Murmeli
Kertoimet eivät tosiaankaan pelaa. Kertoimilla ei yksinään ole mitään merkitystä. Vasta kun on yhdistää niihin arvio tapahtuman eri vaihtoehtojen todennäköisyyksistä, kertoimilla on jotain merkitystä.
Ainoa mahdollinen tapa lyödä vetoa voitollisesti pidemmän päälle on pelata niitä kertoimia, joille saa liian suuren tuoton riskiin nähden – siis ylikertoimia. Sillä, pelaako suosikkia vai altavastaajaa, ei sinällään ole mitään merkitystä.
Fiksuinta on laatia valmiiksi omat todennäköisyysarviot, ennen kuin edes vilkaisee tarjolla olevia kertoimia. Tällöin muiden mielipiteet eivät vaikuta omiin. Eivätkä ne todennäköisyysarviot ole mitään pelkkiä “tilastoajoja”. Kyllä niihin sisältyy ainakin omalla kohdallani ihan kaikki tietämys ja näkymys, jota asiasta on. Se on vain muokattu tilastolliseen muotoon.
Otan esimerkin torstain Superpesis-kierrokselta, koska satuin julkaisemaan omat arvioni tällä palstalla jo viime yönä.
Arvioni olivat:
SoJy-KiPa 67-24-9
KPL-KoU 11-27-62
KiPe-IPV 67-24-9
Lippo-Tahko 38-34-28
Kun kävin läpi Centrebetin, Expektin ja Unibetin tarjoukset, löysin kolme merkkiä, jotka olivat omien arvioideni perusteella ylikertoimia.
Unibet: Lippo-Tahko 2 (kerroin 4,00), odotusarvo 28 % * 4,00 = 1,12
Centrebet: KPL-KoU 1 (kerroin 12,00), odotusarvo 11 % * 12,00 = 1,32 ja
Centrebet: KPL-KoU X (kerroin 4,00), odotusarvo 27 % * 4,00 = 1,08
Tällä kertaa – ja hyvin usein muulloinkin – kaikki pelikohteeni olivat siis altavastaajia, mutta minkäänlaista itsetarkoitusta altavastaajien pelaamiselle ei ollut. Jos joku olisi tarjonnut Sotkamon tai Kinnarin voitoista yli (1/ 67 %) 1,5 kerrointa, olisin lyönyt vedon.
Olettaen, että arvioni osuvat oikeaan, jään kyseisellä taktiikalla pidemmän päälle voitolle riippumatta siitä, miten ottelut juuri eilen menivät. Eilen meni hyvin, sillä Tahko voitti ottelunsa ja KPL pelasi Kossun kanssa tasan.