Ikävänkantaja
Jäsen
- Suosikkijoukkue
- Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla, että jos kerran kunnalta ei kysytä mielipidettä vastaanottokeskuksen perustamisesta yksityisten omistamiin tiloihin, niin kuka korvaa mahdolliset vahingot mitä mahdollisesti kunnassa tämän takia tapahtuu? Entäpä kuka korvaa kulut, jos nämä asukit sitten joskus jäävät kuntaan asumaan työttöminä ja sossun tuilla? Kuka maksaa koulut lapsille ja koulutukset aikuisille, joita kunta kuitenkin on käsittääkseni velvollinen antamaan? Kuka maksaa kunnan pakon edessä palkkaamat tulkit, sopeuttajat/neuvojat, lisävoimat sossuun/kelaan/työkkäriin/terveyskeskuksiin?
Listaasi lisäys, Imatralla harkitaan vastaanottokeskuksen perustamista hotelli Vuoksenhoviin.
Erittäin hyviä pointteja ja ansiokasta selvitystyötä! Valtion nimenomaan kannattaisi, jos julkinen talous tai todellisten hädänalaisten auttaminen olisivat etusijalla.Tein tutkivaa journalismia, ja mitäs sieltä paljastuikaan. Royal House Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen on Tapani Rautiainen. No ei siinä vielä mitään.
Keuruun varuskunta-alue on siirtynyt vuodenvaihtessa Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle, jonka toimitusjohtaja on Tapani Rautiainen. Myyjä taas tietenkin Senaatti-kiinteistöt, kun valtion tiluksista oli kyse. Veikkauksia, kuinka nopeasti tuonne nousee vastaanottokeskus kovalla vuokralla?
Netin syövereistä löytyy myös tieto, että:
"Rautiainen työskenteli ennen yrittäjäksi siirtymistään vuoteen 1996 saakka Rakennushallituksen palveluksessa Jyväskylässä. Rakennushallituksen tehtävänä oli huolehtia valtion kiinteistöomaisuudesta. Nykyisin samaa tehtävää hoitaa Senaatti-kiinteistöt."
Kävelykadun kiinteistökuninkaat – Kuka omistaa keskustan arvoneliöt? (Ksml)
Eli tyyppi on ennen ollut samassa firmassa töissä, jonka kanssa nyt hieroo kauppoja niin, että saa maat ja rakennukset itselleen ilmaiseksi ja vielä valtiolta rahaa kaupan päälle. Ok, pientä foliohattuilua tuo vaatii, kun työsuhde on loppunut jo 1996 mutta kuitenkin.
Sitä minä kyllä ihmettelen, että minkä takia noita varuskunta-alueita on nyt myyty ties mistä syystä ties kenelle, kun tämä humamukriisi oli tiedossa tai kun se on nyt päällä? Eikö valtion kannattaisi sijoittaa niihin ihmisiä ihan itse, ilman että maksaa siitäkin vielä jollein muulle ylimääräistä.
Entäpä, jos tarkoitus onkin juuri kohdentaa 2-3 miljardia euroa julkisia varoja vuosittain SPR:n kautta tai suoraan yksityisille tahoille, jotka pyörittävät siirtolaisten logistiikkakeskuksia eli vastaanottokeskustoimintaa? Humanitaarisen kriisin verukkeella saadaan toisin sanoen organisoitua puolustusvoimien vuosibudjettiin verrattava vuotuinen julkisten varojen uudelleenjako, jossa kukaan ei kysele kilpailutuksia, kuitteja eikä mitään muutakaan, ja kaikille syndikaatissa mukana oleville sataa valtion kassasta loputtomasti rahaa.
Jos näin on, kuvio on kaikessa vastenmielisyydessään ja kyseenalaisuudessaan laillinen ja looginen sekä varmasti jollakin laskentakaavalla kansantaloutta piiloelvyttävä. Joku on kuitenkin unohtanut siinä tapauksessa yhtälöstä sellaisen muuttujan, että liiketoiminnan rahoitus tulee kokonaisuudessaan julkisista varoista, ja ennen kaikkea sen, että tuotannontekijänä käytetään paperittomia siirtolaisia, jotka eivät välttämättä - toisen loputtoman rahasumman vaativista kotouttamistoimista huolimatta - toimikaan siten kuin odotetaan eivätkä ole, mitä väittävät olevansa. Sitten alkavat ongelmat.
Ahneella usein on... ahneen loppu.
Viimeksi muokattu: