Tuoreissa arvioissa nimenomaan yritetään huomioida vaikutuksia laajasti ja kyllä sinun nyt luulisi tajuavan mikä on yleensä syynä siihen, että joku vanhempi tutkimus tai "tutkimus" katoaa paikoista joihin parasta tieteellistä tietoa kerätään. Syy on yleensä se, että tieto on tarkentunut ja/tai yksittäisen tutkimuksen raflaavimmat skenaariot on todettu epätodennäköisiksi, kuten nyt taitaa olla käynyt. Rationaalista on tällöin olla tarraamatta yksittäiseen tutkimukseen vaikka se kuinka kivasti omaa maailmankuvaa tukisi.
Minä puhuin alun alkaenkin siitä, millaiset vaikutukset karjataloudella ja sen sivutuotteilla on ilmastolle. Vaikutus on hyvin merkittävä, minkä vuoksi lihansyönnin - ja laajemmin karjataloustuotteiden - käyttö on yksi keskeisimmistä osa-alueista ilmastonmuutoksen ehkäisyssä. Tutkimustieto tukee tätä väitettä.
On kokonaan toinen asia, millaisia mahdollisia skenaarioita koko maailman (tai Yhdysvaltojen) "veganisoiminen" aiheuttaisi. Tuollainen skenaario ei ole alun alkaenkaan nyky-yhteiskunnassa kovin realistinen. Lisäksi, kun tässä väistämättä liikutaan mallintamisen ja ennustamisen tasoilla, on väistämätöntä, että tutkimukselliset valinnat ja painotukset vaikuttavat merkittävästi saatuihin lopputuloksiin. Esitetyssä tutkimuksessa tällaisia valintoja oli tehty varsin vapaalla kädellä. En kyseenalaista tutkimuksessa käytettyä metodologiaa, mutta pidän tuloksia vain yhtenä näkemyksenä ennustamisesta, joka on jo lähtökohtaisesti vaikeaa.
Simulointi on käytännössä ainoa tapa tutkia jollain tasolla luotettavasti monimutkaisia systeemejä joita ei voida koeolosuhteissa testata toistokoemaisesti. Tässä mielessä on kovin hassua että sinä kyseenalaistat menetelmän noin voimakkaasti ja herää epäilys että se johtuu joko tietämättömyydestäsi tai halustasi tarrata väkisin jo vakiintuneeseen käsitykseesi todellisuudesta.
@BileTooth esitti sinulle täysin validin kysymyksen, että suhtaudutko yhtä skeptisesti ilmastonmuutostutkimukseen, kun sekin nojaa vahvasti simulaatioihin?
En suhtaudu. Aika erikoinen olettamus, kun olen tässä nimenomaan painottanut eläinteollisuuden ilmastovaikutuksia.
Myös sääennusteet ovat nykyään simulaatioiden avulla laadittuja, eikä menetelmässä itsessään todellakaan ole mitään kyseenalaista. Se nimenomaan antaa mahdollisuuden tarkastella jotain systeemiä ja sen käyttäytymistä tietyistä lähtöoletuksista ja tiettyjen sääntöjen alaisuudessa. Olet siinä aivan oikeassa, että prosessissa joudutaan tekemään valintoja jotka pyritään perustelemaan mahdollisimman hyvin erityisesti jos ne vaikuttavat merkittävästi lopputulokseen (näin ei aina ole). Näin on kuitenkin kaikessa tutkimuksessa vaikka moni tuntuukin muuta kuvittelevan.
Sään ennustaminen ei ole kovin poliittisesti latautunutta tai sisällä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja tuotannollisia ratkaisuja. Sään ennustamisessa ei myöskään oteta kantaa nykyisyyteen, vaan tulevaan säähän.
Tuossa mallinnuksessa oli mm. laskettu yhtälöön ylijäämäkasvisten polttamisesta aiheutuvia päästöjä. Jokainen voi mielessään pohtia, kuinka arvoneutraali on tutkimus, jossa on tuollaisia elementtejä.
Minusta on kummallista että näet oletukset ainoastaan omaa kantaasi vastaan olevissa tutkimuksissa, mutta sitä tukevien tutkimusten suhteen ei tarvetta moiseen kriittisyyteen ilmeisesti ole, vai kuinka? Kai ymmärrät että itse puolustamassasi tutkimuksessakin on tehty valtava määrä metodologisia valintoja myös tilastollisten menetelmien suhteen?
Toiston vuoksi: luotan pitkän linjan arvioihin, joita mahdollisimman neutraalit toimijat ja tutkimuksellinen enemmistö tukevat. Ennustusten ja mallintamisen suhteen olen varsin skeptinen, jos tulokset ovat voimakkaasti ristiriidassa vallitsevan todellisuuden kanssa.
Hieman hassua että nyt sinulle riittää jonkun olevan mahdollista, kun aiemmin puolustelit vegaanien ilmastoylemmyydentunnetta sillä, että keskimäärin sekasyöjät matkustavat yhtä paljon. Vaikka ideaalimaailmassa on mahdollista saada nykykäsityksen mukaan riittävät määrät ravintoaineita vegaanisellakin ruokavaliolla, keskimäärinhän näin ei tutkitusti vegaanien keskuudessa ole, vaan he kärsivät puutostiloista sekasyöjiä enemmän. Minusta tuo on ihan sama kuin sanoa että ilmastoystävällisesti voi elää sekasyöjänäkin, ja päätellä siitä että lihansyönti ei vaikuta ilmastoon.
En ensinnäkään tiedä, mistä olet raapaissut termin "ilmastonylemmyydentunne" tai mihin pyrit sillä viittaamaan. Faktat puhuvat sen puolesta, että ihmiskunnan tulisi kiireisesti vähentää maatalouden päästöjä - ja se taas onnistuu voittopuoleisesti siirtymällä kasvispainotteiseen ravintoon. Vegaanius on tässä diskurssissa aika marginaalinen ilmiö.
Vegaanit eivät keskimäärin kärsi puutostiloista yhtään sen enempää. Tietyissä makroravinteissa, kuten proteiineissa, saanti on hieman heikontaa, mutta toisissa taas parempaa (kuidut, vitamiinit jne).
Tietyt vegaaniset ravintoaineet ovat hankalammin saatavilla, ja useissa tapauksissa se johtuu myös vallitsevan ruokailukulttuurin lihapainotteisuudesta. Mikäli tarjolla olisi laajempi kirjo kasviperäisiä tuotteita ja mikäli yhteiskunta kannustaisi niiden käyttöön, tilanne luultavasti kohenisi.
En ole missään vaiheessa kiistänyt B-12 -vitamiinin puutetta vegaanisessa ruokavaliossa. Näin ei tee myöskään yksikään vakavastiotettava vegaanisen ruokavalion puolesta puhuva tutkija. B-12:n puutostila aiheutuu vain jos ei ota säännöllisesti ravintolisää. Tämä ei vie, kuten olen aiemmin todennut, kuin muutaman sekunnin viikossa. Lisäksi vegaaniset tuotteet ovat lähes poikkeuksetta B-12-rikastettuja.
Mikäli vegaanius yleistyisi merkittävästi esim. Suomessa, voisi valtio ryhtyä toimiin B-12-tietoisuuden ja puutostilojen ehkäisemiseksi. Nykyisellään näitä puutostiloja esiintyy lähinnä vanhuksilla. Tulevaisuuden skenaario, jota tuo PNAS-tutkimus maalailee, pitäisi suurella todennäköisyydellä sisällään jonkinlaisia valtiollisia toimia mahdollisten puutostilojen ehkäisemiseksi. Suomessa näin on toimittu esim. D-vitamiinin suhteen, jota suositellaan otettavaksi purkista kaikille kansalaisille ruokavalioon katsomatta.
Tällä hetkellä fakta on se, että vegaanius lisää puutostiloja ja vegaanisuuden lisääntyminen lisää niitä täten entisestään, ellei tehdä merkittäviä oletuksia sen suhteen että ihmiset yhtäkkiä alkavat valikoitunutta joukkoa laajemmin tarkkailla ja suunnitella syömisiään ja käyttää lisäravinteita.
Tässä jätetään jälleen huomioimatta mahdollisuudet toimia muuttuvassa tilanteessa. Lisäksi et tule löytämään B-12 -vitamiinin lisäksi muita ravintoaineita, joita ei vegaanisesta ruokavaliosta löytyisi.
Tuo B-12 -kortti tuntuu muutenkin olevan jonkinlainen kaikkivoipa ase, jolla hyökätä miljoonien ihmisten suosimaa ruokavaliota kohtaan. Kaiken lisäksi tutkimustieto ei tue väitettä, että vegaanit olisivat huonovointisempia kuin sekasyöjät.
Kunnon tieteentekijät vain eivät voi operoida ideologia edellä ja lähteä olettamaan että kaikki mikä on teoriassa mahdollista toteutuu kun se olisi heistä kivaa. Lisäksi huomauttaisin kohdasta jossa puhutaan puutteista myös eläimet sallivissa ruokavalioissa:
Sen vuoksi minä kannatankin luotettavien tahojen, kuten maailman terveysjärjestön ja Suomen kansallisen ravitsemusneuvontalautakunnan suosituksia. Kumpikin edellämainituista toteaa vegaanisen ruokavalion sopivan kaikenikäisille.
Ihmisen hyvinvoinnin kannalta ei ole keskeistä, onko hän sekasyöjä, vegetaristi vai vegaani. Ruokavalion koostaminen on se, mikä ratkaisee. Vegaaninen ruokavalio on oikein koostettuna terveellinen ja täyttää kaikki vaadittavat ravintoainetarpeet.
Tästä voit lueskella suomeksi vegaanisen ruokavalion koostamisesta. (linkki Eviran sivuille)
