Vancouverin Athleticin toimitus arvosteli Canucksin pelaajat lokakuun osalta kaksiosaisessa juttusarjassa. Laitetaan nuo arvosanat omien arvosanojen kanssa tänne lyhyen joukkueen alkukauden kertauksen kanssa:
Athleticin juttusarjat Canucksin pelaajien arvostelujen kanssa:
Vancouver päätti lokakuun surkeaan 0-6 tappioon New Jerseyta vastaan, joten tuo peli rumentaa juuri nyt tuota koko lokakuuta. Mutta koska kyse on aina pidemmästä aikajaksosta joukkueen onnistumista arvioitaessa, niin arvostelussakin kokonaisuus on se ratkaiseva asia. Kokonaisuutena Canucksin lokakuu oli vaihtelevaa peliä, eikä joukkue päässyt oikein missään pelissä parhaimmilleen (ehkä Florida-peli oli kuukauden ehjin suoritus).
Siinä mielessä ensimmäinen kuukausi oli kuitenkin ihan hyvä, että Canucks keräsi pisteitä seitsemästä kuukauden yhdeksästä pelistä. Vancouverin pisteprosentti on tällä hetkellä NHL:n 11. paras (.611) ja Läntisessä konferenssissa joukkue on kuudentena tuossa pisteprosentin vertailussa. Tulos on ollut ihan hyvää siihen nähden, miltä peli on näyttänyt.
Joukkue halusi muokkautua tehokkaammaksi nopeiden hyökkäysten joukkueeksi, mutta tuossa Canucks on epäonnistunut toistaiseksi. Lisäksi joukkueen ylivoima (NHL:n 22.) on ollut tehotonta ja sekavan näköistä. Alivoimassa Canucks on ollut puolestaan ihan hyvä (NHL:n 10.). Maalivahtipeli on ollut joukkueen otteiden mukaisesti epätasaista, mutta niin, että Lankinen on pelannut oikein hyvin ja Silovs puolestaan osoittanut, ettei kyvyt riitä vielä luotettavaan NHL-maalivahdin peliin.
Hyökkääjät
J.T. Miller (9 peliä, 4+5)
Athleticin arvosana: B+
Oma arvosana: B
Miller on tehnyt hienoja voimahyökkääjän suorituksia ja ollut joukkueen hyökkäyksen johtava pelaaja usein silloin, kun Vancouver on eniten tarvinnut sitä. Miller ei ole kuitenkaan ollut omalla tasollaan ilmeisesti jonkun vamman (käsi?) vuoksi. Hän ei pystynyt pelaamaan kuin yhden harjoituspelin, mikä kertoi jo ennen kautta, ettei kaikki ole kunnossa. Ensimmäisen kuukauden aikana hän joutui pelaamaan myös pari peliä, joissa ei pystynyt ottamaan aloituksia.
Miller on hyötynyt paljon Hughes-Hronek -parista nyt ensimmäisen kuukauden aikana. Hän on pelannut Hughesin kanssa 68 minuuttia 5v5 peliä ja ilman Hughesia 49 minuuttia. Hughesin kanssa pelatessa Miller on voittanut laukaukset 21 laukauksella ja maalit 5-1 lukemilla. Ilman Hughesia Miller on kuitenkin hävinnyt laukaukset 13-31 lukemin. Tuossa on iso ero viime kauteen, jolloin Millerin lukemille Hughes ei juuri tehnyt eroa.
Elias Pettersson (9 peliä, 1+3)
Athleticin arvosana: D-
Oma arvosana: D-
Pettersson lähti tähän kauteen uudella sopimuksella heikkojen viime kauden runkosarjan lopun ja playoffien jälkeen. Yhdeksään peliin tehdyt yksi maali ja kolme syöttöä ovat kaukana niistä odotusarvoista mitä hänelle laitettiin. Pettersson epäonnistui DeBruskin ja Heinenin kanssa alkuun, joten hänet laitettiin pelaamaan erinomaisen alkukauden pelanneen Garlandin kanssa, mutta tuokaan ei saanut Petterssonin pelaamista parempaan.
NHL Edgen tilastojen mukaan Pettersson on jäänyt pahasti jälkeen normaalista fyysisesti. Hänellä on selvästi vähemmän peliä kohden tulleita yli 20 mailin luisteluosuuksia viime kauteen nähden. Lisäksi laukaus ei ole ollut normaalilla tasolla. Hän laukoi viime kaudella 70 kertaa (eli lähes yhden per peli) 80-100 mailin laukauksen, kun tällä kaudella on tullut yksi tuollainen (82,1). Jos Petterssonilta ottaa pois luistelun ja laukauksen, niin käsissä on jotain ihan muuta kuin 11,6 miljoonan hyökkääjä.
Brock Boeser (9 peliä, 5+4)
Athleticin arvosana: A
Oma arvosana: A
Boeser on ensimmäisen kuukauden jälkeen joukkueen maalipörssin kärki ja luonut pelistä toiseen tasaisesti hyökkäyspään vaarallisuutta. Hänellä on joukkueen eniten "ykköspisteitä" (maali tai ykkössyöttö) ja korkein henkilökohtainen maaliolettamaluku. Boeser on jatkanut vahvaa maalin edustan pelaamista ja ollut jälleen hyvä myös kahden suunnan pelissä. Sopimuskausi alussa ja peli kulkee hyvin, mikä voi tietää kovaa jatkosopimusta.
Conor Garland (9 peliä, 3+4)
Athleticin arvosana: A
Oma arvosana: A
En ollut tyytyväinen Garlandin kahteen ensimmäiseen kauteen Vancouverissa, mutta viime kausi oli hyvä ja tämän kauden alku on ollut vielä sitäkin parempi. Peliaikaakin on tullut lähes neljä minuuttia enemmän kuin viime kaudella ja Garland on löytänyt jopa paikkaa alivoimassa - pelannut sitä jo tähän mennessä enemmän kuin kolmen viime kauden aikana yhteensä. Näyttäisi siltä, että Tocchetin ja Garlandin välinen yhteistyö toimii selvästi paremmin kuin Greenin tai Boudreaun aikana. Paikka ykkösylivoimassa on silti mielestäni väärä.
Jake DeBrusk (9 peliä, 0+4)
Athleticin arvosana: D
Oma arvosana: D+
DeBrusk on osoittanut urallaan olevansa top6-hyökkääjä, mutta uran alku Vancouverissa ei ole ollut sillä tasolla. Maaliolettama hyökkäyspäähän 5v5 pelissä on matalampi kuin Myersilla, eikä se saa olla tuota tasoa. Silti niitä paikkojakin on ollut, mutta iso apina roikkuu selässä. DeBrusk oli Vancouverin kesän isoin hankinta ja odotusarvot ovat jossain muualla mitä on nyt nähty. Petterssonin vaikea kauden alku on vain hieman peittänyt puheita DeBruskista. Positiivista siitä, että DeBrusk on tehnyt töitä ja ollut hyökkääjistä toiseksi ahkerin taklaaja.
Nils Höglander (9 peliä, 2+2)
Athleticin arvosana: B
Oma arvosana: B-
Höglanderin kauden alku on ollut pääosin hyvä, vaikka Tocchet pudottikin hänet neloseen. Hän pystyy tuottamaan vaarallisuutta syvällä hyökkäyspäässä ja tuomaan nopeutta. Puolustussuunnan pelissä on vielä kasvukipuja ja Nils on ollut useammin jäällä takaiskuissa 5v5 pelissä kuin kukaan toinen Vancouverin hyökkääjä. Peliaika on noussut viime kaudesta noin kahdella ja puolella minuutilla, mikä kertoo kuitenkin valmennuksen luotosta kokonaisuuteen.
Danton Heinen (9 peliä, 2+2)
Athleticin arvosana: B
Oma arvosana: B
Heinen on ollut hyvä puolustuspään hyökkääjä Vancouverille. Hän osaa antaa oikein painetta niin tasakentin kuin alivoimilla eikä Canucks ole vielä päästänyt alivoimalla maaleja Heinenin ollessa jäällä. Heinen aloitti kauden Petterssonin ketjussa, mutta pääosin sentterin pelaamisesta johtuen hänet otettiin siitä pois ja siirrettiin Bluegerin ketjuun. Tuo kolmosketju on ollut kokonaisuutta katsoen joukkueen paras kahden suunnan ketju. Kaikki ne viisi hyökkääjää, joiden kanssa Heinen on pelannut lokakuussa yli 20 minuuttia, ovat pelanneet Heinenin kanssa tilastojen mukaan paremmin kuin ilman Heinenia.
Teddy Blueger (9 peliä, 2+3)
Athleticin arvosana: B+
Oma arvosana: B+
Bluegerin asema kolmossentterinä oli kysymysmerkki kauden alussa, mutta hän otti kuitenkin paikkansa ja on kantanut tuon roolin hienosti. Blueger on jaetulla kärkipaikalla Vancouverin tasakenttäpisteissä 5v5 pelissä neljän muun kanssa, on pelannut plusmerkkistä tasakenttäpeliä vahvasta oman pään aloitusvastuusta huolimatta ja on ollut avainhyökkääjä Vancouverin hyvin toimineessa alivoimassa. Blueger pelaa vastuullista puolustuspään kiekkoa ja toisella kaudella peräkkäin hänen vetämänsä ketju toimii hyvin.
Kiefer Sherwood (9 peliä, 2+3)
Athleticin arvosana: B+
Oma arvosana: A-
Nopeasti fanien suosikkien joukkoon noussut hyökkääjä on pelannut hyvää kahden suunnan kiekkoa. Sherwood on myös puolustussuuntaan vastuullinen hyökkääjä, joka pelaa lisäksi vastustajaa ärsyttäen ja paljon taklaten. Sherwood jakaa myös 5v5 pelissä joukkueen pistepörssin kärjen ja hänellä on selvä kärkipaikka koko NHL:n taklaustilastossa. Sherwood on sopinut valmennuksen kirjoihin toistaiseksi todella hyvin.
Arshdeep Bains (6 peliä, 1+0)
Athleticin arvosana: C+
Oma arvosana: C+
Bains on ollut todellinen hyvän mielen tarina. Häntä ei varattu koskaan NHL:n tai edes WHL:n drafteissa, mutta on pystynyt luomaan sieltä kovalla työllä itselleen uran alun NHL:ssä. Bains teki uransa avausmaalin kotipelissä Pittsburghia vastaan, joka jäi myös pelin voittomaaliksi. Seuraavanakin iltana Bainsin toimesta tuli maali, mutta tuo hylättiin niukkana paitsiona.
Bains on pystynyt lunastamaan valmentajien luottamuksen hyvällä kahden suunnan pelillä (55,51% tasakenttäpeliä) ja lisäämällä arsenaaliin vähän lisää nopeutta karvauksia tukemaan. Bains on noussut jopa top6-hyökkääjäksi, mutta omasta mielestäni tuo ei ole vielä ajankohtaista. NHL-ura näyttää nyt kuitenkin täysin mahdolliselta.
Pius Suter (8 peliä, 2+1)
Athleticin arvosana: B
Oma arvosana: B+
Suterilta tietää suunnilleen aina mitä saa. Suter on monipuolinen pelaaja, jota pystytään peluuttamaan vähän missä tahansa roolissa. Viime kaudella hän pelasi paljon Millerin ketjun laitaa, tällä kaudella toistaiseksi pelipaikkana on ollut nelosketjun sentteri, kun Blueger vei kolmosen paikan ja joukkue haluaa laatua keskelle. Suter on kuulunut Bluegerin kanssa ykkösalivoimaan ja pelannut tuotakin roolia hyvin. Vaaralliset maalipaikat 5v5 pelissä ovat tulleet kotiin Suterin aikana 15-7 lukemilla, joten alkukausi on mennyt täysin toiveiden mukaan.
Daniel Sprong (6 peliä, 1+2)
Athleticin arvosana: B-
Oma arvosana: C+
Sprong on näyttänyt alkukaudella hyviä ja huonoja puolia itsestään, mutta kokonaisuutena vahvuudet ovat mielestäni tasanneet heikkoudet. Puolustussuuntaan Sprong ei osaa lukea peliä riittävän hyvin ja maalipaikoissa 5v5 pelissä Sprongin aikana Canucks on 16-26 lukemissa, mutta Vancouverin nelosketjun vaarallisuus hyökkäyspäähän on paremmalla tasolla Sprongin kanssa kuin ilman. Lisäksi Sprongilla on kyky nostaa peliä hyvän luistelun ansiosta. Uskon Sprongista olevan jatkossa hyötyä myös ylivoimille.
Nils Åman (4 peliä, 0+2)
Athleticin arvosana: C
Oma arvosana: C-
Åman on ollut ihan kelvollinen syvyyshyökkääjä. Häntä voi peluuttaa keskellä tai laidassa, hän on melko ulottuva ja osaa sijoittua. Toisaalta hyökkäystehoja on aika turha odotella Åmanin kanssa, hän ei ole mikään fyysinen pelaaja eikä hyvä aloittaja. Mielestäni kuitenkin ihan mitat täyttävä 13. hyökkääjä. Nyt kun Åman laitettiin farmiin, pitää kuitenkin tuon syvyyden puolesta toivoa että häntä ei poimittaisi.
Puolustajat
Quinn Hughes (9 peliä, 2+6)
Athleticin arvosana: A
Oma arvosana: A
Hughes on ollut selvästi Vancouverin alkukauden paras kenttäpelaaja. Pisteitä ei ole tällä kaudella vielä hurjaa määrää, mutta Hughesin merkitys kokonaisuudelle on ollut erittäin iso. Hughesin aikana 5v5 pelissä laukaukset ovat tulleet omille 115-68, maalipaikat 110-62 ja maaliolettama 65,41% lukemilla. Hughesin pelaaminen on ollut mielestäni jopa parempaa kuin viime kaudella, jolloin hän voitti Norris Trophyn selvällä äänten erolla. Jos Vancouver saa ylivoimansa kuntoon, Hughesin pistepotti alkaa nousta luultavasti sinne yli piste per peli tahtiin.
Filip Hronek (9 peliä, 0+2)
Athleticin arvosana: B+
Oma arvosana: B
Hronekin puolustuspeli ja kokonaisuus on ollut hyvällä tasolla, mutta hyökkäyspäässä teot ovat jääneet tällä kaudella vähiin. Kaikista NHL:n vakipakeista (vähintään 100 minuuttia 5v5 peliä) Hronekin aikana 5v5 pelissä omissa on soinut 12. vähiten peliaikaan nähden. Oman pään maaliolettamassa peliaikaan nähden Hronek löytyy 17. parhaana. Sitä tulosta kaivattaisiin häneltäkin kuitenkin enemmän.
Carson Soucy (9 peliä, 0+0)
Athleticin arvosana: D
Oma arvosana: D
Oikein hyvän viime kauden jälkeen odotukset Soucya kohtaan olivat korkealla. Viime kaudella hän pelasi vastustajien kärkiä vastaan voittopuoleista peliä hyvän pelisilmän ja kokonsa avulla. Tämän kauden alussa Soucy on ollut yksi NHL:n huonoimmista top4-pakeista tilastojen mukaan. Vancouver on laukauksissa tappiolla peräti 33-81 Soucyn ollessa kentällä 5v5 pelissä.
Hyökkäyspäähän Soucy ei ole tuottanut myöskään mitään, vaikka viime kaudella hän oli henkilökohtaisessa maaliolettamassa vahvasta puolustuspään roolistaan huolimatta suunnilleen samoissa kuin Zadorov. Selvää on, että Vancouver tarvitsee Soucylta paljon nähtyä enemmän. Kykyjä siihen kyllä viime kauden perusteella löytyy.
Tyler Myers (9 peliä, 0+2)
Athleticin arvosana: C-
Oma arvosana: C
Juuri uransa 1000. pelin pelanneen Myersin lukemat Soucyn kanssa ovat olleet heikkoja, mutta Myers on noista kahdesta selvinnyt kuitenkin paremmin. Myersin ongelmat ovat hänelle tyypillisesti olleet vain näkyviä, kuten tuossa Devils-pelissä hyökkäyspään ulos pelaaminen. Myers kärsii vieläkin mahdollisesti Flyers-pelissä kolhiintunesta polvestaan, mikä saattaa vaikuttaa myös pelaamisen tasoon tällä hetkellä.
Erik Brännström (6 peliä, 0+1)
Athleticin arvosana: B+
Oma arvosana: B+
Brännström on ollut alkukauden ehdottomasti parhaita yllättäjiä ja tuonut kiekollista taitoa alakertaan. Vancouverin vaaralliset maalipaikat Brännströmin aikana 5v5 pelissä ovat omille 22-13 ja maalit 5-2. Brännström pelaa aika suojattuja minuutteja ja pääsee myös loistamaan noilla minuuteilla eri lailla kuin esimerkiksi kakkospari, mutta kuitenkin alku Vancouverissa on ollut selvästi plusmerkkinen. Jos hän pystyy jatkamaan tuolla tasolla, Poolmanin kauppa oli erinomainen.
Vincent Desharnais (6 peliä, 0+1)
Athleticin arvosana: C-
Oma arvosana: D+
Desharnaisin uran alku Vancouverissa on ollut huono. Hän pääsi avaamaan kauden pelaavassa kokoonpanossa, mutta jo seuraavassa pelissä istui katsomossa. Lisäksi katsomokomennuksia on tullut jo parissa muussakin pelissä, eikä valmennuksella näytä olevan luottoa isokokoista puolustajaa kohtaan. Desharnaisin edistyneet lukemat ovat ihan kelvollisia (5v5 pelin maaliolettamakin 53,73%), mutta henkilökohtaisia isoja virheitä on tullut ihan liikaa.
Noah Juulsen (3 peliä, 0+0)
Athleticin arvosana: C+
Oma arvosana: C+
Juulsen on pystynyt pitämään pään jotenkin pinnan yläpuolella helppoja minuutteja pelatessaan, mutta vastustajien kärkipelaajat ovat olleet hänelle myrkkyä. Juulsenin urasta näyttää tällä hetkellä vakiintuvan enemmän seiskapakin ura kuin pelaavan kokoonpanon paikka, vaikka pelejä aina silloin tällöin tuleekin. Syvyyspakkina hän menettelee mielestäni kuitenkin, vaikka myös hänelle henkilökohtaisia isoja virheitä on sattunut aika ajoin.
Derek Forbort (3 peliä, 0+1)
Athleticin arvosana: -
Oma arvosana: -
Kokeneen puolustajan alku Vancouverissa on ollut hänelle itselleen varmasti ikimuistoisen surullinen isän kuoleman vuoksi. Forbortin pelaaminen kauden avauksessa Desharnaisin kanssa oli heikkoa, mutta hän saattaisi onnistua Brännströmin parina sitten kun palaa.
Maalivahdit
Kevin Lankinen (4-0-2, 92%)
Athleticin arvosana: A
Oma arvosana: A
Lankisen saaminen sopimukseen kauden alla pelasti alkukauden. Lankinen ei ole vielä toistaiseksi hävinnyt peliä varsinaisella peliajalla ja hänen varman näköinen torjuntatyyli on tuonut rauhallisuutta koko joukkueeseen. Lankinen on myös onnistunut ryöstämään pisteitä henkilökohtaisella onnistumisella, kuten Carolinaa vastaan kävi. Lankinen on maalivahtien GSAA-tilaston seitsemäs kaikki tilanteet huomioiden. Lankinen on tuurannut Demkoa nyt toistaiseksi vähintäänkin hyvin.
Arturs Silovs (0-2-1, 79,7%)
Athleticin arvosana: D-
Oma arvosana: D
Silovs pääsi avaamaan kauden nimellisenä ykkösenä Calgarya vastaan, mutta petti pahemman kerran. Hänen seuraava pelinsä Tampaa vastaan meni paremmin, mutta kauden kolmas peli Devilsia vastaan ei jälleen vakuuttanut lainkaan. Silovsin puolustukseksi on sanottava tosin tuosta pelistä, että koko joukkue pelasi ala-arvoisen pelin. Silti pelottaisi ajatellakaan Silovsin asemaa nyt ykkösvahtina. Hän on lahjakas maalivahti, mutta ei vielä valmis NHL:n asettamiin vaatimuksiin.