Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Suomeen kohdistuu tällä hetkellä hallitsematon laittoman maahantulon aalto, jossa sadat paperittomat siirtolaiset ylittävät päivittäin Suomen ja Ruotsin rajan pelkästään Torniossa. Ruotsin valtionrautatiet on ilmoittanut lisäävänsä junavuoroja Suomeen toimitettavien siirtolaisten määrän maksimoimiseksi. Nykyisellä, n. 500-1000 siirtolaisen vuorokausilukemalla Suomeen saapuu ensi vuoden loppuun mennessä n. 300 000 siirtolaista, jotka on sijoitettava vastaanottokeskuksiin "turvapaikanhakija"-statuksella. Vastaanottokeskuksia voidaan perustaa paitsi julkisiin rakennuksiin, myös yksityisten tahojen omistamiin tiloihin, jolloin esim. kunnan kantaa ei tarvitse kysyä keskuksen perustamista varten.
Turvapaikkahakemusten käsittelyssä on nykyisellään n. kahden vuoden jono, ja yhden turvapaikanhakijan majoittaminen vastaanottokeskuksessa aiheuttaa valtiolle 40 euron päiväkohtaiset kustannukset. 300 000 siirtolaisen kokonaiskustannus olisi näin vuositasolla (300 000 x 40 euroa x 365 =) 4 380 000 000 euroa eli 4,4 miljardia. Vertailun vuoksi Suomen koko puolustushallinnon menoihin (sis. puolustusvoimat) on varattu ensi vuoden talousarviossa 2,7 miljardia.
Jo vuonna 2009 Aamulehti tiesi kertoa Harjavallasta, että "yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa". Alkuperäinen artikkeli on poistettu, mutta ansiokas Mediaseuranta-blogi on tallentanut sen. Kyseisessä jutussa mainitaan, että vastaanottokeskusten perustaminen luo "perustan uudenlaiselle liiketoiminnalle, 'humanitaariselle logistiikalle' (sic!)" sekä puhutaan avoimesti "vastaanottokeskusbisneksestä", jossa ensi vuodesta alkaen alkaa siis liikkua Suomessa erittäin merkittäviä summia rahaa.
Ruotsissa on toiminnasta jo vankat kokemukset, kertoo HS (!) viime lokakuussa julkaistuissa artikkeleissaan ja mainitsee niin ikään suoraan "vastaanottokeskusbisneksen". Toiminta on Ruotsissa täysin avointa.
Entinen maahanmuuttokriitikko rikastuu "pakolaiskeskusten Ikealla"
Väliaikaismajoituksen markkinat kasvavat Ruotsissa
Suomessa Luona Oy -niminen yritys on nyt ilmoittanut aloittavansa ensimmäisen yksityisen vastaanottokeskuksen toiminnan, kertoo mm. Länsiväylä-lehti. Maassamme toimii lisäksi jo ennestään lukuisia yrityksiä, joiden omistamissa yksityisissä tiloissa SPR organisoi vastaanottokeskustoimintaa siten, että valtio korvaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut täysimääräisinä kiinteistön omistajalle eikä kunnan kantaa VOK:n perustamisessa tarvitse kuulla sen mukaisesti kuin perustuslain 121 § edellyttäisi.
Keskusteltakoon tässä ketjussa vastaanottokeskustoimintaa harjoittavista yksityisistä yrityksistä sekä vastaanottokeskusten liiketoiminnasta ja markkinoista.
Aamulehden artikkeli on kokonaisuudessaan ohessa
Turvapaikkahakemusten käsittelyssä on nykyisellään n. kahden vuoden jono, ja yhden turvapaikanhakijan majoittaminen vastaanottokeskuksessa aiheuttaa valtiolle 40 euron päiväkohtaiset kustannukset. 300 000 siirtolaisen kokonaiskustannus olisi näin vuositasolla (300 000 x 40 euroa x 365 =) 4 380 000 000 euroa eli 4,4 miljardia. Vertailun vuoksi Suomen koko puolustushallinnon menoihin (sis. puolustusvoimat) on varattu ensi vuoden talousarviossa 2,7 miljardia.
Jo vuonna 2009 Aamulehti tiesi kertoa Harjavallasta, että "yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa". Alkuperäinen artikkeli on poistettu, mutta ansiokas Mediaseuranta-blogi on tallentanut sen. Kyseisessä jutussa mainitaan, että vastaanottokeskusten perustaminen luo "perustan uudenlaiselle liiketoiminnalle, 'humanitaariselle logistiikalle' (sic!)" sekä puhutaan avoimesti "vastaanottokeskusbisneksestä", jossa ensi vuodesta alkaen alkaa siis liikkua Suomessa erittäin merkittäviä summia rahaa.
Ruotsissa on toiminnasta jo vankat kokemukset, kertoo HS (!) viime lokakuussa julkaistuissa artikkeleissaan ja mainitsee niin ikään suoraan "vastaanottokeskusbisneksen". Toiminta on Ruotsissa täysin avointa.
Entinen maahanmuuttokriitikko rikastuu "pakolaiskeskusten Ikealla"
Väliaikaismajoituksen markkinat kasvavat Ruotsissa
Suomessa Luona Oy -niminen yritys on nyt ilmoittanut aloittavansa ensimmäisen yksityisen vastaanottokeskuksen toiminnan, kertoo mm. Länsiväylä-lehti. Maassamme toimii lisäksi jo ennestään lukuisia yrityksiä, joiden omistamissa yksityisissä tiloissa SPR organisoi vastaanottokeskustoimintaa siten, että valtio korvaa kaikki toiminnasta aiheutuvat kulut täysimääräisinä kiinteistön omistajalle eikä kunnan kantaa VOK:n perustamisessa tarvitse kuulla sen mukaisesti kuin perustuslain 121 § edellyttäisi.
Keskusteltakoon tässä ketjussa vastaanottokeskustoimintaa harjoittavista yksityisistä yrityksistä sekä vastaanottokeskusten liiketoiminnasta ja markkinoista.
Aamulehden artikkeli on kokonaisuudessaan ohessa
Aamulehti: Yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa
Aamulehti: Yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa 24.4.2009
Pakolaiskeskukset: Valtion varmat vuokratulot houkuttavat
Kova pula turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä.
Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, "humanitaariseen logistiikkaan".
- Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Holmlund tarjosi jo aiemmin sisäministeriölle erästä omistamaansa kiinteistöä. Satakunnan sairaanhoitopiiri pitää Satalinnan sairaalan tarjouskisaa auki ensi viikon torstaihin saakka. Sairaalan arvellaan maksavan 1-3 miljoonaa euroa.
Hajasijoitusta Suomeen
Yksityisten kiinteistöjen tarjonta on lisääntynyt sitä mukaa, kun pula keskuksista on pahentunut. Myös laskukausi aktivoi.
- Kaiken maailman majoitustiloja on tarjottu. Tämä on ollut yksi väylä saada korvaavaa liiketoimintaa tilalle, kun perustoiminta on vähentynyt, Maahanmuuttoviraston kehittämispäällikkö Jorma Kuuluvainen sanoo.
Vastaanottokeskuksia haetaan ympäri Suomea, ja etenkin alueilta, joilla ei vielä keskuksia ole. Odotuslistalla on 15 uutta vastaanottokeskusta, kun tällä hetkellä toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
- Paikkoja näistä tulisi lähes tuhat. Vielä ei ole varmuutta toteutuvatko ne vai eivät, sisäministeriön ylitarkastaja Leena-Maija Qvist sanoo.
Lippulaulu pikakoulutuksena
Valtaosa uusista vastaanottokeskuksista on Suomen Punaisen Ristin hallinnoimia. Kiinteistönomistaja vuokraa tilat SPR:lle, joka laskuttaa toiminnasta valtiota. Valtio maksaa kaikki kulut.
- Se on elementti, jota ei pidä väheksyä. Että onko vuokrauskohde jaettuna monelle maksajalle, Holmlund myöntää.
Holmlund visioi, että keskuksista tulisi myöhemmin koulutuskeskuksia, jossa tulijat saisivat taidot työelämään.
- Näistä kehitellään suomalaisuuden pikakoulutusinstituutio. Annetaan tietty määrä kielitaitoa ja luetaan perusasiat lainsäädännöstä. Lopuksi opeteltaisiin vaikka lippulaulu.
Käyttötarkoitukseen sopivat kiinteistöt ovat olleet sairaaloita, majoitusliikkeitä, opistoja, sekä rivi- ja kerrostaloasuntoja. Pakolaiskeskusten tilojen tulisi sisältää hygieniatilat ja paikka ruuanlaittoon.
- Täyshoito ei ole pidemmän päälle toivottavaa. Ihmisten pitää huolehtia itse itsestään ja pysyä aktiivisena. Laitosmainen asuminen johtaa passiivisuuteen, SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg sanoo.
Ilkka Holmlundin veli tyrmää jääviyden
Kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund sanoo, ettei olisi mukana vastaanottokeskusbisneksessä, jos hänen sisarensa sisäministeri Anne Holmlund (kok) vastaisi maahanmuuttoasioista.
- Jos ei olisi Astrid Thorsia (r) ja ministeriön jakoa kahtia, en tässä olisi. Olen pohtinut, voiko tällaiseen puuttua. Pian näkee, mihin homma kallistuu, Holmlund sanoo.
Holmlundille kuuluvat poliisi-, pelastus- ja rajavartioasiat ja ministeri Thors vastaa maahanmuutosta. Ministerin veli sanoo, että Satalinnan ostosta on jääviysohjeistus teossa.
- Sisareni on selvittänyt jääviysohjeistusta oikeuskansleri Jaakko Jonkalta. Jonkka kertoo, miten pitää menetellä, jos asiaa aletaan viedä eteenpäin.
Ilkka Holmlundin mielestä perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta rikotaan, jos hän ei saa tehdä liiketoimintaa maahanmuutolla.
- Tämä on vaikea homma. En oikein osaa muuta kuin kiinteistöalaa. Pitäisikö maatalousministerin suvun lopettaa maatalouden harjoittaminen? Sellaisia fiiliksiä tässä tulee, kun jalostaa tulkintoja äärimmilleen.
Lomalla olevaa Jonkkaa sijaistava apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei halunnut antaa kuin yleisellä tasolla mielipidettään jääviysasiasta.
- Virkamies on esteellinen, jos lähisukulainen on asianosaisena toimessa, josta virkamies joutuu päättämään. Ministeri on esteellinen esimerkiksi, jos aviopuoliso on esittelijänä, hän sanoo.
Fakta: Keskukset täynnä
Parhaillaan toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
Niiden paikkaluku on lähes 3 000. Vuonna 2008 Suomeen tuli 4 053 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna heitä on ennakoitu tulevan 6 000.
Yksi vastaanottokeskusten paikka maksaa valtiolle 16 600 euroa vuodessa.
Toni Viljanmaa
Aamulehti: Yksityiset yrittäjät näkevät hyvän bisneksen pakolaiskeskuksissa 24.4.2009
Pakolaiskeskukset: Valtion varmat vuokratulot houkuttavat
Kova pula turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksista on saanut liikkeelle entistä enemmän yksityisiä kiinteistöjen välittäjiä.
Yksi heistä on porilainen kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund, sisäministeri Anne Holmlundin (kok) veli, joka näkee vastaanottokeskusten perustamisessa alun uudenlaiseen liiketoimintaan, "humanitaariseen logistiikkaan".
- Tämä on uusi, mielenkiintoinen kiinteistöpalvelukonsepti, jotakin laitoksen ja majatalon väliltä. Mittakaavaltaan tätä voi verrata tuhoutuneiden pankkien muuttamiseen uuskäyttöön. Se oli lähihistorian yksi isoja operaatioita, Holmlund arvioi.
Holmlundin sijoittajaryhmä kaavailee tyhjillään olevaan Satalinnan sairaalaan Harjavaltaan peräti 500 ihmistä vetävää vastaanottokeskusta. Toteutuessaan se olisi Suomen suurimpia.
Holmlund tarjosi jo aiemmin sisäministeriölle erästä omistamaansa kiinteistöä. Satakunnan sairaanhoitopiiri pitää Satalinnan sairaalan tarjouskisaa auki ensi viikon torstaihin saakka. Sairaalan arvellaan maksavan 1-3 miljoonaa euroa.
Hajasijoitusta Suomeen
Yksityisten kiinteistöjen tarjonta on lisääntynyt sitä mukaa, kun pula keskuksista on pahentunut. Myös laskukausi aktivoi.
- Kaiken maailman majoitustiloja on tarjottu. Tämä on ollut yksi väylä saada korvaavaa liiketoimintaa tilalle, kun perustoiminta on vähentynyt, Maahanmuuttoviraston kehittämispäällikkö Jorma Kuuluvainen sanoo.
Vastaanottokeskuksia haetaan ympäri Suomea, ja etenkin alueilta, joilla ei vielä keskuksia ole. Odotuslistalla on 15 uutta vastaanottokeskusta, kun tällä hetkellä toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
- Paikkoja näistä tulisi lähes tuhat. Vielä ei ole varmuutta toteutuvatko ne vai eivät, sisäministeriön ylitarkastaja Leena-Maija Qvist sanoo.
Lippulaulu pikakoulutuksena
Valtaosa uusista vastaanottokeskuksista on Suomen Punaisen Ristin hallinnoimia. Kiinteistönomistaja vuokraa tilat SPR:lle, joka laskuttaa toiminnasta valtiota. Valtio maksaa kaikki kulut.
- Se on elementti, jota ei pidä väheksyä. Että onko vuokrauskohde jaettuna monelle maksajalle, Holmlund myöntää.
Holmlund visioi, että keskuksista tulisi myöhemmin koulutuskeskuksia, jossa tulijat saisivat taidot työelämään.
- Näistä kehitellään suomalaisuuden pikakoulutusinstituutio. Annetaan tietty määrä kielitaitoa ja luetaan perusasiat lainsäädännöstä. Lopuksi opeteltaisiin vaikka lippulaulu.
Käyttötarkoitukseen sopivat kiinteistöt ovat olleet sairaaloita, majoitusliikkeitä, opistoja, sekä rivi- ja kerrostaloasuntoja. Pakolaiskeskusten tilojen tulisi sisältää hygieniatilat ja paikka ruuanlaittoon.
- Täyshoito ei ole pidemmän päälle toivottavaa. Ihmisten pitää huolehtia itse itsestään ja pysyä aktiivisena. Laitosmainen asuminen johtaa passiivisuuteen, SPR:n pakolais- ja maahanmuuttotyön päällikkö Leena-Kaisa Åberg sanoo.
Ilkka Holmlundin veli tyrmää jääviyden
Kiinteistöyrittäjä Ilkka Holmlund sanoo, ettei olisi mukana vastaanottokeskusbisneksessä, jos hänen sisarensa sisäministeri Anne Holmlund (kok) vastaisi maahanmuuttoasioista.
- Jos ei olisi Astrid Thorsia (r) ja ministeriön jakoa kahtia, en tässä olisi. Olen pohtinut, voiko tällaiseen puuttua. Pian näkee, mihin homma kallistuu, Holmlund sanoo.
Holmlundille kuuluvat poliisi-, pelastus- ja rajavartioasiat ja ministeri Thors vastaa maahanmuutosta. Ministerin veli sanoo, että Satalinnan ostosta on jääviysohjeistus teossa.
- Sisareni on selvittänyt jääviysohjeistusta oikeuskansleri Jaakko Jonkalta. Jonkka kertoo, miten pitää menetellä, jos asiaa aletaan viedä eteenpäin.
Ilkka Holmlundin mielestä perustuslaissa turvattua elinkeinovapautta rikotaan, jos hän ei saa tehdä liiketoimintaa maahanmuutolla.
- Tämä on vaikea homma. En oikein osaa muuta kuin kiinteistöalaa. Pitäisikö maatalousministerin suvun lopettaa maatalouden harjoittaminen? Sellaisia fiiliksiä tässä tulee, kun jalostaa tulkintoja äärimmilleen.
Lomalla olevaa Jonkkaa sijaistava apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ei halunnut antaa kuin yleisellä tasolla mielipidettään jääviysasiasta.
- Virkamies on esteellinen, jos lähisukulainen on asianosaisena toimessa, josta virkamies joutuu päättämään. Ministeri on esteellinen esimerkiksi, jos aviopuoliso on esittelijänä, hän sanoo.
Fakta: Keskukset täynnä
Parhaillaan toiminnassa on 17 vastaanottokeskusta.
Niiden paikkaluku on lähes 3 000. Vuonna 2008 Suomeen tuli 4 053 turvapaikanhakijaa. Tänä vuonna heitä on ennakoitu tulevan 6 000.
Yksi vastaanottokeskusten paikka maksaa valtiolle 16 600 euroa vuodessa.
Toni Viljanmaa
Viimeksi muokattu: