Eivät täydennä. Jopa yksilötasolla ollaan vastuuta omasta itsestä siirretty yhteiskunnalle. Kun keskustellaan julkisen sektorin henkilöstömäärän lisäämisestä, niin aika nopeasti mieli kehittää yhteyden sosiaalidemokraatteihin tai vasemmistoon.
Konkretisoi. Pitäisikö siis mielestäsi kaikkien ryhtyä omaishoitajiksi vai miten oikein voitaisiin samaan aikaan karsia yhteiskunnan vastuuta ja lisätä omaisten vastuuta? Tulisiko sitten vanhukset, joiden omaiset eivät hoida heitä kotona, jättää epäinhimillisen hoidon varaan? Niin asioita toki hoidetaan vaikka tuolla itänaapurissa...
Julkisen sektorin henkilöstömäärän suuri koko on ominaista pohjoismaisille hyvinvointivaltioille, joissa, toisin kuin Venäjällä tai Yhdysvalloissa, kaikilla vanhuksilla on varallisuusasemaan katsomatta oikeus saada inhimillistä vanhustenhoitoa ja -palveluja tai joissa on esimerkiksi kaikille ilmainen terveydenhuolto ja koulutus.
Noh vaikka sosialidemokraattinen ministeri ja SDP mitoituksia ponnekkaimmin ajavatkin, niin kannatusta löytyy hyvin laajalti myös muualta. Esimerkiksi perussuomalaiset ovat kannattaneet koko ajan henkilöstömitoituksia - onhan siellä vaikkapa Laila Koskelan muodossa ihan ruohonjuuritason kokemusta vanhustenhoidon tilasta.
Ainoa selkeä vastustaja taitaa olla kokoomus - keskustasta taas ei ota taaskaan kukaan selvää. Molemmilla näillähän oli tilaisuus korjata sosiaali- ja terveysministerin salkkujen kautta vanhustenhoidon epäkohtia, mutta Hyssälän ja Risikon aikaansaannokset jäivät luvattoman heikoiksi. Risikko sentään alkoi valmistella lakia vähän ennen viime eduskuntavaaleja.
Toejoen Veikko kirjoitti:
Sisällön mahdolliset hyvät puolet jäävät henkilöstömäärien mitoituksen alle. Kuten aiemmin sanoin, niin pitäisi mitoittaa ensiksi työtehtävien määrä/tekijä.
Sen mitoittaminen vieläpä lainsäädännön tasolla olisi suoraan sanottuna hölmöläisten hommaa nimenomaan vanhustenhoidossa - tulisi jotenkin eräs sirppiä ja vasaraa tunnuksenaan käyttänyt järjestelmä mieleen. Pitää lähteä nimenomaan vanhuksen tarpeista, kuinka monta ulkoilua/vaipan vaihtoa jne. Niiden toteutumisen takaa puolestaan riittävä henkilöstömäärä, koska nykytilanteessa hoitajilla on monin paikoin hirveä kiire, kuten hoitotyötä tekevät ovat tässäkin ketjussa kuvanneet.
Toejoen Veikko kirjoitti:
Ei puhuta sellaisista summista joita ei voitaisi saada kokoon - jos vaan on poliittista tahtoa. Aloitetaan vaikka Tampereen rantaväylän tunnelista, johon valtio on myös luvannut tuhlata rahaa. Investoinneista ylipäänsä nyt saadaan jonkin verran. Verotukseen voisi myös harkita keski- ja suurituloisille pientä korotusta, vaikka veikkaisin, että jo pelkällä priorisoinnilla saadaan huomattava summa kasaan.
Kaikkein ongelmallisin tilanne on tietysti velkaisissa kunnissa, joille valtio voisi osoittaa korvamerkittyä rahaa. Suurissa kaupungeissa ja vaikkapa niiden kehyskunnissa taas ei ole mitään taloudellista ongelmaa.