Viestin lähetti Jukka
Kuinka moni oikeasti rikastuu esim. Suomessa? Ainakaan työtä tekemällä? Tai maailmalla? Jenkeissä 1% omistaa 90% omaisuudesta. Ovatko he kaikki ansainneet rahansa itse? Kuinka paljon on perittyä? Kuinka vaikeaa tai helppoa on nousta omilla ansioillaan tuohon yhteen prosenttiin yhden eliniän aikana?
Useimmat rikastuvat juuri työtä tekemällä, jos kuitenkin yrittäjyyden kautta. Vaikka kyse on pienestä osasta yrittäjistä, jotka todella rikastuvat, koska kilpailu on kovaa ja riskit olemassa niin tosiasia kuitenkin on, että osa rikastuu. Suomessa toki vähemmän kuin jossakin muualla. Tämä ei ole pelkästään valtiovallan vika, vaan erityisesti markkinoiden pienuudesta johtuva seikka.
Mitä sitten tulee Amerikan tai muiden maiden todella rikkaisiin niin koko ajan heitä tulee oman työn kautta (Gates, Allen, Ikean Kamprad, Tetrapakin Rausingit, Aldin Albrechtit, H&M:n Persson). Jos olet parempi kuin muut jossakin niin voit menestyä. Se pätee urheiluun, viihdeteollisuuteen (laulajat, näyttelijät) kuin myöskin yrittäjiin. Rabbe on vaurastunut pizzalla, Sunglass Hutin perustaja on rikastunut valtavasti. Puhumattakaan Wal-Martin Waltonia. Tuotteiden ei siis tarvitse olla niin monimutkaisia kunhan tekee asiat uudella tavalla ja fiksusti.
Tottakai osa perii rahaa. Harva rikastuu yhdessä sukupolvessa, vaan jatkaa edellisen sukupolven työtä ja pyrkii kehittämään yritystä yhä paremmaksi. Tällaisia sukuja on Suomessakin kuten Erkko ja kumppanit. Mielestäni se on ihan ok. Ei siinäkään voi jäädä lepäilemään laakereillaan, vaan pitää pysyä kehityksessä mukana, jos haluaa, että firma pärjää. Ei ole siis millään tavalla mielestäni huonompi juttu, jos perii yrityksen tai jos jättää omille lapsilleen perinnön kuin että jos raha on tienattu yhdessä sukupolvessa. Pitkäjänteinen sitoutuminen yritystoimintaan on hieno asia.
EI ole mitään takeita, että kukaan rikastuu, mutta mielestäni markkinataloudessa on se hieno asia, että jokaisella on siihen mahdollisuus. Harjoittelee ensin yritystoimintaa ja kun tulee sitten hyvä idea ja aika on kypsä niin silloin on valmis lyömään kaiken peliin.
Ja mitä tulee taviksen asuntosäästämiseen vai mitä tässä ketjussa aiemmin mainittiin niin se on mielestäni aika dorkaa. Asunto-osakkeisiin sijoitetut eurothan ovat pois yritystoiminnasta ja tuottomahdollisuus aika huono verrattuna siihen, että yrittäjänä taivas on periaatteessa rajana. Ja jos vaikka ei rikastuisikaan niin on varmasti elänyt mielenkiintoisen elämän. Ja kirvestä ei kannata heittää kaivoon. Harrastavathan jotkut jopa lottoa, missä on äärimmäisen pieni todennäköisyys menestyä.
EDIT: menestyvät yrittäjät ovat hyviä esimerkkejä muillekin, että voi onnistua. Harmi, että Nokia ei ole perheyritys. Olisi aika särmää, jos pääosa osakkeista olisi Jorma Nokian hallussa. Hänhän olisi silloin jo ainakin Euroopan mittakaavassa mahtimies ja liikkuisi sulavasti Euroopan seurapiireissä ja silloin hän voisi osallistua Monaconkin jahtipiirien rendezvouhin 100 miljoonan dollarin jahdillaan. Nyt on tietysti tilanne toinen. Meillä Suomessa on valitettavasti vähemmän esikuvia, mutta onneksi heitä sentään on.
Satu Tiivola sanoi haastattelussa, että kannattaa lukea menestyvien ihmisten elämänkertoja, niistä oppii eniten. Esimerkkeinä hän mainitsi mm. Conrad Hiltonin ja Henry Fordin. Olen itse aivan samaa mieltä. Eikä minua haittaa yhtään, että Paris & Nicky Hiltonilla on paljon fyrkkaa. Päinvastoin.