaa myös pyyhkeitä valmennukselle, kun Karlssonin ketju (Hertl) ei ollut ottamassa oman pään aloitusta Hintzia vastaan. Molemmissa karlssonittomissa vaihdoissaan Dallasin ykkönen osoitti heti vaarallisuutensa osuen jälkimmäisellä kerralla. Royn ketju sai silti jatkaa kehissä heitä vastaan, kun Karlssonit pelasivat Seguinia vastaan seuraavaksi. Oman pään aloitusvoitosta seurasi 2v2-vastaisku, jonka Mantha päätti laukaukseen pakin jaloista patjaan. Jatkotilanteessa Karlssonin syöttö kulmasta H3:lle Hertlille meni ohi ja Dallas pääsi jo toistamiseen 4v2-vastahyökkäykseen. Dadonovin viimeinen syöttö takakulmalle Seguinille meni ehkä vähän liian pieneen kulmaan eikä tämä saanut putattua kiekkoa tyhjiin sahauksen lopuksi. Vedot kohti maalia olivat silti jo 3-13 12 minuutin kohdalla. Eikä VGK saanut momentumia puolelleen edes Eichelin ketjun avulla, kun Dallasin nelonen piti sitä vastaan painopisteen Vegasin alueella, pirskatti. Vieraiden epätoivo näkyi vahvempana kamppailupelaamisena laitojen lähettyvilläkin ja ritaripelaajien luistelu oli enemmän kellumista. Intensiteetti uupui. Cassidykin sen pelin jälkeen totesi.

Vartin kohdalla Stephenson huitoi itsensä boksiin. Dallasin YV oli kesyä yhtä siipivetoa lukuun ottamatta ja Vegas teki pari nopeaa purkua. Jäähyn jälkeen Vegas pääsi pelaamalla keskialueen yli, kun Theodoren ristipiston jälkeen tasavoimainen hyökkäys päättyi Marchyn laukaukseen kohti alakulmaa. Muutoin toteutus sakkasi ja mielestäni syöttöjen laadun lisäksi keskittymisen puute oli isoin ongelma keskialueen ylityksissä eikä niinkään ajoitukset. Ykkösketju loihti paikan myös pohjaan viedystä 3v3-vastaiskusta, kun Lindell hukkasi maalin edessä kontrollin Barbashevista, joka parilla peruutusaskeleella sai lavan auki ja tinttasi Eichelin päätypassista yli maalin.

Vegas dominoi aloituksia avauserässä 16-4, mutta yksi tappioista oli kohtalokas, joten tauolle mentiin 0-1 lukemissa. Vedot olivat 7-18. Pelinkuva toi mieleen sen reilun vuodentakaisen runkosarjamatsin, jonka Vegas hävisi 0-4 puskettuaan päätä keskialueen sumppuun lyhytsyöttöpelillä, muttei Dallasin viisikko niin tiivis nyt ollut etteikö siitä olisi voinut mennä puhtaammilla lähdöillä läpi. Kun syöttöpeli oli laadutonta, olisi pitänyt vielä enemmän pelata nöyrästi selustan kautta ja saada jatkokarvaus vauhtiin kuten Cassidykin toivoi. Nelosketju hävisi kolmen minuutin jääajalla laukausyritykset muuten 0-11.

2. erä

Toisen erän alussa huolimattomuus jatkui. Ensin Heiskanen tökkäsi kiekon irti Eichelilta Dallasin siniviivalla. 2v1-käännön lopuksi Thompson pysäytti Johnstonin laukauksen laidasta. Heti perään McNabb pupelsi kiekolla paineen alla keskialueella ja Stankoven haki tuloksetta etukulmaa 2v1-hyökkäyksestä. 23. minuutilla Eichel menetti kiekon toistamiseen oltuaan alin mies hyökkäyssiniviivassa. Seguin polkk takakarvauksesta karkuun ja veivasi hyvin, mutta LT venytti oikean patjansa rystynoston eteen alakulmaan. Minuutti per kiekonmenetys ei ollut kestävää.

25. minuutilla kakkosketju pääsi vaikeuksien kautta yli keskialueen ja Stone siirsi kiekon Stephensonille, joka haki vanhuria maalin kierrettyään. Seuraavasta vastaiskusta Dallas iski 0-2 lukemat jumbotronille. Martinezin laukaus siniviivan kulmasta katkesi Heiskaseen. Tämä syötti heti pystyyn Dadonoville lähtien tukemaan hyökkäystä. Stephenson sen sijaan päätti lähteä vaihtoon, vaikka katsoi vielä Miron perään. Karmea valinta häneltä. Dallas sai 3v2-tilanteen. Whitecloud hidasti Dadonovin, mutta tämä sai jätettyä kiekon Seguinille. Martinez valui vähän liian lähelle kohti omaa maalia eikä saanut poikkaria katki. Takamies Heiskanen naulasi kiekon etukulmasta sisään tarkasti. Jos Chandler ei olisi vaihtoon valunut, takaiskua ei välttämättä olisi tullut.

27. minuutilla Steel karvasi kiekon McNabbilta, mutta LT hoiti hoiti nopean kudin. Vegas sai sitten ylivoimaa, mutta niskan päällä oli Stars. Alivoimalla Hintz jatkoi siniviivan päältä kiekon keskelle Seguinille, joka pääsi nokikkain veskarin kanssa. Viimeistely ei onnistunut silläkään kertaa. Kakkosalivoimakin oli unessa, kun Theodorella poltti kiekko lavassa ja Steel pääsi lähes karkuun, mutta tämä poljettiin kiinni. Jäähyn lopussa Karlsson syötti päädystä keskustaan Roylle. Vastalämärin jälkeen omiin tuli taas 2v1-tilanne, kun varmistus puuttui. Lindell pääsi nokikkain LT:n kanssa, mutta laukoi seguinmaisesti päin. Jotenkin Vegasin keskittyminen oli poissa. Valmistautumattomuus menee valmennuksen piikkiin. Joukkuetta ei oltu viritetty. Vedot olivat 10-30 puolivälissä!

Golden Knights kavensi puskista ajassa 30:40. Stephenson kaapi aloitusvoiton Pavelskista. Tämä jatkoi liikettään kohti McNabbia, joka vartaloharhautuksella karisti konkarin. McNabb käveli vetopaikkaan ja Lindell-Stone kaksikon liikkuva maski mahdollisti takayläkulmalaukauksen. Minuutin päästä Stephenson ja McNabb yhdessä estivät Harleyn purun laitaa pitkin. Karvauksen tehottua Stone laukoi takapatjaan painottomalta puolelta. Seuraavaksi Hertl sai jäähyn korkeasta mailasta Miron naamaan. Sitä seurasi sairas 10-sekuntinen. Benn käänsi päädystä poikittaissyötön takatolpalle Whitecloudin läpi. Hintz kuitenkin tykitti kiekon suoraan Thompsonin patjaan, kun tämä liukui tolpalta toiselle tutun atleettisesti. Vastaiskusta Vegas tasoitti. McNabb siirsi kiekon Eichelille. Heiskanen tiesi, että Eichel on hakenut Karlssonia monesti takatolpalta alivoimalla. Nyt linjaa syöttää ei ollut ja Eichel malttoi laukoa tarpeeksi aikaisin. Oettinger ei saanut yläkulmaa peittoon ja peli oli 2-2.




36. minuutilla Hanifin kokeili turhaan vanhanaikaista. Vegasin seuraavassa painelähdössä Dallasin H3 iski hyvin Eichelin selkään ja teki stopin, vaikka taas pakit jäivät etäälle. Lopulta VGK pääsi omista pois ja siirsi kiekon pohjaan. Barbashev jyskytti niitin Harleyyn. Tanevin siirtokiekkoa oli vastassa sinisen alla Eichel. Lyhyen kulmarallin aikana Whitecloud kokeili laukoa tuloksetta. Ajassa 38:30 nelonen oli taas ongelmissa Hintzin ketjua vastaan. Hyökkäysalueella hävitty vääntö johti 3v2-vastaiskuun. Hintz liu'utti kiekon Johnstonille Theodoren selustaan, mutta LT tukki rystynoston etukulmaan. Vielä päätösminuutilla keskialueella Karlssonilta nähtiin surkea poikittaissyöttö ja Smith laukoi suoraluistelusta päin Logania. Kiekollinen suoritusvarmuus ja keskittyminen oli vielä avauserää heikompaa, mutta Thompsonin torjunnat ja maalinteon tehokkuus toivat Vegasin uskomattomasti tasoihin. Vaaralliset maalipaikat olivat 40 minuutissa 3-21.

3. erä

Jostain syystä Cassidy halusi muuttaa vastinpareja kakkoserästä alkaen ja tämänkin erän aloitti Eichelin ketju Hintzia vastaan. Paine oli toki oikeassa päässä ja Hanifin laukoi yli maalin. Stephensonit tulivat askiin toista kärkiketjua vastaan ja alaketjut pelasivat alaketjuja vastaan. 42. minuutilla Dellandrea ja Steel kaivoivat kolmosparin selustaan heitetyn kiekon siniviivaan. Heiskanen lähetti heti kaaoskiekon. Smith tippasi ohi niukasti. 43. minuutilla Pietrangelo avasi ohi karvaajien keskialueelle. Tanev puolusti Barbin sisäänviennin hywin, vaikka peruutti ja VGK pääsi hyökkäämään isoon tilaan pakkien ja hyökkien välissä. Käännöstä Hintz laukoi kaukaa räpylään. Minuutin päästä Vegas sai 3v2-vasturin, mutta Stephensonin kääntö oikeasta laidasta luukulle Howdenille meni liian eteen. Jatkotilanteessa Stone laukoi slotista päin Heiskasta.

Hyökkäysvarmuus oli päätöserässä paljon parempaa. 47. minuutilla ykkönen vei hyökkäyksen pohjaan. Eichelin kokeilu pienestä kulmasta oli tulokseton. Seuraavissakin vaihdoissa Vegas heitti kiekkoa nöyrästi selustaan kuten Dallas teki alusta asti Vegasin trapia vastaan. Kamppailuvaateeseen Vegas myös vastasi paremmin.

Päätöskympin alussa Theodore laukoi ohi maalin. Stephenson jatkokarvasi hyvin eikä Dallasin ykkönen päässyt omista ulos hetkeen. 52. minuutilla kolmonen ylitti keskialueen ehjästi. Hertlin jätöstä Karlsson lämäsi päin veskaria. Jatkopeleillä vasemmassa kulmassa Tanev ja Seguin sallivat Karlssonin ja Hertlin väkisin punnertaa heidän lävitseen maalille. Hertl survoi turhaan Harley selässään. Kuusi minuuttia ennen loppua Stephenson näytti mallia kypsyydestä. Hän dumppasi kiekon päätyyn ja vaikkei Stone siihen sillä kertaa ehtinyt, seuraavasta keskialueen uudelleenryhmittymisestä Chandler mursi sinisen viistokuljetuksella eikä pakottanut vetoa/syöttöä, vaan siirsi kiekon maalin taakse.

Päätösvitosen alussa VGK lähti loistavasti paineen alta. Martinez imi itseensä kaksi ukkoa ja syötti sitten H3:n ohi Barbasheville. Taas Vegas pääsi 3v2-tilanteeseen peruuttavia pakkeja vastaan. Eichelin jätöstä Marchessault laukoi päin Harleyta. Dallasin H3n pelinluku oli yltiöpäistä tuossa tilanteessa. Starsin karvaus korkealta oli kyllä mielenkiintoinen, kun H3:lla oli tosi iso alue, jota puolustaa pakkien edessä. Jos hän rynni ohi kuten tässä kävi, VGK sai heti 3v2-hyökkäyksen. Kuten todettua varsinkaan avauserässä Vegasin toteutus ei vain toiminut. Vastassa oli osin repaleinen viisikko, jos vain oma peli olisi ollut kunnossa.

Päätöserän lopusss LT vangitsi niin Robertsonin kuin Heiskasen ruuhkakiekot siniviivasta. Minuutti ennen loppua Johnston puolusti sitkeästi omissa Eichelia, joka yritti karistaa vartioijansa suunnanmuutoksilla päädyssä. Se ei onnistunut. Hän joutui laiturin avulla tyytymään viivapudotukseen. Theodoren vedossa oli hyvin maskia, mutta kakkoskiekkoa ei voitettu maalin edessä. Lopuksi vielä Pietrangelo pysäytti Hintzin punaviivalla. Nopeasta käännöstä Hanifinille tarjottiin ratkaisun avain jättösyötöstä, mutta tämä latasi rannelaukauksen päin Oettingeria vasenmasta ympyrästä. Niinpä peli meni tutuissa lukemissa jatkoajalle.

Jatkoerä

Ykkösketjujen keskinäinen vaihto oli köyhä tapahtumiltaan. Roy toimi spesiaalialoittajana omissa kolmosvaihdossa, kun Stonen ketju jäi askiin Hintzia vastaan lyhyen Duchene-vaihdon jälkeen. Dallas eristi maalille 2v2-tilanteen, mutta Lindell yli maalin. 63. minuutilla Eichel voitti aloituksen Duchenea vastaan ja Theodore laukoi viivasta etukulman ohi. Transitiopuolustus oli mainiota. 65. minuutilla Kolesarin purku jäi siniviivaan Harleylle. Roy oli jo lähdössä vastaiskuun, joten slotti oli auki. Johnston hakeutui sinne, mutta Martinez heittäytyi kääntökudin eteen. Parin minuutin päästä Barbi palasi hyvin omiin, kun Pietrangelo hukkasi kiekon jalkoihin keskialueella saamatta siirrettyä sitä sywään. Johnston tälläsi puolestaan sivuverkkoon ulkokehältä seuraavan pitkän hyökkäyksen lopuksi. PAPP ei ollut tarpeeksi aggressiivista ja Vegas joutui juoksemaan vähän liikaa kiekon perässä saamatta stoppeja, jolloin se ei jaksanut hyökätä ja virtauksen hallinta pysyi Dallasilla.


68. minuutilla Bennin laukauksessa korkealta Theodore piti maalin kulmalla Stankovenin kurissa. 70. minuutilla H3 Smith luki peliä hyvin tehden katkon oikeassa laidassa ulos rynnimisen sijaan. Tuollakaan kertaa Vegas ei päässyt keskialueen pelaamalla. 72. minuutilla Hanifinin laukaus viivasta kääntyi nopeasti omiin 2v1-hyökkäykseksi, mutta Thompson nollasi vastaantulollaan Duchenen rannelaukauksen suoraluistelusta. Seuraavaksi Dallas vaihtoi pari pelaajaa huonossa kohden ja Vegas pääsi 4v3-tilanteeseen keskialueen käännöstä. Mcnabb laukoi ranteella jätöstä veskarin hanskaan. Kolmas tehopiste olisi ollut liikaa.

75. minuutilla Theodore yritti jalalla voittaa punaviivan. Se ei onnistunut. Hintz hyökkäsi Shean jättämään tilaan ja jatkoi sinisen päältä kiekon poikittain Johnstonille, jonka laukauksen painottomalta puolelta LT ehti pysäyttää etualakulmasta ponttoonillaan. Voittomaalin Dallas iski ajassa 76:23. Vegas hävisi hyökkäyspään aloituksen. Suter purki ränniä pitkin keskialueelle. McNabb puolusti eteenpäin, mutta Robertson jatkoi hienosti kiekon vaikeasta asennosta Vegasin 1-2-2:n sisään. Johnston mursi siniviivan keskeltä röyhkeästi. Theodore piti hyvän etäisyyden ja ohjasi Johnstonin kohti oikeaa laitaa. Etukulmanosto pienestä kulmasta yllätti Loganin yläriman kautta valitettavasti. Tuohon samaiseen rakoonhan Thompsonia vastaan jatkuvasti lauotaan ja nyt hän pudotti turhan aikaisin polvilleen. Tappio oli ansaittu. Vegas pelasi tosiaan Dallasin pussiin kuten vuosi sitten tammikuussa runkosarjassa. Nöyryyttä vain lisää nelospeliin, jottei peli jatkuvasti käänny omiin siniviivojen välissä ja myös hyökkäysalueen hyökkäyspelissä hyökkäysvarmuuden tulee olla paljon parempaa, jotta vastaiskujen puolustamisvalmius on tiiviimpää. Kiekkoa ei saa ruokkia huonoihin paikkoihin, vaan syöttöväylien on oltava selkeitä.

Thompson merkkautti uransa isoimman torjuntamäärän 43 koppia. Jos hän ei olisi kyykännyt voittomaalissa, olisin antanut kaksi plussaa. Samoin jos tappio olisi tullut vaikkapa läpiajomaalista eikä etukulmanostolla. Logan oli toki silti pelin paras pelaaja. Kymmenen huippupelastusta hän ainakin otti. Toisen plussan saa kahden tehopisteen McNabb, joka ei ollut täydellinen paineen alla, vaan menetti myös pari kertaa kiekon aiheuttaen mm. yhden 2v1-tilanteen, mutta anti ylöspäin korvasi sen. Eichel ja Stephenson puolestaan välttivät miinukset osallisuuksillaan kakkoserän maaleissa. Eichel olisi muutoin saanut runtua menetyksistään ja Stephenson 0-2 maalista. Roy sen sijaan saa miinuksen Dallasin avausmaalista ja nelosketju oli tosiaan muutenkin jyrän alla omissa vaihdoissaan. Toki sitten Roy kaapi aloituksia avausmaalia lukuun ottamatta ihan hyvin ja sai niissä paljon luottoa. Kolesar oli mielestäni nelosketjun toinen heikko lenkki huonoine purkuineen.

Tappiosta huolimatta tämä on hyvä jääkiekkopäivä, kun siirryn Tikkurilan jäähallin debytoimaan U18-tasolla. Kenties tuleva ykköskierroksen varaus on askissa Ruotsin, Tshekin tai Kanadan väreissä.
 

Amerikanihme

Jäsen
Suosikkijoukkue
Vegas Golden Knights, TPS, Florida Gators
Tappiosta huolimatta tämä on hyvä jääkiekkopäivä, kun siirryn Tikkurilan jäähallin debytoimaan U18-tasolla. Kenties tuleva ykköskierroksen varaus on askissa Ruotsin, Tshekin tai Kanadan väreissä.
Vegasin ykkösvaraus? Eikös draftin ykkösvaraus ole jo päätetty, ja hän on Kanadasta kotoisin ja nimi on Mack Celebrini.
 

Salming

Jäsen
Suosikkijoukkue
Kärpät, Vegas Golden Knights
Vegasin ykkösvaraus? Eikös draftin ykkösvaraus ole jo päätetty, ja hän on Kanadasta kotoisin ja nimi on Mack Celebrini.
Kyllä.

4/7 Vegas vs. Dallas

Thompson pysyi maalissa. Hertl palasi kakkoseen, mutta oli nyt laidassa ja Stephenson pysyi keskellä. Mantha teki kolmosketjussa tilaa Amadiolle. Howden putosi kakkosesta takaisin vasempaan laitaan. Karlsson pelaa jonkin sortin käsivamman kanssa, koska hän ei taaskaan aamujäillä ollut.

Arvosanataulukko
++
+ Howden, Amadio, Eichel, Barbashev, Carrier, Roy, Kolesar, McNabb
+/- Thompson, Whitecloud, Martinez, Theodore, Hanifin, Marchessault, Karlsson, Stephenson, Stone, Hertl
- Pietrangelo
--

1. erä

Vegas lähti asettamaan nuottia peliin ykköskentällisen voimin. Pietrangelon dumppauksen jälkeen paine ei kuitenkaan 10 sekuntia kauempaa Dallasin päässä pysynyt. Heiskanen luisteli punaviivalle ja löi kiekon selustaan niin ikään, koska Vegasin puolustusvalmius oli viime peliä parempaa eikä kiekonmenetyksestä seurannut heti YV-hyökkäystä omiin, vaan neljä pelaajaa ehti pelin alle helposti. Golden Knightsin ensimmäinen lähtö paineen alta onnistui, kun Pietrangelo voitti luistelukisan Robertsonia vastaan ja siirsi kiekon tämän ohitse laitaa pitkin. Barbashev tuli vähän vastaan ja jatkoi kiekon keskialueen puolelle ohi väärin sijoittuneen H3 Johnstonin. Dallasin korkea karvaus oli samanlaista kuin viime pelissäkin eli H3:lla oli iso vastuu puolustaa suurta tilaa kahden ylimmän hyökkääjän ja pinchaamattomien puolustajien välissä. Johnston ei siinä onnistunut tuolla kertaa ja Vegas pääsi kontraamaan. Marchy ja Hanifin veivät vielä seuraavan hyökkäyksen pohjaan asti ennen pelikatkoa, joten avausvaihto näytti sen, että viime matsin ongelmakohtiin oli puututtu. Hyökkäysvarmuus keskialueen ylityksissä, puolustusvalmius hyökkäysalueen kiekonmenetysten jälkeen ja puolustusalueen hyökkäyspelaaminen olivat yhden vaihdon otannalla nyt paremmalla tolalla, heh.

Toisessa vaihdossa McNabb tuhosi taklauksellaan Stankovenin tuusan nuuskaksi laidan vieressä Vegasin hyökkäysalueella. Kotijoukkue tuli ryminällä otteluun kuten pelaajat olivat medialle sanoneet, että he haluavat avauskympin olevan hyvä ja Cassidy sanoi aamujäiden jälkeen, että ei muuta kuin suorittamaan, jos he niin ovat todenneet. Dallas pääsi kyllä purkamaan pian juoksukiekon keskialueelle, mutta varmistus pelasi ja Karlsson paikkasi McNabbin pinchauksen, joten VGK selvitti 2v2-vasturin hyvin, kun Theodore tökkäsi kiekon pois Benniltä. Kolmosvaihdossa Whitecloud voitti luistelukisan omaan päätyyn ja liikutti kiekon ykkösellä karvaajien ohi Stephensonille. Tämä jatkoi pystyyn Stonelle, joka oli takasinisellä yksin Starsin alakolmikkoa vastaan, mutta heitti nöyrästi kiekon sywään ja Vegas möyri sen siellä takaisin. Syöttö kulmasta keskustaan ei ihan onnistunut, mutta Whitecloud laukoi siniviivasta Oettingerin hanskaan ajassa 1:30, joten isännät jatkoivat terävää alkuaan tuolla tavoin. Kakkosketju jäi askiin Dallasin nelosta vastaan ja heti aloituksen jälkeen Howden tökkäsi kiekon kulmasta maalille päin. Stephenson punnersi vapaasti maalin eteen, muttei onnistunut kääntämään kämmeneltä kiekkoa sisään.

Momentum jatkui ylivoimalla Dellandrean korkean mailan vuoksi, mutta kuvio ei tahtonut kunnolla rauhoittua kuin vasta hetkeksi kakkosviisikon toimesta. Theodoren kaukolämäri Eichelin pudotuksesta oli epätoivoinen. Ykkösviisikon paras paikka tuli heti Stephensonin sisäänviennin jälkeen, mutta kääntö laidasta luukulle ei ihan tavoittanut Hertlin lapaa. Viidennellä minuutilla Amadio karvasi kiekon Seguinilta Dallasin alueella ja jätti sen Howdenille, jonka kuti vasemmasta laidasta viuhui ohi takakulman. Minuutin päästä puolestaan painelähtö onnistui ja Roy pääsi keskialueelle vauhtiin kiekko lavassaan. Hän pelasi nöyrästi selustaan ja taklasi sitten Lundkvistin kumoon kulmassa, mutta jatkokarvaus ei lopulta riistoa tuottanut takaisin. Sen sijaan mainosten jälkeen ykkösketjujen taistossa kypsyyttä ei Marchessaultilla ollut. Aloitusvoiton jälkeen Hanifin laukoi ruuhkaan, mutta vegaslaiset eivät päässeet reboundiin käsiksi heti. Lopulta he kaivoivat kiekon vasempaan laitaan Joonatanille, joka aikaili ratkaisunsa kanssa niin kauan, että menetti kiekon. Dallas pääsi 3v2-vastaiskuun ja vaikka Barbashev luisteli hyvin omiin päin, Johnston pääsi hakemaan samanlaista maalia kuin viime pelin jatkoajalla. Nyt etukulmanosto osui kuitenkin Thompsoniin. Jatkotilanteessa Marchessault kruunasi vaihtonsa jäähyyn poikittaisesta mailasta. Ylivoimalla Robertson laukoi kahdesti oikeasta siivestä, mutta Hanifin blokkasi ensimmäisen yrityksen ja toinen meni yli etukulman.

11. minuutilla Heiskanen syöttö keskustaan oikean laidan nousun jälkeen katkesi ritareihin. 3v2-vastaiskusta Karlsson teki oman valinnan laukoa keskeltä päin veskaria. Seuraavassa vaihdossa Eichel haki kiekon vauhtiin keskialueen uudelleenryhmittymisessä ja vei sen sisään Dallasin alueelle. Rystylätty löysi Joonatanin, joka kuitenkin taas aikaili ja menetti kiekon laidan lähellä. Conn Smythe -voittaja oli ottelun alun surkein ritari ja lienee saanut taas vaihteeksi railakasta palautetta Cassidylta. Samassa vaihdossa Pietrangelo haki kulmasta Johnstonin ohilaukauksen ja käänsi pelin nopeasti pystyyn. Vastaiskusta Marchessault laukoi keskeltä Barbashevin jätöstä räpylään. Oettinger vaikutti olevan iskussa. Dallasin hyökkäysvarmuus ja kenttätasapaino puolestaan olivat hieman hunningolla kuten Vegasilla kolmosmatsissa. 13. minuutilla puolestaan kakkosketju dumppasi kiekon sywään ehjän painelähdön jälkeen. Stone jatkokarvasi kiekon Harleylta painavalla niitillä ja vaihdosta tullut Barbashev laukoi syliin pienestä kulmasta. Laukaukset olivat 10-5 tuossa kohden, joten VGK sai haluamansa ryhdikkään alun. Minuutin päästä toki Dallasin nelonen piti paineen Vegasin alueella sen ykköskentällistä vastaan, mutta kaaoskiekot eivät maalille asti menneet, vaan jäivät ykkösparin blokkeihin maalin edessä. Jokunen taisi osua Smithiinkin.

Vegas siirtyi 1-0 johtoon avausvartin lopussa. Hintz menetti ruuhkabussissa kiekon Vegasin siniviivalla. Theodore ja Karlsson olivat liikaa ohitettaviksi. Peli kääntyi. 3v2-vastaiskusta Howden ja Amadio jättivät kiekon takamiehelle ja kuka muukaan kuin kauden valopilkku McNabb laukoi pistävän rannelaukauksen, jonka Oettinger pudotti eteensä ja maalille ajanut Amadio löi reboundin sisään suomalaispakkiparin selän takaa. Hintzkin ajoi itsensä ansaan, johon Vegas niin monesti viime pelissä eikä vieraiden suunnanmuutospuolustaminen tosiaan avauserässä ollut riittävän hyvää.



16. minuutilla Roy jatkoi keskialueelta kiekon Carrierin lapaan vasempaan laitaan. Tämän patenttivanhanaikainen ei vieläkään löytänyt tietään verkkoon. Mainosten jälkeen puolestaan Theodore löysi tarkalla syötöllään Kolesarin Dallasin 1-2-2 trapin sisästä ja nelonen mursi toistamiseen siniviivan. Roy päätti hyökkäyksen laukaukseen oikeasta laidasta Oettingerin torsoon. Täysin vedenpitävä Dallasin trapkaan ei siis ollut. Minuutin päästä Lindell löi kiekon selustaan ohi Vegasin trapin. Theodore voitti luistelukisan ja siirsi kiekon tutusti ykkösellä eteenpäin ränniin ohi Dallasin kärkikarvaajien. H3 Stankoven tuki läheltä, mutta Amadio nosti nuorukaisen tikun tylysti ilmaan ja Vegas pääsi täten puhtaasti omista pois 3v2-hyökkäykseen, joita tosiaan oli noina hetkinä aina tarjolla, kun vieraiden puolustajat jäivät kauas hyökkääjistä korkealta karvatessa. Kolmosketju päätti hyökkäyksen suoraviivaisesti, kun Amadio laukoi ohi takakulman Karlssonin levityksestä. Samassa vaihdon lopussa Dallas vaihtoi huonossa kohtaa hyökkääjänsä ja McNabb avasi pystyyn Howdenille, joka kääntyi terävästi siniviivan päällä ja käytti kiekon Amadiolla. Tämä jätti sen takaisin Howdenille, joka laukoi ranteella olkapäähän avopaikasta, kun kukaan ei tätä ollut takakarvaamassa ja Dallasin pakit joutuivat valumaan kohti maalia Amadion ja Karlssonin takia.

Dallas tasoitti 1-1:een kuin tyhjistä kaksi minuuttia ennen taukoa. Dadonovin ulkokehälaukaus nollakulmasta upposi Thompsonin olkapään ja yläriman kautta etukulmasta pienenpienestä raosta sisään, voivoi. Koska LT oli viime pelissä paras ritari, luotin nyt kenttäpelaajien ottavan hänet reppuselkään. Päätösminuutilla ykkösketju karvasi kiekon Dallasin päädyssä takaisin ja Theodoren toimituksesta seurasi hyvä kaaos maalille, mutta Eichel ei ihan saanut lapaansa kunnolla auki nostaakseen kiekon rystyltä verkkoon. Laukaukset olivat 14-7, mutta maalit 1-1. Vegas olisi taukojohdon ansainnut, kun se fiksasi hyvin viime pelin ongelmakohdat, mutta Stars oli tehokkaampi.

2. erä

Thompson aloitti kakkoserän hyvin torjumalla maalille ajaneen Seguinin ohjauksen Dadonovin lättysyöttöön. 22 minuutin kohdalla kolmosketju tuli taas hyvin paineen alta pois päästen 3v2-hyökkäykseen, mutta sillä kertaa sen päättäminen laukaukseen ei onnistunut. Seuraavaksi Smith karvasi kiekon puolestaan päädyssä McNabbilta, mutta Dellandrea oli maalin edessä käytännössä veskarin sylissä, joten viimeistely ei onnistunut ja Lindellin viivatoimituksen LT koppasi hyvin.


23. minuutilla ykkösketjut olivat vastakkain. Hanifin avasi paineen alta laitaan ja Johnston H3:na sijoittui taas ylioptimisesti sallien ritareille 3v2-hyökkäyksen kuten mm. matsin alussa. Hanifin mursi siniviivan keskeltä ja syötti ohi Heiskasen vasempaan laitaan Eichelille. Harley kontrolloi maalille liikettään jatkaneen Hanifinin, mutta Jaskan lättysyöttö lävisti heidät. Oettinger kuitenkin venyi takatolpalle huimaan patjatorjuntaan painottoman puolen Barbashevia vastaan. Johnston olisi ehkä ehtinyt pelin alle paikkaamaan erheensä, jos hän ei olisi liukunut loppumatkaa selkä suorana. Oppirahat eivät kuitenkaan tällä kertaa menneet maksuun.

Heti perään samassa vaihdossa Vegas pääsi 3v2-vastaiskuun, kun Pietrangelo teki jämptin katkon oman maalin edessä ja Dallasin puolustusvalmius oli jälleen huono. Barbashev puhkoi keskilinjan poikittaissyötöllään kuten niin monesti aiemminkin ja löysi noissa hetkissä tutkaparinsa Marchessaultin lavan. Tämä laukoi tolppaan ja Eichel siivosi karat sisään. Hieno vaihto ykköshevosilta. Marchessaultin 12 pelin pisteputki playoffeissa katkesi kolmospeliin, mutta nyt hän oli taas pöytäkirjassa. Vegas kaksi, Dallas yksi.



Maalinjälkeisessä vaihdossa Carrierin vanhanaikaisen jälkeen Martinezin toimitus maalinedusruuhkaan aiheutti hässäkän maalille, mutta Roy ja Kolesar eivät saaneet miekkailtua laukausta aikaan. Nelosketjukin kuitenkin jatkoi tasonnostoaan surkean kolmospelin jälkeen. 28. minuutilla Pietrangelo pinchasi syvyyteen ja löysi keskustasta Stonen, jonka one-timerin Oettinger pysäytti patjallaan. Mainosten jälkeen Howden puolestaan ei saanut jatkettua Theodoren rännisiirtoa keskialueelle. Dallas piti siniviivan kiinni ja Lindell lähetti kerrankin hyvän kaaoskiekon luukulle ohi Amadion. Se oli jäänuoliainen, mutta Johnston ei saanut reboundia miinuskulmasta ujutettua verkkoon Theodoren pihdeistä. Seuraavaksi Pietrangelon maila nousi Hintzin kasvoihin jäähyn arvoisesti. Hölmö jäähy kostautui 2-2 tasoituksena. Seguin laukoi tulisesti vasemmasta siivestä ohi Whitecloudin peiton. Logan torjui hanskallaan kiekon eteensä ja maalin edessä 1v2-tilanteeseen jäänyt McNabb ei saanut katki Duchenen pudotusta Johnstonille, joka viimeisteli yläkulmaan lähietäisyydeltä. Tämä liikkui tarpeeksi syvälle pois alemman hyökkääjän Stephensonin vaikutuspiiristä.

32. minuutilla Stephenson vuorostaan otti jäähyn pelin ulkopuolella. Cassidy ei tuomiosta pitänyt. Thompsonin hanska heilahti Duchenen laukaukseen. Alivoiman lopussa Stone sähläsi purkunsa kanssa ja Dallas pääsi yhtäkkiä 3v1-tilanteeseen pidettyään paineen hyökkäysalueella, mutta LT torjui Robertsonin terävän rannelaukauksen kilvellään alakulmasta. 36. minuutilla Whitecloud ohitti lujalla rännipurulla Dallasin koko hyökkäyskolmikon vaihteeksi ja kolmosketju pääsi 3v2-hyökkäykseen valuvia pakkeja vastaan. Amadio syötti poikittain Howdenille, joka jatkoi kiekon vasemmasta laidasta luukulle, mutta Karlsson ohjasi niukasti ohi takakulman. Minuutin päästä nelosketju siirsi taas painopisteen Dallasin päätyyn ja teki ruuhkaa maalille, mutta Oettinger näki laukauksen siniviivasta. Ainoa ritariketju, joka vielä uinui, oli Stephensonin kolmikko.

Seuraavassa vaihdossa Harley pinchasi myöhässä ja Vegas sai seuraavan 3v2-hyökkäyksen, mutta Eichelin syöttö maalin eteen ei tavoittanut omia. Puolitoista minuuttia ennen taukoa Dellandrea syötti kulmasta keskustaan ohi Eichelin. Marchessault ei pudonnut tarpeeksi tiukasti tukkimaan slottia, johon hyppäsi siniviivasta Lindell ja pamautti suoraan syötöstä päin veskaria. Ja jatkotilanteessa Dallasin nelonen piti yhä paineen Vegasin alueella. Steel syötti päädystä oikeaan laitaan Smithille, jonka laukaus kimposi Dellandrean kupolista verkkoon. Vegas kaksi, Dallas kolme. Vieraat saivat vihdoinkin kaaoskiekolla maalin aikaiseksi. Koko mylläkkä alkoi toki siitä, kun Pietrangelo luovutti kiekon ilmaiseksi pois keskialueella. Ja kun tämän jäähystä asiat alkoivat vyöryä väärään suuntaan, Alex saa katsoa peiliin.

3. erä

Päätöserän alussa Vegas löi ykköshärät askiin, kun Dallasin nelonen teki pitkän kiekon, mutta aloitusvoiton jälkeen Marchessaultin vanhanaikainen ei maalivahtia yllättänyt. Myöhemmin samassa vaihdossa Barbashev jatkoi laidasta kiekon Eichelille vauhtiin, joka haastoi Tanevia, muttei päässyt tämän ohitse ja joutui tyytymään kuljetukseen pohjaan saakka. Kulmarallista ei seurannut mitään. Pietrangelo kokeili vuorostaan pari kertaa laukoa siniviivasta nelosketjun rouhinnan keskellä, mutta Oettinger poimi ne marjoina. 45. minuutilla Hertl karvasi kiekon Harleylta maalin takana, mutta syöttö maalille ei tavoittanut omia. Seuraavaksi puolestaan Karlsson oli hereillä maalin kulmalla viivalaukauksen jälkeen ja haki poikittaissyöttöä vielä Howdenille, mutta Lindellin lapa oli välissä. 47. minuutilla Roy löysi keskialueella poikittaissyötöllään Carrierin, joka laukoi syliin oikeasta laidasta. Dallas luovutti kiekkokontrollin isännille siirtokiekoillaan päätyyn ja tyytyi suojelemaan johtoa.

Mainosten jälkeen McNabb syötti suoraan Bennin lapaan, mutta paikkasi sen välittömällä blokilla. Vegas jatkoi suoraviivaisuuttaan luomalla ruuhkaa maalille dallasmaisesti. Amadio laukoi syliin Whitecloudin kudin reboundin. Päätöskympillä Hintzin kuti suoraan aloituksesta oli yllättää Thompsonin. 52. minuutilla Roy lähetti juoksukiekon päätyyn. Kolesar liimasi Heiskasen irti kiekosta ja Carrier tuli takaa apuun. Hän käänsi vanhurilla kiekon maalin eteen, mutta Kolesar ei takatolpalta saanut sitä putattua sisään Heiskasen kanssa painiessaan. Johnston piti Royn kurissa. Seuraavaksi Hanifin hukkasi kiekon punaviivalla ja vastaiskusta Smith punnersi maalille laukoen niukasti rystyltä ohi takakulman.

Päätösvitosen aluksi Seguin kompuroi omissa ja Karlssonille avautui vapaa vetopaikka keskustasta, mutta hän laukoi ohi takakulman. Amadio haki irtokiekon kulmasta ja poimi Pietrangelon nousun slottiin, mutta Duchene blokkasi tämän rannelaukauksen. Eikä Hanifininkaan kuti viivasta löytänyt tietään tolppien väliin ruuhkan läpi. Thompson lähti maaliltaan pari minuuttia ennen loppua. Hertl jatkokarvasi kiekon Tanevilta ja pääsi itse hakemaan kääntölaukausta maalin kulmalta tuloksetta. Hintz blokkasi Hanifinin painavan lämärin. Sitten Theodore hukkasi liian monetta kertaa tällä kaudella kiekon siniviivassa ja suomalainen paketoi pelin tyhjiin. Päätösminuutin ylivoima oli enää kosmeettinen.

Ottelu olisi pitänyt hoitaa kotiin, kun Dallas siihen tarjosi mahdollisuuden löyhällä karvaamisellaan ja puolustusvalmiuttomuudellaan. Jääkiekko on kuitenkin maalintekopeli ja puolustusalueen puolustuspelissä sitten Starsin voi sanoa olleen etevämpi jossain määrin. Vegasin alaketjut pelasivat hyvin ja saavat plussaa. Kolmosketjussa Howden-Amadio kaksikko oli erityisen pirteä. Karlssonille en plussaa anna, kun hän ei maalinteossa muutamasta hyvästä paikasta onnistunut. Nelosketju puolestaan vieritti pelin monesti Dallasin päätyyn ja sai pitkiä hyökkäyksiä aikaan. Ykkösketjusta Eichel-Barbashev kaksikko oli näkyvä. Marchessault hilasi itsensä miinuskategoriasta neutraaliksi osallisuudellaan toiseen maaliin, mutta avauserässä kiekonmenetykset eivät unohdu. McNabb nappaa plussan alustuksestaan avausmaaliin. Starsin YV-maalista häntä on turha moittia.

Neutraaleista pelureista kolmospakkipari oli mukavan näkymätön. Hague ei ole vielä luistellut, joten tokkopa häntä ensi pelissäkään Martinezin paikalla nähdään. Stephensonin ketjun puolestaan pitää kyetä nostamaan tasoaan. Viime vuonnakin se oli juuri Stars-sarjassa pimennossa jatkoaikamaaleja lukuun ottamatta. Nyt Stone ja Hertl ovat olleet esillä ylivoimilla sarjan alussa, mutta tehot tasaviisikoin uupuvat.
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös