Vastaanottokeskusten liiketoiminta Suomessa – "humanitaarista logistiikkaa"?

  • 5 677
  • 28
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Lisäksi olisi mielenkiintoista kuulla, että jos kerran kunnalta ei kysytä mielipidettä vastaanottokeskuksen perustamisesta yksityisten omistamiin tiloihin, niin kuka korvaa mahdolliset vahingot mitä mahdollisesti kunnassa tämän takia tapahtuu? Entäpä kuka korvaa kulut, jos nämä asukit sitten joskus jäävät kuntaan asumaan työttöminä ja sossun tuilla? Kuka maksaa koulut lapsille ja koulutukset aikuisille, joita kunta kuitenkin on käsittääkseni velvollinen antamaan? Kuka maksaa kunnan pakon edessä palkkaamat tulkit, sopeuttajat/neuvojat, lisävoimat sossuun/kelaan/työkkäriin/terveyskeskuksiin?

Listaasi lisäys, Imatralla harkitaan vastaanottokeskuksen perustamista hotelli Vuoksenhoviin.
Tein tutkivaa journalismia, ja mitäs sieltä paljastuikaan. Royal House Oy:n toimitusjohtaja ja hallituksen ainoa varsinainen jäsen on Tapani Rautiainen. No ei siinä vielä mitään.

Keuruun varuskunta-alue on siirtynyt vuodenvaihtessa Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle, jonka toimitusjohtaja on Tapani Rautiainen. Myyjä taas tietenkin Senaatti-kiinteistöt, kun valtion tiluksista oli kyse. Veikkauksia, kuinka nopeasti tuonne nousee vastaanottokeskus kovalla vuokralla?

Netin syövereistä löytyy myös tieto, että:

"Rautiainen työskenteli ennen yrittäjäksi siirtymistään vuoteen 1996 saakka Rakennushallituksen palveluksessa Jyväskylässä. Rakennushallituksen tehtävänä oli huolehtia valtion kiinteistöomaisuudesta. Nykyisin samaa tehtävää hoitaa Senaatti-kiinteistöt."

Kävelykadun kiinteistökuninkaat – Kuka omistaa keskustan arvoneliöt? (Ksml)

Eli tyyppi on ennen ollut samassa firmassa töissä, jonka kanssa nyt hieroo kauppoja niin, että saa maat ja rakennukset itselleen ilmaiseksi ja vielä valtiolta rahaa kaupan päälle. Ok, pientä foliohattuilua tuo vaatii, kun työsuhde on loppunut jo 1996 mutta kuitenkin.

Sitä minä kyllä ihmettelen, että minkä takia noita varuskunta-alueita on nyt myyty ties mistä syystä ties kenelle, kun tämä humamukriisi oli tiedossa tai kun se on nyt päällä? Eikö valtion kannattaisi sijoittaa niihin ihmisiä ihan itse, ilman että maksaa siitäkin vielä jollein muulle ylimääräistä.
Erittäin hyviä pointteja ja ansiokasta selvitystyötä! Valtion nimenomaan kannattaisi, jos julkinen talous tai todellisten hädänalaisten auttaminen olisivat etusijalla.

Entäpä, jos tarkoitus onkin juuri kohdentaa 2-3 miljardia euroa julkisia varoja vuosittain SPR:n kautta tai suoraan yksityisille tahoille, jotka pyörittävät siirtolaisten logistiikkakeskuksia eli vastaanottokeskustoimintaa? Humanitaarisen kriisin verukkeella saadaan toisin sanoen organisoitua puolustusvoimien vuosibudjettiin verrattava vuotuinen julkisten varojen uudelleenjako, jossa kukaan ei kysele kilpailutuksia, kuitteja eikä mitään muutakaan, ja kaikille syndikaatissa mukana oleville sataa valtion kassasta loputtomasti rahaa.

Jos näin on, kuvio on kaikessa vastenmielisyydessään ja kyseenalaisuudessaan laillinen ja looginen sekä varmasti jollakin laskentakaavalla kansantaloutta piiloelvyttävä. Joku on kuitenkin unohtanut siinä tapauksessa yhtälöstä sellaisen muuttujan, että liiketoiminnan rahoitus tulee kokonaisuudessaan julkisista varoista, ja ennen kaikkea sen, että tuotannontekijänä käytetään paperittomia siirtolaisia, jotka eivät välttämättä - toisen loputtoman rahasumman vaativista kotouttamistoimista huolimatta - toimikaan siten kuin odotetaan eivätkä ole, mitä väittävät olevansa. Sitten alkavat ongelmat.

Ahneella usein on... ahneen loppu.
 
Viimeksi muokattu:

Fancy Jasper

Jäsen
Suosikkijoukkue
IceHearts
Ensi vuoden puolella pääset avaamaan ketjun, jossa puidaan turvapaikanhakijoiden asuttamista turvapaikan /oleskeluluvan saannin jälkeen. Siitä voi tulla ihan miljardibisnes, kun aletaan asuttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, vaikka sellaisia määriä tyhjiä asuntoja ei taida olla olemassa.

Täyttä totta. Suomen maahanmuuton kotouttamisesta riippuu paljon. Asenteet ratkaisevat. Suomi antaa etumatkaa muille maille vaikean kielen takia. Vastaavasti suomen kotouttamisjärjestelmät ovat epäkohdista huolimatta parempia kuin kilpailijamaiden. Mitä paremmin ja nopeammin väki saadaan integroitua sisään maksamaan turvapaikka velkaa, sitä enemmän se antaa kilpailuvoimaa ruotsi, saksa maihin joihin usein verrataan.

Pakolaisten majoitusbisnes ei kohdistu niinkään siihen etteikö se olisi moraalista. Kritiikki kohdistuu nimenomaan läpinäkyvyyteen ja kilpailullisiin periaatteisiin. Reilut kilpailusäännöt tuottaa enemmän ja pienemmillä kustannuksilla meille veronmaksajille.
 
Suosikkijoukkue
Ikuiset sydämen jääriitteet. Elementti: Pimeä aine
Ensi vuoden puolella pääset avaamaan ketjun, jossa puidaan turvapaikanhakijoiden asuttamista turvapaikan /oleskeluluvan saannin jälkeen. Siitä voi tulla ihan miljardibisnes, kun aletaan asuttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä, vaikka sellaisia määriä tyhjiä asuntoja ei taida olla olemassa.
Toimenpiteet on jo aloitettu mm. mukauttamalla sosiaalisen vuokra-asumisen asukasvalintakriteerejä matalapalkka-alojen hypoteettis-laskennallisen reservin ("kotoutettujen") tarpeita vastaavaksi, mutta se on todellakin toisen ketjun asiaa.

Esitys: Ulkomaalaiset etusijalle vuokra-asuntoihin – pienituloiset palkansaajat kärsivät | Vantaan Sanomat
Lakimuutos nostamassa ulkomaalaiset asuntojonojen kärkeen – Etujärjestö: ”Vaikea aihe” | Vantaan Sanomat
 
Kirjaudu sisään, jos haluat vastata ketjuun. Jos sinulla ei ole vielä käyttäjätunnusta, rekisteröidy nyt! Kirjaudu / Rekisteröidy
Ylös